TEHO-lehti 3/2021

3/2021

TEHO

TEHO MYÖS DIGINÄ www.issuu.com/tts4

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

Hiilijalanjälki näkyvästi Lohjan asuntomessuilla 8

YRITTÄJÄNÄ RAJAMÄEN KAMPUKSELLA

KONEURAKOINTIKYSELYN TULOKSET 13

14

Pääkirjoitus MINNA KUUSELA, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Työn tehoa ja uudenlaista yrittäjyyttä Olen aina silloin tällöin joutunut selittämään Työtehoseuran nimeä; miksi se on tuollainen, mikä kumma seura, kuulostaapa historian jäänteeltä jne. Nyt nimi on kuitenkin taas ajankohtaisempi kuin koskaan! Työteho tarkoittaa tosin muutakin kuin vuonna 1924.

Olemme erikoistuneet työn tuottavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden edistämiseen. Uusimmassa syksyn 2021 yritysbarometrissa yritykset nostivat keskeisiksi kehittämistarpeikseen markkinoinnin ja myynnin, henkilöstön koulutuksen ja kehittämisen. Tutkimusyksikössämme on nyt koronapandemian aikana eletty kiivasta hankeaikaa yritysten toimintaedelllytysten, eli juuri noiden kohtien parantamisen kanssa.

Etenkin ravitsemisalaa tukevia projekteja on syntynyt eri puolille Suomea. Pandemia iski ensimmäisenä matkailu- ja ravitsemisalojen työpaikkoihin ja aloilta loppuivat työt usein käytännössä kokonaan. Rajoitukset johtivat yritysten liiketoiminnan vaikeuksiin tai vähintään merkittävään toiminnan uudelleen organisointiin.

Monet matkailu- ja ravitsemispalvelualojen työntekijät vaihtoivat työpaikkaa ja samalla alaa. Kriisin jälkeen ei enää hyviä ja osaavia työntekijöitä tahdokaan löytyä uudestaan.

Pyrimme kaikella osaamisellamme sekä hankkeissa että koulutuksissa tukemaan yrityksiä niin, että niillä olisi konkreettisia keinoja myös kriiseistä selviämiseen.

Yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan myös TTS::n koulutustarjottimen johtamis- ja esimiestyökoulu-

Vastavalo, Mikko Karjalainen

tuksilla. Oleelliseksi on noussut verkostoitumisen ja vertaistuen tärkeys. Yhdessä tästä noustaan -meininki ei välttämättä heti täytä tilauskirjaa, mutta auttaa varmasti jaksamaan ja keksimään keinoja.

Yhtenä uutena avauksena on Lapin alueen yrittäjiä auttava KORKO-hanke. Lapissa tilanne on ehkä jopa muuta Suomea kriittisempi etenkin juuri matkailu- ja ravintola-alalla. Miltei kolmasosa alueella matkailupalveluita tuottavista yrityksistä on sitä mieltä, että paluuta entiseen ei ole, eikä yritys enää toivu kriisiä edeltäneeseen aikaan. Silti tällä alalla toiminnan lopettaminen ei näy yritysbarometrinkaan tuloksissa vaihtoehtona.

Yrittäjyyttä jatketaan, uusin keinoin!

Toivottavasti tämä on viimeinen pääkirjoitukseni, missä mainitaan koronapandemia. Oikein hyvää syksyä kaikille!

TEHO Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi Toimituskunta: Minna Kuusela, Henna Hurttala ja Sirpa Pussinen Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Vastavalo, Erkki Makkonen Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 10.12.2021 www.facebook.com/ TTSfi/

2

TEHO

www.linkedin.com/ company/tts-institutety-tehoseura-/

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 134 € Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys TILAUKSET Tilaushinnat 2021 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200 https://twitter.com/ ttsfi

issuu.com/tts4

PIXABAY

Sisältö

3/2021

Pääkirjoitus

TTS:ssä tapahtuu 4

Tunnelmia ja mieleen jäänyttä Lohjan asuntomessuilta

2

8

Maatalouden tutkimuksessa katse horisontissa 12

Kaikki pelit maaliin Värivuoressa 13

Uudet teknologiat tehostavat työtä

14

Työperäisten vaarojen tunnistaminen, arviointi ja torjunta

16

Sälekaihtimet puhtaiksi

18

Miksi pesty pyykki haisee tunkkaiselle? 22

Fleksaaja bloggaa 23

Logistiikka-ala työllistää Turun toimipiste kouluttaa

24

Olosuhdehallinta ja laadunvarmistus

-täsmäkoulutuksella laatua rakennustyömaille

25

Työturvallisuuskävelyllä

sisälogistiikan yrityksissä

26

Ympäristöasiat lähellä metsämiehen sydäntä

28

Puun ja kuoren välissä?

29

Kiertotalous osaksi ammatillista opetusta 30

Työntutkija toimii sillanrakentajana

32

Potkua luontolähtöisen yritystoiminnan kehittämiseen

34

Mikä ihmeen HOKS?

35

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely

TEHO

3

Digimaatalous esillä Luomu- ja nurmipäivässä Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hanke koordinoi Digimaatalous-esittelypisteen HAMK Mustialan Luomu- ja nurmipäivässä. Digimaatalous -esittelypisteillä ja piha-alueella oli mukana useita näytteilleasettajia. Tutustuttavissa olivat traktorin automaattiohjausjärjestelmät, maaperäskannaus, sääasemat, droonit sekä erilaiset mittaus- ja anturitekniikat. Kiinnostavana ohjelmanumerona oli Käytännön Maamies -lehden toimittaja Annaleena Ylhäisen vetämä haastattelukierros asiantuntijoiden kanssa. - Digimaatalouden kirjoa on tärkeä tuoda laajasti esille, jotta maatalousyrittäjät voivat löytää omalle maatilalleen sopivia ratkaisuja. Mitä enemmän toimimme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, sitä paremmin tieto välittyy, pohtii projektipäällikkö Reetta Palva Digimaatalous-pisteen taustoja. Tietoa uusista teknologioista www.digimaatalous.fi

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu Kalastajien työn hyvät käytännöt tutuiksi TTS Työtehoseura ja kalatalouden paikalliset toimintaryhmät ovat toteuttaneet kalastajille rannikkokalastuksen työpajoja neljällä eri paikkakunnalla. Tavoitteena on ollut keskustellen tunnistaa rannikkokalastuksen kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä kokemuspohjaisesti. - Aika hyvin kalastajat tuntevat toisensa, mutta toisten työskentelytapoja ei välttämättä tunneta. Työpajoissa ovat apuna olleet videot, joita työntutkimuksissa on kuvattu. Nämä ovat herättelevä taustamateriaali, kun keskustellaan työn sujuvuudesta, työnkuormituksesta ja olosuhteista. Elävä kuva keskusteluttaa, kertoo Työtehoseuran Veli-Matti Tuure Rannikkokalastus - parhaita toimintatapoja – hankkeesta. Kuva: Kalatalousverkosto

4

TEHO

TTS mukana Piha & Puisto –messuilla TTS Työtehoseura osallistui ensimmäistä kertaa järjestettyihin Piha & Puisto –messuille Espoon Marketanpuistossa 27.-28.8.2021. Kyseessä oli viheralan toimijoille ja tilaajille suunnattu puisto- ja piharakentamisen tapahtuma, jossa viherala, tuote- ja tavarantoimittajat esittäytyjät yleisölle. Nähtävillä oli työnäytöksiä, kone- ja tuote-esittelyitä sekä uutta tietoa alan ajankohtaisista asioista tapahtuman tietoiskuissa ja seminaarissa. - Perjantaipäivä oli suunnattu alan ammattilaisille ja oli oikein mukava tavata yhteistyökumppaneita sekä entisiä ja nykyisiä opiskelijoita.

Lauantai sitä vastoin oli suurelle yleisölle kohdennettu, ja mukaan olisi mahtunut enemmänkin porukkaa, kertoo koulutuspäällikkö Mia Tapio.

Kestävän kehityksen ohjelma on käytännön tekoja TTS Työtehoseuran uusi kestävän kehityksen ohjelma on näkyvässä osassa logistiikkakoulutuksen kalustovalinnoissa ja ajoneuvojen käyttövoiman valintojen selvittelyssä. TTS uudistaa sekä tavara- että henkilöliikenteen opetusajoneuvoja kuluvan vuoden aikana.

Kalustohankinnoissa tullaan ajan hengen mukaisesti huomioimaan mm. sähkö- ja kaasumoottoreiden sekä biodieselin käyttö. Kaluston hankintaa parhaillaan kilpailutetaan..

Metsänomistajan Talouskoulu jatkuu Suosittu Metsänomistajan Talouskoulu palvelee Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan metsänomistajia. TTS Työtehoseura ja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme järjestävätkoulutuskierroksia pienryhmissä aina joulukuun loppuun 2021 saakka. Viimeisen koulutuskierroksen lähiopetus järjestetään vain yhdellä paikkakunnalla, Helsingissä. - Välillä Metsänomistajan Talouskoulu jalkautuu metsään puustotietoja mittaamaan. Monen mielestä maastopäivät ja vertaistuki ovat koulutuksen parasta antia, kertoo Arto Kettunen Työtehoseurasta. Saatavilla on myös 25 euron hintainen verkkokurssi Metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi! Tutustu lisää www.tuohtametsasta.fi

Tiina Mansikkamäki

TEHO

5

KORKO-hanke käynnistyy Innovaatioriihellä TTS tarjoaa Lapin naisyrittäjille valmennus-, kehittämis- ja vertaistukitoimintaa koronan kolhuista selviämiseksi! Mukaan on ilmoittautunut hieno joukko yrityksiä eri aloilta. Syksyllä toteutetaan mm. kaksi ensimmäistä valmennusriihtä, aiheina Innovaatiot ja Johtaminen. Lisää aiheesta ja Lapin kuulumisia seuraavissa TEHO-lehdissä.

Mukaan voi liittyä vielä toiminnan alettua www. tts.fi/KORKO Mukana on myös rovaniemeläinen Arctic Cherry, www.arcticcherry.fi, jolla on yhtenä palvelunaan design-hääpuvut.

Pekka Hartikainen

Lämpöyrittäjäpäivät Joensuussa Kansalliset lämpöyrittäjäpäivät pidettiin Joensuussa 23.-24.9.2021. Aiheina olivat tänä vuonna polttoaineen hankinnan kehittäminen, uudet teknologiat ja energiaosuuskunnan toiminta. Tapahtuman järjestäjinä olivat Bioenergia ry yhteistyössä Metsäkeskuksen, TTS Työtehoseuran ja Karelia ammattikorkeakoulun kanssa. Lisätietoja https:// www.bioenergia.fi/tapahtuma/lampoyrittajapaivat-23-24-9-2021/

Podcastit osana konekuskien jatkokoulutusta TTS Työtehoseuralla pilotoidaan metsäkoneenkuljettajille luonnonhoidon ja jatkuvan kasvatuksen täydennyskoulutusta.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa pilottikoulutuksessa keskiössä on omatoiminen opiskelu. Verkkotehtävien ja lähipäivien ohella kuskit pääsevät kuuntelemaan oppimateriaaleihin liittyviä podcasteja, joissa TTS:n Juhani Piekkala keskustelee metsäalan asiantuntijoiden kanssa. Podcasteja haluttiin testata, koska niiden kuuntelu onnistuu hakkuutyön ohella metsässä ja käsiteltävä aihe saattaa hyvinkin olla suoraan silmien edessä. Kuudesta jaksosta esimerkkeinä luontokohteiden huomiointi, vesiensuojelu ja jatkuvan kasvatuksen hakkuut. Keskusteluissa korostuu luonnonhoidon merkitys osana kestävää metsätaloutta. Podcastit ovat kuunneltavissa myös kaikille aiheesta kiinnostuneille ja ne löytyvät Spotifysta nimellä Metsäinen podcast.

6

TEHO

Työvoimakoulutuksen kautta uuteen ammattiin Työttömyys- tai lomautusajan kohdatessa työvoimakoulutukset ovat oiva tapa opiskella uuteen ammattiin tai täydentää omaa osaamista. TTS Työtehoseura kouluttaa osaajia mm. esimiestyöhön, keittiö- ja kiintokalustealalle, kukka- ja puutarhakaupan myyntitehtäviin, kylpyhuoneiden rakentajaksi, ajoneuvoasentajiksi sekä terminaali- ja varastotyöhön.

Syksyn koulutustarjontaan voi tutustua TE-palveluiden sivuilla www.te-palvelut.fi – työvoimakoulutukset – hakusanaksi TTS Työtehoseura.

Tunnustuspalkinto pitkästä työurasta metsäalalla Einari Vidgrenin Säätiö palkitsee vuosittain koneelliseen puunkorjuuseen liittyviä tutkimus- ja tuotekehitystahoja, alan koulutuksen kehittäjiä sekä alan tunnettuutta ja arvostusta nostaneita tahoja eri suuruisilla tunnustuspalkinnoilla. Yksi palkinnon saaneista on TTS Työtehoseuran Kari Huotari, joka on tehnyt pitkän uran metsäalalla, lähtien metsurin töistä ja päätyen metsäkoneenkuljettajien opettajaksi. Kari opettaa metsäkoneenkuljettajille mm. taimikonhoito- sekä manuaalisen puunkorjuun vaiheita, kasvinsuojelututkintoa sekä luonnonhoitokortti-tutkintoa. Erityisesti luonnonhoitokortin opetustyö on lähellä Karilla sydäntä.

Matti Vanhanen jatkaa Työtehoseura ry:n valtuuskunnan puheenjohtajana Työtehoseura ry:n jäsenkokous kokoontui kesäkuussa ministeri Lauri Tarastin johdolla.

Jäsenkokous valitsi kansanedustaja Matti Vanhasen jatkamaan yhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajana. Työtehoseuran valtuuskunta koostuu 30:stä eri toimialojen valtakunnallisesta avainhenkilöstä ja se on Työtehoseuralle erittäin tärkeä asiakas- ja sidosryhmäverkosto. Työtehoseuran hallituksen puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Arto Tiitinen Isku-Yhtymä Oy:stä ja varapuheenjohtajana toiminnanjohtaja Jyrki Wallin MTK:sta.

TEHO

7

Tunnelmia ja mieleen jäänyttä

Lohjan asuntomessuilta MINNA KUUSELA

TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

MINNA KUUSELA

Kesän 2021 asuntomessuilla Lohjan Hiidensalmella esiteltiin monimuotoisia asumisratkaisuja erilaisiin asumistarpeisiin, uutta rakennustekniikkaa, sosiaalisesti kestävää rakentamista, tyylikkäitä sisustuksia ja myös upeita rantamaisemia. Messuvieraiden terveysturvallisuus onnistuttiin varmistamaan ja lopulta kävijöitä kirjattiin yli 80 000. Muutama messukohde kipusi yleisömagneetiksi erilaisuutensa vuoksi, mutta mieleen jäi oivallisia arkipäivän ratkaisuja myös vähemmälle huomiolle jääneistä messukohteista.

Pienimpiin hiilijalanjälkiin päässeissä Lohjan messukohteissa vähähiilisiä vaihtoehtoja on huomioitu kokonaisvaltaisesti. Teräsrakenteinen Pyörre oli messujen puhutuimpia kohteita, vähähiilisen rakentamisen ja kiertotalouden persoonallinen mallitalo.

8

TEHO

Asuntomessualue oli kaunis. Lähes jokaisen kodin ikkunasta oli näkymä Lohjanjärvelle. Messuilla esiteltiin monipuolisesti uusinta rakennustekniikkaa, kiertotalouden periaatteita ja asukkaidensa näköisiä koteja. Asumisen vaihtoehdot, joustavat ratkaisut ja erilaiset hallintamuodot, messuilla uutuutena osuuskuntamalli, sekä talotyypit mahdollistavat toivottavasti kohtuuhintaisen asumisen alueella sekä elämäntilanteiden mukaan joustavat asumisratkaisut.

Ilmastopäästöjen hillintä rakentamisen keskiössä Messujen yhtenä tavoitteena oli lisätä yleisön tietoisuutta rakennusten ilmastopäästöjen elinkaaritarkastelusta ja havainnollistaa, mikä merkitys rakentajan päätöksillä on ilmastolle. Kohteista laskettujen hiilijalan- ja hiilikädenjälkien esiin tuominen tarjosi kävijöille mahdollisuuden miettiä omien valintojen merkitystä rakentamisessa ja asumisessa. Järjestäjien toiveena oli, että tieto kannustaa ihmisiä vihreisiin valintoihin ja yrityksiä kestävien tuotteiden valmistamiseen ja markkinointiin. Rakennusten energiatehokkuus ja käytön aikainen hiilijalanjälki on viimeistään nyt alettava huomioida kaikessa rakentamisessa, sillä rakennushankkeiden hiilijalanjäljen laskemisesta tulee pakollista vuoteen 2025 mennessä.

Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota myös esteettömyyteen.

Useampikerroksisten asuntojen esteettömyyttä ja ikäystävällisyyttä parantaa kunnollinen porras, jossa on tukevat kaiteet ja valaistut askelmat. Kohde 8, Talo Sensu.

Hiilijalanjäljenlaskennassa huomioidaan rakennuksen koko elinkaari. Rakennusmateriaalit muodostavat tyypillisesti noin puolet talon hiilijalanjäljestä. Rakentamisvaiheen hiilijalanjälki sisältää rakennusmateriaalien kuljetukset työmaalle, työmaan energiankäytön ja jätteet. Suuren osuuden jalanjäljestä muodostaa energiakulutus rakennuksen käytön aikana. Tehokas tilankäyttö eli rakennusten maltillinen koko vähentää materiaalien ja energian tarvetta.

Messualueen rakentamisen ohjeistuksessa kehotettiin rakentajia kiinnittämään huomiota rakentamisen, asumisen ja liikkumisen hiilijalanjälkeen. Ohjeistuksessa muun muassa neuvottiin huolehtimaan riittävistä sähköliittymistä erityisesti sähköautojen lataamistarvetta ennakoiden. Suunnitteluohjeissa kehotettiin myös pyrkimään rakentamisessa A-energialuokitukseen, mihin neljäsosa pientaloista pääsikin.

Poikkeusaika korostaa kodin merkitystä Koronavuosi on lisännyt kodin merkitystä ja asumisen arkeen kaivataan lisää sujuvuutta, tilaa ja luonnonläheisyyttä.

Kotona vietetään aikaa aiempaa enemmän, joten myös sisustaminen kiinnostaa. Messukohteisiin oli suunniteltu muun muassa etätyöhön ja kotikuntoiluun sekä muuhun harrastetoimintaan tarkoitettuja tai niihin muuntuvia tiloja.

Puun käyttö sisustuksessa parantaa akustiikkaa ja lisää kodikkuutta. Lisäksi se on hiilijalanjäljen kannalta hyvä ratkaisu. Villa Ilta, kohde 1.

TEHO

9

Pyörteessä taide oli tärkeä osa kokonaisuutta ja toi asumisviihtyvyyttä.

Sisustuksissa suosittiin yleisesti turvallisia ja luonnonläheisiä värejä beigeä, harmaata, sinistä ja vihreää. Puun suosio jatkuu, kohteissa oli esimerkiksi puurimoituksia katoissa ja seinissä ja eri puulajien yhdistelmiä. Kiinnostavaa oli joissain kohteissa nähdä enemmän persoonallisuutta ja asukkaan oma taustaa.

Messujen keittiöratkaisuissa ei ollut yllätyksiä Keittiö on kodin toimivuuden kannalta oleellinen tila, ja siksi TTS:n messukohdearvioinneissa kiinnitetään siihen aina paljon huomiota. Lähes kaikki keittiöt olivat aiempien vuosien tapaan avokeittiöitä ja useimmissa oli myös saareke. Energiatehokkuuden ja ekologisuuden näkökulmasta avokeittiössä neliöt tulevat tehokkaaseen hyötykäyttöön ja tilaa käytetään usein monipuolisemmin kuin erillistä keittiötä.

Asuntomessuihin pääsee edelleen tutustumaan virtuaalimessuilla, joille odotetaan edellisen vuoden kokemusten perusteella noin 200 000 vierailijaa. Virtuaalisuus avaa uusia näkökulmia messukoteihin ja toteutuksen kolmiulotteisuus, asiantuntijavideot sekä kohde-esittelyjen tarinallisuus taustoittavat messukotien toteutusratkaisuja. Virtuaalisiin Asuntomessuihin pääsee tutustumaan osoitteessa www. asuntomessut.fi/virtuaalimessut Värien käyttö on messusisustuksissa usein melko varovaista. Trendi on kuitenkin kohti värikkäämpää.

ProModi-kohteessa oli hyvin esillä värien tuomia mahdollisuuksia.

10

TEHO

Monessa keittiössä on keittotaso, johon on integroitu liesituuletin. Saarekkeen yläpuolelle ei silloin tarvitse sijoittaa liesituuletinta. Integroidun liesituulettimen puhdistus on myös helppoa. Keittotason keskellä oleva suodatinkori voidaan pestä astianpesukoneessa.

Villa Iltan keittiö kokoaa lapsiperheen yhteiseen keittiö-, ruokailu- ja oleskelutilaan.

Toimiva ja hiukan erilainen saareke kohteessa 7 Pyörre - tosin tässäkin suosittelemme omaa vesipistettä liesitasolliseen saarekkeeseen.

Aina ei astianpesukonetta voi sijoittaa hyvälle käyttökorkeudelle. Tällöin arjen sujuvuutta voi lisätä valitsemalla kone, jossa alakori nousee ylös. Kohde 16 Designtalo Idyll.

Japanilaishenkisen Talo Sensun kylpyhuoneessa oli kauniisti yhdistetty tummaa ja vaaleaa.

TEHO

11

Maatalouden tutkimuksessa katse horisontissa

HENNA HURTTALA, YKSIKÖN JOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

HELSINGIN YLIOPISTO

Henkilökuvassa esitellään TTS Työtehoseuran hallituksen tuore jäsen, Helsingin Yliopiston maatalouden ympäristöteknologian professori, varadekaani Laura Alakukku. nykytiedon valossa eräs tärkein muistettava asia on märillä pellolla ajamisen välttäminen.

Lisäksi Alakukku kannustaa kiinnittämään huomiota siihen, missä ylipäätään ajetaan. Yksinkertainen keino on peltoliittymien lisääminen. Ojarumpu on melko edullinen investointi parempiin ajolinjoihin. Edelleen kannattaa tietenkin hyödyntää myös teknologiaa, kuten ajo-opastimia, ja tuotantosuunnasta riippumatta kasvivuorottelun ja nurmiviljelyn monipuolisesti maaperän kasvukuntoa edistävää vaikutusta.

Professori Laura Alakukku on usein valinnut tutkimusaiheekseen teeman, josta on tullut valtavirtaa vasta paljon myöhemmin. Miehittämättömät traktorit ja maan biologinen kuohkeuttaminen olivat kiinnostuksen kohteena jo 1990-luvulla. Akateemisen uransa alussa Alakukku tutki pellon pohjamaan muokkauskerroksen alapuoliseen tiivistymiseen liittyviä ilmiöitä. Sittemmin hän on toteuttanut hankkeita, joilla on tuotettu tietoa maatalouden merkittävistä käytänteistä kuten maanmuokkauksen vaihtoehdoista ja esimerkiksi suorakylvöstä. ”Maa on se, jonka kautta kaikki kiertää” Kysyttäessä viljelymaiden pohjamaan tiivistymisen nykytilasta Alakukku kertoo yksiselitteistä vastausta olevan mahdotonta antaa seurantatiedon puuttuessa. ”Se on kuitenkin selvää, että tietoisuus ja kiinnostus maan rakenteen hoitoon on lisääntynyt. Monet keinot, kuten paripyörät, salaojien kunnosta huolehtiminen ja rengaspaineiden säätäminen ovat olleet tiedossa ja käytössä jo vuosikymmeniä”, Alakukku muistuttaa ja jatkaa painottaen tiivistymisen ennaltaehkäisyä, jossa

12

TEHO

Maan rakenteen hoito on kokonaisuus, jossa monella tekijällä on yhteisvaikutuksia. Nyt huomio on kiinnittynyt maaperän hiilivaraston kasvattamiseen. ”Suomessa maatalousmaan hiilipitoisuus on esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna korkealla tasolla. Keskeinen tavoite on saada tämä pitoisuus myös pysymään tällä tasolla, nostaminen on suhteellisesti vaikeampaa,” kertaa Alakukku. Viljelijä tuntee parhaiten peltolohkonsa, ja on keskeistä tuottaa sellaista tietoa, jota hyödyntämällä maataloudessa voidaan tehdä kuhunkin olosuhteeseen sopivia päätöksiä.

Katetaan maatalouden kehittämisen kenttä yhdessä Professori Alakukku näkee Työtehoseuran roolissa yleisesti erityisen tärkeänä, vaalimisen arvoisena asiana ammattikoulutuksen toimijuuden. Maatalouden kehittämisessä hän korostaa yhteistyötä. ”Maatalouskoneiden tutkimussäätiön rahoittama yhteishanke on tarjonnut hienon alustan TTS:n, Helsingin Yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyölle ja työnjaolle,” hän erityisesti mainitsee ja jatkaa työntutkimuksen soveltamisen olevan edelleen Työtehoseuran erityisosaamisalaa.

Työntutkimuksella on runsaasti soveltamiskohteita myös maatalouden rationalisoimisen ulkopuolella.

Kaikki pelit maaliin Värivuoressa

HENNA HURTTALA, YKSIKÖN JOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Luonnehdinta ”automaalaamo” ei tee oikeutta Värivuori Oy:lle, jonka iskulauseenakin on ”Kaikki pelit maaliin”. Rajamäen kampuksella toimivalla yrityksellä on vahva side Työtehoseuraan, toimihan omistaja, Niko Vuori, ennen yrittäjäksi ryhtymistään pintakäsittelyn kouluttajana yli kymmenen vuotta.

Tinkimätön asenne ja rakkaus lajiin näkyy: valtavassa hallissa kiiltää ja kimmeltää valmiita töitä aina polkupyörän rungosta ralliautoon.

Värivuori tarjoaa maalaustöiden lisäksi monenlaisia ajoneuvojen ja muun kaluston korjauksen ja ehostuksen palveluja. - Meiltä onnistuu niin peltien vauriokorjaukset, tuulilasinvaihdot kuin valoumpioiden hionnatkin. Ja maalataanpa tiloissa myös vaikkapa soittimia tai huonekaluja. Maalaustöitä varten käytössä on kaksi maalauskammiota, joissa maalikerrokset voidaan suihkuttaa pintaan puhtaissa ja hallituissa olosuhteissa. Maallikko näkee maalipinnassa vain tosiaan sen pinnan. Niko kuitenkin paljastaa, että pohjatyöt ovat ehdottomasti aikaa vievin vaihe. - Ja toisaalta kaikista palkitsevinta on sen lopullisen maalipinnan työstäminen. Se myös paljastaa armottomasti pohjatöiden laadun.

Kestävää kehitystä ja toimintaa Suomalainen ilmasto on maalipinnalle armoton. Maalaus pidentää siis sellaisten ajoneuvojen käyttöaikaa, jotka kauhtunut maalipinta tai ruoste olisivat ennenaikaisesti vieneet ”paaliin”. Vauriokorjaukset ovat myös kestävää kehitystä tukevaa, käsityötaitoa vaativaa työtä, jolla kolhiintunut auto, vesiskootteri tai moottoripyörä voi jatkaa matkaa jopa entistä ehompana. - Vaikka meillä tehdään monenlaisia erikoisiakin harrasteautojen pintakäsittelyjä, on suurin osa työstämistämme ajoneuvoista ihan käyttöautoja, kuvailee Niko. Meille tärkeitä asiakkaita yksityishenkilöiden lisäksi ovat vaihtoautoliikkeet ja vakuutusyhtiöt. Näiden molempien tavoite on saada autot takaisin liikenteeseen, ja me

Kaikki pelit maaliin” on Niko Vuoren yrityksen tunnuslause ja kuvaa toiminnan monipuolisuutta.

voimme palvella tässä. Ja vaikka kemikaaleja käytetäänkin, on toiminta ympäristöä hyvin vähän kuormittavaa.

Hiontapölyt ja muut kiinteät jätteet voidaan tarkasti kerätä ja toimittaa kierrätykseen. Asianmukaiset laitteet ja tilat varmistavat laadun myös ympäristön kannalta, linjaa Niko.

Lisätietoja TTS:n toimipisteiden tiloista: Veli-Matti Tani, kiinteistöpäällikkö, veli-matti.tani@tts.fi, puh. 050 3533176

i

Nikon vinkit auton maalipinnasta huolehtimiseen • Vältä pesuautomaattien harjapesua.

Harjoissa on yleensä hiekkaa, joten kannattaa suosia harjatonta vaihtoehtoa.

• Vahaus vähintään kaksi kertaa vuodessa, vuodenaikojen vaihteessa, suojaa varsinaista maalipintaa ja pitää sen uudenveroisena pitkään.

• Hyödynnä ammattilaista pintakäsittelyissä. Kevyemmälläkin käsittelyllä saadaan näyttävää jälkeä, joka näkyy ajoneuvon jälleenmyyntiarvossakin.

TEHO

13

Uudet teknologiat tehostavat työtä

REETTA PALVA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Keväällä 2021 toteutetun koneurakoinnin hintakyselyn yhteydessä kartoitettiin erilaisten uusien teknologioiden yleisyyttä maatalouskoneurakoinnissa.

Urakointia tekevillä maatalousyrittäjillä on käytössään monia uusia teknologioita useammin kuin muilla. Kun pintaalaa ja työtunteja ohjaamossa tulee paljon, uudet teknologiat auttavat jaksamaan ja tehostavat työtä.

14

TEHO

IINA HULKKONEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Yleistyvä uusi teknologia on automaattiohjaus, joka oli ilmoitusten mukaan käytössä 17 prosentilla vastaajista.

Käytössä oli paljon jälkiasennettuja automaattiohjausjärjestelmiä, mutta myös tehdasasennettuja järjestelmiä.

Useimmilla automaattiohjauksen hankkineilla oli myös ajo-opastin. Ajo-opastin yksinään oli käytössään 20 prosentilla vastaajista, eli kaikkineen 37 prosentilla oli peltoajoa helpottavaa tekniikkaa. Varsin monella oli traktorissa myös päisteautomatiikka (17 %). Jo ajo-opastimen koettiin helpottavan työn tekemistä ja lisäävän työn tarkkuutta. Päällekkäisajo vähenee ja työ nopeutuu. Automaattiohjausta käyttävät korostivat usein erityisesti työn kuormittavuuden vähentyneen, kun konetta ei tarvitse ohjata ajolinjalla. Voi keskittyä paremmin työkoneen seurantaan ja säätämiseen. Aikaa sekä tuotantopanoksia säästyy.

Kyselyyn tuli lukuisia vastauksia automaattiohjauksen hyödyistä: ”Helpottaa työkoneen seuraamista, kun ei tarvitse seurata ajouraa. Työ tehostuu, koska ei tule päällekkäisajoa. Ruiskutuksessa säästyy torjunta-ainetta, kun ajoetäisyys on aina oikeanmoinen.” ”Automaattiohjaus ollut käytössä yli 10 vuotta enkä voisi kuvitellakaan urakointiruiskutuksia ilman sitä.” ”Työajan säästöä, polttoainesäästöä ja peltomaan säästöä!”

Ajonseurantaa ja telemetriaa Lumiurakoinnissa erillinen ajoneuvonseuranta tulee usein tilaajan puolesta, mutta hyöty omaan toimintaan voi jäädä silloin vähäiseksi. Moni oli hankkinut oman järjestelmän ja käytti sitä kaikessa urakointityössä. Tallentuvat seurantatiedot olivat helpottaneet töiden dokumentointia ja laskutusta. Järjestelmästä saa tarkkaa työajanseurantaa, ja ajankäyttötietojen avulla oli myös voitu tarkentaa hinnoitteluperusteita.

Omalla tiedonkeruujärjestelmällä varustettu traktori oli vastausten perusteella lähes joka kymmenennellä.

Traktorin tiedonkeruujärjestelmä mahdollistaa myös vianmäärityksen tekemistä etänä.

”Huoltomiehen ei tarvitse tulla koneen viereen vaan voi tutkia tietoa samalla, kun traktorilla tehdään töitä ja vika ei ole sellainen, että estäisi työn teon.”

Määränsäätötekniikalla tarkkuutta Kyselyyn vastanneista vajaalla viidenneksellä oli jonkinlaista automaattista määränsäätötekniikkaa. Yleisintä se oli lannoitteen- ja lietelannan levittimissä, joissa tekniikkaa oli lähes puolella urakointia niillä tehneistä.

Kasvinsuojeluruiskuissa määränsäätöautomatiikkaa oli noin joka kolmannella. Kylvökoneissa tekniikkaa on toistaiseksi harvemmin: noin 13 prosentilla urakoinnissa käytetyistä kylvökoneista oli määränsäätöautomatiikkaa.

Satokartoitus ei myöskään ole vielä kovin tavallista.

Leikkuupuimureissa oli satokartoitusjärjestelmä 10 %:lla puintiurakointia tehneistä. Nurmenkorjuussa sadonmittausta oli vasta muutamilla urakoitsijoilla.

Kuivureissa vaakoja oli lähes joka kolmannella. Yhtä monella oli kuivurilla jonkinlainen etävalvontajärjestelmä, joko kuivurivalmistajan tai erillinen järjestelmiä.

Etävalvontaa oli toteutettu myös valvontakameroiden avulla. Harvinaisempaa oli kuivurin etäohjaus, mutta sellainenkin löytyi noin kuudessa prosentissa kuivaamoista.

Monenlaista teknologiaa ja hyötyjä

i Urakointihintojen nousu maltillista

Työtehoseuran joka toinen vuosi toteuttamalla kyselyllä kerätään maatalousyrittäjien tekemän koneurakoinnin toteutuneita hintatietoja sekä taustatietoa koneurakoinnista. Keväällä 2020 tehtyyn urakointihintakyselyyn vastasi 413 koneurakointia tehnyttä yrittäjää. Maatalouskoneurakoinnin hintojen kehitys on ollut viime vuosina varsin maltillista. Maataloustöiden keskimääräiset urakointihinnat olivat nousseet yleisimmissä töissä vuodesta 2018 vuoteen 2020 vain 1–2 %, jos ollenkaan. Yleisin maataloustaustaisten koneurakoitsijoiden tekemä työ on lumityö, joita ilmoitti noin 170 vastaajaa.

Lumityössä taksoja oli korotettu hieman enemmän, noin kuusi prosenttia kahden vuoden takaiseen. Toteutuneet urakointihinnat vuodelta 2020 löytyvät www.tts.fi/urakointi.

Varsin yleisiä olivat monikäyttöiset työkonekamerat, joita oli joka neljännellä urakoitsijalla. Kameroita on asennettu etukuormaimiin, kylvökoneisiin, puimureihin ja korjuukoneisiin. Kameroiden kerrottiin helpottavan paljon työn seurantaa. Peruutuskameroiden lisäävän työturvallisuutta myös tiellä liikkuessa, kun näkee leveän työkoneen takana olevat ajoneuvot.

Monenlaista muutakin teknologiaa oli käytössä, kuten gps-ohjattu peltolana, ajosilppurin täyttöautomatiikka, kosteusmittaus paalaimessa, metsäperävaunun vedonohjausjärjestelmä, tukin suuntaus sirkkelisahauksessa, kaivinkoneissa gps-pinta-alan mittaus sekä kaivusyvyysmittarit. Kaikkiaan kokemukset uusista teknologioista olivat lähes poikkeuksetta erittäin myönteisiä.

Suurimmat hyödyt uusista teknologioista olivat työn tehostuminen ja työn laadun parantuminen. Stressi vähenee ja työssä jaksaminen paranee. Toisaalta myös informaatioergonomiaa pohdittiin: ”Tarpeellinen ja välttämätön teknologia on riittävä.

Muuten varsinainen työ siitä kärsii ja tietysti turvallisuus, jos koko ajan keskitytään traktorissa oleviin näyttöihin.”

Noin joka kymmenes kertoo voineensa hinnoitella työn hieman korkeammalle tarkentuneen työtuloksen perusteella. Toisaalta asiakas voi saada hyötyä nopeammin sujuvan työn ja säästyneen ajan kautta.

TEHO

15

Työperäisten vaarojen tunnistaminen arviointi ja torjunta JANNE KARTTUNEN, ERIKOISTUTKIJA TTS TYÖTEHOSEURA

Maatiloilla esiintyy muun muassa vaihtelevista työoloista johtuen edelleen runsaasti työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia. Erilaisten työperäisten vaarojen esiintyvyys ja niistä seuraavien terveysongelmien vakavuus tunnetaan nykyisin jo melko hyvin. Näitä tietoja kannattaa hyödyntää hierarkkisessa vaarojen torjunnassa, jossa torjuntakeinoja tarkastellaan ja toteutetaan niiden tehokkuusjärjestyksessä.

Maataloustyöt ovat usein kausiluonteista, aikapaineisia ja vaihteleville sääoloille altistavia. Alalla voidaan joutua tekemään useita erilaisia ja erimittaisia aikoja kestäviä töitä hyvin vaihtelevissa työasennoissa. Käytettävien koneiden ja laitteiden määrä voi olla suuri ja laatu vaihteleva. Lisäksi usein työskennellään yksin tai ainakin poissa muiden silmistä. Kaikki nämä erityispiirteet ovat omiaan lisäämään alan työperäisiä terveysongelmia.

Valtaosa työtapaturmista on hyvin arkisia Yksi yleisimmistä työtapaturmista maatiloilla on liukastumista, kompastumista tai putoamista seuraava kovaa pintaa vasten iskeytyminen ja siitä aiheutuvat vammat. Usein näistä tilanteista selvitään lähes säikähdyksellä. Toisinaan vammat voivat kuitenkin olla vakavia ja erityisesti putoamisissa jopa kohtalokkaita.

Näitä vahinkoja sattuu käytännössä kaikissa alan töissä niin tuotantorakennuksissa, pihoilla, teillä, pelloilla kuin metsissäkin.

Tuotantoeläinten äkillisistä liikkeistä, kuten potkuista, tallaamisista ja puskuista, syntyvät vammat ovat eläintiloilla yleisiä. Vammat vaihtelevat lievistä hyvin vakaviin – erityisesti isokokoiset tuotantoeläimet voivat saada pelästyessään ja puolustautuessaan tai jälkeläistä suojellessaan aikaan pahaa jälkeä. Kehnoja – äkillisiä, rasittavia tai outoja ja pitkään jatkuvia – työliikkeitä ja asentoja sekä niiden aiheuttamia kiputiloja esiintyy puolestaan kaikissa alan töissä.

Työkaluista, koneista ja laitteista erityisesti niiden asennuksen, huollon ja korjauksen yhteydessä saatavat

16

TEHO

viillot ja ruhjeet ovat myös hyvin yleisiä, mutta usein suhteellisen lieviä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tilaisuuden tullen monien nykyaikaisten koneiden voima ja massa riittävät vammauttamaan vakavasti tai surmaamaan varomattoman ihmisen. Kohtalokkaat työtapaturmat ovat onneksi nykyisin sangen harvinaisia suomalaisilla tiloilla, mutta jokainen tapaus on liikaa.

Kuivureiden portaat on syytä pitää puhtaina liukkaista viljanjyvistä.

Työperäisten vaarojen torjuntahierarkia.

Alkuperäinen kuva NIOSH, USA.

Työperäiset sairaudet voivat olla loppuiän riesa Ammattitaudit ovat osa työperäisiä sairauksia. Yleisimpiä ammattitauteja alalla ovat jatkuvan tai impulssimelun aiheuttamat meluvammat, hengityselinsairaudet, kuten homepölykeuhko, astma ja allerginen nuha, sekä ihotaudit, kuten allerginen tai ärsytyskosketusihottuma.

Ammattitaudeiksi luokiteltavia tuki- ja liikuntaelinsairauksia ovat puolestaan jännetupen tulehdus ja tenniskyynärpää yläraajoissa. Lisäksi ammattitaudeiksi luokitellaan virusten ja alkueläinten aiheuttamia sairauksia, kuten myyräkuume ja ihmisiin tarttuva vasikkaripuli.

Alan muissa työperäisissä sairauksissa korostuvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet erityisesti polvi- ja lonkkanivelissä, hartioissa ja selässä. Nämä ovat myös yleisin syy alan työkyvyttömyyseläkkeisiin eli työuran keskeytymiseen ja jopa loppuiän kestäviin vaivoihin. Useat ammattitaudeista ja muista työperäisistä sairauksista liittyvät tuotantoeläinten hoitotöihin, mutta esimerkiksi fyysisesti kuormittavia työasentoja sekä ”pölyjä ja mölyjä” esiintyy edelleen kaikissa alan töissä.

Maltti on valttia vaarojen torjunnassa Edeltä ilmenevien – alalle tyypillisimpien – työperäisten vaarojen tunnistamisen, merkityksen arvioinnin ja torjuntatoimien tulee olla tilakohtaista ja toistuvaa työtä. Näin saavutetaan ensin hyvä turvallisuustaso, jota kyetään sitten ylläpitämään ja kehittämään vuosien saatossa. Vaarojen torjunta on nähtävä satasen spurtin sijaan koko työuran kestävänä ultrajuoksuna, jonka palkintona ovat terveet ja kivuttomat työ- ja työeläkepäivät.

Yleinen valppaus, harkinta ja rauhallisuus töitä tehtäessä ovat keskeisiä omissa käsissä olevia keinoja työterveyden ja työturvallisuuden edistämisessä. Kolikon toinen puoli on pyrkiä tietoisesti välttämään työskentelyä väsyneenä, hätäillen ja kiireessä. Fiksuimmat ja valppaimmat ottavat oppia jo muille sattuvista läheltä piti -tilanteista.

Tavalliset ihmiset oppivat oman kantapään kautta.

Hierarkkisessa vaarojen torjunnassa torjuntakeinoja tarkastellaan ja toteutetaan niiden tehokkuusjärjestyksessä, joka on ylhäältä alaspäin oheisessa kuvassa.

Tunnistetut ja merkittäviksi arvioidut vaarat pyritään ensisijaisesti poistamaan kokonaan. Jos se ei ole mahdollista, ne voidaan pyrkiä korvaamaan vähemmän vaarallisilla tai eristämään ajallisesti tai paikallisesti ihmisestä. Seuraavana toimenpiteenä on työtapojen ja työmenetelmien muuttaminen muun muassa neuvonnan sekä ohje- ja varoituskylttien avulla. Vasta kun edelliset toimenpiteet on mahdollisuuksien mukaan toteutettu, otetaan niin sanotun jäännösriskin torjunnassa avuksi erilaiset henkilönsuojaimet.

Tarkastellaan esimerkkinä tilojen pihoilla yleisien ja toisinaan vakavien liukastumisten ja kompastumisten torjuntaa. Lähtötilanteesta riippuen ja resurssien salliessa piha tulisi ensisijaisesti puhdistaa, tasoittaa, viemäröidä, päällystää ja valaista hyvin. Tuotantorakennuksien ja -prosessien etävalvonnalla ja -ohjauksella voidaan vähentää pihalla liikkumista etenkin öisin ja väsyneenä sekä hämärän, pimeän ja sateiden aikaan. Pihalla kiirehtien liikkumista tulisi välttää yleensä ja erityisesti liukkailla keleillä, jolloin on myös torjuttava liukkautta. Nastoilla varustetut ja nilkkaa tukevat jalkineet viimeistelevät torjuntatoimet.

i Lisätietoja Tämä kirjoitus on osa TTS:ssä vuonna 2021 Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahalla toteutettavaa Lehti-tiedotushanketta.

Hankesivut: https://www.tts.fi/ tutkimus_ja_kehitys/hankkeet/ maatalous/lehti

TEHO

17

TTS testaa

Sälekaihtimet puhtaiksi ANNE KORHONEN, SARI LISKI-MARKKANEN JA TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA VALMISTAJIEN KUVAPANKIT

18

TEHO

Sälekaihtimiin kerääntyy pölyä ja likaa. Ne jäävät helposti puhdistamatta muun siivouksen yhteydessä, koska niiden puhdistaminen koetaan vaikeaksi ja työlääksi.

Kokeilimme eri välineitä ja tapoja alumiinisten ja puisten sälekaihtimien puhdistamisessa.

Sälekaihtimet tarjoavat näppärää näkösuojaa ja varjoa auringolta, mutta keräävät myös pölyä ja likaa. Ikkunalasien väliin asennettujen sälekaihtimien likaantuminen on usein kiinteisiin ikkunoihin päälle asennettuja kaihtimia vähäisempää. Kaihdinten säännöllinen puhdistaminen on tarpeen, jotta pöly ja lika eivät pääse pinttymään.

Mikäli tieliikenne ikkunan läheisyydessä on vilkasta ja ilmassa leijuu epäpuhtauksia, kaihtimet likaantuvat nopeasti.

Iisi -sälekaihtimen puhdistimessa on mikrokuituinen, ”kolmisorminen” pesin. (Tokmanni, 1,99 €).

Sini -pölyhuiska on valmistettu lampaanvillasta, joka varautuu staattisesti ja poistaa pölyn. (Sini verkkokauppa, 9,90 €)

Puhdistusmenetelmä likaisuuden ja materiaalin mukaan Sälekaihdinten puhdistus kannattaa ajoittaa perusteellisemman siivouksen tai ikkunanpesun yhteyteen. Puhdistusmenetelmiä on monia ja toteutukseen vaikuttaa myös kaihdinmateriaali, joka on tavallisesti puuta tai metallia. Mikäli valmistaja on antanut puhdistukseen erityisohjeita, niitä on noudatettava. Ikkunan päälle asennettujen kaihtimien osalta hyvä lopputulos saavutetaan, kun kaihtimet irrotetaan ja puhdistetaan ulkona tai pesutiloissa, materiaalin ja mahdollisuuksien mukaan. Urakkaan ei kuitenkaan tule kovin usein ryhdyttyä sen työläyden vuoksi, mutta lopputulos on palkitseva. Kevyemminkin konstein hommasta selviää, mikäli kaihtimia ei päästä pinttymään kovin likaisiksi. TTS kokeili seuraavia puhdistusmenetelmiä: 1) sälekaihtimien imurointi pölynimurilla, pölysuutinta käyttäen, 2) sälekaihtimien harjaus Sini-sälekaihdinpuhdistimella, 3) sälekaihtimien puhdistus Iisi -sälekaihtimen puhdistimella, 4) sälekaihtimien puhdistus lampaanvillaisella Sini-pölyhuiskalla ja 5) sälekaihtimien puhdistus Sini-mikrokuituliinalla.

TEHO

19

asettelee huolellisesti säleiden väliin. Vaihtoehtoisesti säleet voidaan kääntää alaspäin, jolloin puhdistaminen on vielä nopeampaa. Harjan voi pestä vedellä ja miedolla pesuaineella.

Sini-sälekaihdinpuhdistin on erityisesti sälekaihtimien puhdistamiseen kehitetty pehmeäharjaksinen harja.

(Sini verkkokauppa, 9,90 €).

Sälekaihtimien puhdistus eri menetelmin Kaihdinten imurointi pölynimurin pölysuutinta käyttäen on kohtuullisen nopea menetelmä. Kaihtimet suljetaan ja säleet imuroidaan imurin pienimmällä imuteholla rauhallisin, säleiden suuntaisin vedoin.

Yhdellä vedolla puhdistuu 1–2 sälettä. Säleet imuroidaan molemmin puolin, eli kaihtimet käännetään välillä. Pinttynyt lika ja tahrat eivät imuroiden irtoa, mutta kevyt pöly lähtee.

Sini-sälekaihdinpuhdistin sopii irtopölyn poistoon sälekaihtimista ja valmistajan mukaan sillä voi puhdistaa myös pieniä likatahroja ja ikkunanpieliä. Pesimen harjakset asettuvat sälekaihtimien väliin, joten säleet puhdistuvat niitä vaakasuorassa harjatessa molemmin puolin. Puhdistinta käytetään kuivana ja sillä voidaan puhdistaa jopa 4–5 sälettä kerrallaan, kun harjakset

20

TEHO

Iisi- sälekaihdinpuhdistin sopii sekä pölyn poistoon että tahrojen puhdistamiseen. Mikrokuituisella pesinosalla voi puhdistaa kerrallaan kaksi sälettä molemmin puolin, säleiden suuntaisesti pesintä vetäen. Kevyesti likaantuneet, pölyiset kaihtimet puhdistetaan kuivalla pesimellä, joka varautuu staattisesti ja kerää pölyn itseensä. Pesin kostutetaan, jos kaihtimissa oleva lika ei lähde kuivalla pesimellä. Mikrokuitupesimen voi pestä pyykinpesukoneessa 40 asteessa. Pesussa ei saa käyttää huuhteluainetta.

Lampaanvillainen Sini -pölyhuiska sopii kevyesti pölyyntyneiden sälekaihtimien puhdistamiseen. Kaihtimet suljetaan ja pölyhuiskaa liu’utetaan kaihdinpinnalla pyörittävin liikkein ylhäältä alaspäin. Kaihtimet puhdistetaan molemmin puolin. Huiskaa käytetään kuivana ja se puhdistetaan käytön jälkeen imuroimalla tai ravistelemalla ulkona.

Mikrokuituliinalla puhdistuvat sekä pöly että tahrat.

Sälekaihtimet voidaan pyyhkiä niiden ollessa kiinni tai auki. Säleiden molemmat puolet saadaan puhdistettua samanaikaisesti, kun kaihtimet ovat auki. Menetelmällä saavutetaan hyvä tulos, mutta yksitellen tapahtuva säleiden puhdistus vie aikaa. Suljetut, alas lasketut kaihtimet puhdistetaan ylhäältä alas pyyhkien, joka sujuu nopeasti, mutta puhdistustulos ei ole edellisen veroinen. Kuivana mikrokuituliina varautuu sähköisesti ja sitoo pölyä. Nihkeäksi kostutettuna liina puhdistaa myös muuta likaa ja rasvaa, jopa ilman pesuaineita.

Käyttäjien kommentteja: Imurointi pölysuutinta käyttäen: ”Nopea menetelmä, poistaa lähinnä pölyä.” ”Hennot säleet taittuvat ja naarmuuntuvat helposti, joten puhdistuksessa on oltava varovainen.” ”Erityisesti puiset kaihtimet imevät pölyä ja imurilla se saadaan pois myös huonetilasta.” ”Työ raskasta ja vaatii aikaa, mikäli ikkunat ovat isoja.”

Sini-sälekaihdinpuhdistin: ”Harjan asettelu säleiden väliin vaati opettelua, mutta kun ne asettuivat kohdilleen, säleet puhdistuivat kohtalaisen hyvin pölystä.” ”Tykkäsin. Puhdistin oli mukava kädessä ja pölynpoisto kaihtimista sujui ripeästi.” ”Harjauksen jälkeen varisseet pölyt pitää pyyhkäistä pois pinnoilta.” ”Likatahrojen puhdistamiseen tarvitaan järeämpää keinoa.” ”Suosikkini kokeilluista tuotteista. Nopea ja tehokas pölyn poistoon.” ”Keittiömme puukaihtimet puhdistuivat tällä melko hyvin.”

Sini -pölyhuiska ”Nopea ja kevyt puhdistustapa, jos kaihtimet ovat kevyesti pölyyntyneet.” ”Säleiden reunat jäävät helposti puhdistumatta, jos säleet jäävät osittain päällekkäin.” ”Lampaanvillahuiska sitoo jonkin verran pölyä itseensä.

Osa pölystä tosin leviää huoneilmaan.” ”Hyvä alumiinisille kaihtimille.” ”Voi käyttää myös muuhun pölyjen pyyhintään, monikäyttöinen.”

Mikrokuituliina ”Tämä on verrattavissa Iisi-pesimeen, mutta menetelmänä hitaampi, sillä säleet puhdistetaan yksitellen.” ”Hyvä tulos, jos käy läpi kaikki säleet.” ”Lähtee kuivalla liinalla pölyt ja kostealla myös tahrat ”En osaa arvioida poistaako kokeilussa olleen mikrokuituliinan uurrettu pintakuvio tahroja tavanmaista paremmin.” ”Nihkeäpyyhkimisen jälkeen on varmistuttava, että säleet ovat kuivat ennen kuin ne vedetään nippuun.

Säleet voivat tarttua toisiinsa kuivuttuaan ja irrotettaessa pinta vaurioituu.”

Iisi- sälekaihdinpuhdistin "Tällä saa puhdistettua kätevästi kaksi sälettä kerrallaan molemmin puolin. Edestakaista hankausta tarvitaan, jos sälekaihdin on likainen.” ”Tämä on periaatteessa oikein tehokas ja käteväkin, mutta mikrokuituinen sormiosa pysyy huonosti varsiosassa.” ”Tuote lelumainen, vaatii asettelua ja työ on hidasta.” ”En ostaisi, mutta ehkä tämä sopii pienten asuntojen sälekaihtimien puhdistamiseen.”

Yleismikrokuituliina sopii moneen kodin eri kohteen siivoukseen, myös sälekaihtimien puhdistukseen. (Sini verkkokauppa, 3,95 €).

Oikaisu: Ikkunat puhtaiksi vaivattomasti Edellisessä Teho-lehdessä 2/2021 olleessa Ikkunat puhtaaksi vaivattomasti -jutussa todettiin, että Kärcher WV6 Premium ikkunapesuria käytettäessä pesuaineeksi sopii käsiastianpesuaine tai erityinen ikkunanpesuaine, kuten Kärcherin pesuainetiiviste. Kärcher Oy:ltä todettiin, että käsiastianpesuainetta ei tulisi näiden laitteiden kanssa käyttää. Vaahtoavat pesuaineet eivät sovellu ikkunanpesurille ja esim. Fairyn liiallinen vaahdonmuodostus voi pahimmillaan rikkoa laitteen. Ainoastaan ikkunanpesuaine tai vastaava vaahtoa muodostamaton pesuaine sopii ikkunapesurin kanssa käytettäväksi. Fairyn tms. käytön seurauksena laite voi kostua sisältä ja ilmanottoaukot voivat alkaa pärskimään vettä.

TEHO

21

Asiantuntija vastaa

Miksi pesty pyykki haisee tunkkaiselle?

TARJA MARJOMAA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Huolellisesti tehty pyykin pesu, kuivaus ja vaatteiden säilytys pidentävät vaatteiden käyttöikää. Tunkkaisen hajunpoistoon löytyy ekologisia vaihtoehtoja.

Pyykki on hyvä poistaa koneesta pian pesun päätyttyä, sillä pesurumpu on otollinen paikka tunkkaisuutta aiheuttavien homeiden ja bakteerien lisääntyä. Pyykkiä kannattaa pestä se määrä, jonka pystyy ilmavasti kuivattamaan. Pyykkien kuivaustilan hyvä ilmankierto edistää pyykin kuivumista.

kuten vaatteen kutistumisesta tai huopumisesta. Etikka on hyvä hajunpoistaja ja sitä voi lisätä pyykinpesuun ja huuhteluun. Tekstiilejä voi liottaa ennen pesua vähintään 15 minuuttia kuumassa vedessä, johon on lisätty etikkaa tai ruokasoodaa (2 dl) tai sitruunamehua (1 dl). Hajunpoistoon on olemassa myös erikoisaineita.

Hajujen syntymistä ehkäistään jo ennen pesua laittamalla pyykkikoriin vain kuivaa pyykkiä. Pyykinpesu 40 asteen lämpötilassa ei riitä bakteerien ja homeiden tuhoutumiseen. Monet likatahrat eivät myöskään puhdistu 30–40 asteessa ja tunkkaisuus siirtyy koko pyykkierään. Toisaalta esimerkiksi elastaanin ja teknisten urheiluvaatteiden ominaisuudet heikkenevät, jos ne pestään tätä kuumemmassa. Paha haju tarttuu teknisiin kuituihin tiukemmin kuin luonnonkuituihin.

Mikäli pyykit unohtuvat koneeseen viikoiksi, bakteeri- ja mikrobikasvusto muhii rauhassa ja esimerkiksi luukun kauluskumiin voi pesiytyä hometta. Likaisesta pesukoneesta tarttuu pyykkiin hajua ja pesutulos huononee.

Pyykinpesukone pysyy puhtaana, kun käytetään säännöllisesti kuumia pesulämpötiloja ja kuivataan luukun kauluskumi pesun päätteeksi. Peruspuhdistukseen sopii ekologinen sitruunahappojauhe, jota annostellaan lokeroon 100 g ja pestään tyhjällä koneella 90 asteen ohjelma. Pesu toistetaan 60 asteessa tavallisella pyykinpesuaineella. Happo-emäskäsittely irrottaa sakkaa ja kalkkia. Käsittely uusitaan pari kertaa vuodessa, tarpeen mukaan. Erikoisaineiden käyttö tarkistetaan koneen käyttöohjeesta.

Tunkkaiseksi jäänyt pyykki raikastuu parhaiten ulkoilmassa. Auringonvalo ja tuuli karkottavat tunkkaisuuden, mutta auringonpaahde voi vaurioittaa teknisiä materiaaleja ja haalistaa värejä. Kuivausrumpu irrottaa vaatteista irtonukkaa ja pesuainejäämiä sekä raikastaa pyykin.

Pinttyneet vaatteet voi pestä mahdollisimman kuumassa lämpötilassa, jos vaihtoehtona on vaatteen pois heittäminen. Pesijä vastaa mahdollisista pesuvaurioista,

22

TEHO

Vaatteet kuivataan täysin ennen säilytystä. Ripustettujen vaatteiden ympärillä ilma kiertää paremmin kuin hyllylle viikattujen. Puhtaassa, hyvin ilmastoidussa komerossa vaatteet pysyvät raikkaina pitkään.

Kestävää kehitystä

Fleksaaja bloggaa MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ TTS TYÖTEHOSEURA

Olin elokuun ajan vegaanina ystävän haastamana. Syitä oli muitakin; kokeilunhalu ja uteliaisuus, oman ruokavalion päivittäminen sekä ilmastonmuutos. Tiedämmehän kaikki globaaleja lihatuotannon ongelmia: maatalousmaasta valtaosa käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon, ja eläinperäisillä tuotteilla on suuri hiilijalanjälki. Maailmanlaajuisen ruokajärjestelmän onkin muututtava osana ilmastonmuutoksen hillintää, jotta elinolomme säilyisivät edes kelvollisina.

Maatalouden kannattavuutta ja menestystä voidaan edistää monella tavalla. Koko ajan on myös enemmän kuluttajia, jotka kaipaavat ja osaavat vaatia ruuantuotannolta eettisyyttä ja vastuullisuutta, ja viisas tuottaja ottaa huomioon muutenkin kestävän kehityksen. Uusia viljelytapoja, peltomaiden rakennetta ja ekologisempaa lannoitusta kehitetään. Tuoko digitaalisuus apuja tähän?

Ehkä joskus tulevaisuudessa lounaslautaseni lehtikaali on energiatehokkaasti ja ekologisesti vaikka kehittyneellä ja kilpailukykyisellä vertikaaliviljelyllä tuotettua?

satokauden tuotteita, ja suositaan kotimaista kalastettua kalaa kuten haukea, särkeä, muikkua, ahventa ja silakkaa.

Kestävää kehitystä-blogi virittää lukijat ajatus kerrallaan kohti vastuullisempaa tulevaisuutta. TTS:n tutkimus- ja kehittämishankkeissa välitetään tietoa ja hyviä käytäntöjä, jotta maailmastamme tulee kestävämpi. Maatalouden kehittämis- ja tutkimushankkeet ovat vuosikymmenien ajan olleet TTS:n vahvaa ydinosaamista.

Vegaaninakin pyrin välttämään kaukaa tuotuja proteiineja, kuten usein suureksi kasvissyöjien synniksi nimettyä soijaa. Tämä ei ollut edes vaikeaa, koska kotimaisia tuotteita on saatavilla jo useita. Mutta vielä on varmasti mahdollisuuksia uudelle bisnekselle. Suomi voi olla huipputekijä varsinkin pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvien kasvipohjaisten proteiinituotteiden tutkimuksessa, kehittämisessä ja tuotannossa. Nyhtökaura tuli markkinoille 2015, mutta sen vanavedessä on lähikaupan vegehylly jo kovasti paisunut. Enää ei fiksuissa kaupoissa kasvipohjaisia tuotteita piiloteta häpeilemään omaan syrjäiseen hyllynreunaansa kuten vielä taannoin.

Monipuolistuva kasviproteiinien tarjonta tekee ruokavalion muuttamisesta kasvisvoittoisemmaksi helpompaa.

Palasin itse kasvisruokaan vahvasti painottavaksi sekasyöjäksi, eli nuorisolaisten kielellä fleksaajaksi. Tulihan minun toki kovasti ikävä maitotuotteita ja kananmunia!

Lihaksi valitsen lautaselle esimerkiksi lähellä elänyttä luomupossua, mutta en joka päivä. Mummin opitkin ovat fiksuja: käytetään kasviksia sesongin mukaan, talvella juureksia ja pakastemarjoja, kesällä taas tuoreita TEHO

23

Logistiikka-ala työllistää Turun toimipiste kouluttaa SIRPA PUSSINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA AMI HAATAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseuran Turun kampukselta valmistuu kuljettajia tavara- ja henkilöliikenteeseen sekä ammattilaisia terminaali- ja varastotyöhön.

TTS Työtehoseuran Turun toimipiste suuntaa syksyyn valoisin mielin. - Ilahduttavaa on, että opiskelijatilanne näyttää hyvältä. Erityisesti nuorten joukossa näkyy kiinnostusta kuljetusalalle, jossa hakijoiden ikärakenne on tyypillisesti ollut korkea. Eri aloja kurittaneet korona-ajan lomautukset ja irtisanomisen uhat ovat tuoneet meidän koulutusaloillemme myös alanvaihtajia. On meillä esimerkiksi yksi lentäjä koulutettu linja-autonkuljettajaksi, kertoo logistiikka-alan kouluttaja Ismo Parviainen.

Ammatillisessa koulutuksessa on ensiarvoisen tärkeää seurata työmarkkinoiden muutoksia ja vastata työelämän tarpeisiin. Tällä hetkellä esimerkiksi kuorma-autonkuljettajille on nähtävissä kasvavaa kysyntää.

- Kuorma-autonkuljettajien perään soitellaan ja kysellään, samoin yhdistelmäajoneuvokuljettajat työllistyvät hyvin. Kuten missä tahansa ammateissa, myös tälle alalle eivät ihan kaikki sovellu. Työ on hyvin kiireistä, vaikeasti ennakoitavaa ja vaatii joustavuuskykyä. Täsmällisyys ja oikea asenne ovat piirteitä, joita jo opiskelijoiden valintahaastatteluissa arvostamme, kuvailee Parviainen.

Turun toimipisteessä työskentelee yhdeksän henkilön tiiviisti yhteen hitsautunut kouluttaja- ja opiskelijahuollon tiimi. Opiskelijoiden saaminen uudelle työuralle tuo hyvän mielen koko porukalle. - Koulutusryhmissä on kaiken kaikkiaan hyvät työllistymisluvut. Koulutuksella on myös arvokasta yhteiskunnallista merkitystä, sillä aika Työtehoseurassa voi olla opiskelijalle väylä ihan kokonaan uudelle elämälle. On myös rikkaus, kun kampusalueella on ihmisiä laidasta laitaan eri kulttuureista. Näen tämän myönteisenä niin kouluttajille kuin opiskelijoille. Meillä kaikilla on oppimista toisiltamme, pohtii Parviainen.

Heinäkuusta alkaen uutena värinä pihapiirissä ovat näkyneet liikennöitsijä Nobinan linja-autot. Nobinalla on laaja sähköbussien kalusto ja he panostavat vahvasti ympäristöasioihin. Työtehoseuran pihapiirissä ollaan ihan konkreettisesti lähellä työelämää.

Kouluttajat vasemmalta lukien: Tommi Sundberg, Ami Haataja, Janne Lipponen, Jouko Harju, Marko Mäntyvaara ja Ismo Parviainen.

i Tutustu

Turun toimipisteen koulutuksiin https://www.tts.fi/ koulutustarjonta/tts_ tyotehoseura_turku

24

TEHO

Olosuhdehallinta ja laadunvarmistus

täsmäkoulutuksella laatua rakennustyömaille MIKKO MYLLER, KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseura on kouluttanut olosuhdehallinnan täsmäkoulutuksella asiantuntijoita rakennustyömaalle. Pilottikoulutus oli suunnattu alle 30-vuotiaille AMK-tutkinnon tai vastaavia tietoja ja taitoja omaaville rakennusalan työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille.

Rakennustyömaan olosuhdehallinnassa on haasteita, jotka tulevat edelleen kasvamaan tulevaisuudessa.

Rakenteista poistuva kosteus, rakenteen ja sisäilman lämpötila, sisäilman suhteellinen kosteus sekä uudet kvartsi- ja kovapuupölyä koskevat raja-arvot vaativat yhä enemmän huomiota laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Uudenaikaiset rakennusvaipan monikerrosrakenteet ovat erittäin alttiita rakennusvirheille, virheet ovat vaikeammin havaittavissa ja niiden aiheuttamat ongelmat voivat olla vakavampia. Keinoja olosuhdehallinnan toteutumiseen ja laadun varmistamiseen on olemassa, mutta haasteena on työntekijöiden osaaminen ja tilaajien vajavainen tahtotila panostaa rakentamisvaiheessa siihen, että kohde rakennetaan kerralla kuntoon.

Digitaalisuus on saavuttanut jalansijaa myös rakentamisen laadunvalvonnassa käytettävissä sovelluksissa ja laitteistoissa. Kehittyvät laitteistot ja niihin liittyvät ohjelmistot vaativat perehtyneisyyttä sen lisäksi että käyttäjän tulee olla perillä rakennustekniikasta, materiaaleista ja työmenetelmistä. Näihin haasteisiin on vastattu täsmäkoulutuksella, jonka vastuuopettaja Jari Suuronen oli vahvasti mukana myös koulutuksen suunnitteluvaiheessa.

Koulutus järjestettiin koronarajoituksista johtuen suurelta osin etätoteutuksena pääasiassa Teams-alustalla.

Käytännön harjoitukset toteutettiin oppilaitoksessa voimassa olevia rajoituksia noudattaen. Opiskelijat hankkivat omatoimisesti työssäoppimispaikat, joissa teoriaopetuksessa ja käytännön harjoituksissa saatuja taitoja päästiin soveltamaan todellisessa kohteessa eli rakennustyömaalla. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus suorittaa koulutuksen lisäksi näyttöjä pätevyyden osoittamiseksi henkilösertifioinnin eri osaamisaloilla.

Pilottikoulutuksen vaikuttavuus yllätti vastuukouluttaja Suurosen, joka kertoo työllistymisprosentin olevan 80 %. ”Itse asiassa todellisuudessa tätäkin parempi, koska yksi koulutuksessa aloittanut työllistyi kesken koulutuksen ja ei siten näy tilastossa”, täydentää Suuronen. ”Opiskelijoilta tullut palaute oli pelkästään positiivista, ja saimme heiltä arvokasta palautetta koulutuksen jatkokehittelyyn”, Suuronen kertoo. Koulutukselle tullaan esittämään jatkoa, koska markkinoilla on selvästi tarve tämän kaltaisille asiantuntijoille..

Valmistuneet asiantuntijat Hoang Thanh Thuy, Kira Ström, Julius Hytti, Niina Hulkkonen ja Tuomas Pylkkänen

i Lisätietoja

rakennusalan koulutuksista www.tts.fi/koulutustarjonta/ talonrakennus_ja_kiinteisto

TEHO

25

Työturvallisuuskävelyllä sisälogistiikan yrityksissä PIRITA NIEMI, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA & NIINA SALLINEN, TKI-ASIANTUNTIJA, LAB-AMMATTIKORKEAKOULU; SAFEINLOG-HANKE, PROJEKTISUUNNITTELIJA SAMI NISKALA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseuran, Lapin Yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun (hallinnoija) SafeInLog-hanke keskittyy pk-yritysten sisälogistiikan työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Työturvallisuuskävelyt, työelämän laadun mittaamiset ja seuranta sekä hyvinvointisafarit antavat kattavan kokonaiskuvan ja työkaluja toiminnan kehittämiseen.

SafeInLog - työturvallisuudesta tuottavuutta ja työhyvinvointia sisälogistiikkaan -hankkeen toimenpidekokonaisuus antaa osallistujayritykselle kokonaisvaltaisen kuvan sen työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin tilasta ja kehittämiskohteista sekä tarjoaa työkaluja kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja tuottavuuden kehittämisen tueksi.

Työturvallisuuskävelyllä huomio keskittyy sisälogistiikan toimintaympäristöön Työtehoseuran Liikennepalveluiden sisälogistiikan asiantuntijat Sami Niskala ja Markku Sommelo ovat kartoittaneet SafeInLog-osallistujayritysten sisälogistiiVaraston siisteys on osa merkittävä osa työturvallisuutta.

26

TEHO

kan työturvallisuuden tilaa turvallisuuskävelyin Lapin, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueiden yrityksissä.

Työturvallisuuskävelylle osallistuu heidän lisäkseen aina yrityksen sisälogistiikasta vastaava johtaja tai työturvallisuuspäällikkö.

Niskala ja Sommelo kertovat, että turvallisuuskävely alkaa jo paljon ennen yrityksen tontille saapumista yrityksen ennakkotietoihin tutustumisella. Varaston pohjakuvat, henkilöstön perehdytys- ja pelastussuunnitelma sekä selvitys henkilöstön saamista koulutuksista (kuten EA-, työturvallisuus- ja trukkikortit) antavat tietoa kohdeyrityksestä, sen suhtautumisesta sisälogistiikan

työturvallisuuteen liittyviin toimintoihin ja merkityksestä yritykselle. ”Perustiedot ja dokumentaation ylläpitäminen kertoo yrityksen työturvallisuusosaamisesta, tietämyksestä ja jossain määrin myös resurssoinnista”, kertovat Sommelo ja Niskala.

Mitä tarkastuksen yhteydessä havainnoidaan?

Yrityksen alueelle tultaessa aloitetaan havaintojen tekeminen: millaista ohjeistusta on tarjolla vierailijoille eli henkilö- ja tavaraliikenteelle, onko rakennuksen ovet lukittuna vai voiko sisään kävellä vapaasti, löytyykö sisäänkäyntien läheisyydestä ohjeistusta tarvittavista suojavarusteista jne. Myös piha-alueen liikennejärjestelyt ja turvallisuus havainnoidaan silmämääräisesti. Joskus apuna käytetään dronea havaintojen ja erityisesti riskipaikkojen kartoitukseen.

Sisällä yrityksen tiloissa huomio kiinnittyy henkilöturvallisuuteen ja suojavarustukseen, yleiseen siisteyteen, kuormalavahyllystön kuntoon ja erilaisten työlaitteiden ja -koneiden kuntoon. Myös palosammuttimet ja nostolaitteet tarkastetaan. Turvallisuuskävelyn aikana pyritään myös aina haastattelemaan työntekijöitä, jotta syntyisi käsitys käytännön työntekemiseen liittyvistä haasteista.

i

Tietoja SafeInLog – työturvallisuudella tuottavuutta ja työhyvinvointia sisälogistiikkaan (2020-2022) Tavoite: parannetaan yrityksen kilpailukykyä ja tuottavuutta kehittämällä sisälogistiikan työturvallisuutta ja työhyvinvointia Toimenpiteet: toteutetaan kolmiosainen toimintakokonaisuus mukana oleville pk-yrityksille Lapissa, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla Tuloksia: mm. sisälogistiikan virtuaalinen työturvallisuusopas ja toimintamalli työturvallisuuden edistämiseen Toteuttajat: yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu, Lapin Yliopisto ja TTS Työtehoseura Rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto, STM Lisätietoja: https://safeinlog.fi/

Kohti tuottavampaa, turvallista ja hyvinvoivaa työyhteisöä Turvallisuuskävely tuottaa yrityksille parannus- ja kehittämisehdotuksia, jotta yritys voi toimia entistä tuottavammin ja turvallisemmin. Oheistusta, opastusta ja neuvontaa annetaan esimerkiksi trukkien käyttöön, paloturvallisuusasioihin ja kuormalavahyllyjen rakenteisiin liittyen. ”Trukkien käyttöön tulee olla yrityksen antama kirjallinen lupa”, toteaa Niskala. ”Monissa yrityksissä ei olla tietoisia, että tällainen lupa tulee työntekijällä olla aina mukana trukkia käytettäessä”, hän lisää. Myös trukkien latauspaikoissa havaitaan liian usein suuria työturvallisuuteen liittyviä riskejä. Trukkien latauspaikkoja koskevat tyypilliset riskit liittyvät latauslaitteen sijaintiin jossain muualla kuin tukevasti seinään kiinnitettynä, joka voi pahimmillaan aiheuttaa sähköisku- ja palovaaran. Tarkastuksissa saattaa myös käydä ilmi, että pakollisia korttikoulutuksia on päässyt vanhentumaan tai että läheltä piti -tilanteiden ilmoittamisessa tai jälkikäsittelyssä on kehitettävää. ”Hankkeen aikana on tarkoitus toistaa turvallisuuskävelyt osallistujayrityksissä”, kertoo Sommelo. Kahden turvallisuuskävelyn välillä hankkeeseen osallistuvilla yrityksillä on käytössään raportti, johon havainnot ja kehittämiskohteet on koottu. Raportista käy myös ilmi yrityskohtaiset toimenpiteet, joiden avulla työturvallisuutta on mahdollista kehittää.

Turvallisuuskävelyillä kiinnitetään huomiota työkoneiden käyttöön.

TEHO

27

Esittelyssä taustat ja tekijät, tutkimukset ja koulutukset

Ympäristöasiat lähellä metsämiehen sydäntä SIRPA PUSSINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

JIM ANTTURIN KOTIALBUMI

Metsäasioiden asiantuntija Jim Antturista on parasta, kun työssä voi yhdistää ympäristöasioita ja taloutta.

Mitä juuri nyt menossa?

Tällä hetkellä työtehtävissä päällimmäisenä on pilotoida metsäkoneenkuljettajien täydennyskoulutus, jossa aiheina ovat luonnonhoito ja jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmät. Onhan näitä teemoja ennenkin koulutettu, mutta nyt testaamme uudenlaista lähestymistapaa. Tarjoamme vähemmän luettavaa ja enemmän kuunneltavaa materiaalia, erilaisia kuvatehtäviä, simulaattoriharjoituksia ja tutustumista metsässä oikeisiin kohteisiin. Jos pilotointi onnistuu, niin tässä voisi olla yksi tapa edistää metsäluonnon monimuotoisuutta ja hakkuiden monipuolistumista. Pilottikoulutukset toteutuvat syksystä alkaen viiden maakunnan alueella ja tiiviillä oppilaitosyhteistyöllä. Taustalla on maa- ja metsätalousministeriön rahoitus.

Mikä on parasta työssäsi?

On antoisaa ja opettavaista, kun pääsee juttelemaan käytännön tekijöiden ja yrittäjien kanssa. Meillä on hankkeita ja asiantuntemusta tarjottavana, mutta yhtä lailla on tärkeää kuunnella ja saada johtolankoja käytännön tarpeista. Toisaalta esimerkiksi metsätielaskuri, joka on vastikään kehitetty, voisi palvella laajaa käyttäjäkuntaa ja käytännön toimintaa, mutta toimijoiden on myös löydettävä se. Meidän tavoitteenamme on, että saadaan mahdollisimman paljon irti elinkeinon ja yhteiskunnan hyödyksi, kun tehdään julkisella rahalla projekteja. Tämä on myös työssä motivoivaa ja mielekästä.

Millaiset odotukset syksyyn?

Kuka olet Jim? Olen asiantuntija Työtehoseurassa reilun kolmen vuoden kokemuksella. Aiempaa työuraa on metsäteollisuuden parissa ja Helsingin yliopistolla tutkimustehtävissä.

Koulutukseltani olen maatalous- ja metsätieteiden maisteri, pääaineena ympäristöekonomia.

28

TEHO

Juuri nyt odotukset ovat korkealla alkavan täydennyskoulutuksen suhteen. Toiveena on, että voimme rakentaa koulutuksesta työkalun, jolla voidaan piirun verran lisätä osaamista ja luonnon monimuotoisuutta tukevaa toimintaa. Tällä on mahdollisuudet olla erittäin vaikuttava koko elinkeinolle. Uusiutuvan luonnonvaran hyödyntäminen on erinomainen lähtökohta, mutta aina on mahdollista tehdä asioita entistä paremmin.

Puun ja kuoren välissä?

Hyvinvoiva metsäalan osaaja nyt ja tulevaisuudessa MARJO MAIDELL, PELLERVON TALOUSTUTKIMUS PTT & HENNA HURTTALA, TTS TYÖTEHOSEURA VASTAVALO, PETRI JAUHIAINEN

Metsäammattilaisten toimintaympäristö on aina ollut muutoksessa.Tällä hetkellä työssä ovat korostuneet erilaiset, osin ristiriitaisetkin, metsän omistukseen liittyvät tavoitteet ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä luonnon monimuotoisuuden huomioiminen. Erityisesti sosiaalisen median kasvava painoarvo viestintäkentässä muuttaa kaikkien metsäalalla työskentelevien arkea.

Metsäammattilaisten tulee osata tulkita ja yhteensovittaa moninaisia odotuksia ja tavoitteita metsien käytölle.

Erilaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, kuinka hyvin metsäammattilaiset onnistuvat metsänomistajien kohtaamisessa ja palvelemisessa metsienkäyttöä koskevissa päätöksentekotilanteissa – moninaisissa kanavissa aina sähköistä viestimistä perinteisiin, maastossa tapahtuviin kohtaamisiin. Aikaisempaa kärjistyneemmät viestit itse metsäalasta ja sillä tehtävästä työstä heikentävät työhyvinvointia, mutta toisaalta sosiaalisen median taitava käyttö voi tuoda erittäin tehokkaat vaikuttamisen keinot entistä useampien saataville.

misessä. Tavoitteemme on varustaa mahdollisimman moni metsäalan toimija valmiuksilla, jotka edesauttavat työn hallinnan tunnetta.

Työn imua, mutta haasteita muuttuvasta toimintaympäristöstä Metsäammattilaisten työhyvinvointi on aiemman tiedon perusteella laajasti tarkastellen hyvällä tasolla, mutta muuttuva toimintaympäristö luo osaltaan haasteita, joihin vastaamista on syytä kehittää. Metsämiesten säätiön rahoittaman Hyvinvoiva metsäalan osaaja 2030 -hankkeen tavoitteena on parantaa edellytyksiä metsäammattilaisten työhyvinvoinnille tutkimustietoon perustuvan koulutustoiminnan avulla.

Askeleittain kohti vaikuttavia toimenpiteitä Pellervon taloustutkimuksen, Työtehoseuran, Metsätehon ja Suomen metsäkeskuksen toteuttamassa hankkeessa tehdään yhteenveto useista tutkimuksista, joissa on tarkasteltu metsäammattilaisten toimintaympäristön kehitystä. Tunnistettujen osaamistarpeiden ja kuormitustekijöiden pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan koulutusta, jolla tuetaan metsäammattilaisten työhyvinvointia myös tulevaisuudessa. Saatu palaute käsitellään ja hyödynnetään koulutusmallin kehittä-

i Lisätietoja Marjo Maidell, PTT, puh. 040 164 8139, marjo.maidell@ptt.fi Henna Hurttala, TTS Työtehoseura, puh.

050 329 7498, henna.hurttala@tts.fi

TEHO

29

Kiertotalous osaksi ammatillista opetusta MARJO KITTELÄ, KOULUTUSASIANTUNTIJA TTS TYÖTEHOSEURA VASTAVALO,TUULA ROOS

KEOSKI-hanke toimii kiertotalouden sanansaattajana ammatillisissa oppilaitoksissa. Tavoitteena on saada kiertotalous osaksi yritysten ja oppilaitosten normaalia arkea ja toimintakulttuuria. Toimenpiteiden avulla oppilaitokset ja yritykset toimivat yhdessä kiertotalouden toimintatapojen edistämiseksi ja uusien innovaatioiden löytämiseksi.

IPCC:n ilmaston muutosta globaalisti käsittelevä 6. arviointiraportti julkaistiin elokuussa 2021. Tarkastelun kohteena raportissa ovat ilmaston nykytila, tulevaisuuden näkymät, riskien arviointi ja alueelliset sopeutumiskeinot sekä ilmastonmuutoksen torjuminen. Raportin mukaan on kiistatonta, että ihmisen toiminta on vaikuttanut ilmakehän, merien ja maan lämpenemiseen.

IPCC:n raportin sisältö tukee Suomen kiertotalouden toimenpideohjelman ajatusta siitä, että pystyäksemme hillitsemään ilmaston lämpenemistä meidän on otettava uusi suunta. Kiertotalous taloutemme perustana olisi osa ratkaisua pienemmän hiilijalanjäljen, luonnon monimuotoisuuden katoamisen sekä myös lämpenemisestä johtuvien ääri-ilmiöiden ehkäisemiseksi.

Yhteiskäytössä olevat kulkuvälineet, yhteiskäyttöautot ja kaupunkipyörät ovat näkyvä osa kiertotalouden liiketoimintamalleja.

30

TEHO

löytyisivät jokaisen henkilökohtaisesta opintopolusta ja yhteistyötä tehtäisiin kiertotaloutta toteuttavien yritysten kanssa. Hanketta koordinoi Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja TTS Työtehoseura toimii hankkeen osatoteuttajana.

Kouluttajan starttikortit, osaamisen mittaristo sekä tutkinnon osa käytännön työkaluina

Kiertotalouden starttikortit julkaistaan myöhemmin hankkeessa, ja niitä tukemaan ollaan rakentamassa ammatillisten opintojen kiertotalousmittaristoa.

Mikä kiertotalous?

Puhuttaessa kiertotaloudesta moni mieltää sen vielä yksinkertaisesti tuotteiden kierrätykseksi. Tietämättömyys onkin keskeinen haaste kiertotalouden toimintatapojen edistämisessä. Asiantuntijat näkevät kiertotalouden valtavana mahdollisuutena ilmastolle, mutta myös liiketoiminnalle. Muun muassa Sitra on arvioinut, että kiertotalous voi luoda Suomeen jopa useiden miljardien arvonlisän. Kiertotalous kannattaa siis ottaa vahvasti mukaan myös kaikkeen ammatilliseen koulutukseen!

Kiertotalous on uusi talouden toimintatapa, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen. Kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti. Tuotteita myös jaetaan, vuokrataan, korjataan ja kierrätetään.

Palvelullistaminen eli painopisteen siirtäminen uusien tuotteiden valmistuksesta palveluihin on osa kiertotaloutta. Kiertotalous myös hyödyntää digitalisaatiota tehokkaasti.

Kehitä osaamisesi kiertotaloudessa KEOSKI-hanke ammatillisille oppilaitoksille

Hankkeen keskeisimpinä toimenpiteinä on Tredussa aloitettu ilmastovastuullinen toiminta -tutkinnonosan laatiminen, mitä pilotoidaan syksyllä 2021, sekä haastateltu kiertotalouden asiantuntijayritysten edustajia tulevaisuuden ammattitaitovaatimusten selvittämiseksi. TTS:ssa on laadittu ammatillisten oppilaitosten kouluttajien tueksi ja eri alojen ”kiertotalousagenttien” haastatteluihin peilaten Kiertotalouden Starttikortisto.

Kortiston tarkoituksena on toisaalta antaa kouluttajalle aiheen perustietoutta helposti omaksuttavassa muodossa esimerkiksi opetuksen suunnittelun tueksi ja toisaalta herätellä kouluttajaa pohtimaan, kuinka kiertotaloutta voisi edistää omassa opetuksessaan ja opiskelijan käytännön työtehtävissä.

Hanketoteuttajat käynnistävät parhaillaan kiertotalouden mittariston rakentamista. Opiskelijoiden kiertotalous- ja ilmasto-osaamisen arvioinnin tueksi laaditaan mittaristo, jonka on määrä mitata opiskelijan osaamista kohdennetulla ammattialalla kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Ilmastovastuullinen toiminta -tutkinnonosan arviointikriteerit ovat yleisluontoisia ja näin ollen rakennettava mittaristo olisi tämänkin tutkinnonosan arvioinnin tukena.

i Lisätietoja KEOSKI – Kehitä osaamisesi kiertotaloudessa • Toteutusaika 3/2020 - 1/2023 • Rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto / Keski-Suomen ELY • Lisätietoja: Marjo Kittelä, marjo.kittela@tts.fi

KEOSKI-hankkeen tarkoituksena on saada kiertotalous osaksi koulutussisältöjä ja tulevien työelämän ammattilaisten ajattelumaailmaa ammatillisissa oppilaitoksissa.

Pyrkimys on rakentaa uudenlaisia toimintatapoja ja koulutuspolkuja niin, että ilmastovastuullinen ajattelutapa, kiertotalouden innovaatiot ja uusi tapa tehdä bisnestä olisivat osana saavutettua ammattitaitoa ammatillisen koulutuksen käyneillä opiskelijoilla. Opiskeltavasta alasta riippumatta kiertotalouden periaatteet TEHO

31

Työntutkija toimii sillanrakentajana MINNA MATTILA-AALTO, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ & TEA ELSTOB, TYÖNTUTKIMUKSEN ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Maatalouden työvoimapulan ratkominen, metsätalouden rationalisointi ja teollisen massatuotannon virittäminen ovat olleet ainakin sadan vuoden ajan suomalaisen tuottavuuden edistämisen ytimessä. TTS Työtehoseura on tuonut oman panoksensa suomalaisen työn tuottavuusponnistuksiin vuodesta 1924.

Yksi keskeinen keino on ollut ja on edelleen rationaalinen työntutkimus. Työ on muuttunut vuosien saatossa valtavasti. Mitä annettavaa työntutkimuksella on työn kehittämiseen tänään?

32

TEHO

Tieteellinen liikkeenjohto-oppi viritti ajatuksen työn johtamisesta tiedolla. Työtä on kehitetty aina. Ihmiskunnan historian valossa kehitys on ollut sangen hidasta.

Tuntemamme suuret kehitysaskelet, kuten tulenteon, luku- ja kirjoitustaidon, pyörän, rahan ja höyrykoneen keksiminen eivät tapahtunut hetkessä. Kehityksen vauhti on kuitenkin ollut alati kiihtyvä.

Rationalisoinnista tuli kova sana liike-elämässä 1800-luvun kuluessa. Liiketoiminnasta haluttiin saada entistä tarkoituksenmukaisempaa ja tehokkaampaa. Yksi suurista kehityksen vauhdittajista oli yhdysvaltalainen teknikko Frederik Taylor, taylorismin eli tieteellisen liikkeenjohto-opin kehittäjä.

Taylor puhui sen puolesta, että työn on perustuttava työntekijöiden valintaa myöten tutkittuun tietoon sen sijaan, että työssä nojattaisiin satunnaisiin peukalosääntöihin. Työpaikoilla käynnistettiin työntutkimus, jonka avulla kerättiin tietoa työn organisoimiseksi ja johtamiseksi sekä työntekijöiden osaamistarpeiden selvittämiseksi ja heidän opastamisekseen.

Rationaalinen työntutkimuksella tietoa arjen operatiivisista toiminnoista Analysoidulla tiedolla johtaminen vaatii jatkuvaa ja systemaattista tiedonkeruuta. Rationaalinen työntutkimus tuottaa tietoa siitä, miten työ käytännössä konkreettisesti etenee, minkälaisia työtapoja ja -menetelmiä käytetään ja mihin työaika kuluu. Työtä tutkitaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa siellä, missä työsuoritukset toteutuvat. Työntutkimuksessa toteutuvatkin nykyisin vankkaa jalansijaa johtamisessa saaneen Lean-johtamisfilosofian periaatteet: työtä tutkitaan paikan päällä vuorovaikutuksessa tutkimukseen osallistuvien työntekijöiden kanssa perusteellisen tilannekuvan luomiseksi. Tieteellisen liikkeenjohdon opit purevat sikäli myös nykyaikana.

TTS:n työntutkijat toteuttavat työntutkimukset osallistavan työntutkimuksen menetelmällä. Siinä yhdistyvät perinteisen tuotantoteknisen työntutkimuksen, työympäristötutkimuksen, työturvallisuustutkimuksen ja ergonomian näkökulmat sekä perinteiset työntutkimustekniikat videokuvan käyttöön perustuvaan henkilöstön osallistavaan kehittämiseen.

Työntutkimus keinona parempaan strategiseen kehittämiseen Työ on systeemi eli järjestelmä, joidenkin periaatteiden mukainen toiminnallinen, toisiinsa kytköksissä olevien osiensa muodostama kokonaisuus. Työ on muuttunut vuosisatojen saatossa paljon. Työntekijöiden tehtävänkuvat ja osaamisvaatimukset ovat laajentuneet. Työn tahti ja verkostot ovat kasvaneet. Työ on digitalisoitunut.

Työn jatkuva muutos asettaa myös työntutkimukselle jatkuvan kehittymisen haasteen. Työntutkimus kohdistuu edelleen operationaalisen työn prosesseihin ja työnkulkuun arjen työsuoritteina. Entistä tärkeämpään rooliin ovat kuitenkin nousseet tutkittavan työn kytkökset laajempaan työn systeemiin sekä yksittäisten työntekijöiden, tiimien ja tuotantolinjojen työn kytkeytyminen laajempaan työn kokonaisuuteen.

Arjen työn näkökulmat osaksi työn kokonaisuuden kehittämistä Organisaatioissa on havaittu, että arjen työn näkökulmat ja siitä nousevat innovaatioiden idut jäävät harmillisesti hyödyntämättä, koska ne eivät kytkeydy luontevasti osaksi työn kokonaisuuden strategista kehittämistä.

Käytännöllisyytensä ja konkreettisuutensa ansiosta rationaalisella työntutkimuksella on erityinen voima nostaa esiin kehittämiskohteita arjen työn tasolta. Ratkaisevaa on, miten työntutkimuksen tulokset nivelletään osaksi työn kokonaisuuden systeemistä kehittämistä.

Tulevaisuudessa työntutkijan tehtävä onkin toimia entistä voimakkaammin sillanrakentajana työn järjestelmissä tuottaen tarpeellisen tiedon käytännön työn vaatimuksista ja kehittämiskohteista työn kokonaisuuden kehittämiseksi. TTS Työtehoseuran työntutkijavalmennuksessa osallistuja saa pätevyyden toimia työntutkijana, joka ei pelkästään tuota mittaustietoa työn operaatioista, vaan jolla on myös välineet kytkeä työntutkimus työpaikan kokonaisvaltaiseen systeemiseen kehittämiseen.

i Lisätietoja TTS kehittää työn tuottavuutta www.tts.fi/yrityksille/tuottavuuden_kehittaminen

Osallistavaa työntutkimusta on sovellettu hyvin tuloksin useilla eri toimialoilla, kuten huonekaluteollisuudessa, rakentamisessa sekä elektroniikka- ja metalliteollisuudessa.

TEHO

33

Potkua luontolähtöisen yritystoiminnan kehittämiseen ANNE KORHONEN JA SARI LISKI-MARKKANEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseurassa on käynnistynyt VALKKU - Valmennusta ja tukea yritystoiminnan uudistamiseen -hanke.

Tavoitteena on parantaa green care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien hyvinvointialan yrittäjien osaamista. Yritysvalmennuksissa ja vertaistapaamisissa lisätään valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa selviytymään koronan muuttamassa toimintaympäristössä.

VALKKU -hanke edistää luonnon arvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan kohderyhmän tietoisuutta kestävistä ja vastuullisista palveluista. Kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia.

Toimenpiteet, kuten yritysvalmennukset, vertaistapaamiset ja voimavisiitit tarjoavat koulutusta, neuvontaa, ohjausta ja vertaisoppimista. Toiminta edistää yritysten ja niiden henkilöstön osaamista ja muutoskyvykkyyttä.

Yritysten valmiudet hyödyntää digitalisaation tuomia

KUVIASUOMESTA.FI

mahdollisuuksia toimintansa kehittämisessä lisääntyvät ja digitaalisten palveluiden avulla yritysten resilienssi vahvistuu.

Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti yksinyrittäjällä ja mikroyrityksissä. Yhteistyöverkostossa yrittäjä voi oppia toisilta yrittäjiltä ja verkostot mahdollistavat palvelujen tuottamisen kokonaisvaltaisesti eri osaamisia yhdistellen. Hankkeessa toteutettava uusien palvelupolkujen ideointi, kokemusten vaihto, verkostoituminen ja vertaistuen saaminen avaavat yrityksille uusia näköaloja ja uskoa omiin selviytymismahdollisuuksiin.

Toteutuksessa tarjotaan yrityksille konkreettista tukea yritystoiminnan uudelleenmuotoiluun ja henkilöstön työkyvyn säilyttämiseen myös kriisin jälkeen. Keskeistä kriisin jälkeen on keskittyä toiminnan kehittämisessä uuden ideointiin ja tulevaisuuden toimenpiteisiin.

VALKKU -hanke on kaksivuotinen (8/2021–8/2023) ja alueita ovat Kanta-Häme ja Uusimaa. Rahoitusmuotona on ESR REACT-EU – rahoitus.

i Lisää VALKKU -hankkeeseen etsitään nyt mukaan toimintansa kehittämisestä kiinnostuneita yrittäjiä. Osallistuminen on yrityksille maksutonta. Ota rohkeasti yhteyttä!

Anne Korhonen, anne.korhonen@tts.fi, 044 714 3701 Sari Liski-Markkanen, sari.liskimarkkanen@tts.fi. 044 714 3694 www.tts.fi/valkku

34

TEHO

Mikä ihmeen HOKS? JOEL RONIMUS, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

HOKS, kirjainyhdistelmä, joka kaikui entiseen aikaan käytävillä ja kahvihuoneissa.

Nykyään se vilahtaa Teams-keskusteluissa, niin virallisissa kuin epävirallisissakin; siitä puhuvat kaikki ammatillisen koulutuksen parissa työtä tekevät aina johdosta kouluttajiin ja opiskeluhuoltoon. Mikä ihme tämä HOKS oikein on?

HOKS eli henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma laaditaan kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille ja asiakirja takaa jokaiselle oman henkilökohtaisen oppimisen polun. HOKSiin määritellään se, miten ja missä opiskelija hankkii osaamisensa ja se osoitetaanko osaamista työpaikalla, oppilaitoksessa vai jossain muualla. HOKS on alati päivittyvä asiakirja, jota tarkastellaan opiskelijan opintojen aikana useaan otteeseen. HOKSin laadinta vaikuttaa myös olennaisesti oppilaitoksen rahoitukseen. HOKS on siis paljon muutakin kuin mystinen kirjainyhdistelmä – on siis äärimmäisen tärkeää, että tämä asiakirja tehdään oppilaitoksessa oikein ja yhdenmukaisesti.

Vertaisvalmennus Työtehoseuralla Työtehoseuralla suunnitelman laadinnan tueksi ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on valjastettu HOKS-vertaisvalmentajat, jotka auttavat asiakirjan laadinnassa ja käytännön kiemuroissa, mutta eivät ole tekemässä näitä kouluttajien puolesta. Vertaisvalmentajatoiminta on osa kesäkuussa 2020 alkaneen Yhdessä Parasta -hankkeen toimintaa, joka juurrutetaan osaksi TTS:n toiminnan kivijalkaa. Oppilaitoksen johdon sitouttaminen on tärkeää ja siksi myös TTS:n koulutusjohtaja on osallistunut hankkeen johdolle tarkoitettuihin työpajoihin ja omalta osaltaan valtuuttaa ja resursoi vertaisvalmentajien roolin ja tehtävän.

Vertaisvalmentajat toimivat päitsi oppilaitoksessa, myös alueellisessa vertaisvalmentajaverkostossa kehittäen yhdenmukaisia ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja henkilökohtaistamiseen.

Mitä vertaisvalmentajalta vaaditaan?

Vertaisvalmentaja on opettaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja tai työelämän palveluiden asiantuntija, joka tuntee ammatillisen koulutuksen ja sen toimin-

Opetushenkilöstön tukena toimivat vertaisvalmentajaksi kouluttautuneet Leena Saarela ja Jani Vottonen.

taympäristön muutokset, sekä pitää huolta asiantuntijuuden jatkuvasta kehittämisestä. Vertaisvalmentaja tekee merkityksellistä työtä, sillä hän ohjaa, auttaa ja kannustaa kollegoita arjen haasteissa ja muutostilanteissa HOKS- ja työelämässä oppimisen prosesseissa.

Samalla hän pyrkii innostamaan muita uusiin toimintatapoihin, kannustaa kokeilemaan ja kehittämään uutta. Vertaisvalmentaja toimii myös esimiehen ja johdon tukena muutosten toteuttamisessa. Jakamalla hyviä käytänteitä ja perehdyttämällä vertaisvalmentaja osallistuu toiminnan tasalaatuisuuden varmistamiseen.

Varmistamalla ja tukemalla HOKS-prosessin asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä hän vahvistaa henkilöstön osaamista ja toiminnan laatua.

TEHO

35