Uudet teknologiat tehostavat työtä

REETTA PALVA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA IINA HULKKONEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Keväällä 2021 toteutetun koneurakoinnin hintakyselyn yhteydessä kartoitettiin erilaisten uusien teknologioiden yleisyyttä maatalouskoneurakoinnissa. Urakointia tekevillä maatalousyrittäjillä on käytössään monia uusia teknologioita useammin kuin muilla. Kun pintaalaa ja työtunteja ohjaamossa tulee paljon, uudet teknologiat auttavat jaksamaan ja tehostavat työtä.

Yleistyvä uusi teknologia on automaattiohjaus, joka oli ilmoitusten mukaan käytössä 17 prosentilla vastaajista. Käytössä oli paljon jälkiasennettuja automaattiohjausjärjestelmiä, mutta myös tehdasasennettuja järjestelmiä. Useimmilla automaattiohjauksen hankkineilla oli myös ajo-opastin. Ajo-opastin yksinään oli käytössään 20 prosentilla vastaajista, eli kaikkineen 37 prosentilla oli peltoajoa helpottavaa tekniikkaa. Varsin monella oli traktorissa myös päisteautomatiikka (17 %). Jo ajo-opastimen koettiin helpottavan työn tekemistä ja lisäävän työn tarkkuutta. Päällekkäisajo vähenee ja työ nopeutuu. Automaattiohjausta käyttävät korostivat usein erityisesti työn kuormittavuuden vähentyneen, kun konetta ei tarvitse ohjata ajolinjalla. Voi keskittyä paremmin työkoneen seurantaan ja säätämiseen. Aikaa sekä tuotantopanoksia säästyy.

Kyselyyn tuli lukuisia vastauksia automaattiohjauksen hyödyistä:

”Helpottaa työkoneen seuraamista, kun ei tarvitse seurata ajouraa. Työ tehostuu, koska ei tule päällekkäisajoa. Ruiskutuksessa säästyy torjunta-ainetta, kun ajoetäisyys on aina oikeanmoinen.” ”Automaattiohjaus ollut käytössä yli 10 vuotta enkä voisi kuvitellakaan urakointiruiskutuksia ilman sitä.” ”Työajan säästöä, polttoainesäästöä ja peltomaan säästöä!” Ajonseurantaa ja telemetriaa Lumiurakoinnissa erillinen ajoneuvonseuranta tulee usein tilaajan puolesta, mutta hyöty omaan toimintaan voi jäädä silloin vähäiseksi. Moni oli hankkinut oman järjestelmän ja käytti sitä kaikessa urakointityössä. Tallentuvat seurantatiedot olivat helpottaneet töiden dokumentointia ja laskutusta. Järjestelmästä saa tarkkaa työajanseurantaa, ja ajankäyttötietojen avulla oli myös voitu tarkentaa hinnoitteluperusteita. Omalla tiedonkeruujärjestelmällä varustettu traktori oli vastausten perusteella lähes joka kymmenennellä. Traktorin tiedonkeruujärjestelmä mahdollistaa myös vianmäärityksen tekemistä etänä.

i

Urakointihintojen nousu maltillista

Työtehoseuran joka toinen vuosi toteuttamalla kyselyllä kerätään maatalousyrittäjien tekemän koneurakoinnin toteutuneita hintatietoja sekä taustatietoa koneurakoinnista. Keväällä 2020 tehtyyn urakointihintakyselyyn vastasi 413 koneurakointia tehnyttä yrittäjää. Maatalouskoneurakoinnin hintojen kehitys on ollut viime vuosina varsin maltillista. Maataloustöiden keskimääräiset urakointihinnat olivat nousseet yleisimmissä töissä vuodesta 2018 vuoteen 2020 vain 1–2 %, jos ollenkaan. Yleisin maataloustaustaisten koneurakoitsijoiden tekemä työ on lumityö, joita ilmoitti noin 170 vastaajaa. Lumityössä taksoja oli korotettu hieman enemmän, noin kuusi prosenttia kahden vuoden takaiseen. Toteutuneet urakointihinnat vuodelta 2020 löytyvät www.tts.fi/urakointi. ”Huoltomiehen ei tarvitse tulla koneen viereen vaan voi tutkia tietoa samalla, kun traktorilla tehdään töitä ja vika ei ole sellainen, että estäisi työn teon.” Määränsäätötekniikalla tarkkuutta Kyselyyn vastanneista vajaalla viidenneksellä oli jonkinlaista automaattista määränsäätötekniikkaa. Yleisintä se oli lannoitteen- ja lietelannan levittimissä, joissa tekniikkaa oli lähes puolella urakointia niillä tehneistä. Kasvinsuojeluruiskuissa määränsäätöautomatiikkaa oli noin joka kolmannella. Kylvökoneissa tekniikkaa on toistaiseksi harvemmin: noin 13 prosentilla urakoinnissa käytetyistä kylvökoneista oli määränsäätöautomatiikkaa. Satokartoitus ei myöskään ole vielä kovin tavallista. Leikkuupuimureissa oli satokartoitusjärjestelmä 10 %:lla puintiurakointia tehneistä. Nurmenkorjuussa sadonmittausta oli vasta muutamilla urakoitsijoilla.

Kuivureissa vaakoja oli lähes joka kolmannella. Yhtä monella oli kuivurilla jonkinlainen etävalvontajärjestelmä, joko kuivurivalmistajan tai erillinen järjestelmiä. Etävalvontaa oli toteutettu myös valvontakameroiden avulla. Harvinaisempaa oli kuivurin etäohjaus, mutta sellainenkin löytyi noin kuudessa prosentissa kuivaamoista. Monenlaista teknologiaa ja hyötyjä Varsin yleisiä olivat monikäyttöiset työkonekamerat, joita oli joka neljännellä urakoitsijalla. Kameroita on asennettu etukuormaimiin, kylvökoneisiin, puimureihin ja korjuukoneisiin. Kameroiden kerrottiin helpottavan paljon työn seurantaa. Peruutuskameroiden lisäävän työturvallisuutta myös tiellä liikkuessa, kun näkee leveän työkoneen takana olevat ajoneuvot.

Monenlaista muutakin teknologiaa oli käytössä, kuten gps-ohjattu peltolana, ajosilppurin täyttöautomatiikka, kosteusmittaus paalaimessa, metsäperävaunun vedonohjausjärjestelmä, tukin suuntaus sirkkelisahauksessa, kaivinkoneissa gps-pinta-alan mittaus sekä kaivusyvyysmittarit. Kaikkiaan kokemukset uusista teknologioista olivat lähes poikkeuksetta erittäin myönteisiä. Suurimmat hyödyt uusista teknologioista olivat työn tehostuminen ja työn laadun parantuminen. Stressi vähenee ja työssä jaksaminen paranee. Toisaalta myös informaatioergonomiaa pohdittiin:

”Tarpeellinen ja välttämätön teknologia on riittävä. Muuten varsinainen työ siitä kärsii ja tietysti turvallisuus, jos koko ajan keskitytään traktorissa oleviin näyttöihin.”

Noin joka kymmenes kertoo voineensa hinnoitella työn hieman korkeammalle tarkentuneen työtuloksen perusteella. Toisaalta asiakas voi saada hyötyä nopeammin sujuvan työn ja säästyneen ajan kautta.