SUKOLIN KOULUTUS
Koulutusta aivostressaajille
Jos oppiminen on aivoille stressitila, ovatko opettajat ammattimaisia aivostressaajia? Naseva luonnehdinta kuultiin kouluttaja Heli Isomäen suusta SUKOLin ja LUKKI-verkoston aivotietopäivässä. TEKSTI ANNA HALME KUVAT HELI ISOMÄKI JA IKOSTUDIO/SCANSTOCKPHOTO
S
UKOLin tämänsyksyisten yhden päivän koulutusten aiheena on oppimisen aivotieto. Koulutukset järjestetään yhteistyössä LUKKI-verkoston kanssa, ja kouluttajana on neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian tohtori Heli Isomäki.
Isomäki muistutti, että tunneaivot käynnistyvät aina ennen järkiaivoja. ”Ihmisen tulee aina ensin tulla kuulluksi ja kohdatuksi ja vasta sitten opetetuksi ja ohjatuksi”, hän tiivisti. Ensimmäinen koulutuspäivä pidettiin Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun tiloissa turvajärjestelyin: salissa ja käytävillä oli hyvin tilaa säilyttää turvavälit, ja SUKOL tarjosi halukkaille käsidesiä ja kertakäyttömaskeja. Seuraava koulutus järjestetään etänä verkossa 7.11., ja 28.11. on vielä mahdollisuus päästä osallistumaan lähikoulutukseen Tampereella. Lisätietoa koulutuksista saa osoitteesta sukol.fi/ koulutus.
28
5/2020
Tunneaivot voivat estää tai edistää oppimista Koulutuksen aihe herätti paljon keskustelua ja kysymyksiä. Opettajat tarvitsevat apua erilaisten oppilaiden ja ryhmien kanssa kaikilla asteilla. Osa oppijoista kärsii osaamattomuusharhasta: ”En pysty oppimaan mitään, ei kannata edes yrittää.” Osaa taas vaivaa liiallinen itsevarmuus: ”Osaan englantia paremmin kuin äidinkieltäni suomea, joten opiskelu on turhaa.” Ajan henki on se, että kaikki haluavat minimaalisella työllä maksimaaliset tulokset. Isomäki muistutti, että tunneaivot käynnistyvät aina ennen järkiaivoja. Jos jokin saa aikaan ylimääräistä negatiivista kuormaa, tunneaivot estävät järkiaivojen toiminnan; tämä on biologinen mekanismi, jota on mahdoton ohittaa tai kiertää. ”Ihmisen tulee aina ensin tulla kuulluksi ja kohdatuksi ja vasta sitten opetetuksi ja ohjatuksi”, Isomäki tiivisti. Entä jos yläkoululuokassa on vaikkapa viisi oppilasta, jotka tulevat luokkaan negatiivisesti asennoituneena? Mistä aika tilanteen purkamiseen? Isomäki totesi suorin sanoin, että tässä tapauksessa suurin osa opetuksesta menee hukkaan. Missään muussa elämänvaiheessa ihminen ei toimi niin yksipuolisesti tunneaivojen varassa kuin murrosiässä. Yleisökommenteissa toivottiin pienempiä ryhmiä ja jopa suurten kouluyksikköjen hajauttamista takaisin pienemmiksi. Isomäki olisi valmis toivottamaan tasoryhmätkin takaisin. ”Koulutukseen liittyviä päätöksiä tehdään järkiaivoperusteisesti, mutta myös tunneaivot pitäisi ottaa huomioon”, Isomäki sanoi. Hänen mukaansa tämä näkyy muun muassa siinä, että kaikissa muissa Euroopan maissa lukutaito paranee paitsi Suomessa.
ADT ja aivohuolto
”Hienoa, että kysymyksiä on paljon! Aivonne ovat biologisesti virittyneet tähän päivään. Ei nimittäin ole näköpiiris-
