Issuu

5 | 2020

SUKOLIN HALLITUSEHDOKKAAT

Ihan pihalla OPETUSTA

ULKOILMASSA

Opiskelua

etänä ja verkossa

www.sukol.fi • 5 | 2020

5 | 2020

3 4 6

Pääkirjoitus

Keisarin uudet vaatteet

Ajankohtaista Hallitusvaali marraskuussa Ehdokkaat SUKOLin hallitukseen

Valintoja koulupolun varrelta

Virtuaalista kieltenopetusta

Etäopetus ja tasa-arvo

Aina parempi lähiopetus

Sade ei haittaa, kun oppiminen maittaa

Kielilähettiläs etävierailulla

Saksaa verkossa

Uusia tilastoja peruskoulusta ja ammatilliselta toiselta asteelta Helsingin yliopiston hanke

Karvi kartoitti kevään 2020 opetusjärjestelyjen haasteita Kysely lukion kieltenopettajille

Pirkanmaan kieltenopettajat tutustuivat ulkoilmaopetukseen Verkko tuo lähettiläät kouluille poikkeustilanteessakin Korkeakoulujen hankkeessa kehitetään verkko-opintoja

Bli proffs!

Suomen kieltä ja sosiaalialaa

Uutta verkossa

Koulutusta aivostressaajille

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Työelämäyhteistyötä amk:n ruotsin verkkokursseilla UOMA-hanke sulauttaa

SUKOLin verkkosivustoa uudistettiin Oppimisen aivotietoa tarjolla SUKOLin koulutuksessa

5/2020

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608, www.sukol.fi • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR SUKOLin toiminnanjohtaja Sari Saarinen p. 040 487 3615, sähköposti sari.saarinen@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE SUKOLin tiedotussihteeri Anna Halme p. 040 487 3604, sähköposti anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET SUKOLin jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, sähköposti tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Marja Jegorenkov Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Helsinki, Minna Närvä Helsinki, Elina Rusi Helsinki, Taija Salminen Espoo, Jaana Östergård Helsinki • 6 NUMEROA VUODESSA – 6 nummer om året • 55. vuosikerta • ISSN 0355-8053 • KIRJAPAINO Hämeen kirjapaino • KANNEN KUVA Roberts Ratuts / Scanstockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS 2018–2020 PUHEENJOHTAJA 2020–2022 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi JÄSENET Virpi Hatakka Laurin koulu, Mynämäki, p. 040 736 8178, sähköposti virpi.hatakka@ edu.mynamaki.fi Laila Hynninen Helsingin kaupungin työväenopisto, Vantaan aikuisopisto ja Hyvinkään opisto, p. 041 529 6442, sähköposti laila.hynninen@elisanet.fi Tarja Kinnunen Siivikkalan koulu, Ylöjärvi, p. 040 181 6347, sähköposti tarja.kinnunen@ylojarvi.fi Päivi Koski Mäntsälä, p. 040 725 7971, sähköposti paivi.koski57@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, sähköposti kurvinen.annukka@gmail.com Sara Nyholm Tegengrenskolan, Vöyri, p. 050 430 1073, sähköposti sara.nyholm@edu.vora.fi Satu Pessi Nokian lukio, p. 040 531 4937, sähköposti pessisatu@gmail.com Irina Poljanskaja Itä-Suomen koulu ja lukio, Lappeenranta, p. 040 523 6390, sähköposti irina.poljanskaja@ itasuomenkoulu.fi Kati Sinkkonen Kallion lukio, Helsinki, p. 050 528 1963, sähköposti kati.sinkkonen@edu.hel.fi Tytti Tenhunen Otaniemen lukio, Espoo, p. 050 590 8976, sähköposti tytti.tenhunen@espoo.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 2020 Neliväri-ilmoitukset 1/1 takakansi 2 312 1/1 etu- tai takasisäkansi 2 204 1/1 sisäsivu 2 073 leveä palsta 1 550 1/2 vaaka 1 325 1/2 kapea palsta 565 Ilmoitukset – Annonser anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604 Tilaus – Prenumeration 2020 94 euroa tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

euroa euroa euroa euroa euroa euroa

Keisarin uudet vaatteet Suomessa on pitkään ylpeilty siitä, että meillä on yhtäläiset mahdollisuudet opetukseen ja koulutukseen eri asteilla. Nyt alkaa yhä vahvemmin vaikuttaa, että kyseessä on keisarin uudet vaatteet -ilmiö. Menneiden vuosien saavutuksia – tai koronapakotetun digiloikan toteutumista keväällä 2020 – hehkutetaan ja esitellään. Samalla haudataan korulauseiden ja kimurantin terminologian taakse nykytodellisuus, joka näyttää pikemminkin tunnelilta ilman sen päässä kajastavaa valoa. Suomalainen koululaitos ei enää lunasta tasa-arvolupaustaan. Vieraiden kielten opiskelun osalta ajautuminen tähän tilanteeseen on jatkunut jo jonkin aikaa. Vain suurempien kuntien ja kaupunkien oppilaitoksissa on tarjolla laajempi valikko kielipolkuja, ja varhennetun kieltenopetuksen ja korkeakoulujen todistusvalinnan pisteityspainotusten myötä on tämäkin valikko kapenemassa. Karski koulumaailman epätasa-arvoa tuottava todellisuus näkyy myös opettajien lomautuksissa, siitä huolimatta, että koronakevään etäopetuksen synnyttämiä oppimisvajeita piti kartoittaa ja paikata alkaneella syyslukukaudella. Samanaikaisesti hallitus on lähtenyt parantamaan koulutuksen tasa-arvoa kahdella mittavalla hankkeella. Vuosille 2020–2022 ajoittuvan Oikeus oppia -ohjelman hankkeista toinen on suunnattu perusopetukseen (180 miljoonaa euroa) ja toinen varhaiskasvatukseen (125 miljoonaa). Entä jos nämä rahat olisi kohdennettu ihan vain siihen, että jokaisella varhais- ja perusopetuksessa olevalla olisi oikeus oppia läsnäolevien opettajiensa johdolla?

Kejsarens nya kläder I Finland har vi länge varit stolta över att vi har samma förutsättningar för undervisning och utbildning på olika stadier. Nu börjar det allt mer kännas som ett kejsarens nya kläder -fenomen. Vi stoltserar med och visar upp bedrifter från gångna år – eller hur vi lyckades med det digisprång som coronapandemin tvingade fram. Samtidigt döljer man bakom ﬂoskler och krånglig terminologi en verklighet, som snarare liknar en tunnel utan något ljus i andra ändan. Det finländska skolväsendet infriar inte längre sitt löfte om jämlikhet. För studier i främmande språk har utvecklingen redan en tid drivit i denna riktning. Endast läroinrättningarna i större kommuner och städer kan erbjuda ett bredare urval språkstigar, och till följd av tidigarelagd språkundervisning och högskolornas poängviktade betygsbaserade antagning håller även denna väg på att bli allt snävare. Trots att man under denna hösttermin skulle kartlägga och täcka de inlärningsunderskott som coronavårens distansundervisning skapade, märks den tuffa verklighet som skapar ojämlikhet i skolvärlden också i permitteringen av lärare. Samtidigt har regeringen börjat förbättra jämlikheten i undervisningen med två omfattande projekt. Det ena av projekten i utvecklingsprogrammet Utbildning för alla, som genomförs åren 2020–2022, har riktats på den grundläggande utbildningen (180 miljoner euro) och det andra på småbarnpedagogiken (125 miljoner). Tänk om dessa pengar helt enkelt skulle ha styrts till att alla inom småbarnspedagogiken och den grundläggande utbildningen skulle ha rätt till inlärning under ledning av sina närvarande lärare?

OUTI VILKUNA, PUHEENJOHTAJA outi.vilkuna@sukol.fi

OPPIMISEN AIVOTIETOA – koulutusta tarjolla!

sukol.fi/koulutus

SUKOL järjestää vielä kaksi lauantaikoulutuspäivää aiheesta Oppimisen aivotietoa kieltenopettajille: oppimisvaikeudet, itseohjautuvuus ja motivaatio. Kouluttajana toimii neuropsykologi, psykologian tohtori Heli Isomäki. Koulutukset pidetään verkossa 7.11. ja Tampereella 28.11. Ensimmäinen aivotietokoulutus pidettiin syyskuussa Helsingissä, ja siitä voi lukea tämän lehden sivuilta 28–30. Lehtijuttu on pelkkä pintaraapaisu, tervetuloa kuulemaan lisää ja keskustelemaan kouluttajan kanssa itseäsi askarruttavista kysymyksistä! Koronapandemian aikana seuraamme viranomaisten ohjeistusta, ja mikäli tilanne kehittyy huonompaan suuntaan, pidätämme oikeuden perua koulutustapahtumat. Tällöin ilmoittautuneilta ei peritä kuluja. Lisätietoja: sukol.fi/koulutus ja hanna.laitvirta@sukol.fi.

Kutsu kollega SUKOLin jäseneksi

Uudet verkkosivut avattu

Onko kollegasi jo SUKOLin jäsen? Sinä saat lahjan, kun kollegasi liittyy SUKOLiin.Täytettävä kollegalomake on jäsensivuilla osoitteessa www.sukol.fi/kollega (sivun avautuminen vaatii kirjautumista). Lahjaksi saat joko 50 % alennuksen SUKOLin jäsenmaksusta 2021 (ei koske kieliyhdistysten maksuja) tai 50 % alennuksen valitsemasi SUKOLin koulutuksen osallistumismaksusta vuonna 2021.

Kenties olet jo huomannutkin, että SUKOLin verkkosivut ovat uudistuneet ulkoasultaan. Myös sivuston rakennetta on pelkistetty, ja toiveena on, että tietoa on entistä helpompi löytää. Uudistuksen ohjenuorana on ollut selkeys ja raikkaus. Lue lisää tämän lehden sivuilta 26–27 ja tutustu uusittuihin sivuihin vanhassa tutussa osoitteessa www.sukol.fi. Palautetta sivustosta voi lähettää sähköpostitse: anna.halme@sukol.fi.

9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan ensi vuonna pidettäviksi seuraavasti: • ke 24.3.2021 A-ranska ja A-saksa • ma 29.3.2021 B-ranska ja B-saksa • ma 19.4.2021 A-ruotsi ja B-ruotsi • ma 26.4.2021 A-englanti. Merkitse päivät jo kalenteriisi! Lisätietoja: www.sukol.fi/valtakunnalliset

5/2020

Ajankohtaista

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

21.

päivänä marraskuuta pidetään SUKOLin liittokokous, jossa valitaan liitolle hallitus kaudeksi 2021–2023. Hallitusehdokkaisiin voi tutustua seuraavalla aukeamalla.

VUODEN kieliteko 2020 vapaan sivistystyön projektille SUKOLin hallitus valitsi Vuoden kieliteoksi Päivi Harjusalmen aloittaman projektin Kielten taitotasot osaamismerkeiksi. Osaamismerkit perustuvat eurooppalaiseen kielitaidon viitekehykseen. Tämä kansalaisopistojen osaamismerkki mahdollistaa joko opistossa tai muualla hankitun kielitaidon näkyväksi tekemisen ja on sidoksissa osaamisen tunnustamiseen laajemmin. Merkki on tulossa myös viittomakieleen. Projekti kannustaa muita opistoja lähtemään mukaan, ja siitä saatua kokemusta ja materiaalia voidaan jakaa laajasti kaikille vapaan sivistystyön oppilaitoksille. Palkinnon arvo on 2 000 euroa, ja sen lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö.

KUVA AINO SUTINEN

Lue lisää palkitusta hankkeesta seuraavasta Tempuksesta!

H A L L I T U S E H D O K K A AT

Hallitusvaali marraskuussa KUVAT AINO SUTINEN

yysliittokokouksessa 21.11.2020 valitaan SUKOL ry:lle hallitus toimikaudeksi 2021–2023. Hallituksen muodostamisessa tulee ottaa huomioon, että hallitukseen tulee yksi jäsen ruotsinkielisistä opettajista ja että jäsenyhdistykset, kielet ja koulu- tai oppilaitosmuodot ovat mahdollisuuksien mukaan edustettuina tasapuolisesti ja jäsenmääriensä suhteessa. Jos liittokokousedustaja valitaan SUKOLin hallituksen varsinaiseksi jäseneksi, hän on esteellinen toimimaan liittokokousedustajana ja hänen tilalleen astuu varaedustaja. Lehden painoonmenoon mennessä jäsenyhdistykset olivat asettaneet yhteensä 15 ehdokasta hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi. Ehdokkaat esitellään ohessa.

Hallitusehdokkaat Jäsenyhdistysten asettamat ehdokkaat SUKOL ry:n hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi toimikaudeksi 2021–2023 Suomen englanninopettajat ry

1. Eija Venäläinen en/lu Siilinjärvi Kallaveden lukio, Kuopio Myös Pohjois-Savon kieltenopettajat ry:n ehdokas Pohjois-Savon kieltenopettajat ry: sihteeri 1999–2004, hallituksen jäsen 2005–2006, pj 2007–2010 Suomen englanninopettajat ry: hallituksen jäsen 2011– 2016, pj 2017–2018, varapj 2019– SUKOL ry: hallituksen varajäsen 2012–2017 2. Marja Sallila en, ru / lu Tampere (ehdolla varajäseneksi) Sammon keskuslukio, Tampere

5/2020

Suomen englanninopettajat ry: hallituksen jäsen 2016– Pirkanmaan kieltenopettajat ry: hallituksen jäsen 2009– 2012, pj 2012–2016 SUKOL ry: hallituksen varajäsen 2018–2020

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry

Tiina Primietta ra, en / pk 7–9 Espoo Tapiolan koulu, Espoo Suomen ranskanopettajain yhdistys ry: hallituksen jäsen 1997–2002, pj 2007–2009 Espoon–Kauniaisten kieltenopettajat ry: hallituksen jäsen 1996–2000, pj 1997–1999

H A L L I T U S E H D O K K A AT

Suomen ruotsinopettajat ry

Pirkanmaan kieltenopettajat ry

1. Anna-Maija Mäkinen ru, en / lu Espoo Kaitaan lukio, Espoo Suomen ruotsinopettajat ry: hallituksen varajäsen 2018, vars. 2019– Espoon–Kauniaisten kieltenopettajat ry: hallituksen varajäsen 2018, vars. 2019–

1. Leena Pulli en, ru / pk Kangasala Kämmenniemen koulu, Tampere Pirkanmaan kieltenopettajat ry: hallituksen jäsen 2019–

2. Katja Kurki ru/lu Tuusula (ehdolla varajäseneksi) Hyvinkään lukio Suomen ruotsinopettajat ry: hallituksen varajäsen 2015, vars. 2016– SUKOL ry: hallituksen varajäsen 2018–2020 Sukol-Palvelu Oy:n hallituksen jäsen 2019–

Suomen Saksanopettajat ry

Minna Närvä ru, sa / pk 7–9, lu Helsinki Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki Suomen Saksanopettajat ry: hallituksen varajäsen 2015, vars. 2016–, varapj 2018– SUKOL ry: hallituksen varajäsen 2018–2020 Sukol-Palvelu Oy:n hallituksen jäsen 2012–, pj 2020–

Suomen venäjänopettajat ry

Taina Lento ve, en / lu Tuusula Vaskivuoren lukio, Vantaa Suomen venäjänopettajat ry: hallituksen jäsen 2011–, pj 2018– OAJ:n Siikajoen/Ruukin paikallisyhdistys: siht. ja rahastonhoitaja 1996–2007, pj 2008–2009

Helsinki-Vantaan kieltenopettajat ry

1. Marcus Ellonen en / pk, lu Helsinki Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry:n ja Suomen englanninopettajat ry:n jäsen 2. Maria Virokannas en, ru / lu Helsinki Sibelius-lukio, Helsinki Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry:n ja Suomen englanninopettajat ry:n jäsen

2. Anna-Leena Haapala en, ru / amm Valkeakoski Valkeakosken ammattiopisto Pirkanmaan kieltenopettajat ry: hallituksen jäsen 2018–

Pohjois-Savon kieltenopettajat ry

Eija Venäläinen en/lu Siilinjärvi Myös Suomen englanninopettajat ry:n ehdokas, ks. yllä

Södra Finlands svenska språklärare rf

1. Therese Almén fra/gy Helsingfors Gymnasiet Lärkan, Helsingfors Myös Österbottens Svenska Språklärarförening rf:n ehdokas Södra Finlands svenska språklärare rf: pj 2008–2010, varapj 2011–2017 Suomen ranskanopettajain yhdistys ry: hallituksen jäsen 2008–2010, rahastonhoitaja 2011–2015, pj 2016–2019 SUKOL ry: hallituksen varajäsen 2018–2020 2. Johanna Söderholm en / åk 7–9, gy, yrk, fri Vasa Olika, Vasa Myös Österbottens Svenska Språklärarförening rf:n ehdokas Österbottens Svenska Språklärarförening rf: hallituksen varajäsen 2018, vars. 2019, pj 2020–

Österbottens Svenska Språklärarförening rf

1. Therese Almén fra/gy Helsingfors Myös Södra Finlands svenska språklärare rf:n ehdokas, ks. yllä 2. Johanna Söderholm en / åk 7–9, gy, yrk, fri Vasa Myös Södra Finlands svenska språklärare rf:n ehdokas, ks. yllä

Kainuun kieltenopettajat ry

Leena Kallunki en / pk 1–6 Kajaani Kontinjoen, Pohjavaaran ja Naapurinvaaran koulut, Sotkamo Kainuun kieltenopettajat ry: rahastonhoitaja 2015–

Lapin kieltenopettajat ry

Annukka Kurvinen en, ru / lu Rovaniemi Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi Myös Länsi-Pohjan kieltenopettajat ry:n ehdokas Lapin kieltenopettajat ry: hallituksen jäsen 2010–, pj 2013– 2017, 2020– SUKOL ry: hallituksen jäsen 2015–2020

Länsi-Pohjan kieltenopettajat ry

Annukka Kurvinen en, ru / lu Rovaniemi Myös Lapin kieltenopettajat ry:n ehdokas, ks. yllä

S U KO L TO I M I I : T I L A S TOT

Valintoja

koulupolun varrelta Perusopetuksen ja ammatillisen toisen asteen kielitilastoja TEKSTI JA KUVAT SARI SAARINEN

ilastokeskus julkaisi toukokuussa uusimman vuosiluokkien 1–9 kielivalintatilaston. Tilastossa ei vielä näy ensimmäisen vieraan kielen varhentaminen ensimmäiselle luokalle vuoden 2020 alusta. Tilaston mukaan englannin opiskelu vuosiluokilla 1–6 kasvoi vuonna 2019. Oppilaista 83 % opiskeli joko A1- tai A2-englantia. Osuus kasvoi yhdeksän prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Muuta A1-kieltä kuin englantia opiskeli vuonna 2019 yhteensä 33 911 oppilasta (9,1 %). Jos luvusta poistetaan A1-suomea opiskelleet oppilaat, määrä oli 13 906 (3,7 %). Oppilasmäärät vähenivät A1-venäjässä, -saamessa ja ryhmässä Muu A1-kieli.

A2-kieliä opiskeli vuonna 2019 kaikkiaan 14,5 % vuosiluokkien 1–6 oppilaista. Oppilasmäärät vähenivät kaikissa muissa kielissä paitsi englannissa, espanjassa ja suomessa. Eniten väheni A2-saksan opiskelu, lähes 5 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. B1-ruotsin opetus varhentui alkamaan kuudennelta vuosiluokalta vuonna 2016. Tilaston mukaan A1-ruotsin opiskelijamäärä on lisääntynyt varhentamisen jälkeen. Sen sijaan A2-ruotsin oppilasmäärä alkoi vähentyä vuonna 2016. Pudotuksesta huolimatta lähes 12 000 oppilasta opiskeli A2-ruotsia vuonna 2019. Opetuksen järjestäjiä oli 64, noin neljänneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna. A1- tai A2-ruotsia opiskeli alakoulun oppilaista 4,2 prosenttia.

Vieraiden kielten opiskelu ammatillisella toisella asteella 2014–2018

Lähde: Tilastokeskus

4000 3500 3000 2 500 2 000 1500 1000 500 0

Ransk a

Sak sa

Venäjä 2 014

5/2020

2 015

Espanja 2 016

Italia 2 017

2 018

Saame

Latina

Muu kieli

S U KO L TO I M I I : T I L A S TOT

B2-kielet vähentyneet Lähes kaikki vuosiluokkien 7–9 oppilaat opiskelevat englantia ja ruotsia tai suomea. Saksaa opiskeli yhdeksän prosenttia oppilaista ja ranskaa viisi prosenttia. B2-saksan ja -venäjän opiskelijamäärät vähenivät noin 15 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta, kun taas B2-espanjan opiskelijamäärä kasvoi 14 prosenttiyksikköä. SUKOLin tammikuussa 2020 tekemän kyselyn mukaan suurin osa oppilaitoksista tarjoaa edelleen B2-kielten oppimääriä mutta opetuksen järjestäminen on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. B2-kielten ryhmät ovat pienentyneet, kielivalikoima on supistunut, ja osassa oppilaitoksista opetus on loppunut kokonaan. Kyselyn vastaajista 55 % kertoi, että B2-kielten oppilasmäärät ovat muuttuneet olennaisesti viimeisen kolmen vuoden aikana.

Ammatillisella kahta kieltä

Ammatillisella toisella asteella opiskelleista 86,7 % opiskeli kahta kieltä vuonna 2018. Kolmea tai useampaa kieltä opiskeli vain 3,4 prosenttia. Ero lukiokoulutukseen on merkittävä: lukiolaisista 61 % opiskeli kahta kieltä ja 38 % kolmea tai useampaa kieltä. Ruotsia opiskelleiden osuus ammatillisen toisen asteen opiskelijoista oli 86,4 %. Yleisin muista vieraista kielistä oli venäjä, jota opiskeli 1,2 % opiskelijoista. Opiskelijamäärä on vähentynyt viime vuosina. Neljä vuotta aikaisemmin venäjää opiskeli vielä 2,7 % opiskelijoista eli 3 342 opiskelijaa. Vuonna 2018 opiskelijoita oli enää 1 524. Myös espanjan opiskelijamäärä on vähentynyt toisin kuin perusopetuksessa ja lukiossa. Saksaa ja ranskaa opiskeli molempia 0,6 % opiskelijoista: opiskelijamäärät ovat puolittuneet vuodesta 2014. Miika Sahamies Akavasta toivoi vuonna 2018 lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden yhdenvertaisuutta kehittämistyössä. Hänen mukaansa erityishuomio on kiinnitettävä yhteisiin tutkinnonosiin sisältyvien yleisten opintojen kuten esimerkiksi kielten opiskelun laatuun. Näiden merkitys uudistuvissa korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on keskeinen. Keskeistä on myös kannustaa opiske-

Opiskeltujen kielten lukumäärät ammatillisella 2. asteella ja lukiossa vuonna 2018 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0

Ammatillinen lijoita uskomaan omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa.

Osaavia ammattilaisia

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tuottaa osaavia ammattilaisia. Opiskelijalla tulee olla tutkinnon suoritettuaan osaamistaso, jolla selviää jatko-opinnoissa. Ammatillisella koulutuksella on Suomessa moneen muuhun maahan verrattuna vahva asema, koska se tarjoaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillisen perustutkinnon suorittanut voidaan valita todistuksen tai pääsykokeen perusteella ammattikorkeakouluun tai pääsykokeen kautta yliopistoon. Sakki ry:n julkaiseman Amisbarometri2019:n mukaan 37 % opiskelijoista ilmoittaa jatkavansa opintoja valmistumisensa jälkeen. Vastaajista selkeä enemmistö aikoo hakeutua ammattikorkeakouluun. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tiistaina 8.9.2020 vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glance. Julkaisun mukaan koulutustasolla on merkitystä työllistymiseen kaikissa OECD-maissa. 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla, joilla ei ollut toisen asteen koulutusta, oli OECD-maissa keskimääräinen työllisyysaste 61 prosenttia. Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden työllisyysaste oli 78 ja korkea-asteen koulutuksesta valmistuneiden työllisyysaste 85 prosenttia. Suomen toisella asteella ja korkea-asteella koulutettujen luvut

Lukio

vastaavat OECD-keskiarvoa. Sen sijaan ilman toisen asteen koulutusta olevien työllisyysaste oli Suomessa vain 49 prosenttia eli huomattavasti OECDmaiden keskiarvon alapuolella.

Paranevatko työnäkymät?

Koulutus ja työvoiman kysyntä 2035 -julkaisussa on tarkasteltu työvoimaja koulutustarpeiden muutoksia vuosina 2017–2035. Raportin mukaan työllisten määrän arvioidaan lisääntyvän noin 115 000 henkilöllä vuosina 2016–2035. Samana aikana vuoden 2016 työvoimasta poistuu noin 1,04 miljoonaa henkilöä (46 %). Vuosittain avautuu noin 60 600 työpaikkaa. Korkeakoulutettujen osuuden arvioidaan olevan noin 56 % ja ammatillisen peruskoulutuksen saaneiden 42 %. Tulevaisuudessa sellaisia tehtäviä, joissa selviäisi ilman ammatillisen perustutkinnon tasoista osaamista, on selvästi alle 5 % työpaikoista. Vuonna 2017 työllisistä lähes joka viidennellä ei ollut ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa. Uusiin työpaikkoihin tarvittavan työvoiman koulutusvaatimus on huomattavasti korkeampi kuin koulutustaso oli viime vuosikymmenen lopulla. Kasvaviin osaamistarpeisiin voidaan vastata muun muassa lisäämällä nuorille suunnattuja korkeakoulupaikkoja. Lisäksi tarvitaan työn ohella kouluttautumista ja monimuotoisia jatkuvan oppimisen ratkaisuja.

ETÄ- JA VERKKO-OPETUS

Virtuaalista kieltenopetusta

Helsingin yliopiston hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin opetusta virtuaalisessa luokassa.

TEKSTI LIISA ILOMÄKI

iime kevät opetti suomalaiset opettajat nopeasti käyttämään digivälineitä ja opettamaan etänä, ja näitä taitoja saatetaan hyvinkin tarvita edelleen. Vaikka opetus palaisikin tavalliseksi luokkaopetukseksi, etäopetuksen taitojen osaaminen voi monille opettajille tulla tarpeelliseksi ikäluokkien pienenemisen myötä. Varsinkin pienet lukiot joutuvat kehittämään erilaisia käytäntöjä tarjotakseen opiskelijoille opetusta, ja varsinkin harvinaisempien oppiaineiden opetusta on järjestettävä eri tavoin. Virtuaaliopetusta voi tarvita myös sellaisissa tilanteissa, joissa luokkaopetusta ei syystä tai toisesta pystytä järjestämään, esimerkiksi ryhmällä ei ole opettajaa tai koulun saneeraus edellyttää opiskelua muualla.

Virtuaaliopetuksessa improvisoiminen on toki mahdollista – mutta sekin on suunniteltava ennakolta! Tutkimusta virtuaalisuudesta Vuosina 2017–2019 Helsingin yliopiston digiteknologian tutkimusryhmällä (Technology in Education Research Group) oli tutkimus- ja kehittämishanke Opettajana virtuaaliluokassa, jossa kumppanina toimi kaupallinen kustantaja. Hankkeessa luotiin uudenlaista etäopetusta: opiskelijat toimivat virtuaalisessa luokassa, ja heillä oli lukujärjestyksen mukaiset oppitunnit, oikea opettaja ja opiskelukaverit ympäri Suomea. Kurssit toteutettiin kuten tavanomaiset kurssit lukiossa, vain verkon välityksellä. Opiskelijat saattoivat osallistua mistä tahansa, ja yleensä kunta maksoi osal-

5/2020

listumisen virtuaalikurssille. Vaatimuksena oli, että opiskelijalla oli tietokone ja toimiva verkkoyhteys. Kurssilaisilla oli käytössä oppikirjat, digitaalinen oppimisympäristö ja kursseja varten räätälöity virtuaalisen yhteydenpidon sovellus. Osa opettajista opetti jossain muussakin lukiossa ja osa oli freelancereita, joille virtuaaliopetus oli yksi työ muiden joukossa. Meidän yliopiston tutkijoiden tehtävänä oli tukea opettajien pedagogisia käytäntöjä ja kehittää niitä yhdessä sekä tutkia opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia. Opettajien kanssa pidettiin useita työpajoja, ja hankkeen loppuvaiheessa opettajien ja tutkijoiden yhteistyössä kehitettiin kaikille avoimia suunnittelumalleja virtuaalisen opetuksen tueksi. Tämän artikkelin tiedot perustuvat tehtyyn tutkimuksen. Tutkimusaineisto koostui opettajien haastatteluista, joidenkin oppituntien seuraamisesta ja opiskelijoille tehdystä kyselystä kurssien päätteeksi. Opiskelijat osallistuivat avoimeen opetukseen; tutkimuksessa ei ole mukana tietoja niistä opiskelijoista, joiden koulu oli tilannut kurssin koulun saneerauksen tai opettajan puuttumisen vuoksi. Opettajia haastateltiin hankkeen aikana sekä alussa että lopussa, lisäksi joitakin haastatteluja toteutettiin hankkeen puolivälissä.

Pioneeriopetusta motivoituneille

Opiskelijoista lähes kaikki osallistuivat harvemmin opiskeltujen kielten kuten ranskan, venäjän, saksan, japanin tai espanjan kursseille (muita oppiaineita olivat islamin uskonto, ET ja jotkin muut reaaliaineiden kurssit). Osa opiskelijoista oli aloittanut kielen opiskelun omassa lukiossa, mutta jatkoryhmää ei tarjottu, osa taas on opiskellut kokonaan virtuaalisesti. Ensimmäiset virtuaalisesti opiskelleet ovat jo kirjoittaneet ylioppilaiksi hyvällä menestyksellä. Opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa on ollut tyttöjä. On selvää, että opiskelijoilla on ollut erityisen hyvä osallistumisen motivaatio: pioneeriopetukseen hakeutuminen on saattanut edellyttää oma-aloitteisuutta, oppitunnit ovat sijoittuneet tavallisen kouluajan jälkeen, ja opiskelijalla on ollut kiinnostus johonkin kieleen, jota omassa koulussa ei ole voinut opiskella.

IN F O ETÄ- JA VERKKO-OPETUS

MALLEJA SAATAVILLA

Hankkeen aikana kehitettyjen, kaikkiaan 28 suunnittelumallin teemat kuvaavat, mitkä aihepiirit tuntuivat keskeisiltä ja erilaisilta tavanomaiseen opetukseen verrattuna. Teemoina ovat esimerkiksi opiskelijoiden yhteisyyden tukeminen, opiskelutaitojen kehittäminen, vieraan kielen puhumisen harjoittelu fonetiikan perusteiden avulla, lukihäiriöisten opiskelijoiden auttaminen ja motivaation ylläpitäminen. Suunnittelumallit ovat saatavilla Opetus- ja kulttuuriministeriön Avointen oppimateriaalien kirjastossa https://aoe.fi/, josta ne löytyvät hakusanoilla. Kaikki suunnittelumallit on koottu yhteen hankkeen omaan blogiin Google-kansioon: https://blogs.helsinki.fi/digiluokkatutkimus/2019/12/09/ opettajana-virtuaaliluokassa-hankkeessa-tuotetut-pedagogiset-materiaalit/

Osallistuneita opettajia voi hyvin luonnehtia pioneereiksi ja kehittämisestä kiinnostuneiksi. He olivat hakeutuneet uudenlaisen opetuksen pariin, koska halusivat kokemuksia tällaisesta työskentelystä, ja he olivat myös halukkaita toimimaan yhteistyössä tutkijoiden kanssa opetuksen kehittämiseksi. Opettajien opetuskokemus ja ikä vaihtelivat aivan nuorista vastavalmistuneista kokeneisiin vanhempiin opettajiin.

Virtuaaliopiskelun mahdollisuuksille kiitosta

Opiskelijoiden kokemukset olivat hyviä, mitä todennäköisesti selittää juuri tuo erityinen motivaatio. He arvostivat nimenomaan opiskelumahdollisuutta, sillä ilman tätä digikurssia he eivät olisi voineet opiskella kieltä lainkaan. Motivaatiota todennäköisesti lisäsi se, että ryhmät olivat varsin pieniä. Monet opiskelijat kokivat voivansa keskittyä tavanomaista luokkaa paremmin – tunneilla ei oikeastaan ollut häiriöitä lukuunottamatta satunnaisia teknisiä ongelmia, joita oli todella vähän. Opetusta pidettiin yksilöllisenä, sillä opettaja oli aina hyvin lähellä näytöllä: opettaja näkyi ja kuului hyvin. Käytetty vuorovaikutusympäristö mahdollisti opettajan ja opiskelijan kahdenkeskiset keskustelut, samaten ryhmiinjaon, ja nämä piirteet antoivat opettajalle pedagogisia keinoja puhuvan pään sijaan. Seurasin joitakin virtuaalisia ryhmätöitä, ja ne toimivat kohtuullisen hyvin. Opiskelijat esimerkiksi tekivät yhdessä jotain tehtävää, ja he kyselivät toisiltaan apua tai neuvoivat toisiaan luontevasti. Kyselyn perusteella opiskelijat pitivät opetusta hyvin järjestettynä ja selkeänä. He kokivat osallistuvansa enemmän kuin tavallisella tunnilla. Digiteknologiaa käytettiin opetuksen kannalta mielekkäästi, ja oppitunnit olivat sopivan haasteellisia. Huonommin onnistuttiin opiskelutaitojen tukemisessa ja yhteisöllisyydessä. Opiskelutaitojen tukemisessa saattaa niin sanotulla tavallisella tunnillakin olla puutteita. Yhteisöllisyys puolestaan tavallisessa luokassa syntyy pikkuhiljaa ja itsestään, kun opiskelijat osallistuvat useille kursseille ja tapaavat toisiaan pitkin päivää eri oppitunneilla. Virtuaaliluokassa he osallistuvat ehkä vain muutamalle kurssille eivätkä tunne muita opiskelijoita lainkaan. On rohkaisevaa, että suurin osa opiskelijoista oli valmiita suosittelemaan vir-

tuaaliopetusta muillekin. Suositteluun liittyi usein maininta, että virtuaaliopetus vaatii omaa motivaatiota ja kiinnostusta.

Opetus muuttui, suunnittelu lisääntyi

Hankkeen myötä opettajat vähitellen oppivat, millaiset käytännöt toimivat parhaiten virtuaaliluokassa. Loppuhaastatteluissa opettajat kertoivat opetuksen muuttuneen esimerkiksi niin, että oppitunneilla keskusteltiin mahdollisimman paljon ja kirjoitustehtävät tehtiin kotona. Erilaisia digivälineitä tuli opetukseen lisää, ja opettajan oma puhuminen väheni. Opettajat kertoivat myös vähitellen muuttuneensa rennommiksi, kun välineet ja opetustapa tulivat tutuiksi. Erityisen hyvin opettajien mielestä saattoi seurata opiskelijan puhumista ja mukana olemista, sillä virtuaalisesti kaikki olivat koko ajan näytöllä läsnä. Opettaja saattoi hyvin kuulla ja nähdä jokaisen opiskelijan. Ongelmallisempaa oli kulttuuritietoisuuden tuominen opetukseen, mutta sekin toteutui luovilla tavoilla: japaninopettaja esimerkiksi kehotti opiskelijoita tuomaan seuraavalle oppitunnille paperia, ja tunnilla taiteltiin origameja. YouTuben musiikki ja videot olivat eri tavoin käytössä. Sosiaalista yhteyttä opettajat tukivat eri keinoin: Eräs opettaja avasi etäyhteyden aina vähän ennen tuntia ja oli saatavilla tavallista juttelua varten. Toinen opettaja lähetti oppituntien välillä WhatsApp-viestejä, sillä niitä opiskelijat seurasivat parhaiten. Myös opettajat arvostivat erityisesti virtuaaliopetuksen tuomaa alueellista tasa-arvoa eli mahdollisuutta opiskella mistä tahansa. Selkein muutos tavanomaiseen luokkaopetukseen oli opettajien mielestä sekä kurssin että yksittäisen oppitunnin etukäteissuunnittelun lisääntyminen. Virtuaaliopetuksessa improvisoiminen on toki mahdollista – mutta sekin on suunniteltava ennakolta! Toisaalta itse oppitunnilla oli helpompaa keskittyä vain itse asiaan, kun kokonaisuus oli etukäteen tarkasti valmiina. Myös opiskelijoille opettajan ennakkosuunnittelu oli hyödyllistä, sillä he saattoivat paremmin hahmottaa opetuksen kokonaisuutta. Opettajat loivat kurssinsa sähköiseen ympäristöön, joka oli hankkeen alkuvaiheessa varsin viitteellinen mutta vähitellen parani. Järkevintä onkin, että käytettävä oppimisympäristö olisi hyvin suunniteltu ja rakennettu mahdollisimman standardiksi, niin että opiskelijat ja opettajat oppivat käyttämään sitä helposti. Myös oppimisympäristön pedagogiset ratkaisut voivat tukea opetusta, esimerkiksi niin, että ympäristössä on erilaisia itsearviointimalleja tai neuvoja opiskelun ajoittamiseen ja muuhun järjestelyyn.

KIRJOITTAJA Liisa Ilomäki toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopiston Kasvatustieteiden osastolla.

ETÄ- JA VERKKO-OPETUS

Etäopetus ja tasa-arvo

Kevään 2020 poikkeukselliset opetusjärjestelyt toivat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen haasteita, jotka olivat samansuuntaisia eri koulutusasteilla. Tämä käy ilmi Karvin toteuttamasta arvioinnista. TEKSTI SALLA VENÄLÄINEN KUVAT KARVI JA TOMAS SJÖBLOM

ansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa kevään ja syksyn 2020 aikana poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutusten arvioinnin. Arviointi tuottaa tietoa poikkeustilan vaikutuksista kansallisella tasolla. Tietoa tuotetaan toimintamalleista ja hyvistä käytänteistä, joilla varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät sekä korkeakoulut voivat edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista poikkeustilan aikana ja sen jälkeen. Arviointihankkeessa tuotetaan kehittämissuosituksia, ja arvioinnin kautta nousseita teemoja seurataan Karvin jatkossa toteuttamien muiden arviointien yhteydessä kaikilla koulutusasteilla.

Hyviä käytänteitä

Perusopetuksen ja lukion rehtorit ja opettajat olivat mielissään, että digiosaaminen ja erilaisten verkko-ohjelmien käyttö lisääntyi. Poikkeusolojen aikana syntyneet etäopetuskäytänteet ja pedagogiset ideat saivat hyvää palautetta, ja niitä aiotaan hyödyntää jatkossakin. Koulujen ja oppilaitosten sisäiset kokouskäytänteet muuttuivat poikkeusolojen vuoksi verkkovälitteisiksi, ja tämä siirtyy monen vastaajan mielessä pysyväksi käytänteeksi. Lukiolaiset löysivät poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä sekä hyvää että huonoa. Osa opiskelijoista oli hyvin tyytyväisiä opetukseen, selkeisiin tehtävänantoihin ja normaaliopetuksesta poikkeaviin opetustapoihin. Lukiolaisten vastauksissa tuotiin esiin myös opetukseen ja ohjaukseen liittyviä ongelmia poikkeusolojen aikana. Näitä olivat esimerkiksi verkkovälitteisen kontaktiopetuksen puutteellisuus, yleisesti opetuksen puute ja tehtävien tarkistus sekä mukana pysymisen vaikeus, jos aihe meni vaikeaksi. Ammatillisessa koulutuksessa osa opiskelijoista piti opintoihinsa saamaansa tukea ja ohjausta riittävänä ja opetusta toimivana. Kriittisimmin opiskelijat suhtautuivat oppimisestaan ja osaamisestaan saamansa palautteen riittävyy-

5/2020

teen. Opiskelijoista noin kolme neljäsosaa koki opintojensa edistyneen poikkeusoloista huolimatta.

Kuormitusta ja haasteita

Kolmannes arviointiin osallistuneista perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstöstä sekä kuraattoreista arvioi, että opiskelijoilla on ollut paljon haasteita opintojen edistymisessä. Yli 80 % vastaajista toi esiin, että oppilaiden ja opiskelijoiden etäopiskeluun liittyvien valmiuksien kuten itseohjautuvuuden tukemisessa oli poikkeusolojen aikana vähintään jonkin verran ongelmia. Reilu kolmasosa koki, ettei yhteydenpidossa oppijoihin ollut pulmia. Yläluokkien opettajat ja kuraattorit kuitenkin pitivät yhteydenpitoa opiskelijoihin muita haasteellisempana. Lukio-opiskelijoista lähes puolet koki opiskelumotivaationsa huonoksi poikkeusolojen aikana, ja moni toi esiin keskittymisvaikeudet. Opetuksen järjestäjien, rehtoreiden ja opettajien avovastauksissa arvioitiin lähiopetuksen puutteen heikentäneen yhdenvertaisuuden toteutumista erityisesti tukea tarvitsevilla ja kielivähemmistöihin kuuluvilla. Myös itseohjautuvuuden ja motivaation puute oli yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa heikentävä tekijä edellisten vastaajaryhmien mielestä. Lukiolaisista yli puolet arvioi etäopiskelun olleen normaalia opiskelua kuormittavampaa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijakyselyyn vastanneista yli puolet koki opiskelumotivaationsa olleen hyvä poikkeusolojen aikana, mutta vajaalla kolmanneksella oli ollut motivaatio-ongelmia. Yli puolet ammatillisen koulutuksen opiskelijoista koki opiskelun poikkeusolojen aikana henkisesti kuormittavammaksi kuin normaalioloissa. Neljäsosalla oli ollut paljon ongelmia opiskelussa poikkeusolojen vuoksi. Mitä enemmän motivaatio-ongelmia, henkistä kuormittumista ja muita opiskeluun liittyviä ongelmia opiskelijalla on ollut, sitä heikommaksi hän on kokenut opiskeluhuollon ja opinto-ohjauksen saatavuuden. Vajaa viidennes ammatillisen koulutuksen rehtoreista ja neljännes opetus- ja ohjaus-

ETÄ- JA VERKKO-OPETUS

henkilöstöstä arvioi oppilas- ja opiskeluhuollossa olleen paljon haasteita poikkeusolojen aikana.

Kodin tuki ja itseohjautuvuus

Noin kolmasosa vastanneista lukiokoulutuksen rehtoreista ja opettajista sekä perusopetuksen rehtoreista ja opettajista arvioivat, että poikkeusolojen aikana kodista saatu vaihteleva tuki oli merkittävä epätasa-arvoa lisäävä tekijä. Myös tietoteknisten laitteiden tai nettiyhteyden puute heikensi yhdenvertaisuuden toteutumista. Oppimisympäristöjen kehittyessä ja monipuolistuessa itseohjautuvuuden merkitys lisääntyy. Etäopiskelu osoitti, että jotkut oppijat tarvitsevat enemmän tukea opintojen suunnitteluun, oppimistavoitteiden asettamiseen, toimintaan ryhtymiseen, oppimisen arviointiin sekä oppimista tukevan vuorovaikutuksen ja verkostojen hyödyntämiseen. Myös oppimistulosten arvioinnit osoittavat, että oppilaan mahdollisuus oman oppimisprosessinsa ohjailuun parantaa oppimistuloksia. Lukiolaisista lähes viidesosa oli sitä mieltä, että heidän opiskelutaitonsa eivät riittäneet opiskeluun poikkeusoloissa. Myös korkeakouluopiskelijat tunnistivat haasteeksi itseohjautuvuuden taitojen puutteen.

Resursseja tukeen toivotaan

Merkittävässä osassa (39−61%) opetuksen järjestäjien, perusopetuksen ja lukion rehtoreiden sekä perusopetuksen ja lukion opettajien vastauksista toivottiin panostamista ja lisäresursointia yleiseen opetuksen tukeen, tukiopetukseen, tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen, jotta poikkeusoloista aiheutuneita vaikutuksia voidaan lieventää. Vastauksissa korostuu oppilashuollollisiin palveluihin panostamisen tarve. Perusopetuksessa kaivataan myös lisää jakotunteja tai jakoresursseja ryhmäkokojen pienentämiseksi sekä resurssiopettajia tai koulunkäynnin ohjaajia. Vastaavasti lukiossa kaivataan lisää opinto-ohjausta ja tiiviimpää opintojen seuraamista, kertausta ja kertauskursseja. Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö toivoi keväällä, että

Opetus- ja ohjaushenkilöstö ja kuraattorit (n = 370–396) Miten koit seuraavat asiat etäopetuksen aikana verrattuna normaali/lähiopetukseen? Palautteen antaminen oppilaille/opiskelijoille Arvosanan antaminen oppilaille/opiskelijoille Tuntien suunnittelu Oppimisen tuen järjestelyt Vuorovaikutus oppilaiden/ opiskelijoiden kanssa Osuus vastanneista (%) Paljon vaikeampaa

Vaikeampaa

Ei eroa

lähiopetukseen päästäisiin mahdollisimman pian, jotta opiskelijoiden tilanne saadaan paremmin kartoitetuksi ja tarvittava tuki voidaan määritellä. Keskeisenä pidettiin opiskelijoiden henkilökohtaista ohjausta ja henkilökohtaisten osaamisen kehittymissuunnitelmien tarkistusta. Erityistä huolta kannettiin niistä, joiden opiskeluvalmiudet eivät ole riittäneet etäopiskeluun ja joilla ongelmat ovat kasaantuneet kevään aikana. Heille tulee tarjota tehostettua ohjausta, tukea opintoihin ja opiskeluhuollon palveluita. Kohdennettua tukea tarvitsevat myös ne opiskelijat, joilla on ollut vaikeuksia etäopiskelun aikana kielitaidon haasteiden vuoksi. Lähiopetuksessa voidaan niin ikään vahvistaa yhteisöllisyyttä, joka on poikkeusolojen aikana joutunut koetukselle monen opiskelijan kohdalla.

Aineistoa verkkokyselyillä

Arviointitietoa kerättiin jo kevään 2020 aikana verkkokyselyillä. Yleissivistävää koulutusta koskevaa järjestäjätasoista tietoa saatiin osana opetus- ja kulttuuriministeriön aluehallintoviranomaisten kautta tehtyä tiedonkeruuta. Tähän kyselyyn osallistui 199 koulutuksen järjestäjää. Karvin omassa tiedonkeruussa keväällä 2020 tietoa koottiin otantaperustaisesti. Tähän aineistoon saatiin tietoa 114 rehtorilta, 400 opettajalta, ohjaajalta ja kuraattorilta ja 839 lukion opiskelijalta. Järjestäjille, rehtoreille ja opetus- ja ohjaushenkilökunnalle suunnatut kyselyt tuottivat ensisijaisesti laadullista aineistoa.

Helpompaa

Paljon helpompaa

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien johdolle suunnattu kysely toteutettiin yhteistyössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n kanssa toukokuussa AMKE:n jäseninä oleville koulutuksen järjestäjille. Kyselyyn vastasi 57 järjestäjää. Lisäksi Karvi toteutti kyselyn ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstölle ja kuraattoreille touko–kesäkuussa. Kysely kohdennettiin samoille järjestäjille kuin johdon kysely, ja siihen vastasi kaikkiaan 2 277 opettajaa, ohjaajaa ja kuraattoria. Yhteistyössä SAKKI ry:n ja OSKU ry:n kanssa toteutettiin opiskelijakysely, johon vastasi 6 427 tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijaa. Syksyllä 2020 lähetetään kyselyt perusopetuksen oppilaille ja korkeakouluihin. Lisäksi ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä kerätään seurantatietoa yhteistyössä AMKE ry:n kanssa.

KIRJOITTAJA

Salla Venäläinen toimii arviointiasiantuntijana Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa Karvissa.

ETÄ- JA VERKKO-OPETUS

Aina parempi

lähiopetus Lukion uuden opetussuunnitelman tavoitteiden onnistuminen etämaailmassa arveluttaa kieltenopettajia.

TEKSTI PERTTU JÄRVENPÄÄ KUVAT ANNA HALME / SUKOL

ukion kieltenopettajille lähetettiin syyskuussa kysely, jonka aiheena olivat kevään poikkeukselliset opetusjärjestelyt. Vastaajilta ei kysytty etäopetusjakson onnistumisesta sinänsä. Sen sijaan tarkoitus oli selvittää, kuinka hyvin kielten opetussuunnitelmat soveltuivat etäopetukseen.

Etäopetus soveltui 37 prosentin mielestä hyvin tai erittäin hyvin nykyisen lukion opetussuunnitelman tavoitteisiin, mutta tekeillä olevan opetussuunnitelman ja etäopetuksen yhteensopivuuteen uskoi vain 18 prosenttia. Ketkä vastasivat kyselyyn Kyselyn ajankohta oli hieman hankala, sillä lukion kieltenopettajat ovat aina kiireisiä erityisesti ylioppilaskirjoitusten aikaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 102 kieltenopettajaa, joista 62 prosenttia opettaa A-englantia ja 35 prosenttia B-ruotsia. Monet opettavat useampia kieliä: 14 prosenttia kertoi opettavansa B-ranskaa ja saman verran B-saksaa. Kymmenen prosenttia opettaa B-espanjaa, seitsemän prosenttia A-saksaa ja yhtä monta B-venäjää. Muiden kielten opettajia oli muutamia. 60 prosenttia vastaajista on opettanut yli 20 vuotta ja 30 prosenttia yli kymmenen vuotta. Yksikään ei ollut ensimmäistä vuotta opettajana. Puolella vastaajista on mielestään hyvät ja yhdeksällä prosentilla erittäin hyvät tietotekniset taidot.

5/2020

LOPS-uudistus arvelutti Kyselyn päätavoitteena oli selvittää, mitä mieltä vastaajat ovat nykyisistä ja tekeillä olevista lukion opetussuunnitelmista ja niiden soveltuvuudesta etäopetukseen. Etäopetus soveltui 37 prosentin mielestä hyvin tai erittäin hyvin nykyisen lukion opetussuunnitelman tavoitteisiin, mutta tekeillä olevan opetussuunnitelman ja etäopetuksen yhteensopivuuteen uskoi vain 18 prosenttia. Useissa vastauksissa mainittiin huoli opetussuunnitelman pikaisesta aikataulusta. Moni opettaja kertoi, että ei ollut ehtinyt tutustua uuteen suunnitelmaan kevään aikana eikä sen jälkeenkään. ”Tulee tunne, että joku haluaa nimensä historian kirjoihin ja uudistetaan vain uudistamisen vuoksi”, summattiin yhdessä kommentissa.

Suullisen osaamisen arviointi

Kyselyn vastauksissa esiin nousi erityisesti suullisen osaamisen arviointi etäopetuksessa. Kevään poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana suullisen osaamisen arviointi sujui 45 prosentin mielestä huonosti tai erittäin huonosti, ja ainoastaan 17 prosentin mielestä se sujui hyvin tai erittäin hyvin. Vaikka suullisen osaamisen arvioinnin katsottiin olevan vaikeampaa videoyhteyden kautta, olivat suulliset tehtävät osalle opiskelijoista helpompia. ”Opiskelijat kertoivat, että oli hienoa saada keskittyä puhumiseen parin kanssa ilman häiriötä”, eräs vastaajista kirjoitti. Joidenkin mielestä suullisen kielitaidon osaamisen arviointi oli etänä jopa helpompaa, kuten eräs kommentti osoittaa: ”Suullisen kielitaidon arviointi sujui erinomaisesti videotehtävien avulla.” Ryhmä- ja paritehtävien arvioinnissa oli eroja, sillä useimmista vastauksista kävi ilmi suurten ryhmien aiheuttamat ongelmat keskustelujen arvioinnissa, mutta oppilaiden henkilökohtaisten videotehtävien arviointi sujui ilmeisen hyvin. Pitkien ja lyhyiden kielten opettamiseen liittyvissä vastauksissa oli suuri hajonta. Joillekin vastaajille alkeiden opettaminen oli vaikeampaa, kun taas toisille se oli helpompaa. ”Det var lättare med muntliga övningar bland nybörjarna. De behövde inte säga så mycket och grupperna i korta

ETÄ- JA VERKKO-OPETUS

språk är oftast mindre och då är det lättare med diskussioner och muntliga övningar”, sanoi yksi vastaajista, jonka kanssa samoilla linjoilla oli toinenkin lyhyiden kielten opettaja: ”Lämmin tunnelma kantoi: koin suurta onnistumisen iloa, kun luokan kanssa lauloimme yhdessä netissä!”

Mitä mieltä olet tekeillä olevan lukion opetussuunnitelman soveltuvuudesta kevään 2020 opetukseen? 103 vastausta

54 (52,4 %)

Eriyttämistä vai syrjäytymistä

Eriyttäminen ei onnistunut kovin hyvin kyselyn mukaan kevään aikana. 41 prosentin mukaan opetus meni niiltä osin huonosti tai erittäin huonosti ja 21 prosentin mukaan hyvin tai erittäin hyvin. Eriyttämisen ongelmia suurempikin ongelma on suoranainen syrjäytyminen, sillä opiskelijan on helppo kadota koneen ääreltä tekemään jotakin aivan muuta, kuten tästä vastaajan mielipiteestä käy ilmi: ”Vuorovaikutus jää ontoksi verkossa ryhmien kesken (yksilötasolla sujuu aivan riittävän hyvin). Opiskelijoiden on ryhmässä liian helppo ’paeta’, olla hiljaa tai jopa poistua koneen äärestä kesken yhteisen tuokion.” Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että joissakin lukioissa oli opiskelijoita, jotka jättivät koulunkäynnin kokonaan eivätkä palanneet ruudun ääreen ennen kuin opot, ryhmänohjaajat ja vanhemmat olivat käyneet keskustelemassa nuorten kanssa. Omatoimisten ja motivoituneiden opiskelijoiden mielestä kotoa opiskelu oli parempi vaihtoehto: ”En del tyckte dock att de hade bättre arbetsro hemma.” Etäopiskelu onnistui siis niiltä, joilla on tarvittavat taidot ja tarpeeksi motivaatiota. Kysely perustuu kuitenkin vain kahden ja puolen kuukauden jaksoon, jonka tiedettiin päättyvän. Pitkäaikaisen tai pysyvän etäopetuksen todellisista vaikutuksista oppimiseen ei voi tehdä johtopäätöksiä viime kevään kokemusten perusteella.

Etäopetus ei ole ratkaisu

Yksi kyselyyn tulleista kommenteista osoittaa selkeän ikävästi kieltenopetuksen tilan koko toisella asteella: ”En tiedä, onko etäily ratkaisu kielivalintojen vähyyteen. Peruskoulun päättöarvioinnin ’ässät’ eli suoritusmerkinnät sekä korkeakoulujen valintaperusteet

27 (26,2 %) 4 (3,9 %)

15 (14,6 %)

1 = Erittäin huonosti

3 (2,9 %)

5 = Erittäin hyvin

Mitä mieltä olet nykyisen lukion opetussuunnitelman soveltuvuudesta kevään 2020 opetukseen? 103 vastausta

52 (50,5 %) 36 (35 %)

2 (1,9 %)

3 (2,9 %)

10 (9,7 %)

1 = Erittäin huonosti

ovat jo sahanneet kaikki oksamme.” Vastaaja ilmeisesti viittaa julkisuudessa esiintyneisiin avauksiin, joissa etäopetusta ehdotetaan pysyväksi avuksi lyhyiden kielten ryhmien muodostamiseen. On helppo kuvitella kiireisen lukiolaisen jättävän ylimääräisen kielen kurssit väliin, jos pitkän koulupäivän aluksi tai lopuksi pitäisi opiskella ruudun kautta kieltä, jonka opiskelua harvemmin arvostetaan jatko-opintojen opiskelijavalinnoissa. Toinen kommentti esittää saman mielipiteen toisesta näkökulmasta: ”Toivon kaikesta sydämestäni, että kieliä, myös ’harvinaisempia’ valtakieliä kuten ranskaa voisi edelleen opettaa lähiopetuksessa myös tulevaisuudessa.” Etäopetus ei ollut autuasta onnea aina eikä kaikille. ”Yhteistyö onnistuu verkossakin, mutta ei kaikilta. Siitä puuttuu paljon hauskuutta, jota on kasvotusten”, sanoi vastaaja, joka myös tiivisti epäilyt uuden opetussuunnitelman ainerajat ylittävien kurssien suhteen: ”Miten onnistuu oppiaineiden yhteistyö ilman livekohtaamisia?”

5 = Erittäin hyvin

Kielten etäopetuksen ja suunnitteilla olevan opetussuunnitelman yhteensovittamisessa suurimpia ongelmia aiheuttavat puutteet vuorovaikutustaitojen harjoittelussa oppitunneilla. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 muistuttaa oppimiskäsitystä käsittelevässä alaluvussa: ”Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä.” Ei siis ainoastaan yhdenlaisessa ympäristössä. Vaikka opettajat, kuten muutkin ammattiryhmät, toistuvasti valittavat työolosuhteistaan, ovat he tiukan paikan tullen positiivisia ja optimistisia. Väliin kaivataan kuitenkin mahdollisuutta tavanomaiseen, rauhalliseen työntekoon ja voimien keräämiseen. Monen vastaajan havainnot kiteyttää tämä kommentti: ”Sosiaalinen kanssakäyminen, keskusteleminen, kulttuuriset asiat yms. on vaikeampi hoitaa etänä luonnollisella tavalla. Kieltenopetus on aina onnistuneempaa lähiopetuksena.”

U L O S L U O K K A H U O N E E S TA

Sade ei haittaa, kun oppiminen

maittaa

Pirkanmaan kieltenopettajien koulutuksessa todettiin, että ulkoilma tuo tehoa ja iloa opetukseen. TEKSTI ANNA HALME KUVAT ANNA-LEENA HAAPALA JA MILLA OJALA

UKOLin paikallisyhdistys Pirkanmaan kieltenopettajat ry järjesti jäsenilleen koulutustilaisuuden, joka oli erinomaisesti toteutettavissa pandemiasta huolimatta. Aiheena oli nimittäin ulkoilmaopetus. Iloinen kieltenopettajajoukko kokoontui Tampereen Sorsapuistoon kouluttaja Anne Rantakarin johdolla. Anne Rantakari on taustaltaan kieltenopettaja, pääaineena saksa. Viimeiset kymmenen vuotta hän on opettanut suomea vieraana kielenä aikuisille maahanmuuttajille. Vaihtelevat, toiminnalliset opetustavat ja esimerkiksi draamapedagogiikka ovat kiinnostaneet häntä oikeastaan aina. ”Varsinaiseen ulkona tapahtuvan opetuksen opetteluun antoi sysäyksen lehtijuttu Suomen ympäristöopisto Syklin koulutuksesta, sen kurssilaisten kommentit ja kolahdus, että tuossa on järkeä”, Anne kertoo. Hän hakeutui koulutukseen ja suoritti reilussa vuodessa työn ohessa ympäristöalan erikoisammattitutkinnon ulkona oppimisen painotuksella.

Mitä, missä ja kenelle?

”Ulkona opiskelu on kokonaisvaltaista. Siellä väkisinkin käyttää kaikkia aisteja. Ei tarvitse olla paikallaan, vaan on luonnollista liikahdella koko ajan. Aivot saavat happea, liike auttaa jaksamaan ja muistamaan. Molemmat aivopuoliskot työskentelevät. Vireystila on parempi kuin sisällä”, Anne Rantakari luettelee ulkoilmassa opiskelun hyötyjä. Ulkoilmaopetusta voi toteuttaa kaikkialla, missä ei ole liikaa liikenteen tai esimerkiksi rakentamisen melua: koulun pihassa, puistossa, rannalla, ulkoilualueella, metsässä. Annen näkemyksen mukaan opetus ulkona sopii kaikenlaisille ryhmille iästä, kielestä, taitotasosta tai ryhmäkoosta riippumatta. Ulkona oppiminen sopii eri aineisiin ja aineiden yhdistämiseen. Jos ryhmässä on liikuntaesteisiä opiskelijoita, kannattaa keskustella heidän kanssaan ja yhdessä arvioida, missä ja miten ulkona opiskelu onnistuisi. ”Jos ei ole todellisia liikkumista estäviä sairauksia, reippaus kehittyy”, Anne sanoo.

pienessäkin määrin tuo vaihtelua. Lähes kaikki toiminnalliset tehtävät ja työtavat soveltuvat ulos. ”Pikku hiljaa ideoita tulee lisää, yhtäkkiä niitä bongaa mediasta, matkoilta, lasten leikeistä, netistä puhumattakaan. Monet kirjan tehtävät luontuvat pienellä tuunaamisella ulos”, Anne sanoo. Ulkona voi opiskella sanoja, kielioppia, eri aihepiirejä, tekstejä, jopa kirjoittamista ja mobiililaitteiden avulla kuunteluakin. Pre- ja postpositioita ja sijamuotoja voi konkretisoida liikkuen. Verbejä mahtuu näyttelemään, ja mielipidettä pääsee ilmaisemaan keholla ja äänellä. Yleensä oppiminen on iloista. Jo tarvikekassien kantaminen koululta tai opettajan autosta on ryhmäyttävää, Anne kertoo: ”Opiskelijat auttavat omatoimisesti. Siten he osallistuvat yhdessä opetuksen valmisteluun. Opiskelija rohkaistuu ja rentoutuu.” Tehtävätyypit kannattaa ulkonakin suunnitella siten, että rauhalliset ja liikkuvammat työtavat vaihtelevat. Ulkona oppiminen voi sisältää myös pohdiskelevaa rauhallista työtä, kielen (epä)johdonmukaisuuksien oivaltamista, johon pitää antaa aikaa. ”Säätilaa ja tarkenemista täytyy tarkkailla ja reagoida liikkuvilla työtavoilla, jos opiskelijat alkavat värjötellä”, Anne muistuttaa.

Vinkkejä ulkoilmaopetuksesta kiinnostuneille

”Jos asia yhtään kiinnostaa, kannattaa ryhtyä kokeilemaan pieni tuokio kerrallaan”, Anne rohkaisee. Ulkona oppiminen

5/2020

Anne Rantakari (oikealla) ohjeistaa koulutuksen osallistujia.

U L O S L U O K K A H U O N E E S TA

Eväitä työhön Koulutukseen osallistuneet kieltenopettajat totesivat yhdestä suusta, että ulkona pidetty tuokio virkisti ja teki hyvää. Edes pieni sade ei haitannut. 7.–9.-luokkalaisten englannin ja ruotsin opettaja Milla Ojala piti erityisesti nopeutta vaativista tehtävistä. ”Yksi suosikkini oli viestijuoksu, jossa joukkueen jäsen juoksi purkille, otti sieltä lapun ja vei sen vähän matkan päässä olevaan verbi- tai substantiivipurkkiin sen mukaan, mihin sanaluokkaan sana kuului. Tähän tehtävään näin paljon erilaisia käyttökohteita, esimerkiksi SPOTPAn harjoittelu, ruotsin substantiivien taivutus – purkit monikon päätteiden mukaan – tai prepositioharjottelu”, Milla kertoo. Milla on lähtenyt omassa työssään kehittelemään tehtäviä ja työtapoja, jotka sopisivat ulkona oppilaiden kanssa tehtäviksi: ”Toivon, että aikaa löytyisi materiaalien valmistamiseen, koska sitähän toiminnallinen opetus vaatii. Aion käyttää saamiani ideoita tuomassa kivaa ja positiivista toimintaa ruotsintunnille.” Yläkoulun englannin ja ranskan opettaja Nina Sipilä ehti heti koulutuksen jälkeen jo kokeilla kärpäslätkäharjoitusta, jossa opeteltavia sanoja läiskittiin kärpäslätkällä. Kierroksen eniten sanakortteja kerännyt saa toimia seuraavan kierroksen sanojen luettelijana, joten leikissä päästään myös puhumaan. ”Rauhallisen ranskan ryhmän kanssa toimi!” Nina sanoo. ”Koulutuksessa tuli hyvin muistuteltua itselle, miten monella tavalla asioita voi ja pitää kielten opettamisessa tehdä, vaikka on koronan vuoksi turvavälit ja monenlaisia rajoitteita oppimateriaalin käsittelyssä.” Tarja Kinnunen opettaa ruotsia, saksaa ja englantia ison yhtenäiskoulun luokilla 5–9, tänä lukuvuonna erityisesti alaluokilla. Koulutuksesta mukaan tarttui uusia juttuja opetukseen hyödynnettäviksi. Hyödyllistä oli myös yhteinen pohdinta siitä, mihin kaikkeen kukin aktiviteetti soveltuisi. ”Kun sai itse taas tehdä näitä monipuolisia aktiviteetteja, mieleen palasi ajatus, että tällainen opiskelu on varmasti myös oppilaista kivaa ja uusien asioiden oppiminen tai aiemmin opi-

tun kertaaminen tapahtuu ikään kuin vähän vahingossa, tekemisen lomassa”, Tarja kertoo. Myös yhteishenki kohenee. ”Monet hyvin toimivat jutut ovat ihan yksinkertaisia, esimerkiksi parin valitseminen niin, että opettajalla on kimppu parimetrisiä naruja ja hän pitää kiinni niiden keskikohdasta. Jokaisen oppilaan pitää ottaa kiinni yhdestä narunpäästä. Sen jälkeen opettaja irrottaa otteensa narujen keskeltä, ja oppilaat näkevät työparinsa oman narunsa toisessa päässä. Todella hyvä keino parin valintaan, jos luokassa usein naristaan, että en halua työskennellä sen ja sen kanssa”, Tarja kuvailee. Englannintunneilla Milla ajatteli soveltaa jutunaiheita pyykkinarulla -tehtävää, jossa kuljetaan kaverin kanssa kaikki rastit läpi ja jutellaan aiheista tietyn ajan. Yhdellä pisteellä hän voisi olla itse kuuntelijana ja saada arvokasta tietoa oppilaiden suullisesta tasosta, ja yhden rastin keskustelun äänittäminen ja lähettäminen opettajalle voisi toimia yläkoulussa tarpeellisena kontrollina. Tarjaa kiinnosti saman tehtävän aloitteleville oppijoille sopiva versio, ”kysymyskävely” parin kanssa. Jokainen pari kiertää kysymykset läpi, lukee kysymykset ääneen ja vastaa niihin vuorotellen. Ninan mielestä toiminnallisia harjoituksia on helppo hyödyntää. ”Jos ulos lähteminen ei ole mahdollista, harjoitukset toimivat sisällä luokkahuoneessa”, hän sanoo.

Opettajan kannattaa tarkkailla omaa äänenkäyttöään ja pitää huolta ääniterveydestä. Turvallisuus täytyy pitää jo ennalta mielessä: miten kuljetaan turvallisesti ja otetaan huomioon liikenne, maastonmuodot ja muut ihmiset. Jos opetus on jossain muualla kuin koulun pihalla, on otettava mukaan ensiapupakkaus ja selvitettävä tarkka osoite ja koordinaatit siltä varalta, että paikalle tarvitaan apua. Saattaa tuntua selviöltä, että vaatetuksen on oltava säähän sopiva. Annella on kuitenkin ainakin uuden ryhmän ensimmäisillä tunneilla aina mukana kassillinen kaulaliinoja, hansikkaita ja pipoja. Ujompia voi kannustaa se, että esimerkiksi ryhmätöissä pääsee kauemmas muista omaan rauhaansa. Ääneen lukeminen voi tuntua luokassa kiusalliselta, mutta luonnossa liike ja iso tila rohkaisee epävarmempaakin. Liike auttaa myös sanaston oppimisessa, ja uudet sanat linkittyvät konkreettiseen oppimisympäristöön, mikä auttaa niiden mieleen palauttamisessa. Ulkotunneilla usein nauretaan, ja se on Annen mielestä valtavan vapauttavaa. ”Ihaninta on huomata, että luokassa passiivinen opiskelija kulkeekin ulkona reippaasti ja innostuneesti”, Anne kertoo.

Mitä ulkoilmaopetus vaatii?

Koska materiaalien täytyy olla säänkestäviä, laminointikone on ulkoilmaopettajan ystävä. Diaesitykset voi tulostaa ja laminoida, ja kirjalliset tehtävät voi tehdä ensin suullisesti ulkona ja kirjoittaa vasta kotona. ”Tuntisuunnitelma voi roikkua vaikka muovissa kaulassa”, Anne sanoo. ”Itse halusin digiä ja sähköisyyttä karkuun, mutta huomasin, että älypuhelin rikastuttaa toimintatapoja, tästä esimerkkejä ovat kuvaaminen tai qr-koodit.” Joidenkin voi olla aluksi vaikea mieltää ulkona oppimista varsinaiseksi opiskeluksi. On tarpeen luoda yhteiset säännöt, täsmentää alueen rajat ja sopia, millaisesta merkistä kaikki palaavat yhteen kuuntelemaan lisäohjeita.

Opettajat valmiina viestikisaan.

ETÄ- JA VERKKO-OPETUS

Kielilähettiläs

etävierailulla Kielilähettiläät kiertävät oppilaitoksissa kertomassa kokemuksiaan toisen kotimaisen kielen opiskelusta. Kun koko Suomi aloitti etäopiskelun keväällä 2020, kielilähettiläiden vierailut kouluihin eivät keskeytyneet, sillä toiminta siirrettiin verkkoon. TEKSTI ANNA HALME KUVAT MARIA KARJALAINEN JA MARIKA LUOSO

erttoniemen yhteiskoulun lukion ruotsin ja saksan opettaja Marika Luoso vastaanotti kielilähettiläs Maria Karjalaisen luokkaansa etävierailulle syyskuussa. Marika Luoso kertoo, että aiemman kokemuksen perusteella kielilähettilään vierailu kannattaa sisällyttää lukion A-ruotsin ensimmäiseen kurssiin. Hän kiittelee, että ilmaisten vierailujen sopiminen on sujunut nopeasti ja vaivattomasti kielilahettilaat.�i-sivun kautta. ”On ollut mielenkiintoista nähdä ja kuulla, mitä ovia ruotsin kielitaito on avannut. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää opiskelijoidenkin kuulla jonkun muun kuin pelkästään opettajan suusta. Englannin kielitaito on nykyyhteiskunnassa itsestäänselvyys, kaikki muut kielet siihen lisäksi ovat meriittejä”, Marika toteaa.

Kielitaidon hyödyt näkyviin

Maria Karjalainen on kotoisin täysin suomenkieliseltä seudulta ja opiskellut koulussa keskipitkän ruotsin. Kieliinnostus lähti liikkeelle, kun Maria kiinnostui ruotsinkielisestä musiikista ja kulttuurista. Sittemmin ruotsin kielen taito on avannut mahdollisuuksia, esimerkiksi kesätöitä Ahvenanmaalla ja Hämeen linnassa. Kielitaidon ansiosta hän kertoo saaneensa hienoja elämyksiä ja ystäviä eri puolilta Pohjoismaita. Kielilähettiläsvierailuja Maria on tehnyt kouluissa viime vuoden lo-

5/2020

pulta lähtien. ”Toivon, että pystyn tuomaan esiin asioita, jotka voisivat luoda laajemman kuvan siitä, mitä mahdollisuuksia ruotsin kieli voi antaa, vaikka esimerkiksi yläasteella ei uskoisi kieltä välttämättä tarvitsevansakaan tulevaisuudessa”, hän sanoo. Koronatilanteen takia Herttoniemen yhteiskoulun lukiossa todettiin, että etäyhteys on järkevin tapa toteuttaa tämän vuoden vierailu. Maria Karjalainen iloitsee siitä, että vierailut on mahdollista järjestää etänä. ”Vaikka etävierailu ei ole niin luonteva paikka saada aktivoitua oppilaita, niin he pääsevät kuitenkin kuulemaan kielilähettilään tarinan ja pohtimaan asiaa omalta kannaltaan”, Maria mietiskeli ennen tämänkertaista vierailuaan. Epäilys oli ainakin tällä kertaa turhaa, sillä lukiolaiset osallistuivat aktiivisesti. Tässä auttoi etukäteissuunnittelu: opettajan johdolla oli suunniteltu kysymyksiä kielilähettiläälle, ja vierailun aikana pidettiin pari juttelutuokiota pienryhmissä.

Suunnittelu kannattaa

Etävierailuun osallistui Herttoniemen yhteiskoulun lukiosta kaksi A-ruotsin ykköskurssin ryhmää, joissa kummassakin oli 16 opiskelijaa. Osalla heistä on kielikylpytausta, ja loput ovat opiskelleet ruotsia A1-kielenä. Syyskuun alussa lukiolaiset olivat normaalisti lähiopetuksessa, ja etävierailun videokeskustelu näytettiin kahteen luokkatilaan samanaikaisesti. Marika Luoso

kertoo, että hän ja hänen kollegansa valmistautuivat etävierailuun kertomalla edellisellä oppitunnilla vierailusta ja kielilähettiläästä. Lisäksi opiskelijat saivat valmistella kysymyksiä esitettäväksi lähettiläälle. Maria Karjalainen valmistautuu vierailuihinsa kysymällä, miten suuri ryhmä on, mistä luokka-asteesta on T IP S

MARIAS BÄSTA TIPS

Använd svenska på fritiden • lyssna på musik, t.ex. Molly Sanden, Norlie & KKV, Oscar Zia • titta på svenska tv serier på Yle Arenan eller SVT play • följa svenska youtubare eller kändisar • läsa på svenska böcker och tidningar • olika föreningar, t.ex. Pohjola Nordens Ungdomsförbund Jobba på svenska? • Nordjobb förmedlar sommarjobb till ungdomar mellan 18 och 30 år

ETÄ- JA VERKKO-OPETUS

kyse, ja millainen on oppilaiden tai opiskelijoiden taitotaso ruotsin kielessä. Tekninen toimivuus ja käytössä olevan sovelluksen mahdollisuudet on hyvä varmistaa. Maria kertoo, että hän valmistelee vierailuille diaesityksen ja ottaa mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen vastaan kysymyksiä ryhmältä, jotta vierailusta tulee juuri sopiva. Sekä Marika että Maria toivovat, että kielilähettilästoiminta jatkuu pitkään. ”Olisi hienoa, että voisimme olla muuttamassa mielipidettä ruotsin kielen opiskelusta positiivisempaan suuntaan ja tuoda esille yhä useammalle, millaisia mahdollisuuksia ruotsin kieli voi tarjota. Tulevaisuudessa toimintaa voisi monipuolistaa ja luoda erilaisia keinoja vierailuihin ja muuhun toimintaan”, Maria pohtii.

Aktivointi tärkeää

Maria arvioi lähi- ja etävierailun eroja seuraavasti: ”Luokassa tehtävissä vierailuissa on helpompaa nähdä oppilaiden reaktiot ja saada heidät aktiivisemmin mukaan vastaamaan eri kysymyksiin. On helpompaa luoda yhteyttä oppilaisiin ja saada heidät kuuntelemaan. Oppilaat pääsevät myös helpommin keskustelemaan toistensa kanssa ja käyttämään ruotsin kieltä.” Etävierailujen potentiaalina hän pitää tehtäväpatteristoa, jollaista voisi kehitellä vierailun ympärille. Kesäkuussa ilmestyi Kielilähettiläiden etävierailupilotin arviointiraportti (Johanna Dietrich ja Katri Laakso, Kokonat Oy), jossa niin ikään kiinnitettiin huomiota aktivoinnin tärkeyteen. Erityisesti etäopetustilanteessa, jossa kukaan osallistujista ei ole fyysisesti samassa paikassa, opettajan rooli luokan osallistamisessa korostuu. Raportissa todetaan, että opettajien näkökulmasta oppilaiden aktivointi on tärkeää, sillä se tekee etävierailuista oppituntimaisempia. Haastattelututkimuksena tehdyn arvioinnin tavoitteena oli tuottaa tietoa etävierailujen kehittämisen tueksi.

Vierailuja muihin kieliin

Etävierailupilotin arviointiraportissa todetaan opettajien kiinnostus muihin kieliin toisen kotimaisen lisäksi. Kielilähettiläiden projektijohtaja Jaan Sii-

Marika Luoson (toinen vasemmalta) opiskelijoille jäi kielilähettilään etävierailusta hyvä ﬁilis. Vierailu lisäsi motivaatiota ruotsin kielen opiskeluun.

tonen kertoo, että suunnitelmissa on toiminnan laajentaminen muihinkin kieliin. Syksyllä 2020 alkavat vierailut ruotsinkielisten koulujen suomentunneille. Tavoitteena oli aloittaa pilottivierailut myös ranskan ja saksan oppitunneille tänä syksynä. Pandemiatilanteen takia lähes kaikilla kouluilla on rajoituksia, joiden vuoksi ulkopuolisia vierailijoita ei voida ottaa vastaan. Pilottia on siksi päätetty siirtää, eikä sille voida tässä vaiheessa luvata tarkkaa aikataulua. ”Kaikki riippuu oikeastaan koronatilanteen kehityksestä”, Jaan Siitonen sanoo. Pilottia varten on jo halukkaita kielilähettiläitä, ja alustavia keskusteluja on käyty ranskan- ja saksanopettajien kanssa. Marika Luoso toivottaisi kielilähettilään mielellään tervetulleeksi myös omille saksantunneilleen. ”Saksankielisiä opiskelijoita meillä käykin jonkin verran, mutta olisihan se hyvä, että joku suomalainen kertoisi vertaisilleen saksan kielen tärkeydestä”, Marika pohtii.

KO M M E N T

VINKKEJÄ AKTIVOINTIIN Johanna Dietrich ja Katri Laakso Kokonat Oy:stä toteuttivat Kielilähettiläiden etävierailupilotin arvioinnin keväällä 2020 haastattelututkimuksena. Lähes puolet haastateltavista kiinnitti huomiota aktiiviseen vuorovaikutukseen etävierailun aikana. Osassa vierailuista oppilaat olivat osallistuneet chatin tai videoyhteyden kautta. Toiset kaipasivat enemmän ohjeistusta aktivointiin. Arvioinnissa esiin tulleita vinkkejä on listattu raporttiin seuraavasti: • kielilähettilään tai oppijoiden ennakkoon laatimat kysymykset • kielilähettilään ennakkoon lähettämä kirje tai esittelyvideo oppijoille • tietokilpailut ja gallupit • tekniset sovellukset ja fiiliskortit • musiikin tai podcastien kuuntelu • selkeät ohjeet etävierailuun osallistumiselle (mitä saa tai ei saa tehdä).

ETÄ- JA VERKKO-OPETUS

Saksaa

verkossa Korkeakoulujen KiVAKO-hankkeessa kehitetään verkko-opintoja kieliin.

TEKSTI NOORA KAUKOLA JA KAIJA SANKILA KUVA KATRI NIEMI

iVAKO eli Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää kaikille Suomen korkeakouluopiskelijoille avoimia verkko-opintopolkuja vapaasti valittaviin kieliin. Kurssit alkavat perusteista, eivätkä ne vaadi aiempaa osaamista. Vieraiden kielten tarjonta on supistunut monissa korkeakouluissa joko säästösyistä tai opetussuunnitelmien muutosten vuoksi. KiVAKO-hanke pyrkii vastaamaan sekä opetuksen järjestämisen haasteeseen että työelämän kielitaitotarpeeseen. Hankkeeseen osallistuu yli 80 opettajaa 25 korkeakoulusta. Olemme mukana saksan kielen ryhmässä, joka on hankkeen isoin kieliryhmä. Saksan kielen opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina ilahduttavasti, ja opiskelijoiden kiinnostus jatkokursseihin on selvästi lisääntynyt. Yksi syy tähän voi olla se, että saksan osaamistarvetta työelämässä on tuotu esille yrityksille suunnatuissa kyselyissä. OPH:n selvityksen mukaan Saksa on myös suosittu vaihtokohde.

Opiskelijalähtöiset kurssit

Kursseja suunnitellessamme pidimme opettajan läsnäoloa, vuorovaikutusta ja suullisen kielitaidon harjoittelua niin tärkeinä, että loimme kursseja, jotka ovat aikatauluun sidottuja ja jotka sisältävät verkkotapaamisia. Päätöksemme oli tämänhetkisen opiskelijapalautteen mukaan oikea: useat opiskelijat arvostivat sitä, että opettaja oli kurssilla läsnä, hän muistutteli palautettavista tehtävistä ja häneltä sai kysyä apua tarvittaessa. Lisäksi opiskelijat olivat iloisia siitä, että verkkokurssilla harjoiteltiin suullista viestintää paritehtävissä ja verkkotapaamisissa. Lähtökohtiamme olivat myös opiskelijalähtöisyys ja materiaalien autenttisuus. Laadimme yhteistyökumppaniemme ja vaihto-opiskelijoidemme kanssa autenttisia haastatteluita ja muita tallenteita, jotka opiskelijat kokivat niin kiinnostaviksi, että he saattoivat kuunnella niitä useaan kertaan. Otimme alusta asti huomioon opiskelijan ja opettajan työmäärän ja kirjasimme ne pedagogisiin käsikirjoituksiin. Käsikirjoituksiin sisältyvät kurssin sisällöt ja tavoitteet, tehtävät ja ajankäytön suunnittelu. Teimme opiskelijoille aikataulutuksen näkyväksi, sillä verkkokurssin tulisi vastata tavoitteiltaan, sisällöiltään ja työmäärältään vastaavia lähiopintoja. Opiskelijat kokivat moduulin työmäärän so-

5/2020

pivaksi. Palautteissa kävi ilmi, että osa olisi voinut tehdä enemmänkin tehtäviä. Tavoitteenamme oli laatia yhden opintopisteen moduuleja, joista koostuu kaksi kolmen opintopisteen kurssia jokaiselle eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolle. Oli tärkeää miettiä jatkumoa, jotta kielipolku etenisi loogisesti ja tarkoituksenmukaisesti aloittelijan tasolta kohti itsenäisemmän kielenkäyttäjän tasoja. Opiskelijoille voi olla vaikeaa valita oikean tasoinen kurssi, ja pilottivaiheen kokemusten perusteella opiskelijat ottivat opettajaan yhteyttä, jos olivat epävarmoja kielitaitonsa riittävyydestä. Onneksi hankkeessa kehitetään myös itsearviointityökalu, joka helpottaa opiskelijoita oikean tason valitsemisessa. Kurssien pääpaino on kielen käyttämisessä, mutta taitotasoilla A1, A2 ja B1 opiskelijat harjoittelevat myös kielioppia viestintätilanteiden tueksi. Pilottivaiheen kurssipalautteen perusteella erityisesti B-taitotason opiskelijat haluavat kerrata kielioppia. Suoraan B-taitotasolle tulevat opiskelijat ovatkin saaneet kielitaitonsa hyvin eri tavoin: toiset koulusta, toiset vaihto-opiskelun, maassa asumisen tai työskentelyn kautta. Opiskelijapalautteen ansiosta tiedämme, mitä opiskelijat tarvitsevat, ja aiomme koota erillisen tukikurssin kieliopin kertaamiseen.

Kaija Sankila (vas.) ja Noora Kaukola verkkokursseja suunnittelemassa.

ETÄ- JA VERKKO-OPETUS

Viel Spaß beim Lernen Verkkokurssilla opiskelijoiden motivoiminen korostuu, koska verkossa keskeyttäminen on paljon yleisempää kuin kontaktikursseilla. Syynä voivat olla esimerkiksi epärealistiset ajatukset kurssin työmäärästä. Motivaatioon vaikuttaa opiskeltavan asian mielekkyys ja omakohtaisuus. Moduulimme aiheena on vaihto-opiskelu, ja suunnittelimme moduulin niin, että opiskelija on pitkälti itse tiedonhankkija ja -luoja. Moduulin tehtävät tukevat opiskelijaa hänen oppimisprosessissaan. Opiskelijat tutustuvat itsenäisesti oman korkeakoulunsa vaihtokohteisiin saksankielisissä maissa ja kuuntelevat saksalaisten vaihto-opiskelijoiden kokemuksia Suomesta ja opiskelusta Saksassa. He perehtyvät opiskelusanastoon ja vaihto-opiskelijoille suunnattuihin infomateriaaleihin. Lopuksi opiskelijat tekevät kirjallisen ja suullisen vaihtosuunnitelman, jonka he esittelevät verkkotapaamisessa. Pyrimme tekemään moduulimme tehtävistä mahdollisimman monipuolisia ja riittävän haastavia, ja saimme tästä kiitosta opiskelijoilta. Motivaatiota voidaan ylläpitää esimerkiksi viikkoviesteillä, joista välittyy opettajan läsnäolo ja positiivinen ja kannustava ote. Tämä nousi esiin myös opiskelijapalautteessa. Kontaktikurssilla opettaja todennäköisesti muistuttaisi opiskelijoita palautettavista tehtävistä, joten miksi ei myös verkkokurssilla? Opettajien viestit B1ja B2-tason kursseilla ja opiskelijoiden vastaukset niihin ovat olleet aitoa viestintää kohdekielellä. A1- ja A2-tason kursseilla opettajien viestit ovat olleet suomenkielisiä. Kursseilla on pidetty sekä vapaaehtoisia että pakollisia verkkotapaamisia, joissa opiskelijat ovat tutustuneet toisiin kurssilaisiin ja harjoitelleet suullista kielitaitoa. Toisiin opiskelijoihin ja opettajaan tutustuminen edistää yhteisöllisyyttä ja rakentaa luottamusta, mikä on tärkeää opiskeluun sitoutumisessa. Opettajat ovat myös tarjonneet viikottaisia chat-vastaanottoaikoja, jotka eivät kuitenkaan saavuttaneet suurta suosiota, vaan opiskelijat kysyivät mieluummin ongelmatilanteissa apua sähköpostitse tai Moodlen keskustelupalstalla. Aiomme koota yleisimmät

kysymykset yhteen tiedostoon, josta opiskelijat voivat ensin etsiä vastauksia. Näin opettajan ohjaus vähenee ja opiskelijat saavat välittömästi tarvitsemansa tiedon.

Ratkaisuja arvioinnin pulmiin

Kielten verkkokurssien arvioiminen on herättänyt vilkasta keskustelua. Olemme muun muassa pohtineet, miten voimme varmistaa, että suorittaja tekee kurssin tehtävät ja verkkotentin itse. Tästä vallitsee erilaisia mielipiteitä, mutta yksi lähestymistapa on se, että emme voi aina varmistaa näitä asioita. Tähän liittyy luottamus ja näkemys siitä, että opiskelija on vastuussa oman osaamisensa todentamisesta itselleen ja muille, mahdollisesti tulevalle työnantajalle, ei opettajalle. Mielipiteitä jakaa myös erilaisten apuneuvojen ja käännösohjelmien käyttö kielen opiskelussa. Kielen oppimisen kannalta nekin voivat tuoda lisää mielekkyyttä ja mahdollisuuksia sen sijaan, että niiden käyttö kielletään kokonaan. Moduulimme arviointi koostui kolmesta osasta: kirjallinen ja suullinen tuotos ja lopputentti. Lopputentti sisälsi sanastotehtävän, luetun ymmärtämisen ja pienen kirjoitelman. Opiskelijat tekivät kurssin aikana myös sanastoja kielioppiharjoituksia sekä luetun ja kuullun ymmärtämisen tehtäviä, joita ei erikseen arvioitu mutta jotka olivat osa kurssisuoritusta. Kirjalliselle ja suulliselle tuotokselle määriteltiin arviointikriteerit, jotka toimivat opiskelijoiden tarkistuslistana.

Hanketyössä opittua

Verkkokurssien suunnittelussa ja arvioinnissa käytettiin eAMK-hankkeessa tuotettuja verkkokurssien laatukriteereitä (https://www.eamk.fi/fi/ campusonline/laatukriteerit/). KiVAKO-hankkeen digipedamentorit ovat antaneet palautetta pilottikursseista ja tehtävien ja materiaalien teknisestä toimivuudesta. Myös toiset opettajat ovat käyneet läpi eri moduuleja ja antaneet palautetta kollegoille, ja opiskelijapalautetta on kerätty systemaattisesti kurssien jälkeen. Pilotoituja opintojaksoja kehitetään niin vertais- ja itsearvioinnin kuin opiskelijapalautteen avulla. Havaittuja kehittämiskohteita

ovat saavutettavuuden huomioiminen kurssin materiaaleissa, kurssin moduulien yhtenäistäminen ja visuaalisuus sekä videoiden laadun parantaminen. Omat kokemuksemme ovat myönteisiä. Tuntuu, että olemme onnistuneet luomaan kurssin, joka on opiskelijoista sopivan haastava, työmäärältään sopiva ja sisällöltään mielenkiintoinen ja omakohtainen. Kurssin aikana ohjausta tarvittiin suhteellisen vähän ja ajoitus ja verkkotapaamiset toimivat hyvin. Haluamme jatkossa kehittää tentin toimivuutta ja suullisen paritehtävän ohjeistusta, jotta suullinen harjoittelu olisi tehokkaampaa ja tentin tulokset vielä paremmin taitotasoa vastaavia. Palautteen perusteella aiomme lisätä muutamia sanastoja kielioppitehtäviä, joiden avulla opiskelijat voivat syventää osaamistaan. Hyvä käytänne on tiimiopettajuus, jossa työmäärää on voinut jakaa joustavasti ja ongelmakohtia ja arviointia pohtia yhdessä. KiVAKO-hankkeessa luodut kurssit pyörivät jatkossa hankkeessa kehitetyn rotaatiomallin mukaisesti eri korkeakoulujen tarjoamina. Tämän pitäisi taata se, että kursseilla on tulevaisuutta. Hankkeen päätyttyä korkeakouluilla on lisäksi mahdollisuus käyttää materiaaleja omilla kursseillaan. KiVAKO:n kielikurssit ovat tulevaisuudessa avainasemassa: kun korkeakouluopiskelijat pystyvät opiskelemaan valinnaisia kieliä taitotasolta A1 jopa B2-tasolle asti, he pystyvät paremmin vastaamaan työelämän kielitarpeisiin. Hankkeen parasta antia on ollut laaja verkostoituminen yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kollegoiden kanssa. Eniten olemme oppineet saksanopettajien ryhmässä ja pienempien työryhmien keskusteluissa sekä työseminaareissa, joissa olemme yhdessä jakaneet osaamistamme ja tietojamme.

KIRJOITTAJAT Noora Kaukola toimii saksan ja ruotsin yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksessa. Kaija Sankila on englannin ja saksan lehtori Karelia-ammattikorkeakoulussa. Lisätietoja: www.kivako.fi.

ETÄ- JA VERKKO-OPETUS

Bli proffs! Satakunnan ammattikorkeakoulussa otetaan työelämäkumppanit mukaan ruotsin verkkokursseille.

TEKSTI MARI LINNA

mmattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksessa toimitaan työelämän lähtökohdista käsin. Opintojaksoja integroidaan ammattiaineisiin, ja materiaalit ja aihepiirit nousevat suoraan työelämästä. Yhä useammin kieltä opitaan erilaisissa projekteissa kuten Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMKin) Bli proffs! -hankkeessa, jossa luodaan uusi ruotsin valinnaisten opintojaksojen verkkokokonaisuus yhdessä työelämäkumppaneiden kanssa. Eri alojen asiantuntijat ja yrittäjät osallistuvat verkkotunneille ja järjestävät opintokäyntejä. SAMKin ruotsinkielisen työelämäverkoston luomisen on mahdollistanut Svenska kulturfondenin strateginen Hallå-apuraha.

Miksi, miten ja millainen verkkokokonaisuus?

Työelämäyhteistyön avulla ruotsin kieli saadaan elävämmäksi ja konkreettisemmaksi osaksi ammattikorkeakouluopiskelijan opintoja lähes yksikielisessä Satakunnassa. Opiskelija ei juuri kuule ruotsin kieltä Porissa, Raumalla, Huittisissa tai Kankaanpäässä, joissa SAMKin kampukset sijaitsevat. Hankkeen verkkokursseilla opiskelijalla on mahdollisuus tutustua erilaisiin yrityksiin ja toimijoihin ja oppia konkreettisesti, missä ja miten ruotsin kieltä nykyisin työelämässä käytetään. Opintojen toteuttaminen verkossa mahdollistaa sen, että myös kauempana asuvat opiskelijat ja työelämäkumppanit voivat osallistua tunneille. Ennen verkkotunteja kaikille osallistujille järjestetään teknistä testausta; näin varmistetaan laitteiden toiminta ja onnistunut oppimis- ja opetuskokemus kaikille. Hankkeen tunnit toteutetaan HILL-verkkoluentojärjestelmän avulla. Opinnot ovat tarjolla SAMKin tutkinto-opiskelijoille ja avoimessa ammattikorkeakoulussa kaikille kiinnostuneille. Bli proffs! -hankkeessa luodaan yhteensä 4 erilaista verkkokurssia: • Ruotsin aktivoinnissa, 4 op, kerrataan ruotsin kielen rakenteita ja perussanastoa • Våga tala svenska, 3 op, on suullisen kielitaidon kurssi • Svensk företagskultur, 3 op, keskittyy ruotsalaiseen yrityskulttuuriin ja työelämässä tarvittavaan ruotsin kielen taitoon • Att bemöta klienten inom social- och hälsovård, 3 op, tukee sosiaali- ja terveysalan opiskelijan tulevaa työtä ruotsin kielellä asiakaspalvelutilanteissa

5/2020

Opintojaksot koostuvat verkkotunneista, itsenäisestä työskentelystä ja opintokäynneistä työelämäkumppaneiden yrityksiin tai organisaatioihin. Tavoitteena on saada jokaiselle opintojaksototeutukselle ainakin kaksi eri työelämäkumppania mukaan. Jokaisen työelämäkumppanin kanssa mietitään, mikä opintojakso sopisi hänelle parhaiten ja minä ajankohtana hänen olisi mahdollisuus osallistua. Toiset osallistuvat useamman kerran, jotkut yhden, jokainen tilanteen mukaan. Vain harva kumppaneista puhuu ruotsia äidinkielenään, muut ovat oppineet sujuvan kielenkäytön työelämässä yhteistyössä ruotsinkielisten kanssa. Vuonna 2019 jokaisella opintojaksolla vierailtiin vähintään kolmessa yrityksessä. Opintokäynteihin pyrittiin saamaan mukaan opiskelijoita aktivoivaa tekemistä kuten testipelaamista pelifirmassa ja laululeikkien vetämistä päiväkotivierailulla. Valitettavasti kevään ja syksyn 2020 opintojaksoilla opintokäyntejä ei voi toteuttaa koronan vuoksi, mutta verkossa yhteistyö on virkeää. Toiveissa on, että jälleen keväällä 2021 opintokäynnit onnistuvat. Hankkeen verkkokokonaisuus luodaan ja toteutetaan yhteisopettajuutena. Ruotsinopettajat ja eri alojen ammattiopettajat suunnittelevat ja toteuttavat opintojaksot yhdessä. Näin ammatillinen sisältö nousee vahvemmin esiin. Ruotsinopettajilla on päävastuu opintojaksojen toteutuksesta, mutta ammattiopettajat osallistuvat verkkotunneille ja opintokäynneille. Lähes jokaisella verkkotunnilla opiskelijat työskentelevät pienryhmissä. Opettajat vierailevat pienryhmissä, auttavat ja tukevat opiskelijoita ja osallistuvat heidän työskentelyynsä, esimerkiksi ruotsin suullisiin keskusteluharjoituksiin. Ammattiopettajat toimivat enimmäkseen yhteistyössä ruotsinopettajan kanssa apuopettajan roolissa verkkotunneilla, mutta he pitävät myös omia alustuksiaan tai jopa kokonaisia verkkotunteja. Oppimistehtävien arviointeihin ammattiopettajat voivat niin ikään osallistua, vaikka arviointi pääasiassa onkin ruotsinopettajien vastuulla.

Työelämäkumppanit ja opiskelijat tyytyväisiä

Hankkeeseen osallistuu eri alojen asiantuntijoita, enimmäkseen Satakunnasta mutta myös muualta. Työelämäkumppanit esittelevät yritystään ja kertovat omasta työstään ja ruotsin kielen merkityksestä työelämässä. Heistä jokainen käyttää tavalla tai toisella työssään ruotsin kieltä, ja he haluavat tukea ja kannustaa opiskelijoita kieliopinnoissa. Työelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä pidetään tärkeänä.

KO M M E N T

TI ETÄ- JA VERKKO-OPETUS

PALAUTETTA TYÖELÄMÄSTÄ

Bli proffs! -verkkokursseille osallistuneet työelämän edustajat kertovat kokemuksiaan. Ehdottomasti yhteistyötä tulee olla ja mielestäni vieläkin enemmän. Olisi hienoa olla opiskelijan matkassa mukana vaikka koko hänen opintopolkunsa ajan ensimmäisestä vuodesta lähtien aina silloin tällöin. Eräänlainen mentor-toiminta olisi varmasti hedelmällistä molemminpuoleisesti, jotta yritykseen saataisiin uusia raikkaita ajatuksia ja opiskelija saisi heti kosketuspintaa työelämästä. Kaisa Löfgren, yrittäjä, Tapahtumatalo Succee, Pori Koen vuorovaikutuksen yritysten ja oppilaitosten välillä tärkeäksi, joten oli helppoa lähteä mukaan hankkeeseen. Itselleni luennointi oli askel uuteen aika tuntemattomaan ruutuun mutta kaiken kaikkiaan varsin positiivinen ja virkistävä kokemus. Henri Vuorinen, myyntipäällikkö, Leimet Oy, Lappi Tämä valmistaa opiskelijoita kohtamaan työelämän arkea ja miettimään hyviä ja huonoja toimintatapoja työelämässä. Koen myös kielitaidon erittäin tärkeäksi työelämässä ja rohkaisen mielelläni kaikkia suomalaisia käyttämään toista kotimaista kieltämme. Siitä on suuri hyöty pohjoismaisilla työmarkkinoilla sekä kotimaassa myös. Anne Piuhola, toiminnanjohtaja, Ålderdomshjälpen, Svenska Kulturfonden i Björneborg (SKiB), Pori Halusimme mielellämme kertoa toiminnastamme ja jakaa kokemuksiamme nykyisille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita Ruotsin markkinoista ja pohjoismaisesta yhteistyöstä. Opiskelijat ovat tulevaisuuden kollegojamme. Meille organisaationa oli mahtava kuulla, että kiinnostusta meitä kohtaan löytyi ja miten hienosti opiskelijat olivat valmistelleet kysymyksiä. Saimme myös täysin uuden kokemuksen verkkoluennon pitämisestä. Milena Westman, assistentti, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari (FINSVE), Tukholma Lisäksi hankkeeseen ovat osallistuneet A. Ahlström Kiinteistöt Oy Noormarkusta, Geritrim Kristiinankaupungista, Motoseal Components Oy Raumalta, Fiskars Oyj Helsingistä, Tactic Games Oy Porista sekä Porin ruotsinkieliset toimijat Björneborgs svenska samskola (BSS) ja BSS Daghemmet.

Yrittäjyyden opiskelijat Terhi Mäkelä ja Niko Näveri ovat osallistuneet Bli proffs! -hankkeen opintojaksoille. Terhi Mäkelä kertoo, että hän halusi valita hankkeen opintojaksoja vapaasti valittaviin opintoihinsa, koska hän on aikaisemmin ollut ruotsinkielisessä työpaikassa ja pelkäsi unohtavansa ruotsin kielen opintojen aikana: ”Osallistuin viime vuonna Våga tala svenska -opintojaksolle och ja, jag vågar fortvarande, vad roligt! Sen innoittamana Svensk företagskultur -kurssi tuli kuin tilauksesta.” Terhin unelmana on ollut tehdä kauppaa Ruotsiin, ja tähän sopivasti ensimmäinen verkkovieras oli Tukholmassa sijait-

seva FinSve Handelskammare. ”SAMKin liiketalouden opettajan Tero Tuomen luento ruotsalaisuudesta, kulttuurista ja kaupankäynnistä avasi uuden näkökannan. Ilman ruotsin kielen taitoani en olisi tässä”, Terhi iloitsee.

Opintojaksot koostuvat verkkotunneista, itsenäisestä työskentelystä ja opintokäynneistä työelämäkumppaneiden yrityksiin tai organisaatioihin. Myös Niko Näverin urasuunnitelmissa monipuolisesta kielitaidosta on hyötyä. ”Jos osaat puhua suomalaisena sujuvaa ruotsia, se voi tarjota sellaisia etuja, joita monet eivät välttämättä tule kuvitelleeksikaan”, Niko toteaa. Sekä Terhi että Niko mainitsevat, että hyvä kielitaito on heille konkreettista pääomaa. Opintojaksojen parasta antia ovat opiskelijoiden mielestä olleet juuri työelämävieraat. ”Heidän tarinansa, tietonsa ja onnistumiset yrityksistä, jossa he työskentelevät”, Terhi kuvailee. Ruotsin puhevalmius ja ammattisanasto karttuivat vierailuilla. Niko kertoo, että kursseilla käytettiin osin haastavaa kieltä: ”Kysymysten keksiminen luennoitsijoille pakottaa aivot tekemään työtä ja oppimaan kieltä, ja kysymysten ääneen kysyminen puolestaan rohkaisee puhumaan vieraalla kielellä.” ”Jos jollakulla on suuria henkisiä muureja ruotsin kielen kanssa, joko kielitaidon tai puhumisrohkeuden tai minkä tahansa muun kieleen liittyvän asian kanssa, niin tämä kurssi tarjoaa parhaat mahdolliset tikapuut, joita pitkin kiivetä omien muurien yli”, Niko vinkkaa.

KIRJOITTAJA Mari Linna on Bli proffs -hankkeen projektipäällikkö. Hän toimii ruotsin kielen lehtorina ja kieli- ja viestintätiimin tiimivastaavana Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

HANKE

Suomen kieltä ja sosiaalialaa

UOMA-hankkeessa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille opetetaan kieltä ja ammattialaa sulavasti yhdessä.

TEKSTI ELINA JOHANSSON, PIRKKO KUKKOHOVI JA ANJA MERTANEN

OMA – uraa ja osaamista korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille -hankkeen osatoteutuksessa testattiin suomen kielen ja sosiaalialan opintojen yhdistämistä. Hankkeessa kehitettiin koulutetuille maahanmuuttajille sosiaalialan ja suomen kielen 15 opintopisteen lisäkoulutus, joka koostuu kolmesta osiosta: sosiaalialan perusteet (5 op), lainsäädäntö (5 op) ja palvelujärjestelmä (5 op). Integrointimallia testattiin Diakissa verkkototeutuksena, Oamkissa työn opinnollistamisena sekä Hamkissa ja Laureassa lähiopintoina.

Yhteistyössä keskityttiin karsimaan turhia termejä, helpottamaan tehtävien kieltä ja miettimään mahdollisimman selkeää esitystapaa. Suomen kielen opintojen uoma Jokaisessa opintojaksossa suomen kielen oppiminen on integroitu sosiaalialan tehtäviin ja sisällöt on suunniteltu hankkeessa mukana olleiden ammattikorkeakoulujen sosiaalialan ja suomen kielen asiantuntijoiden yhteistyönä. Yhteensä suomen kielen opintojen laajuus koko lisäkoulutuksessa on viisi opintopistettä, ja sille on omat oppimistavoitteet. Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee oman ammattialansa sanastoa ja käsitteitä ja pystyy kommunikoi-

5/2020

maan työyhteisössä tasavertaisesti ja itsenäisesti ammatin vaatimissa tilanteissa. Integroinnilla syvennetään maahanmuuttajien ammatillisen suomen kielen osaamista.

Quizlet ja oppimispäiväkirja tukena

Ammattialan sisällön oppimisen tueksi luotiin suomen kielen harjoituspaketti Quizletiin (https://quizlet.com/ join/73zyvccw2). Harjoitukset palvelevat sosiaalialan tehtävien pohjana olevien materiaalien ja alan terminologian ymmärtämistä ja oppimista. Lisäkoulutuksen sisällöissä tärkeänä osa-alueena on sosiaalialaa säätelevän lainsäädännön oppiminen. Siihen suomi toisena kielenä -oppija tarvitsee erityisesti tukea, joten harjoituksissa painottuvat lakitekstien termit ja käsitteet sekä niissä tyypillisesti esiintyvät rakenteet. Quizletin etuna on, että opettajan on helppo tehdä sinne harjoituksia ja opiskelijalle on tarjolla eri tyypin harjoitusmuotoja samasta kieliaineksesta. Quizlet-harjoituksia käytettiin kaikissa kolmessa eri toteutuksessa. Suomen kielen opettajat pystyivät seuraamaan omien opiskelijoidensa harjoittelua Quizletissa. Opiskelijapalautteen perusteella Quizlet on ollut mukava tapa oppia muistamaan uusia termejä ja päästä käyttämään niitä. Hyväksi todettiin myös se, että harjoitukset voi kuunnella ja omaa ääntämistä voi parantaa. Toinen oppimisen tuki oli oppimispäiväkirja, joka toimi ohjauksen työkaluna koko lisäkoulutuksen ajan. Sen avulla voitiin seurata opiskelijan oppimisen etenemistä ja antaa oikea-aikaista apua opiskelijan senhetkiseen tarpeeseen. Oppimispäiväkirja auttoi ymmärtämään opiskelijan suomen kielen kehittämisen tarpeita. Samalla opiskelija sai myös harjoitusta suomen kielen kirjoittamisessa.

Kielen ja ammattialan yhteistyö verkossa

Diakin verkkototeutusta suunniteltaessa huomattiin, että sosiaalialan ja suomen kielen lehtorin tiivis yhteistyö oli hyödyksi. Sosiaalialan termit, joita tehtävissä oli, eivät avautuneet suomen kielen lehtorille samoin kuin sosiaalialan lehtorille. Yhteistyössä keskityttiin karsimaan turhia terme-

FA K TA HANKE

UOMA – URAA JA OSAAMISTA KORKEASTI KOULUTETUILLE MAAHANMUUTTAJILLE Projektin kesto: 1/2019–12/2020 Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto ESR Osatoteutus: Sosiaalialan ja suomen kielen lisäkoulutus (15 op) korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille, joilla on kotimaastaan soveltuvaa koulutusta ja osaamista alalle. Pyrkimys on helpottaa sosiaalialle pätevöitymistä. Osatoteutuksen toimijat: • Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak (verkkototeutus) • Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK (lähiopinnot) • Laurea-ammattikorkeakoulu (lähiopinnot) • Oulun ammattikorkeakoulu Oamk (työn opinnollistaminen) Lisätietoa: https://www.hamk.fi/projektit/uoma-uraa-jaosaamista-korkeasti-koulutetuille-maahanmuuttajille/ Suomen kielen harjoituspaketti Quizletissa: https://quizlet.com/join/73zyvccw2

seen, jossa suomen kielen ohjaaja työskenteli tiiviisti sosiaalialan ohjaajan kanssa. Opiskelijat saivat suomen kielen tehostettua ohjausta opintojen alussa. Täten voitiin varmistaa, että opiskelija ymmärtää tehtävänannot ja tietää, millaisia suorituksia tehtävissä vaaditaan. Ymmärrys ohjauksen tarpeesta täsmentyi samalla. Ohjauksessa päästiin keskustelemaan ammattialan sisällöistä, ja ohjaajakin pääsi kurkistamaan sosiaalialan konkreettisiin työtehtäviin ja haasteisiin oppimistehtävien kautta. Teorialle haettiin konkreettisia esimerkkejä työn tai harjoittelun sisällöistä sekä opiskelijan aikaisemmista kokemuksista. Kieltä opittiin ammattialan sisältöjen oppimisen yhteydessä aina sen hetkiseen tarpeeseen, jolloin kielen oppimisen integrointi on tehokkaimmillaan. Suomen kielen ohjauksessa tarvetta oli myös perehdyttää sähköisten oppimisympäristöjen ja työkalujen käyttöön. Wordin tarkistustyökalu on ahkerassa käytössä, ja opiskelijan hiiritekniikkaakin kehitettiin, kun tekstiä muotoiltiin paremmaksi yhdessä. Oppimispäiväkirja tuki hyvin ohjaajan työtä, sillä sen avulla ohjaajan on helpompi seurata kunkin opiskelijan henkilökohtaista etenemistä. Ohjaaja pääsi kommentoimaan oppimispäiväkirjan merkintöjä, ja sen avulla opiskelija sai ohjausta joustavasti juuri silloin, kun sille oli tarvetta. Opintojen edetessä ohjauksen tarve asteittain väheni.

Lähiopetuksesta hybridimalliin jä, helpottamaan tehtävien kieltä ja miettimään mahdollisimman selkeää esitystapaa. Jo suunnitteluvaiheessa tiedettiin, että tehtäviä halutaan helpottaa kuvilla ja videoilla. Tekstitetyt videot auttavat suomen kielen oppijaa sisällön ymmärtämisessä. Verkkototeutukseen suunniteltiin yhteensä viisi videota sellaisiin kohtiin, joissa niiden arvioitiin eniten auttavan opiskelijaa. Videoissa kiinnitettiin huomiota rakenteen ja puheen selkeyteen. Verkkokurssilla kaikki kolme viiden opintopisteen osiota olivat rakenteeltaan ja visuaaliselta ilmeeltään samanlaisia, ja kaikkiin oli linkitetty opintojaksoon liittyvät suomen kielen tehtävät Quizlet-alustalta. Suomen kieliopintojen prosessi oli avattu opiskelijalle omassa osiossa samoin kuin suomen kielen tehtävien merkitys ja apu tehtäviin. Kieliosiota symboloimaan käytettiin pientä Suomen lippua, jotta opiskelijan oli helppo löytää se. Opiskelijat arvostivat verkkokurssin selkeyttä ja toimivuutta. Verkkovuorovaikutus nousi tärkeään rooliin; ohjaukset ja vertaistuki koettiin hyväksi. Aiheita, tehtäviä ja materiaaleja pidettiin hyvin toteutettuina.

Yksilöllistä ohjausta työn opinnollistamisessa

Oamkissa koulutus toteutettiin työn opinnollistamisena, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijat suorittivat koulutuksen sosiaalialan harjoittelussa tai työssä. Koulutuksen sisällöt konkretisoituivat käytännön työtä tekemällä, ja käytännön kokemuksia hyödynnettiin teoreettisten asioiden oppimisessa. Jokaiselle opiskelijalle laadittiin henkilökohtaiset suunnitelmat, ja opinnot saattoi suorittaa joustavasti opiskelijalle sopivaan aikaan. Toteutuksessa ei ollut kontaktiopetusta, vaan oppimisen tukeminen perustui monialaiseen ohjauk-

Pilottimallin lähiopinnot toteutettiin kahdella kampuksella, Hamkissa ja Laureassa. Opiskelijoilla oli mahdollisuus seurata muiden tutkinto-opiskelijoiden saamaa opetusta ja olla vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Suomen kielen harjoituksista Quizlet-tehtävät olivat opiskelijoiden käytössä itseopiskeluun. Lähiopetuksessa ammattisanastoon perehdyttiin yhteisten keskustelujen ja kirjoittamisen kautta. Lisäksi sanastoharjoituksia tehtiin tunnilla niin, että opiskelijat saivat selvittää ammattisanojen merkityksen ja kertoa niistä muille. Opettajan näkökulmasta säännöllinen oppimispäiväkirjan kirjoittaminen näytti lisäävän kirjoittamisen taitoja mutta myös opiskelijoiden itseluottamusta omaan kielitaitoonsa. Keväällä 2020 koronapandemian myötä pilotin toteuttaminen siirtyi verkkoon, jolloin ohjauksia pidettiin etäyhteyksin.

Yhdessä kehittäen tehokkuutta oppimiseen

Oli mielenkiintoista toimia hankkeessa, jossa tehtiin eri oppilaitosten välistä monialaista yhteistyötä. Tuloksena saatiin sosiaalialalle integroitu ja toimiva lisäkoulutus, jossa suomen kieli sulautui sosiaalialan ammattiopintoihin. Suomen kielen integrointi ammattialan opintoihin on tehokasta ja suositeltavaa. Integroinnin hyötynä on, että kaikki toimet kohdistuvat ammattialan sisällön oppimiseen. Integroinnilla säästetään myös opiskelijoiden resursseja, sillä erilliseen suomen kielen opetukseen osallistumiseen ei tiukan opiskelutahdin vuoksi useinkaan löydy riittävästi aikaa. Opiskelija saa opintoihinsa varmuutta ja onnistumisen kokemuksia. Tämä vahvistaa opiskelijan motivaatiota ja innostaa opinnoissa eteenpäin.

S U KO L TO I M I I

Uutta

Uudet sivut: sukol.fi

verkossa

SUKOLin verkkosivut uudistettiin tänä vuonna. Uudet sivut avattiin syyskuun alussa tutussa osoitteessa www.sukol.fi. TEKSTI JA KUVAT ANNA HALME

UKOLin liittokokous varasi liiton budjetissa rahaa verkkosivu-uudistukseen ja hallitus käynnisti työt. Tavoitteena oli uudistaa verkkosivujen ulkoasua ja selkeyttää sivuston rakennetta. Edellinen sivusto oli suunniteltu sen verran monta vuotta sitten, että se ei enää palvellut nykyisiä tarpeita: materiaalia oli liikaa, joten koettiin, että sitä oli vaikea löytää. Verkkosivut eivät ole liiton ainoa sähköinen kanava, sillä viime vuosina sosiaalinen media ja etenkin Facebook on kasvattanut painoarvoaan. On kuitenkin tärkeää, että myös verkkosivusto on ajan hermolla, onhan tiedotus SUKOLin ydintehtävä koulutuksen, vaikuttamisen ja jäsenpalvelun ohella.

Ajankohtaista etusivulla

Etusivulle osoitteeseen www.sukol.fi on nostettu ajankohtaisia asioita: uutiset, blogi ja koulutukset (katso ruutukaappauskuva s. 27). Etusivun alalaidan linkeistä pääsee suoraan jäsenhakulomakkeeseen, valtakunnallisten kokeiden tilaukseen ja liiton lausuntoihin ja kannanottoihin. Julkiset verkkosivut on jaettu kolmen pääotsikon alle: Liitto, Jäsenyys ja Tuotteet. Nämä pääsivut ja kaikki näiden alasivut aukeavat joko ylä- tai alalaidan linkeistä. Jäsenet pääsevät jäsensivustolle tuttuun tapaan etusivun ylälaidasta. Mobiililaitteissa Kirjaudu jäsenpalveluun -linkki on ylälaidan valikossa. Jäsensivusto vaatii kirjautumista. Jos tässä on ongelmia, apua saa jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballerolta, tiina.eraheimo@sukol.fi.

Nykyisille ja tuleville jäsenille

Mitä SUKOL tekee? Miksi kannattaa olla jäsen? Näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan Liitto- ja Jäsenyys-sivuilla. Jos jokin vielä jää askarruttamaan, puheenjohtaja ja toimiston työntekijät vastaavat mielellään. Hallituksen ja toimiston työnkuvat, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet voi

5/2020

helposti tarkistaa Yhteystiedot-sivulta, sukol.fi/yhteystiedot. Liitto-osion Kannanotot- ja Tapaamiset-sivuilta voi seurata aivan konkreettisesti SUKOLin vaikuttamistyötä. Kannanotot ovat useimmiten ajankohtaisiin koulutusasioihin liittyviä pyydettyjä lausuntoja, mutta SUKOL laatii muitakin vetoomuksia yksin tai yhdessä toisten tahojen kanssa. Kannanotot päivitetään sivuille reaaliaikaisesti. Tapaamiset-sivulla kerrotaan, keitä viranomaisia, päättäjiä tai yhteistyökumppaneita liiton edustajat ovat tavanneet ja mistä aiheista on keskusteltu. Tapaamiset ja kannanotot kootaan myös vuosittain liiton toimintakertomukseen, joka julkaistaan osoitteessa sukol.fi/toimintakertomus. Lista on pitkä ja vaikuttava! Jäsenyys-sivuilla julkaistaan syksyn aikana aivan uutta videomateriaalia. Miksi olen jäsen? -videoilla jäsenet kertovat, miksi heidän mielestään kieltenopettajien yhteisöön kannattaa kuulua. Opiskelijoille on tarjolla videoita, joilla SUKOLin mentoritoimintaan osallistuneet mentorit ja aktorit puhuvat kokemuksistaan. Jäsenetuihin voi tutustua näillä julkisilla sivuilla, mutta varsinaiset edut ja materiaalit ovat tarjolla jäsenille jäsensivuston puolella.

Tiedotusta ja Tempusta

Jäsentiedotuksen lisäksi viestintää suunnataan viranomaisille, päättäjille ja medialle. Liiton kannanotot ja tiedotteet jaetaan suoraan vastaanottajille, mutta verkkosivuille niitä kootaan myös kaikkien luettavaksi. Helpoiten niitä löytää osoitteista sukol.fi/uutiset ja sukol.fi/kannanotot. SUKOLissa kootaan kieltenopiskeluun liittyviä tilastoja Tilastokeskuksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Ylioppilastutkintolautakunnan tuottamien tietojen pohjalta. Tilastoja päivitetään sitä mukaa, kun valtakunnalliset tiedot valmistuvat; yleensä viive reaaliaikaan on noin kaksi vuotta. Faktoja ja lukuja tarjotaan median edustajille kieltenopetusta käsittelevien juttujen tueksi. Jä-

S U KO L TO I M I I

senyhdistykset voivat hyödyntää tilastoja paikallista vaikuttamistyötä tehdessään. Ajankohtaisia näkökulmia voi lukea SUKOLin blogista. Blogiin toivotetaan tervetulleeksi myös vieraskynäilijät, ja siihen saa mielellään lähettää juttuideoita! Keväällä tehdyn kyselyn mukaan Tempus-lehti koetaan liiton tärkeäksi jäseneduksi. Edellisessä verkkosivu-uudistuksessa Tempus joutui hieman katveeseen, mutta nyt sillä on taas omat sivunsa Liitto-osiossa. Tempuksen sivulla voi antaa juttuvinkkejä ja tutustua uusimpaan numeroon.

Vinkkejä sivuston käyttöön

Koulutuskalenteri jatkaa jo tutuksi tulleessa osoitteessa sukol.fi/koulutus. Pandemiatilanteessa koulutuksia on jouduttu siirtämään, mutta uusia sisältöjä ja toteutuksia ideoidaan opettajien työn tukemiseksi. Valtakunnallisia kokeita ja muita tuotteita voi tilata suoraan Tuotteet-sivuilta. Jäsensivujen puolelle Materiaalit-osioon on koottu maksuttomia jäsenetumateriaaleja esimerkiksi kieltenopetuksen varhentamiseen ja kielipäivän tai kielivalintaesityksen pitämiseen. Valtakunnallisten 9. luokan kokeiden video- ja audioraidat ovat kaikkien jäsenten käy-

tettävissä, ja ne soveltuvat harjoitusmateriaaliksi muillekin asteille. Muita ladattavia jäsenetumateriaaleja ovat muun muassa ohjeelliset pistetaulukot yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja englanninkieliset mallitodistukset yläkouluun ja lukioon. Omat tiedot -sivulla jokainen jäsen voi tarkistaa yhteystietonsa ja huolehtia siitä, että ne ovat ajan tasalla. Posti- ja sähköpostiosoitteet kannattaa käydä päivittämässä, jos niihin tulee muutoksia. Tätä kautta tiedot päivittyvät jäsenrekisteriin, jonka perusteella taas liitto lähettää jäsenilleen sähköpostitiedotteita ja esimerkiksi Tempus-lehden. Jäsenrekisterin ylläpito kuuluu yhdistyksen laissa säädettyihin tehtäviin. SUKOLin jäsenrekisteri on EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen. Liitto ottaa mielellään vastaan palautetta uusista verkkosivuista! Kommentteja voi lähettää tiedotus- ja toimitussihteeri Anna Halmeelle, anna.halme@sukol.fi.

Anna palautetta sivuista!

SUKOLIN KOULUTUS

Koulutusta aivostressaajille

Jos oppiminen on aivoille stressitila, ovatko opettajat ammattimaisia aivostressaajia? Naseva luonnehdinta kuultiin kouluttaja Heli Isomäen suusta SUKOLin ja LUKKI-verkoston aivotietopäivässä. TEKSTI ANNA HALME KUVAT HELI ISOMÄKI JA IKOSTUDIO/SCANSTOCKPHOTO

UKOLin tämänsyksyisten yhden päivän koulutusten aiheena on oppimisen aivotieto. Koulutukset järjestetään yhteistyössä LUKKI-verkoston kanssa, ja kouluttajana on neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian tohtori Heli Isomäki.

Isomäki muistutti, että tunneaivot käynnistyvät aina ennen järkiaivoja. ”Ihmisen tulee aina ensin tulla kuulluksi ja kohdatuksi ja vasta sitten opetetuksi ja ohjatuksi”, hän tiivisti. Ensimmäinen koulutuspäivä pidettiin Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun tiloissa turvajärjestelyin: salissa ja käytävillä oli hyvin tilaa säilyttää turvavälit, ja SUKOL tarjosi halukkaille käsidesiä ja kertakäyttömaskeja. Seuraava koulutus järjestetään etänä verkossa 7.11., ja 28.11. on vielä mahdollisuus päästä osallistumaan lähikoulutukseen Tampereella. Lisätietoa koulutuksista saa osoitteesta sukol.fi/ koulutus.

5/2020

Tunneaivot voivat estää tai edistää oppimista Koulutuksen aihe herätti paljon keskustelua ja kysymyksiä. Opettajat tarvitsevat apua erilaisten oppilaiden ja ryhmien kanssa kaikilla asteilla. Osa oppijoista kärsii osaamattomuusharhasta: ”En pysty oppimaan mitään, ei kannata edes yrittää.” Osaa taas vaivaa liiallinen itsevarmuus: ”Osaan englantia paremmin kuin äidinkieltäni suomea, joten opiskelu on turhaa.” Ajan henki on se, että kaikki haluavat minimaalisella työllä maksimaaliset tulokset. Isomäki muistutti, että tunneaivot käynnistyvät aina ennen järkiaivoja. Jos jokin saa aikaan ylimääräistä negatiivista kuormaa, tunneaivot estävät järkiaivojen toiminnan; tämä on biologinen mekanismi, jota on mahdoton ohittaa tai kiertää. ”Ihmisen tulee aina ensin tulla kuulluksi ja kohdatuksi ja vasta sitten opetetuksi ja ohjatuksi”, Isomäki tiivisti. Entä jos yläkoululuokassa on vaikkapa viisi oppilasta, jotka tulevat luokkaan negatiivisesti asennoituneena? Mistä aika tilanteen purkamiseen? Isomäki totesi suorin sanoin, että tässä tapauksessa suurin osa opetuksesta menee hukkaan. Missään muussa elämänvaiheessa ihminen ei toimi niin yksipuolisesti tunneaivojen varassa kuin murrosiässä. Yleisökommenteissa toivottiin pienempiä ryhmiä ja jopa suurten kouluyksikköjen hajauttamista takaisin pienemmiksi. Isomäki olisi valmis toivottamaan tasoryhmätkin takaisin. ”Koulutukseen liittyviä päätöksiä tehdään järkiaivoperusteisesti, mutta myös tunneaivot pitäisi ottaa huomioon”, Isomäki sanoi. Hänen mukaansa tämä näkyy muun muassa siinä, että kaikissa muissa Euroopan maissa lukutaito paranee paitsi Suomessa.

ADT ja aivohuolto

”Hienoa, että kysymyksiä on paljon! Aivonne ovat biologisesti virittyneet tähän päivään. Ei nimittäin ole näköpiiris-

SUKOLIN KOULUTUS

Kouluttaja Heli Isomäki on neuropsykologian erikoispsykologi ja psykologian tohtori.

suudet toimia paremmin, jos niihin yhdistettäisiin opettajan antamaa toiminnanohjauksellista tukea? Isomäki totesi, että emme voi tietää, millaisia taitoja meiltä tulevaisuudessa vaaditaan, mutta sen tiedämme, että aivot ovat peräisin kivikaudelta. Asia, johon luennoitsija toivoisi kaikkien puuttuvan, on aivohuolto. ”Uni on aivojen latausasema”, hän muistutti. Nykynuorille ei tulisi mieleenkään jättää puhelinta lataamatta, mutta jos muistaa ladata puhelimen, pitäisi ymmärtää ladata myös aivot.

Stressireaktiota hallitaan mielen kaukosäätimellä

Oppimaan oppimisella tarkoitetaan tietoja, taitoja, asenteita ja uskomuksia, jotka ohjaavat kykyä ja halua ottaa vastaan oppimishaasteita ja jatkaa työskentelyä vaikeissakin tilanteissa. Oppimaan oppimiseen kuuluu oppimiseen liittyvän stressin hallinta, oman kapasiteetin käyttöönotto ja joukko strategisia tietoja ja taitoja.

sä, että työnne helpottuisi”, Isomäki totesi. Motivaatiokin on tunne, ja motivaatiohormoni dopamiinia on nykyisin tarjolla yliannostukseen asti medioissa ja digitaalisissa peleissä. Kun aivot joutuvat eroon pelistä tai muusta dopamiinilähteestä, tulee vieroitusoireita. Koululla ja opiskelulla on siis paljon kilpailevia tekijöitä ja lisääntyviä haasteita. Yksi näistä on ADT, itse aiheutettu tarkkaavuusvaje. Esimerkiksi ADT:sta Isomäki otti oman lukuharrastuksensa. Hän kertoi, että hän rakastaa kaunokirjallisuuden lukemista mutta pystyy nykyisin keskittymään lukemiseen vain pidemmillä lomilla. Syynä on työpaineen aiheuttama stressihormonien taso aivoissa. ADT on lapsilla ja nuorilla yleinen ongelma, joka johtuu jatkuvasta multitaskauksesta eli monen asian suorittamisesta yhtä aikaa ja aivohuollon laiminlyönnistä kuten liiasta pelaamisesta ja huonosta nukkumisesta. ADT:n ja ADHD:n oirekuva on samantapainen, mutta ADHD:ssa oppijaa voi auttaa rauhallinen tila, pieni ryhmä ja aikuisen tuki. ADT:ssa ei ole kyse ympäristön vaan omien aivojen tilan aiheuttamasta keskittymisongelmasta. Keskeytysten ja häiriötekijöiden vaikutusta oppimiseen on tutkittu. Emotionaalinen reaktio häiriöihin saattaa vaihdella – toisia ne ärsyttävät, toisia taas eivät. Keskeytyksiin tottuneet milleniaalit eivät edes pyri karsimaan häiriötekijöitä, koska ne eivät tunnu ikäviltä. Tämä saattaa kuitenkin olla ansa. Tutkimuksissa on nimittäin todettu, että aivojen kannalta suoritus häiriytyy keskeytyksistä ja ulkopuolisista häiriöistä riippumatta siitä, miten niihin muuten suhtautuu. Yleisökeskustelussa pohdittiin, ovatko nykyiset oppimateriaalit liian silppuisia. Voisivatko sittenkin laajat kokonai-

”Uni on aivojen latausasema”, Isomäki muistutti. Nykynuorille ei tulisi mieleenkään jättää puhelinta lataamatta, mutta jos muistaa ladata puhelimen, pitäisi ymmärtää ladata myös aivot. Kun aivot kohtaavat uutta tietoa, niissä syntyy stressireaktio, joka on oppimisen edellytys. Stressiä täytyy kuitenkin pystyä hallitsemaan. Oppimista haittaa liian korkea tai liian pitkään jatkuva stressi mutta myös aivojen ylityynnytystila, joka estää stressireaktion. Isomäen akateemisen arvauksen mukaan 60 prosenttia lapsista ja nuorista hallitsee ja säätelee itseään ikäänsä vastaavalla tavalla. Viidennes lapsista ja nuorista on ylikuormitustilassa: koulu on liian vaikeaa, aikuisilta ei saa tukea tai sosiaalinen sopeutuminen ei onnistu. Viidennes puolestaan on ylityynnytetyssä tilassa. Ylityynnytykseen on useampia syitä. Ympäristö on voinut suojella lasta tai nuorta pettymyksiltä siinä määrin, että kuormituksen kesto ei ole kehittynyt iänmukaisesti. Kuormittuminen on myös voinut olla liiallista. Kolmas syy on, että median käyttö on muuttanut lapsen tai nuoren aivokemiaa. Tyypillinen stressinhallinnan keino kaikenikäisillä oppijoilla, jopa yliopisto-opiskelijoilla, on vaikeiden tehtävien välttely. Pahimmillaan tämä johtaa välttelyn kehään, jossa motivaatio heikkenee, usko omaan onnistumiseen vähenee

SUKOLIN KOULUTUS

ja stressitaso taas nousee, kun vastaan tulee rästiin jääneitä tai entistäkin vaikeampia tehtäviä. Toimivampia stressinhallintakeinoja on syytä opettaa ja opetella jo varhain. Stressiä voi hallita esimerkiksi ”mielen kaukosäätimen” avulla. Kaikenikäisiä on hyvä muistuttaa siitä, että voimme itse valita omat ajatuksemme. Tutkimusten mukaan ihmisellä on vuorokaudessa noin 50 000 neurologista tapahtumaa, joita voi kutsua ajatuksiksi; näistä melkein kaksi kolmasosaa on negatiivisia. Kannattaa harjoitella käyttämään mielen kaukosäädintä positiivisesti, onnistumisia muistelemalla ja ennakoimalla. Tätä voi verrata huippu-urheilijoiden mielikuvaharjoitteluun: aivojen kannalta suorituksen ajatteleminen on sama asia kuin itse suoritus. Voi sanoa, että aivoissa ne hermoverkot vahvistuvat, joita vahvistetaan ajattelemalla.

Minäpystyvyyden kokemus ennustaa menestymistä

Itsetunnon vahvistaminen liittyy niin stressinhallintaan kuin oman kapasiteetin käyttöönottoon. Itsetunto-termi on Isomäen mielestä ongelmallinen, ja onkin syytä muistaa, että sisällöllisesti se jakautuu kahtia: sisäiseen arvontunteeseen ja minäpystyvyyteen.

Oppiminen syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta, ja vain osassa oppimista vaikeuttavista tekijöistä on kyse varsinaisista oppimisvaikeuksista. Sisäinen arvontunne kehittyy vauvasta asti sen mukaan, miten vauvan kehoa hoidetaan ja miten lapsen kanssa ollaan vuorovaikutuksessa (arvostavasti, välinpitämättömästi vai jopa vihamielisesti). Jos sisäinen arvontunne on korkea, itsetunto säilyy myös vastoinkäymisissä ja epäonnistumisissa. Sisäinen arvontunne ei perustu suorituksiin, joten koulussa sitä voi vahvistaa kiinnostuksella, arvostuksen osoittamisella ja kunnioittavalla suhtautumisella kaikkiin oppilaisiin, myös heikkoihin. Minäpystyvyys puolestaan on tilannesidonnaista: kuinka pystyväksi oppija kokee itsensä suhteessa oppiaineeseen tai tehtävään. Minäpystyvyyttä voi vahvistaa koulussa esimerkiksi eriyttämällä mutta myös positiivisella palautteella. Minäpystyvyyden arviot vaikuttavat siihen, mitä yksilö tekee, kuinka

5/2020

Positiivinen palaute on mannaa aivojen toiminnalle ja oppimiselle.

voimakkaasti ja kauan hän ponnistelee asian hyväksi ja miten esteet ja epäonnistumiset vaikuttavat ponnisteluihin. Oppiminen syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta, ja vain osassa oppimista vaikeuttavista tekijöistä on kyse varsinaisista oppimisvaikeuksista. Lisäksi on tavallista, että vaikeudet kasautuvat samalle lapselle. ”Pystyvyysuskomukset ja onnistumisen odotukset ennustavat akateemista suoriutumista paremmin kuin oppijan todellinen tai mahdollinen kyvykkyys”, Isomäki totesi. Opittu avuttomuus voi tulla myös ympäristöstä; kaikille opettajille tuttuja ovat lausahdukset kuten ”meidän perheessä ei kenelläkään ole kielipäätä”. Isomäki kertoi esimerkkinä, että vaikka hänelle tarjottaisiin suorituksesta satatuhatta euroa eli motivaatio olisi kohdillaan, hän tietää, ettei pystyisi tekemään seiväshypyn uutta naisten maailmanennätystä. Entä jos käsillä oleva oppiaine, vuosiluokka tai koko koulu on lapsen minäpystyvyyden näkökulmasta yhtä haastavaa kuin maailmanennätyksen tekeminen? Positiivinen palaute on mannaa aivojen toiminnalle ja oppimiselle. ”Lapsen tai nuoren henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvä positiivinen palaute voi kuitenkin altistaa tilanteelle, jossa sekä onnistuminen että epäonnistuminen assosioituu lapsen minäkuvaan: olen hyvä tai olen huono”, Isomäki huomauttaa. Jos vaikeuksia tulee, lapsi tai nuori voi lamaantua. Ponnisteluun ja työntekoon liittyvä palaute luo turvaa myös epäonnistumisen hetkellä. Tällöin lapsi tai nuori saa kapasiteettinsa paremmin käyttöön.

Lue jatkojuttu motivaatiohormoni dopamiinista ja strategisista tiedoista ja taidoista seuraavasta Tempuksesta. Tervetuloa myös marraskuussa koulutukseen, jossa tietoa syvennetään ja havainnollistetaan!

Kieliyhdistysten tiedotuksia ENGLANTI Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

Toimisto Toimistosihteeri Sirpa Taipale Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2020. Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2020

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

LOPS-WEBINAARI

Järjestämme LOPS-aiheisen webinaarin lukion englanninopettajille to 29.10. klo 16–17.15. Kouluttajina ovat Anu Halvari ja Yvonne Nummela OPH:sta. Webinaarin aiheena ovat laaja-alainen osaaminen, arviointi ja kieliprofiili. Osallistujille lähetetään Zoom-linkki ennen koulutusta. Osallistujat jaetaan suomen- tai ruotsinkieliseen ryhmään. Ilmoittautumislomakkeen löydät kotisivuillamme. Hinta 25 e. Seuraa

myös Opetushallituksen ilmoittelua muista LOPS-tuunaamoista syksyn 2020 aikana.

SYYSKOULUTUSPÄIVÄ ESPOOSSA

Koulutus järjestetään yhdessä ruotsinopettajien kanssa lauantaina 14.11. klo 9 alkaen Espoon Hanasaaressa. Kielitaitoisena työelämään – Language skills and working life – Språkkunskaperna i arbetslivet Ohjelmassa on seuraavaa: - Tuoreet yto-terveiset OPH:sta, Leena Hämäläinen, Tredu - Työelämän kielitaitotarpeet -paneelikeskustelu, toimialaliittojen edustajat: Matkailu- ja ravintolapalvelut, Kemianteollisuus, Kiinteistötyönantajat - Suomen kielivaranto ja sen kehittämistarpeet, professori Riitta Pyykkö - Interactive English workshop, Scott Stapleton, ProTalk - Erikoisalojen englantia, Paula Takio Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät kotisivuiltamme. Hinta 70 e.

hoot (ilmainen) ja reactored.com (maksullinen). Rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä, ja mukana aina tarpeelliset lähtötasotestit sekä harjoitukset myös aikuisopiskeluun. Hinta 150 e muistitikku.

VOCATIONAL BASICS

Tehtävä- ja ideapaketti ammatillisen toisen asteen kaikille opintoaloille. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. 120 e.

BUBBLY

American Studies 2021 suunnitellaan pidettäväksi Lahdessa ensi keväänä. Seuraa ilmoittelua.

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun. Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Hinta 60 e.

ETELÄ-AFRIKAN KOULUTUSMATKA KESÄLLÄ 2021

JUHLAPYHÄT – KULTTUURITIETOUTTA JA HUPIA

AMERICAN STUDIES KEVÄÄLLÄ 2021

Järjestämme noin 13 päivää kestävän opintoja koulutusmatkan Etelä-Afrikkaan kesäkuun 2021 alussa. Tarkoituksena on tutustua paikalliseen koulutukseen, opetukseen, elämäntapaan ja luontoon. Keräämme ennakkomaksut helmikuussa. Alustava ohjelma ja ilmoittautumisohjeet tulevat kotisivuille. Seuraa kotisivujemme tiedotteita.

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

POWER GRAMMAR

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e.

TEST AND TRAIN 2020

THE BEST OF TEST AND TRAIN VOL 2

www.suomenenglanninopettajat.fi

Mukana on jälleen innostavaa materiaalia, joka soveltuu monenlaisiin työtapoihin. Abeille on englannin kieliopin keskeisimmät kohdat tiiviinä ja kattavana ”tenttinä” ja preliminäärikoe Abitissa, också på svenska. Preliminäärissä mm. studiolaatuinen video, ja yo-kokeen viimeisimmät tehtäväversiot on huomioitu. Osa koepaketin tehtävistä nyt myös sähköisenä: mm. Ka-

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.). Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Hinta 55 e.

YO-PISTEITYSOHJEET

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet vuosilta 1997– 2019, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e.

IT’S SO SIMPLE

Materiaalipaketti peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Kerrataan perusasioita ja harjoitetaan sanastoalueita, joita tulee vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla. Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Monistepaketin hinta 55 e.

TEST AND TRAIN 2019

Paketissa ajatuksena on toiminnallinen oppiminen. Aikamuotoja voi harjoitella kaksipuolisilla korteilla. Paketissa myös Alias-korttipohja sanalistojen opetteluun. Uutena harjoitustyyppinä on 10 lyhyttä informatiivista videota, joissa on taustamusiikki ja tekstitys. Videoissa on hyödyllistä faktaa positiivisella ja yleissivistävällä otteella, ja niihin on tehty kivoja erilaisia tehtäviä mm. numeraaleista ja kansallisuussanoista. Paketissa on myös aina tarpeellinen ja kätevä lähtötasotesti. Sanaston syventämiseen ja harjoitteluun on koottu aihepiirisanastoista erilaisia tehtäviä, joilla on hyvä päivittää osaamistaan. Paketissa on myös näppärä tentti, jossa pähkinänkuorellinen tärkeää pureksittavaa. Preliminääri kuvineen ja videoineen on tuttuun tapaan Abitissa. Preliminärprovet är också på svenska. Paketti kiteyttää olennaisimman kieliaineksen tukemaan käytettäviä kirjasarjoja; rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä. Harjoitukset sopivat hyvin myös aikuisopiskeluun esim. itseopiskelumateriaaliksi tai YKI-kielikokeeseen valmistautumista varten. 150 e muistitikku. Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme. Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

5/2020

ESPANJA Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia

Puheenjohtaja Katriina Kurki Varapuheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

VUOSIKOKOUS

Vuosikokous järjestettiin etäkokouksena 25.9.2020. Kokouksesta tiedotettiin yhdistyksen Facebook-sivuilla ja Profesfin-sähköpostilistalla.

SYKSYLLE 2020 SUUNNITELTUJA TAPAHTUMIA:

• Koulutuspäivät 29.11.2020 pidetään etänä Junta de Castilla y Leónin kanssa. • 40-vuotisjuhlaa ei voida pitää tänä vuonna, ja tämän vuoden kirjoituskilpailu siirtyy keväälle 2021. Tarkemmat tiedot ajoista ja paikoista myöhemmin yhdistyksen www-sivuilla sekä Profesfinin kautta ja Facebookissa.

PROFESFIN-LISTA

Yhdistyksen asioista tiedotetaan pääsääntöisesti Profesfin-sähköpostilistan välityksellä. Kun haluat liittyä listalle, lähetä tyhjä viesti listalle siitä osoitteesta, johon haluat postien tulevan. Lähetä viesti osoitteeseen: profesfin-subscribe@yahoogroups.com. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet. Seuraa meitä myös Facebookissa, Profesores de Español de Finlandia, ja Instagramissa, espanjanopettajat.

FINSKA Finsklärarföreningen rf

Ordförande Veikko Latvakangas Tel. 040 723 3796 veikko.latvakangas@edu.grankulla.fi Sekreterare Sara Nyholm Tel. 050 430 1073 sara.nyholm@edu.vora.fi Kassör Carola Åkerlund Tel. 041 469 7963 carola.i.akerlund@gmail.com

Vi är nu halvvägs in på höstterminen och de ﬂesta har säkert höstlov då ni läser detta. Hoppas det är och varit avkopplande så ni igen orkar fram till jullovet! Coronan fortsätter begränsa vad vi kan ordna för evenemang och på vilket sätt. Föreningen hade sitt årsmöte på distans den 17.9, då styrelsen för inkommande år valdes. Den består av följande personer: Marc Blumenthal (ordförande), Sara Nyholm, Carola Åkerlund, Nina Pelkonen, Jenni Hanhinen-Skog, Lis-Marie Siegfrids, Nina Hildén-Silvennoinen. Före själva mötet berättade Thomas Thijssen från Kielilähettiläät om deras verksamhet. Ni som inte deltog i mötet kan gärna kolla på deras hemsida vad det går ut på. Kom ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras! Vi informerar också via vår facebookgrupp som heter Finsklärarföreningen rf.

Kieliyhdistysten tiedotuksia ITALIA Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Silvia Pina pina_silvia@hotmail.com

Sihteeri Anni Lähteenmäki anni.lahteenm@gmail.com Rahastonhoitaja Cecilia Cimmino ceccim@utu.fi italianopettajat.fi

RINNAKKAISOHJELMAA

23.–24.4.2021 järjestetään SUKOLin koulutuspäivät Helsingissä. Koulutuspäivillä tarjotaan myös eri kieliyhdistysten rinnakkaisohjelmaa. Jos olet kiinnostunut pitämään italian kieleen liittyvää rinnakkaisohjelmaa, lähetä ehdotuksesi osoitteeseen italianopettajat@gmail.com 23.11.2020 mennessä.

DIALETTI D’ITALIA: LA RICERCA CONTINUA

Lauantaina 7.11.2020 klo 11.00–12.30 Silvio Cruschina Helsingin yliopistosta pitää luennon aiheesta Dialetti d’Italia: cosa sono e come spiegarli. Luento pidetään Zoom-luentona. Kutsu tapahtumaan lähetetään jäsenillemme sähköpostitse.

TIEPOLON TAIDETTA SUOMESSA

Sinebrychoffin Taidemuseossa on esillä 10.1.2021 asti näyttely Tiepolo – Venetsia Pohjolassa. Tiepolon taidetta esitellään Suomessa ensimmäistä kertaa öljyvärimaalausten, luonnosten ja grafiikan teosten kautta. Lisätietoja näyttelystä osoitteessa https://sinebrychoffintaidemuseo.fi/nayttelyt/. Buon lavoro a tutti!

RANSKA Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

Chères/chers collègues, Bienvenue à l’Assemblée Générale de l’APFF le 21 novembre ! Fêtons aussi la journée internationale des professeurs de français le 26 novembre avec un programme bien intéressant en coopération avec l’Institut Français et le Lycée FrancoFinlandais.

KOKOUSKUTSU YHDISTYKSEN SYYSKOKOUKSEEN

Yhdistyksen sääntöjen mukainen syyskokous kutsutaan koolle. Yhdistyksen syyskokous pidetään lauantaina 21.11.2020 klo 15 Ranskan instituutin tiloissa,Yrjönkatu 36, 00100 Helsinki. Mukana sääntömääräiset asiat, mm. hallitusten jäsenten valinta erovuoroisten tilalle. Tervetuloa! Ohjelmassa klo 14–15 Agenda de la coopération pour le français. Osiossa uusi kieliasianattasea Anne-Laure Rigeade kertoo Ranskan instituutin tuoreimmat kuulumiset; kannattaa kuunnella! Syyskokoukseen ja alun puheenvuoroon on mahdollista osallistua myös etänä Zoomin välityksellä. Ilmoittautuminen Zoom-linkkiä varten to 19.11.2020 mennessä seuraavalla lomakkeella: https:// forms.gle/XyhopoKenXU7QMnN9

JOURNÉE INTERNATIONALE DU PROFESSEUR DE FRANÇAIS

Journée internationale du Professeur de Français – 26 novembre 2020 (organisée

par l’APFF, le Lycée Franco-Finlandais et l’institut Français de Finlande) 15h–16h Nouvelles technologies et enseignement de la phonétique : l’exemple de Elias Robot 1. Elias robot et le projet robotlangue (Université de Turku) Intervenante : Liisa Peura (Université de Turku) 2. L’enseignement de la phonétique et les nouvelles technologies (discussion animée par Nicolas Delage) 16h–17h Nouvelles pratiques de la musique, nouveaux usages en classe 1. La scène francophone contemporaine Intervenant: représentant de la SACEM 2. De la playlist de classe au journal sonore : nouvelles pratiques de classe 17h–18h Nouvelles écritures de l’actualité : autour de quelques podcasts français récents 1. Les podcasts dans le paysage journalistique français Intervenants : • Marion Lefèvre, journaliste diplômée de l’école de journalisme de Sciences Po • Lucas Scaltritti, créateur du podcast Y a le feu au lac 2. La pédagogie de projet : fiche pédagogique: Projet – créer un podcast en français Lancement d’un concours national : « Mon podcast en français » 18h–21h Karaoké de chansons francophones et buffet français offert par l’Institut Français en présence de M. le conseiller culturel, Stéphane Schorderet L’événement sera accueilli par le Lycée Franco-Finlandais, Raumantie 4, 00350 Helsinki. Inscriptions pour le 1er novembre au plus tard auprès de AnneLaure Rigeade, attachée de coopération pour le français à l’ambassade de France: anne-laure.rigeade@france.fi

SAITURI-NÄYTELMÄ LAHDESSA LA 5.12.2020

Yhdistys järjestää yhteisen teatterielämyksen Lahden kaupunginteatterissa klassisen Molièren näytelmän parissa la 5.12.2020 pikkujoulun merkeissä. Klo 17.00 aloitamme ruokailulla, ja esitys alkaa klo 19. Lipun hinta on 50 euroa/henkilö, sis. ruoan ja esityksen. Matkat eivät sisälly hintaan. Ilmoittaudu linkin välityksellä viimeistään ti 3.11., sillä liput lunastetaan jo marraskuun alussa. Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittaudu: https://forms.gle/xw9MW7yzYasaZrLEA.

Mukaan voi ottaa myös avecin; hinta on kaikille sama. Paikat on sijoiteltu turvavälein joko kahdelle hengelle tai yksittäisinä paikkoina. Tervetuloa mukaan!

TARROJA OPPILAILLE

Tilaa yhdistyksen tarroja jaettavaksi oppilaille. Kirjekuoressa tulee 20 A4-arkkia tarroja ilmaiseksi. Ilmoittaudu lomakkeella: https://forms.gle/NdvvyzJgSv6Fi7Nj8

ERASMUS-YHTEISTYÖPYYNTÖJÄ RANSKASTA Yhdistys saa useampia Erasmus-yhteistyöpyyntöjä vuosittain. Tuoreimmassa pyynnössä etsitään yläkoulua Helsingin seudulta kahden viikon stage d’observation -jaksoa varten vuodelle 2021–2022. Kysy puheenjohtajalta yhteystiedot sähköpostitse: presidente.apff@gmail.com.

RUOTSI Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com

Toimisto Toimistonhoitaja Elina Piirainen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat

YHDISTYKSEN KOKOUS

Yhdistyksen kevät- ja syyskokous pidetään lauantaina 14.11.2020 klo 15.15 Hanasaaressa syyskoulutuspäivän yhteydessä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat, vuoden 2019 tilinpäätös ja vuosikertomus, sekä syyskokousasiat, vuoden 2021 talousarvio ja toimintasuunnitelma, ja valitaan puheenjohtaja kaksivuotiskaudelle sekä uusia jäseniä hallitukseen. Kahvitarjoilu ja kokouksen päätteeksi arvonta. Tervetuloa!

5/2020

KOULUTUSTA

Syyskoulutuspäivä yhdessä englanninopettajien ja Svenska nun kanssa lauantaina 14.11.2020 Hanasaaressa. Kielitaitoisena työelämään – Language skills and working life – Språkkunskaperna i arbetslivet. 9.00–9.10 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 9.10–9.15 Tervetuloa! Satu Pessi, pj, SRO, ja Päivi Koski, pj, SEO 9.15–10.00 Tuoreet yto-terveiset OPH:sta, lehtori Leena Hämäläinen,Tampereen seudun ammattiopisto Tredu 10.00–11.00 Työelämän kielitaitotarpeet -paneelikeskustelu, toimialaliittojen edustajat: Matkailu- ja ravintolapalvelut, Kemianteollisuus, Kiinteistötyönantajat 11.15–12.30 Suomen kielivaranto ja sen kehittämistarpeet, professori Riitta Pyykkö, Turun yliopisto 12.30–13.15 Lounas 13.15–14.00 Korkea-asteen ruotsinopinnot, dosentti Taina Juurakko-Paavola, Kielikeskus, Tampereen yliopisto 14.00–14.30 Svenska nun kuulumisia, ohjelmakoordinaattori Liisa Suomela 14.30–15.00 ActionTrack – pelillisyyttä ruotsinopetukseen, lehtori Marjo Kekki, Kasavuoren koulu Iltapäiväkahvit kokoukseen osallistuville 15.15 SRO:n kevät- ja syyskokous, kokouksen päätteeksi arvonta! Koulutuspäivän hinta on 70 euroa. Ilmoittaudu kotisivuillamme 31.10. mennessä.

OPPILASRYHMÄSTIPENDIT Stipendien haku siirtyy keväälle.

ACTIONTRACKOPPIMISPELIT

ActionTrack-mobiilipelisovellukset ovat SRO:n jäsenten käytössä lukuvuoden 2020–2021. Peleissä kerrataan B-ruotsin sanastoa ja rakenteita lähinnä 7.–9.-luokkalaisille, osa tehtävistä sopii myös kertauksena lukion 1. vuosiluokalle. Uutuutena pakopelit. Pelit löytyvät jäsenintrasta (uusi salasana). Ota yhteys toimistoon, jos sinulla ei ole kirjautumistunnuksia.

LOPS 2021 -WEBINAARI

Ilmainen webinaari 26.10. klo 16–17 ruotsinopettajille. OPH järjestää. Seuraa ilmoitteluamme. Seuraa myös Opetushallituksen ilmoittelua muista ”LOPS-tuunaamoista” syksyn 2020 aikana.

SVERIGEPAKET 2020

Online-seminaari korkeakouluopiskelijoille 19.11.2020 klo 13–15, Klimatsmart framtid. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: https://www.hanaholmen.fi/event/sverigepaket-2020/

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2020 Tuotekuvaus ja tilauslomake kotisivuillamme. Hinta 150 euroa.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Olethan mukana myös ruotsinopettajien postituslistalla, joka on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilö- ja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

11-vuotias seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 18 euroa. Myös yhdistyksen aktiivijäsenet voivat osallistua kerhon tapahtumiin, jos niissä on tilaa. Kerhon jäsenkirjeet ja muuta lisätietoa kotisivuillamme.

NORDSPRÅK

Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

Kieliyhdistysten tiedotuksia SAKSA Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

linkkivinkkejä, sarjakuvan ”Mit der Seilbahn über die Mauer” (Susanne Buddenberg ja Thomas Henseler) ja siihen laaditun sanaston sekä tehtäviä. Paketissa on vielä 25 kuvaa East Side Gallerystä käsittelyvihjeineen sekä pieni kuvakansio Berliiniin liittyvistä tunnetuista asioista. Hinta: 65 euroa jäsenille.Tilaukset: http:// www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

SAKSALAINEN KIRJASTO HELSINKI

Helsingin saksalainen kirjasto painottaa tänä vuonna helppolukuisten kirjojen sekä lasten- ja nuortenkirjojen valikoimia. Kirjasto lainaa kouluille siirtokokoelmia sovituksi ajaksi. Kokoelmat voi tilata minne tahansa Suomessa. Kysy lisää: deutsche.bibliothek@ kolumbus.fi.

PUHU JA PELAA

Puhu ja pelaa – ideoita saksan opetukseen (ilmestynyt 9/2020) Miten saan nopeasti numerot haltuun alkeiskurssilla? Entä miten saan oppilaat motivoitua treenaamaan kielioppia ilman kirjoittamista? Tai miten voisin liikuttaa oppilaita ainaisen istumisen sijaan, ja siitä olisi vielä hyötyäkin oppimisen kannalta? Syksyn materiaalipaketti tarjoaa yli 50 valmista peliä, leikkiä tai peli-ideaa. Tiedostot ovat joko tulostusvalmiita pdf-tiedostoja tai muokattavia google docs -tiedostoja (lataa omalle koneelle ennen muokkausta). Materiaali on koottu monen eri tasolla opettavan opettajan tehtävistä, ja niiden päätarkoitus on välittää ideoita. Sinä itse voit vaihtaa harjoiteltavat sanat tai asiat mielesi mukaan. Voit laittaa myös oppilaat tekemään pelejä paketin ohjeiden mukaan. Paketin jäsenhinta 50 euroa. Tilaukset: http://www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

MAUERPAKET

30 Jahre Wiedervereinigung – Mauerpaket (ilmestynyt 8/2019) Paketti sisältää pienoiselokuvan ”Drübenland” 42film Produktion 2019 (pituus n. 15 min. , engl. tekstitys tai ilman) sanastoineen ja käsittelyvihjeineen, Power point -esityksen saksaksi faktoista sekä sanastolla että ilman sanastoa (edistynyt lukiotaso), teemaa elävöittäviä dialogeja ja aiheeseen sopivia

VENÄJÄ Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

Päivitä jäsentietosi Muista pitää jäsentietosi ajantasaisina! Vain siten voit varmistaa, että saat Tempus-lehden kotiin kuljetettuna ja muuta ajankohtaista tietoa SUKOLista. Sähköpostiosoitteeksi kannattaa ilmoittaa osoite, joka on käytössäsi aina riippumatta siitä, missä työskentelet tai opiskelet. Muistathan päivittää myös koulutusastetiedot. Voit kätevästi tarkistaa ja päivittää omat tietosi SUKOLin jäsensivuilla: > Kirjaudu jäsensivuille osoitteessa www.sukol.fi > Valitse jäsensivujen ylävalikosta ”Omat tiedot” > Tarkista, että osoite ja muut tiedot ovat ajan tasalla > Jos haluat päivittää tietojasi, paina ensin ”Muuta”-painiketta > Tietojen päivittämisen jälkeen muista painaa ”Tallenna” Lisätietoja ja neuvoja: tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

Rahastonhoitaja Tarja Brask Puh. 044 560 0695, tarja.brask@sulo.fi www.suomenvenajanopettajat.fi

OPPIMATERIAALIPAKETTI

Jos sinulla on videoita, joita voisit tarjota hyödynnettäväksi tulevassa oppimateriaalipaketissa, ota yhteyttä sihteeriin: sihteeri. venajanopettajat@gmail.com.

sukol.fi/koulutus