Saksaa verkossa

Korkeakoulujen KiVAKO-hankkeessa kehitetään verkko-opintoja kieliin.

TEKSTI NOORA KAUKOLA JA KAIJA SANKILA KUVA KATRI NIEMI

KiVAKO eli Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää kaikille Suomen korkeakouluopiskelijoille avoimia verkko-opintopolkuja vapaasti valittaviin kieliin. Kurssit alkavat perusteista, eivätkä ne vaadi aiempaa osaamista.

Vieraiden kielten tarjonta on supistunut monissa korkeakouluissa joko säästösyistä tai opetussuunnitelmien muutosten vuoksi. KiVAKO-hanke pyrkii vastaamaan sekä opetuksen järjestämisen haasteeseen että työelämän kielitaitotarpeeseen. Hankkeeseen osallistuu yli 80 opettajaa 25 korkeakoulusta. Olemme mukana saksan kielen ryhmässä, joka on hankkeen isoin kieliryhmä.

Saksan kielen opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina ilahduttavasti, ja opiskelijoiden kiinnostus jatkokursseihin on selvästi lisääntynyt. Yksi syy tähän voi olla se, että saksan osaamistarvetta työelämässä on tuotu esille yrityksille suunnatuissa kyselyissä. OPH:n selvityksen mukaan Saksa on myös suosittu vaihtokohde.

Opiskelijalähtöiset kurssit

Kursseja suunnitellessamme pidimme opettajan läsnäoloa, vuorovaikutusta ja suullisen kielitaidon harjoittelua niin tärkeinä, että loimme kursseja, jotka ovat aikatauluun sidottuja ja jotka sisältävät verkkotapaamisia. Päätöksemme oli tämänhetkisen opiskelijapalautteen mukaan oikea: useat opiskelijat arvostivat sitä, että opettaja oli kurssilla läsnä, hän muistutteli palautettavista tehtävistä ja häneltä sai kysyä apua tarvittaessa. Lisäksi opiskelijat olivat iloisia siitä, että verkkokurssilla harjoiteltiin suullista viestintää paritehtävissä ja verkkotapaamisissa.

Lähtökohtiamme olivat myös opiskelijalähtöisyys ja materiaalien autenttisuus. Laadimme yhteistyökumppaniemme ja vaihto-opiskelijoidemme kanssa autenttisia haastatteluita ja muita tallenteita, jotka opiskelijat kokivat niin kiinnostaviksi, että he saattoivat kuunnella niitä useaan kertaan.

Otimme alusta asti huomioon opiskelijan ja opettajan työmäärän ja kirjasimme ne pedagogisiin käsikirjoituksiin. Käsikirjoituksiin sisältyvät kurssin sisällöt ja tavoitteet, tehtävät ja ajankäytön suunnittelu. Teimme opiskelijoille aikataulutuksen näkyväksi, sillä verkkokurssin tulisi vastata tavoitteiltaan, sisällöiltään ja työmäärältään vastaavia lähiopintoja. Opiskelijat kokivat moduulin työmäärän sopivaksi. Palautteissa kävi ilmi, että osa olisi voinut tehdä enemmänkin tehtäviä.

Tavoitteenamme oli laatia yhden opintopisteen moduuleja, joista koostuu kaksi kolmen opintopisteen kurssia jokaiselle eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolle. Oli tärkeää miettiä jatkumoa, jotta kielipolku etenisi loogisesti ja tarkoituksenmukaisesti aloittelijan tasolta kohti itsenäisemmän kielenkäyttäjän tasoja. Opiskelijoille voi olla vaikeaa valita oikean tasoinen kurssi, ja pilottivaiheen kokemusten perusteella opiskelijat ottivat opettajaan yhteyttä, jos olivat epävarmoja kielitaitonsa riittävyydestä. Onneksi hankkeessa kehitetään myös itsearviointityökalu, joka helpottaa opiskelijoita oikean tason valitsemisessa.

Kurssien pääpaino on kielen käyttämisessä, mutta taitotasoilla A1, A2 ja B1 opiskelijat harjoittelevat myös kielioppia viestintätilanteiden tueksi. Pilottivaiheen kurssipalautteen perusteella erityisesti B-taitotason opiskelijat haluavat kerrata kielioppia. Suoraan B-taitotasolle tulevat opiskelijat ovatkin saaneet kielitaitonsa hyvin eri tavoin: toiset koulusta, toiset vaihto-opiskelun, maassa asumisen tai työskentelyn kautta. Opiskelijapalautteen ansiosta tiedämme, mitä opiskelijat tarvitsevat, ja aiomme koota erillisen tukikurssin kieliopin kertaamiseen.

Kaija Sankila (vas.) ja Noora Kaukola verkkokursseja suunnittelemassa.

Viel Spaß beim Lernen

Verkkokurssilla opiskelijoiden motivoiminen korostuu, koska verkossa keskeyttäminen on paljon yleisempää kuin kontaktikursseilla. Syynä voivat olla esimerkiksi epärealistiset ajatukset kurssin työmäärästä. Motivaatioon vaikuttaa opiskeltavan asian mielekkyys ja omakohtaisuus. Moduulimme aiheena on vaihto-opiskelu, ja suunnittelimme moduulin niin, että opiskelija on pitkälti itse tiedonhankkija ja -luoja. Moduulin tehtävät tukevat opiskelijaa hänen oppimisprosessissaan. Opiskelijat tutustuvat itsenäisesti oman korkeakoulunsa vaihtokohteisiin saksankielisissä maissa ja kuuntelevat saksalaisten vaihto-opiskelijoiden kokemuksia Suomesta ja opiskelusta Saksassa. He perehtyvät opiskelusanastoon ja vaihto-opiskelijoille suunnattuihin infomateriaaleihin. Lopuksi opiskelijat tekevät kirjallisen ja suullisen vaihtosuunnitelman, jonka he esittelevät verkkotapaamisessa. Pyrimme tekemään moduulimme tehtävistä mahdollisimman monipuolisia ja riittävän haastavia, ja saimme tästä kiitosta opiskelijoilta.

Motivaatiota voidaan ylläpitää esimerkiksi viikkoviesteillä, joista välittyy opettajan läsnäolo ja positiivinen ja kannustava ote. Tämä nousi esiin myös opiskelijapalautteessa. Kontaktikurssilla opettaja todennäköisesti muistuttaisi opiskelijoita palautettavista tehtävistä, joten miksi ei myös verkkokurssilla? Opettajien viestit B1- ja B2-tason kursseilla ja opiskelijoiden vastaukset niihin ovat olleet aitoa viestintää kohdekielellä. A1- ja A2-tason kursseilla opettajien viestit ovat olleet suomenkielisiä.

Kursseilla on pidetty sekä vapaaehtoisia että pakollisia verkkotapaamisia, joissa opiskelijat ovat tutustuneet toisiin kurssilaisiin ja harjoitelleet suullista kielitaitoa. Toisiin opiskelijoihin ja opettajaan tutustuminen edistää yhteisöllisyyttä ja rakentaa luottamusta, mikä on tärkeää opiskeluun sitoutumisessa. Opettajat ovat myös tarjonneet viikottaisia chat-vastaanottoaikoja, jotka eivät kuitenkaan saavuttaneet suurta suosiota, vaan opiskelijat kysyivät mieluummin ongelmatilanteissa apua sähköpostitse tai Moodlen keskustelupalstalla. Aiomme koota yleisimmät kysymykset yhteen tiedostoon, josta opiskelijat voivat ensin etsiä vastauksia. Näin opettajan ohjaus vähenee ja opiskelijat saavat välittömästi tarvitsemansa tiedon.

Ratkaisuja arvioinnin pulmiin

Kielten verkkokurssien arvioiminen on herättänyt vilkasta keskustelua. Olemme muun muassa pohtineet, miten voimme varmistaa, että suorittaja tekee kurssin tehtävät ja verkkotentin itse. Tästä vallitsee erilaisia mielipiteitä, mutta yksi lähestymistapa on se, että emme voi aina varmistaa näitä asioita. Tähän liittyy luottamus ja näkemys siitä, että opiskelija on vastuussa oman osaamisensa todentamisesta itselleen ja muille, mahdollisesti tulevalle työnantajalle, ei opettajalle. Mielipiteitä jakaa myös erilaisten apuneuvojen ja käännösohjelmien käyttö kielen opiskelussa. Kielen oppimisen kannalta nekin voivat tuoda lisää mielekkyyttä ja mahdollisuuksia sen sijaan, että niiden käyttö kielletään kokonaan.

Moduulimme arviointi koostui kolmesta osasta: kirjallinen ja suullinen tuotos ja lopputentti. Lopputentti sisälsi sanastotehtävän, luetun ymmärtämisen ja pienen kirjoitelman. Opiskelijat tekivät kurssin aikana myös sanasto- ja kielioppiharjoituksia sekä luetun ja kuullun ymmärtämisen tehtäviä, joita ei erikseen arvioitu mutta jotka olivat osa kurssisuoritusta. Kirjalliselle ja suulliselle tuotokselle määriteltiin arviointikriteerit, jotka toimivat opiskelijoiden tarkistuslistana.

Hanketyössä opittua

Verkkokurssien suunnittelussa ja arvioinnissa käytettiin eAMK-hankkeessa tuotettuja verkkokurssien laatukriteereitä (https://www.eamk.fi/fi/ campusonline/laatukriteerit/). KiVAKO-hankkeen digipedamentorit ovat antaneet palautetta pilottikursseista ja tehtävien ja materiaalien teknisestä toimivuudesta. Myös toiset opettajat ovat käyneet läpi eri moduuleja ja antaneet palautetta kollegoille, ja opiskelijapalautetta on kerätty systemaattisesti kurssien jälkeen. Pilotoituja opintojaksoja kehitetään niin vertais- ja itsearvioinnin kuin opiskelijapalautteen avulla. Havaittuja kehittämiskohteita ovat saavutettavuuden huomioiminen kurssin materiaaleissa, kurssin moduulien yhtenäistäminen ja visuaalisuus sekä videoiden laadun parantaminen.

Omat kokemuksemme ovat myönteisiä. Tuntuu, että olemme onnistuneet luomaan kurssin, joka on opiskelijoista sopivan haastava, työmäärältään sopiva ja sisällöltään mielenkiintoinen ja omakohtainen. Kurssin aikana ohjausta tarvittiin suhteellisen vähän ja ajoitus ja verkkotapaamiset toimivat hyvin. Haluamme jatkossa kehittää tentin toimivuutta ja suullisen paritehtävän ohjeistusta, jotta suullinen harjoittelu olisi tehokkaampaa ja tentin tulokset vielä paremmin taitotasoa vastaavia. Palautteen perusteella aiomme lisätä muutamia sanasto- ja kielioppitehtäviä, joiden avulla opiskelijat voivat syventää osaamistaan. Hyvä käytänne on tiimiopettajuus, jossa työmäärää on voinut jakaa joustavasti ja ongelmakohtia ja arviointia pohtia yhdessä.

KiVAKO-hankkeessa luodut kurssit pyörivät jatkossa hankkeessa kehitetyn rotaatiomallin mukaisesti eri korkeakoulujen tarjoamina. Tämän pitäisi taata se, että kursseilla on tulevaisuutta. Hankkeen päätyttyä korkeakouluilla on lisäksi mahdollisuus käyttää materiaaleja omilla kursseillaan. KiVAKO:n kielikurssit ovat tulevaisuudessa avainasemassa: kun korkeakouluopiskelijat pystyvät opiskelemaan valinnaisia kieliä taitotasolta A1 jopa B2-tasolle asti, he pystyvät paremmin vastaamaan työelämän kielitarpeisiin.

Hankkeen parasta antia on ollut laaja verkostoituminen yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kollegoiden kanssa. Eniten olemme oppineet saksanopettajien ryhmässä ja pienempien työryhmien keskusteluissa sekä työseminaareissa, joissa olemme yhdessä jakaneet osaamistamme ja tietojamme.

KIRJOITTAJAT

Noora Kaukola toimii saksan ja ruotsin yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksessa. Kaija Sankila on englannin ja saksan lehtori Karelia-ammattikorkeakoulussa. Lisätietoja: www.kivako.fi .