Bli proffs

Satakunnan ammattikorkeakoulussa otetaan työelämäkumppanit mukaan ruotsin verkkokursseille.

TEKSTI MARI LINNA

Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksessa toimitaan työelämän lähtökohdista käsin. Opintojaksoja integroidaan ammattiaineisiin, ja materiaalit ja aihepiirit nousevat suoraan työelämästä. Yhä useammin kieltä opitaan erilaisissa projekteissa kuten Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMKin) Bli proffs! -hankkeessa, jossa luodaan uusi ruotsin valinnaisten opintojaksojen verkkokokonaisuus yhdessä työelämäkumppaneiden kanssa. Eri alojen asiantuntijat ja yrittäjät osallistuvat verkkotunneille ja järjestävät opintokäyntejä. SAMKin ruotsinkielisen työelämäverkoston luomisen on mahdollistanut Svenska kulturfondenin strateginen Hallå-apuraha.

Miksi, miten ja millainen verkkokokonaisuus?

Työelämäyhteistyön avulla ruotsin kieli saadaan elävämmäksi ja konkreettisemmaksi osaksi ammattikorkeakouluopiskelijan opintoja lähes yksikielisessä Satakunnassa. Opiskelija ei juuri kuule ruotsin kieltä Porissa, Raumalla, Huittisissa tai Kankaanpäässä, joissa SAMKin kampukset sijaitsevat. Hankkeen verkkokursseilla opiskelijalla on mahdollisuus tutustua erilaisiin yrityksiin ja toimijoihin ja oppia konkreettisesti, missä ja miten ruotsin kieltä nykyisin työelämässä käytetään.

Opintojen toteuttaminen verkossa mahdollistaa sen, että myös kauempana asuvat opiskelijat ja työelämäkumppanit voivat osallistua tunneille. Ennen verkkotunteja kaikille osallistujille järjestetään teknistä testausta; näin varmistetaan laitteiden toiminta ja onnistunut oppimis- ja opetuskokemus kaikille. Hankkeen tunnit toteutetaan HILL-verkkoluentojärjestelmän avulla. Opinnot ovat tarjolla SAMKin tutkinto-opiskelijoille ja avoimessa ammattikorkeakoulussa kaikille kiinnostuneille.

Bli proffs! -hankkeessa luodaan yhteensä 4 erilaista verkkokurssia: • Ruotsin aktivoinnissa, 4 op, kerrataan ruotsin kielen rakenteita ja perussanastoa • Våga tala svenska, 3 op, on suullisen kielitaidon kurssi • Svensk företagskultur, 3 op, keskittyy ruotsalaiseen yrityskulttuuriin ja työelämässä tarvittavaan ruotsin kielen taitoon • Att bemöta klienten inom social- och hälsovård, 3 op, tukee sosiaali- ja terveysalan opiskelijan tulevaa työtä ruotsin kielellä asiakaspalvelutilanteissa

Opintojaksot koostuvat verkkotunneista, itsenäisestä työskentelystä ja opintokäynneistä työelämäkumppaneiden yrityksiin tai organisaatioihin. Tavoitteena on saada jokaiselle opintojaksototeutukselle ainakin kaksi eri työelämäkumppania mukaan. Jokaisen työelämäkumppanin kanssa mietitään, mikä opintojakso sopisi hänelle parhaiten ja minä ajankohtana hänen olisi mahdollisuus osallistua. Toiset osallistuvat useamman kerran, jotkut yhden, jokainen tilanteen mukaan. Vain harva kumppaneista puhuu ruotsia äidinkielenään, muut ovat oppineet sujuvan kielenkäytön työelämässä yhteistyössä ruotsinkielisten kanssa.

Vuonna 2019 jokaisella opintojaksolla vierailtiin vähintään kolmessa yrityksessä. Opintokäynteihin pyrittiin saamaan mukaan opiskelijoita aktivoivaa tekemistä kuten testipelaamista pelifirmassa ja laululeikkien vetämistä päiväkotivierailulla. Valitettavasti kevään ja syksyn 2020 opintojaksoilla opintokäyntejä ei voi toteuttaa koronan vuoksi, mutta verkossa yhteistyö on virkeää. Toiveissa on, että jälleen keväällä 2021 opintokäynnit onnistuvat.

Hankkeen verkkokokonaisuus luodaan ja toteutetaan yhteisopettajuutena. Ruotsinopettajat ja eri alojen ammattiopettajat suunnittelevat ja toteuttavat opintojaksot yhdessä. Näin ammatillinen sisältö nousee vahvemmin esiin. Ruotsinopettajilla on päävastuu opintojaksojen toteutuksesta, mutta ammattiopettajat osallistuvat verkkotunneille ja opintokäynneille. Lähes jokaisella verkkotunnilla opiskelijat työskentelevät pienryhmissä. Opettajat vierailevat pienryhmissä, auttavat ja tukevat opiskelijoita ja osallistuvat heidän työskentelyynsä, esimerkiksi ruotsin suullisiin keskusteluharjoituksiin. Ammattiopettajat toimivat enimmäkseen yhteistyössä ruotsinopettajan kanssa apuopettajan roolissa verkkotunneilla, mutta he pitävät myös omia alustuksiaan tai jopa kokonaisia verkkotunteja. Oppimistehtävien arviointeihin ammattiopettajat voivat niin ikään osallistua, vaikka arviointi pääasiassa onkin ruotsinopettajien vastuulla.

Työelämäkumppanit ja opiskelijat tyytyväisiä

Hankkeeseen osallistuu eri alojen asiantuntijoita, enimmäkseen Satakunnasta mutta myös muualta. Työelämäkumppanit esittelevät yritystään ja kertovat omasta työstään ja ruotsin kielen merkityksestä työelämässä. Heistä jokainen käyttää tavalla tai toisella työssään ruotsin kieltä, ja he haluavat tukea ja kannustaa opiskelijoita kieliopinnoissa. Työelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä pidetään tärkeänä.

PALAUTETTA TYÖELÄMÄSTÄ

Bli proffs! -verkkokursseille osallistuneet työelämän edustajat kertovat kokemuksiaan.

Ehdottomasti yhteistyötä tulee olla ja mielestäni vieläkin enemmän. Olisi hienoa olla opiskelijan matkassa mukana vaikka koko hänen opintopolkunsa ajan ensimmäisestä vuodesta lähtien aina silloin tällöin. Eräänlainen mentor-toiminta olisi varmasti hedelmällistä molemminpuoleisesti, jotta yritykseen saataisiin uusia raikkaita ajatuksia ja opiskelija saisi heti kosketuspintaa työelämästä. Kaisa Löfgren, yrittäjä, Tapahtumatalo Succee, Pori

Koen vuorovaikutuksen yritysten ja oppilaitosten välillä tärkeäksi, joten oli helppoa lähteä mukaan hankkeeseen. Itselleni luennointi oli askel uuteen aika tuntemattomaan ruutuun mutta kaiken kaikkiaan varsin positiivinen ja virkistävä kokemus. Henri Vuorinen, myyntipäällikkö, Leimet Oy, Lappi

Tämä valmistaa opiskelijoita kohtamaan työelämän arkea ja miettimään hyviä ja huonoja toimintatapoja työelämässä. Koen myös kielitaidon erittäin tärkeäksi työelämässä ja rohkaisen mielelläni kaikkia suomalaisia käyttämään toista kotimaista kieltämme. Siitä on suuri hyöty pohjoismaisilla työmarkkinoilla sekä kotimaassa myös. Anne Piuhola, toiminnanjohtaja, Ålderdomshjälpen, Svenska Kulturfonden i Björneborg (SKiB), Pori

Halusimme mielellämme kertoa toiminnastamme ja jakaa kokemuksiamme nykyisille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita Ruotsin markkinoista ja pohjoismaisesta yhteistyöstä. Opiskelijat ovat tulevaisuuden kollegojamme. Meille organisaationa oli mahtava kuulla, että kiinnostusta meitä kohtaan löytyi ja miten hienosti opiskelijat olivat valmistelleet kysymyksiä. Saimme myös täysin uuden kokemuksen verkkoluennon pitämisestä. Milena Westman, assistentti, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari (FINSVE), Tukholma

Lisäksi hankkeeseen ovat osallistuneet A. Ahlström Kiinteistöt

Oy Noormarkusta, Geritrim Kristiinankaupungista, Motoseal

Components Oy Raumalta, Fiskars Oyj Helsingistä, Tactic Games Oy Porista sekä Porin ruotsinkieliset toimijat Björneborgs svenska samskola (BSS) ja BSS Daghemmet.

Yrittäjyyden opiskelijat Terhi Mäkelä ja Niko Näveri ovat osallistuneet Bli proffs! -hankkeen opintojaksoille. Terhi Mäkelä kertoo, että hän halusi valita hankkeen opintojaksoja vapaasti valittaviin opintoihinsa, koska hän on aikaisemmin ollut ruotsinkielisessä työpaikassa ja pelkäsi unohtavansa ruotsin kielen opintojen aikana: ”Osallistuin viime vuonna Våga tala svenska -opintojaksolle och ja, jag vågar fortvarande, vad roligt! Sen innoittamana Svensk företagskultur -kurssi tuli kuin tilauksesta.”

Terhin unelmana on ollut tehdä kauppaa Ruotsiin, ja tähän sopivasti ensimmäinen verkkovieras oli Tukholmassa sijaitseva FinSve Handelskammare. ”SAMKin liiketalouden opettajan Tero Tuomen luento ruotsalaisuudesta, kulttuurista ja kaupankäynnistä avasi uuden näkökannan. Ilman ruotsin kielen taitoani en olisi tässä”, Terhi iloitsee.

Opintojaksot koostuvat verkkotunneista, itsenäisestä työskentelystä ja opintokäynneistä työelämäkumppaneiden yrityksiin tai organisaatioihin.

Myös Niko Näverin urasuunnitelmissa monipuolisesta kielitaidosta on hyötyä. ”Jos osaat puhua suomalaisena sujuvaa ruotsia, se voi tarjota sellaisia etuja, joita monet eivät välttämättä tule kuvitelleeksikaan”, Niko toteaa. Sekä Terhi että Niko mainitsevat, että hyvä kielitaito on heille konkreettista pääomaa.

Opintojaksojen parasta antia ovat opiskelijoiden mielestä olleet juuri työelämävieraat. ”Heidän tarinansa, tietonsa ja onnistumiset yrityksistä, jossa he työskentelevät”, Terhi kuvailee. Ruotsin puhevalmius ja ammattisanasto karttuivat vierailuilla. Niko kertoo, että kursseilla käytettiin osin haastavaa kieltä: ”Kysymysten keksiminen luennoitsijoille pakottaa aivot tekemään työtä ja oppimaan kieltä, ja kysymysten ääneen kysyminen puolestaan rohkaisee puhumaan vieraalla kielellä.” ”Jos jollakulla on suuria henkisiä muureja ruotsin kielen kanssa, joko kielitaidon tai puhumisrohkeuden tai minkä tahansa muun kieleen liittyvän asian kanssa, niin tämä kurssi tarjoaa parhaat mahdolliset tikapuut, joita pitkin kiivetä

omien muurien yli”, Niko vinkkaa. KIRJOITTAJA

Mari Linna on Bli proffs -hankkeen projektipäällikkö. Hän toimii ruotsin kielen lehtorina ja kieli- ja viestintätiimin tiimivastaavana Satakunnan ammattikorkeakoulussa.