ETÄ- JA VERKKO-OPETUS
Saksaa
verkossa Korkeakoulujen KiVAKO-hankkeessa kehitetään verkko-opintoja kieliin.
K
TEKSTI NOORA KAUKOLA JA KAIJA SANKILA KUVA KATRI NIEMI
iVAKO eli Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää kaikille Suomen korkeakouluopiskelijoille avoimia verkko-opintopolkuja vapaasti valittaviin kieliin. Kurssit alkavat perusteista, eivätkä ne vaadi aiempaa osaamista. Vieraiden kielten tarjonta on supistunut monissa korkeakouluissa joko säästösyistä tai opetussuunnitelmien muutosten vuoksi. KiVAKO-hanke pyrkii vastaamaan sekä opetuksen järjestämisen haasteeseen että työelämän kielitaitotarpeeseen. Hankkeeseen osallistuu yli 80 opettajaa 25 korkeakoulusta. Olemme mukana saksan kielen ryhmässä, joka on hankkeen isoin kieliryhmä. Saksan kielen opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina ilahduttavasti, ja opiskelijoiden kiinnostus jatkokursseihin on selvästi lisääntynyt. Yksi syy tähän voi olla se, että saksan osaamistarvetta työelämässä on tuotu esille yrityksille suunnatuissa kyselyissä. OPH:n selvityksen mukaan Saksa on myös suosittu vaihtokohde.
Opiskelijalähtöiset kurssit
Kursseja suunnitellessamme pidimme opettajan läsnäoloa, vuorovaikutusta ja suullisen kielitaidon harjoittelua niin tärkeinä, että loimme kursseja, jotka ovat aikatauluun sidottuja ja jotka sisältävät verkkotapaamisia. Päätöksemme oli tämänhetkisen opiskelijapalautteen mukaan oikea: useat opiskelijat arvostivat sitä, että opettaja oli kurssilla läsnä, hän muistutteli palautettavista tehtävistä ja häneltä sai kysyä apua tarvittaessa. Lisäksi opiskelijat olivat iloisia siitä, että verkkokurssilla harjoiteltiin suullista viestintää paritehtävissä ja verkkotapaamisissa. Lähtökohtiamme olivat myös opiskelijalähtöisyys ja materiaalien autenttisuus. Laadimme yhteistyökumppaniemme ja vaihto-opiskelijoidemme kanssa autenttisia haastatteluita ja muita tallenteita, jotka opiskelijat kokivat niin kiinnostaviksi, että he saattoivat kuunnella niitä useaan kertaan. Otimme alusta asti huomioon opiskelijan ja opettajan työmäärän ja kirjasimme ne pedagogisiin käsikirjoituksiin. Käsikirjoituksiin sisältyvät kurssin sisällöt ja tavoitteet, tehtävät ja ajankäytön suunnittelu. Teimme opiskelijoille aikataulutuksen näkyväksi, sillä verkkokurssin tulisi vastata tavoitteiltaan, sisällöiltään ja työmäärältään vastaavia lähiopintoja. Opiskelijat kokivat moduulin työmäärän so-
20
5/2020
pivaksi. Palautteissa kävi ilmi, että osa olisi voinut tehdä enemmänkin tehtäviä. Tavoitteenamme oli laatia yhden opintopisteen moduuleja, joista koostuu kaksi kolmen opintopisteen kurssia jokaiselle eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolle. Oli tärkeää miettiä jatkumoa, jotta kielipolku etenisi loogisesti ja tarkoituksenmukaisesti aloittelijan tasolta kohti itsenäisemmän kielenkäyttäjän tasoja. Opiskelijoille voi olla vaikeaa valita oikean tasoinen kurssi, ja pilottivaiheen kokemusten perusteella opiskelijat ottivat opettajaan yhteyttä, jos olivat epävarmoja kielitaitonsa riittävyydestä. Onneksi hankkeessa kehitetään myös itsearviointityökalu, joka helpottaa opiskelijoita oikean tason valitsemisessa. Kurssien pääpaino on kielen käyttämisessä, mutta taitotasoilla A1, A2 ja B1 opiskelijat harjoittelevat myös kielioppia viestintätilanteiden tueksi. Pilottivaiheen kurssipalautteen perusteella erityisesti B-taitotason opiskelijat haluavat kerrata kielioppia. Suoraan B-taitotasolle tulevat opiskelijat ovatkin saaneet kielitaitonsa hyvin eri tavoin: toiset koulusta, toiset vaihto-opiskelun, maassa asumisen tai työskentelyn kautta. Opiskelijapalautteen ansiosta tiedämme, mitä opiskelijat tarvitsevat, ja aiomme koota erillisen tukikurssin kieliopin kertaamiseen.
Kaija Sankila (vas.) ja Noora Kaukola verkkokursseja suunnittelemassa.
