Tempus 5/2022

5 / 2022

Näin minä opetan: esimerkkejä eri asteilta eriyttämisestä yhteisopettajuuteen

Vuoden kieliteko edistää kaksikielisyyttä ja Vuoden kieltenopettaja ehtii moneen

SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna uuden kolmivuotiskauden kynnyksellä

5 / 2022 3

Pääkirjoitus Jaksaa, jaksaa …

4

Ajankohtaista

6

Puheenjohtaja esittäytyy Outi Vilkuna jatkaa SUKOLin puheenjohtajana

8

Svensk i Finland Vuoden kieliteko -palkitut Kielilähettiläät laajentavat Ruotsiin

10

”Vähäinenkin kielitaito on arvokas asia” Vuoden kieltenopettaja Maarit Rainion haastattelu

12

Eriyttävän oppitunnin tehtäväpatteristo Vuoden kielenopettaja kertoo eriyttämisestä

16

Uutta intoa omaan opetukseen Blokkisysteemi lukion englannin opiskelun innostajana

18

Yhteisopettajuus virtuaalisissa oppimisympäristöissä Kokemuksia Arbeta tillsammans -hankkeesta

20

Global Citizenship Education in Action Koulupolulta maailmankansalaisuuden valtatielle

23

Saksan taito vei suomen kielen opettajaksi Mikko Kajander kertoo, millaista hyötyä kielitaito on tuonut

26

Monikielisyys työyhteisössä Terveisiä kielten ja viestinnän asiantuntijoiden päiviltä

28

”Varmaan aika kirjavaa opetusta eri kouluissa” Varhennetun A1-kielen opetuksessa on suuria eroja

31

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Jaan Siitonen luotsaa Kielilähettiläitä, joille myönnettiin Vuoden kieliteko -palkinto s. 8

Vuoden kieltenopettaja Maarit Rainio esittelee eriyttäviä tehtäviä, muun muassa korkkipeliä s. 12

Ida ja Marita pääsivät kokeilemaan yhteisopettajuutta virtuaalisissa oppimisympäristöissä s. 18

2

TEMPUS 5 / 2022

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

PJ VALITTIIN SUKOLIN liittokokouksessa 12.11.2022 valittiin liitolle puheenjohtaja seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Puheenjohtajana jatkaa Outi Vilkuna, jonka esittelyn voi lukea tämän lehden sivuilta 6–7. Vilkunaa ehdotti kaksi SUKOLin jäsenyhdistystä, Suomen Saksanopettajat ry ja Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry.

Vastaehdokkaita ei ollut.

ONKO kollegasi jo SUKOLin jäsen? Sinä saat lahjan, kun kollegasi liittyy SUKOLiin.

Lahjaksi voit valita joko 50 % alennuksen jäsenmaksusta tai 50 % alennuksen jonkin SUKOLin koulutuksen osallistumismaksusta vuonna 2023. Lisätietoa Tiinalta, tiina. eraheimo@sukol.fi.

!

T YÖ N H A K U KO U LU TUS järjestetään jälleen 9.12.

Ilmoittautuminen on päättynyt marraskuussa. Jos olisit halunnut tulla mukaan, mutta et ehtinyt ilmoittautua varsinaisella ilmoittautumisajalla, ota yhteyttä: anna.halme@sukol.fi. Otamme jälki-ilmoittautumisia vastaan, mikäli ryhmässä on tilaa.

JAKSAA, JAKSAA …

TÄMÄ hokema on tuttu monelle. Työn arjessa se realisoituu meille kullekin eri tavoin.

Lukuvuoden aloitusta on värittänyt laaja mediakeskustelu inkluusion kaoottisiksi ajamista koululuokista, joissa opettajien on pahimmillaan mahdotonta tehdä työtään.

Aiheeseen liittyy keskustelu ryhmäkoista ja resurssien riittävyydestä – tai riittämättömyydestä – kaikilla asteilla. Kaiken keskellä opettajan pitäisi löytää ja valaa opetusryhmiinsäkin tulevaisuudenuskoa.

Resurssi, jonka riittävyyteen voimme itse vaikuttaa, on kollegiaalinen tuki. Arno Kotro kirjoitti hiljan Opettaja-lehden kolumnissaan yleissivistävän koulun puolesta. On helppo yhtyä hänen toiveeseensa kaikkien oppiaineiden arvostamisesta. Vastakkainasettelun sijaan puolustetaan ehjää ja avaraa maailmankuvaa, johon kuuluu matemaattis-luonnontieteellinen ymmärrys, monipuolinen humanistinen sivistys sekä kielten ja taito- ja taideaineiden tuoma osaaminen.

Kielitaito tulisi ymmärtää viestintä- ja kulttuuritaitoina, jotka edistävät suvaitsevuutta ja toisen lähtökohtien ja motiviien ymmärrystä. Näinä maailmanaikoina tämä on erittäin merkityksellinen taito.

KÄMPA PÅ …

MÅNGA känner till dessa bevingade ord. I det vardagliga arbetet realiseras orden på olika sätt för envar. Läsårsstarten har färgats av en omfattande mediedebatt om skolklasser, som inklusionen gjort så kaotiska att det i värsta fall hindrar lärarna från att göra sitt arbete. Temat innehåller en diskussion om gruppstorlekar och resursernas tillräcklighet – eller otillräcklighet – på alla stadier. Mitt i alltsammans förutsätts läraren finna och ingjuta framtidstro också i sina undervisningsgrupper.

Det kollegiala stödet är en resurs vars tillräcklighet vi själv kan påverka. I sin kolumn i tidskriften Opettaja förordade Arno Kotro nyligen en allmänbildande skola. Det är lätt att hålla med hans önskan om att alla läroämnen bör uppskattas. I stället för konfrontation försvarar man en enhetlig och öppen världsbild. I den ingår matematisk-naturvetenskaplig insikt, en mångsidig humanistisk bildning samt den kunnighet som såväl språk som färdighets- och konstämnen erbjuder.

Språkkunskap borde uppfattas som kommunikations- och kulturkompetenser, som främjar tolerans och förståelsen för andra utgångspunkter och motiv. Under det rådande världsläget är den kompetensen ytterst betydelsefull.

HYVÄÄ LOPPUVUOTTA! SUKOLIN toimisto on suljettu vuodenvaihteen pyhien välipäivinä 5.12. ja 27.12.–5.1. Joulutervehdysten lähettämisen sijaan SUKOL ry on tukenut Ukrainan lapsia Unicefin kautta. Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Kirjoittaja: Outi Vilkuna Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi

3

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

MUUTOKSIA JÄSENSIVUILLA OMIEN tietojen päivitys muuttuu SUKOLin jäsenrekisteriuudistuksessa loppuvuodesta 2022. Monille tuttu Omat tiedot -päivityssivu on jo poistettu käytöstä SUKOin jäsensivuilla.

Rekisterivaihdoksen siirtymäkautena tietoja päivitetään vain jäsensihteerin kautta. Kannattaa pitää huolta siitä, että erityisesti sähköpostiosoite on ajan tasalla, sillä tiedotamme sähköpostitse muun muassa jäsenrekisteriuudistukseen liittyvistä, jäseniä koskevista muutoksista.

Myös jäsensivujen salasanamuistutus on poistunut käytöstä siirtymäkaudella. Jos haluat kirjautua jäsensivuille – vaikkapa tutustumaan jäsenetuihin tai tarjolla oleviin materiaaleihin – ja tarvitset apua, ota yhteyttä jäsensihteeri Tiinaan: tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608.

HUOM!

MERKITSE kalenteriin 9. luokan valtakunnallisten kokeiden suosituspäivät: • ti 4.4.2023 A-englanti • to 13.4.2023 A- ja B-ruotsi • ke 19.4.2023 A-ranska ja A-saksa • to 25.4.2023 B-ranska, B-saksa ja B-espanja Lisätietoja: sukol.fi/valtakunnalliset

27

TAMMIKUUTA perjantaina avautuu opetusalan kaksipäiväinen Educa-tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa. SUKOL on mukana Opettajan olohuone -osastolla muiden pedagogisten järjestöjen kanssa. Lauantaina 28.1. SUKOLin ja Äidinkielen opettajain liiton yhteisessä ohjelmassa kieltenopettaja Tiina Salomaa haastattelee Wienissä asuvaa kirjailijaa Satu Taskista, joka kertoo kaunokirjallisuuden kirjoittamisesta ja kääntämisestä. Lauantaina järjestetään myös perinteinen pj-tunti. Seuraa tiedotusta SUKOLin verkkosivuilla ja seuraavassa Tempuksessa.

PRO LINGUA -MITALI TILATTAVISSA SUKOLIN Pro lingua -mitali annetaan harrastuneisuudesta ja menestymisestä kieliopinnoissa.

Näyttävä ja arvokas mitali on tarkoitettu kaikille kouluasteille. Mitalin tilauslomake on osoitteessa www.sukol.fi/ mitali.

Sarjakuva AINO SUTINEN

4

TEMPUS 5 / 2022

5 / 2022

VUODEN KIELITEKO 2022 KIELILÄHETTILÄÄT ry – Språkambassadörerna rf on saanut SUKOLin tämänvuotisen Vuoden kieliteko -palkinnon.

Palkintoperusteena on, että Kielilähettiläät motivoivat nuoria kielenopiskeluun kouluvierailuillaan ja puhuvat monipuolisen kielitaidon puolesta.

Tyypillinen Kielilähettiläs on nuori aikuinen, joka palaa vanhaan kouluunsa tai entiselle kotipaikkakunnalleen kertomaan siitä, miten hän on oppinut toista kotimaista kieltä ja mitä hyötyä siitä on hänelle ollut. ”Tavoitteena on lisätä kiinnostusta ja motivaatiota toista kotimaista kohtaan”, Kielilähettiläiden toiminnanjohtaja Jaan Siitonen sanoo.

Vuoden kieliteko -palkinnolla SUKOL haluaa myös nostaa esiin toista kotimaista kieltä. B1-ruotsin opetus varhennettiin vuonna 2016 siirtämällä kaksi vuosiviikkotuntia ruotsia peruskoulun ylemmiltä luokilta kuudennelle luokalle. SUKOLin ja Svenska nu -verkoston viime vuonna teettämästä kyselystä kävi ilmi, että varhentaminen epäonnistui ja nykyiset tuntimäärät eivät riitä ruotsin oppimiseen luokilla 7–9. SUKOL on käyttänyt kyselytuloksia vaikuttamistyössään toisen kotimaisen kielen opetuksen ja osaamisen puolesta. Tänä syksynä valtioneuvosto tekikin budjettineuvotteluissaan päätöksen yhden vuosiviikkotunnin lisäämisestä B1-ruotsiin, mikä paikkaa syntynyttä kielitaitovajetta hieman.

Vuoden kieliteko -palkinnon arvo on 2 000 euroa, ja sen lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö. Lue lisää palkinnosta ja Kielilähettiläiden uusimmasta toiminnasta tämän lehden sivuilta 8–9.

VUODEN KIELTENOPETTAJA SUKOLIN valitsema Vuoden kieltenopettaja 2022 on ruotsin, englannin ja venäjän opettaja Maarit Rainio Turun yliopiston Rauman normaalikoulusta.

Yhtenä perusteluna Rainion palkitsemiselle on hänen tekemänsä työ opetuksen eriyttämiseksi ja erilaisten oppijoiden oppimispolkujen tukemiseksi.

Toinen perustelu on monikielisyyden edistäminen. Rainio kertoo itse, että hänen opettajanuransa tähtihetki on ollut

Act Globally -valinnaisaineen ideointi ja toteutus. Act Globally keskittyi maailmankansalaiseksi kasvamiseen, ja siinä opiskeltiin kahdeksan kielen turistialkeet (ruotsi, englanti, venäjä, japani, saksa, ranska, italia ja espanja). ”Valinnaisaine tarjosi kaikille tilaisuuden tutustua uusiin kieliin ilman arvosanatavoitteita ja kokea monikulttuurisia elämyksiä. Vähäinenkin kielitaito antaa mahdollisuuden kurkistaa kulttuureihin ja lumoutua kielten ihmeellisestä maailmasta”, Rainio sanoo.

Rainion opetusideat ovat monille kieltenopettajille tuttuja muun muassa Tempus-lehdestä. Kolmantena palkintoperusteena onkin kollegiaalinen tuki: ideoiden ja materiaalin jakaminen. Rainio toimii aktiivisesti monissa verkostoissa ja jakaa osaamistaan digitaalisilla kanavilla.

Vuoden kieltenopettaja -tunnustukseen liittyy tuhannen euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro. Lue Vuoden kieltenopettajan haastattelu ja eriyttämisideoita tämän lehden sivuilta 10–14.

22.4.

TAVATAAN Tampereella pitkästä aikaa kasvokkain!

Perjantaina 22.4.2023 on vapaamuotoisempaa ohjelmaa niille, jotka haluavat saapua kaupunkiin hyvissä ajoin.

Varsinainen koulutuspäivä järjestetään lauantaina 23.4.2023. Tarjolla on kaikille sopivia luentoja ja kohdennettua ohjelmaa eri asteille ja eri kieliin. Seuraa ilmoittelua SUKOLin kanavilla, erityisesti Koulutuskalenterissa osoittessa sukol.fi/koulutus.

www.sukol.fi

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE Anna Halme p. 040 487 3604, anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUS­ NEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Sotkamo, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 57. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 2814-5402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA PeopleImages / iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2020–2022 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2021–2024 Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, therese.almen@kolumbus.fi Marcus Ellonen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, marcus.ellonen@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, kurvinen.annukka@gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.m.primietta@opetus.espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail. com Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija.venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 1 /1 takakansi 2 549 € 1 / 1 etu- tai takasisäkansi 2 430 € 1 / 1 sisäsivu 2 285 € 1 / 2 leveä palsta 1 675 € 1 / 2 vaaka 1 432 € 1 / 2 kapea palsta 610 €

SUKOL TOIMII

Puheenjohtaja esittäytyy Outi Vilkuna valittiin jatkokaudelle SUKOLin puheenjohtajaksi 30.6.2026 asti.

Haastattelu ANNA HALME kuva VEIKKO SOMERPURO

S

UKOLin syysliittokokous kokoontui marraskuussa valitsemaan liitolle puheenjohtajan, jonka toimikausi on 1.7.2023–30.6.2026. Puheenjohtajana jatkaa edelliseltä kaudelta Outi Vilkuna, joka opettaa ranskaa helsinkiläisessä Kulosaaren yhteiskoulussa perusopetuksen luokilla 7–9 ja lukiossa. Hän on myös erikoistunut englannin- ja ranskankieliseen CLIL-opetukseen.

Outi Vilkunaa puheenjohtajaksi ehdottivat Suomen Saksanopettajat ry ja Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry. ”Outi Vilkuna on toiminut ensimmäisellä puheenjohtajakaudellaan erittäin aktiivisesti koko kieltenopetuksen kentällä. Hänellä on laajat verkostot jatkaa toimintaansa meidän kaikkien vieraiden kielten opetuksen alalla toimivien hyväksi”, Suomen Saksanopettajat ry perustelee ehdotustaan. Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry:n mielestä Outi Vilkuna on hoitanut SUKOLin puheenjohtajan tehtäviä menestykkäästi: ”Hän on onnistunut puheenjohtajakaudellaan tuomaan SUKOLia julkisuuteen ja pitämään kieltenopettajien asioita esillä valtakunnallisessa mediassa. Yhdistys tukee hänen valintaansa jatkokaudelle.”

Outi Vilkuna, kertoisitko opettajanurastasi?

Asun Vantaalla mutta olen työskennellyt viimeiset 25 vuotta kieltenopettajana Kulosaaren yhteiskoulussa Helsingissä.

Omassa oppilaitoksessamme olen mukana muun muassa CLIL-opetuksen kehittämisessä: esimerkiksi olen laatinut oppilaitoksemme käytössä olleen 8. luokan ranskankielisen maantiedon materiaalin ja lukion englanninkielistä terveystiedon opetuksen materiaalia. Arkeni opetustyössä on monikielinen päivittäin. Olen ollut työyhteisöni luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu pitkään, joten tämäkin puoli opettajan professiosta on tuttua ja sitä kautta on yhteydet myös OAJ:hin.

Toimin pari vuotta myös kv-koordinaattorina.

Opettajaurani aloitin aikuiskoulutuksen puolella Ressun iltalukiossa sivutoimisena tuntiopettajana. Täydensin palkkakukkaroani toimimalla kansalaisopistoissa kieltenopettajana ja tekemällä eripituisia sijaisuuksia erilaisissa oppilaitoksissa alakoulusta lukioon ja aikuisopetukseen. Elannon kasaaminen useammasta lähteestä on sekin tuttua siis. Kenttää on tullut nähdyksi melko laajalti. Olen toiminut ja toimin edelleenkin, mikäli ajoitus sopii, ohjaavana opettajana sekä natiiveille ranska vieraana kielenä -opettajille että suomalaisille ranskanopettajille.

Toimin myös usean vuoden ajan Cambridge International Examinations Centerin hyväksymänä IGCSE-, AS- ja A-level-tutkintojen ohjaajana ja tentaattorina. Se toi mukanaan

6

TEMPUS 5 / 2022

uutta katsantoa arviointiin ja kokemusta suullisten kokeiden vastaanottamisesta. Kielitivolissa olin mukana muun muassa aloittamalla yhteistyöprojektin lähialakoulun kanssa tominnallisen kieltenoppimisen edistämiseksi: oppilaamme kirjoittivat yhteistyössä tarinoita, joihin lisäsin tarinateatterin elementtejä. Lopputuotoksemme oli OPH:n kustantama Histoires expérimentales -aineisto.

On tärkeää sisäistää, että SUKOL olemme me.

Millaista kokemusta sinulla on kieltenopettajajärjestöistä ja opettajien yhteistyöstä?

Olen toiminut SUKOLissa hallituksen jäsenenä vuodesta 2015, varapuheenjohtajana 2017–2019 ja puheenjohtajana 2020 alkaen. Helsingin kieltenopettajat ry:ssä ja myöhemmin Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry:ssä, kuten yhdistyksen nimi nykyään kuuluu, olin hallituksen varsinaisena tai varajäsenenä 2012–2020.

SUKOLin palveluyhtiön Sukol-Palvelu Oy:n hallituksen puheenjohtajana aloitin valtakunnallisten kokeiden uudistamista. Olen SUKOLin yhteyshenkilö kieltenopettajien kansainvälisen kattojärjestön FIPLV:n Pohjoismaiden ja Baltian alueen (Nordic Baltic Region eli NBR) yhteistyöelimessä.

Vuodesta 2020 olen toiminut myös Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen HOAY:n hallituksessa, 2020–2022 varajäsenenä ja vuoden 2022 alusta varsinaisena jäsenenä, erityisalueina eduvalvontatyöryhmä ja pedagoginen työryhmä.

Uskon, että minulla on kohtuullisen laaja ja eri opetusalat kattava näkemys kieltenopetuksen tilasta ja tarvittavien toimenpiteiden sisällöistä. Tiedän myös, että mikään ei tapahdu vain muutaman ihmisen voimin, vaikka he voivat olla liikkeellepaneva voima.

On tärkeää sisäistää, että SUKOL olemme me. Jokaisen tahollaan tekemä pienikin teko voi olla merkityksellinen ja tarpeellinen. Riittävän laaja edustuksellinen pohja eli jäsenmäärä antaa meille painoarvon tulla kuulluiksi. Siksi jokaisen kieltenopettajana toimivan tulisi olla SUKOLin jäsen. Koulumaailma kaikilla asteilla on monenlaisten muutosten ja intressien keskiössä. Lisäksi erilaiset ulkoiset huolenaiheet rasittavat meitä niin yksityisessä kuin työelämässä. Uskon, että yhdessä voimme antaa työllemme uudelleen sen merkityksen ja arvon, joka sille kuuluu, ja kannatella toisiamme arjessa.

SUKOL TOIMII

Mikä on ajankohtaista pj-kaudellasi?

Asiat ovat paljolti samoja kuin tähänkin asti. Laajan kielitaidon arvo tulee ymmärtää kaikille kuuluvana kansalaisoikeutena, ja tämän tulee näkyä valtionhallinnon ja opetuksen järjestäjien päätöksenteossa. B1-kielen yhden vuosiviikkotunnin lisääminen viedään loppuun. Todistusvalintaa uudistetaan, ja tavoitteenamme siinä on lukion kieltenopiskelun monipuolisuuden ylläpitäminen. A1-kielivalintojen monipuolisuus tulee mahdollistaa ja A2-kielivalinnat säilyttää. Ammatillisen koulutuksen kieltenopetuksen resursointi on ajankohtainen kysymys kuten myös opettajien muuntokoulutusten tarjonta ja saavutettavuus. Vapaan sivistystyön kielikoulutuksen merkitystä on edelleen tehtävä näkyväksi. SUKOLissa tärkeää on liiton strategian jalkauttaminen.

Mitkä ovat suurimpia haasteita?

Yhteiskunnallisen tahtotilan saavuttaminen nykyisessä kansallisessa ja kansainvälisessä tilanteessa on haaste. Ne

aineet, joihin viime vuosina on erityisesti annettu resurssia ja kohdennettu tukitoimia (matemaattiset aineet, tietotekniikka, teknologia ja luonnotieteet), ovat edelleen lobbaamassa itselleen lisää resurssia. Perusopetuksen eriarvoistuminen ja erilaiset tukitoimia vaativat oppimisen esteet edellyttävät sekä valtiovallan että yksittäisten opetuksen järjestäjien huomiota.

Onko näkyvissä positiivisia muutoksia?

A1- ja A2-kielten monipuolisemmat kielivalinnat – vaikkakin vain tietyissä isoissa kaupungeissa – ovat majakkoina muille. Vaikka yhden vuosiviikkotunnin lisäys B1-kieleen perusopetuksessa on iloinen uutinen, SUKOL olisi toivonut mieluummin alakoulun puolelle siirrettyjen kahden vuosiviikkotunnin palauttamista yläkouluun. Pistetyökalun uudistaminen voi tuoda kannustimia monipuolisempaan kielenopiskeluun, aika näyttää. Positiivista on, että useat julkisuuden henkilöt ovat ottaneet kantaa laajemman kielitaidon puolesta.

27.–28.1.2023 HELSINgIN MESSUKESKUS POHjOISMAIDEN jOHTAVA OPETUS- jA KASVATUSALAN TAPAHTUMA

Uskomattoman hienoa on, että kieltenopettajat jaksavat edelleen kannustaa huoltajia ja oppijoita tekemään kielivalintoja ja motivoida oppilaitaan tai opiskelijoitaan arjessa.

Lauantaina 28.1.2023 Visio-lavalla futuristi Perttu Pölönen pohtii miksi on hyvä olla aloittelija? Osaamista täytyy päivittää jatkuvasti ja kehityksen perässä pysyminen vaatii meiltä taitoa olla aloittelija. Siinä piilee kuitenkin myös mahdollisuus – aloittelija näkee maailman tuorein silmin.

TEEMA 2023: TULEVAISUUDEN SIVISTYS – KASVATUKSEN, OPETUKSEN jA TUTKIMUKSEN MERKITYS

REKISTERöIDY jO NYT: EDUcAMESSUT.fI #EDUcA2023 AVOINNA: PE KLO 10–19 jA LA KLO 10–17

7

VUODEN KIELITEKO

Svensk i Finland Kielilähettiläät aloittavat kouluvierailut Ruotsissa.

Teksti ANNIKA JOKELA, JAAN SIITONEN kuvat JESSICA LILLBÅSK

K

ielilähettiläät ry luotsaa Svensk i Finland -projektia, joka toteutetaan yhteistyössä kahdeksan suomalaisen korkeakoulun kanssa. Projektissa mukana ovat Aalto yliopisto, Hanken, Helsingin yliopisto, Högskolan på Åland, Taideyliopisto, Yrkeshögskolan Arcada, Yrkeshögskolan Novia ja Åbo Akademi, joissa opintomahdollisuuksia tarjotaan ruotsin kielellä.

Svensk i Finland -projektiin osallistuu tällä hetkellä 19 kielilähettilästä, jotka ovat muuttaneet eri syistä Ruotsista Suomeen opiskelemaan. Suurin osa kielilähettiläistä on muuttanut ensimmäistä kertaa omilleen ja rakentanut elämän uudelle paikkakunnalle. Vaikka he opintojen alussa ovat ajatelleet muuttavansa takaisin kotiin opintojen päätyttyä, on koti monelle saanut uuden merkityksen opintojen edetessä. Monelle Suomesta on jopa tullut uusi kotimaa.

Resultat Baserat på elevutvärderingen från besöken (39 svar)

Kunskaper om Finland EFTER besöket:

Kunskaper om Finland INNAN besöket:

(1: Visste väldigt lite, 3: Neutral/kan inte säga, 5: Visste väldigt mycket) 60%

60% 49%

50%

50% 40%

40% 30%

31%

30%

23%

20%

20%

13%

13% 10%

8%

10% 0%

(1: Visste väldigt lite, 3: Neutral/kan inte säga, 5: Visste väldigt mycket) 59%

0% 1

2

3

4

5

0%

5% 0% 1

2

3

4

5

Svensk i Finland -pilotin palautteen mukaan osallistuneiden tietämys Suomesta koheni huomattavasti.

Lähettiläät vierailevat lukioissa Svensk i Finland -kielilähettiläät tapasivat kasvotusten 23.9.2022 Ruotsin suurlähetystössä Helsingissä. Päivän kestävän perehdytyksen aikana kielilähettiläät pääsivät tutustumaan toisiinsa ja siihen, mitä kouluvierailuihin Ruotsissa kuuluu.

Lähettiläät vierailevat ruotsalaisissa lukioissa kertomassa Suomen kaksikielisyydestä ja maiden yhteisestä historiasta sekä siitä, miksi he päätyivät opiskelemaan Suomeen. Tavoitteena on jo tämän lukuvuoden aikana tehdä 130 vierailua. Suuri joukko ruotsalaislukiolaisia tulee kuulemaan Suomesta – ja mikä parasta, kertojana on toinen ruotsalainen.

Ruotsissa lukion äidinkielen opetukseen kuuluu tuntemus ruotsin kielen eri varianteista, joista yksi on suomenruotsi. Monelle ruotsalaislukiolaiselle tulee yllätyksenä, että Suomessa puhutaan

8

TEMPUS 5 / 2022

Korkeakoulujen edustajat ja tulevat kielilähettiläät viettivät päivän Ruotsin suurlähetystössä Helsingissä syyskuussa 2022.

VUODEN KIELITEKO

ruotsia äidinkielenä ja että täällä voi elää ja opiskella ruotsin kielellä. Kielilähettiläät kertovat omat tarinansa tästä aiheesta, useimmiten omalla entisellä kotipaikkakunnallaan. Näin he tarjoavat lukiolaisille samastumisen mahdollisuuden.

Pilottiprojekti sai hyvää palautetta Svensk i Finland -projekti lähti käyntiin tammikuussa 2021 yhdestä puhelinsoitosta. Kielilähettiläät ry:n toiminnanjohtaja Jaan Siitonen otti yhteyttä Åbo Akademissa työskentelevään ruotsalaiseen tutkijaan Johan Werkeliniin, joka oli ennen koronaa toteuttanut yhteistyöprojektin ruotsalaisen lukion kanssa.

Keskusteluun kutsuttiin pian mukaan Åbo Akademin viestintäosasto, Helsingin yliopiston Svenska ärenden ja Högskolan på Åland. Vuonna 2021 toteutettiin kymmenen pilottivierailua Ruotsissa ja saatiin viisi muuta korkeakoulua mukaan.

Vierailut otettiin vastaan erinomaisesti, ja saatu palaute oli hyvää. Ruotsalaiset lukiolaiset kertoivat oman arvionsa mukaan oppineensa paljon ja kiinnostuneensa Suomessa käymisestä. Lähettiläiden vierailuista saatujen kokemusten perusteella lähdettiin hakemaan isompaa rahoitusta, ja maaliskuussa 2022 Svenska kulturfonden myönsi 75 000 euroa Svensk i Finland -projektille. Yhden vuoden rahoitus päättyy toukokuussa 2023. Kielilähettiläät ry:n tavoitteena on kuitenkin tehdä toiminnasta pysyvää.

Suomi on hyvä maa ruotsalaisille opiskelijoille Ruotsissa iso haaste on opiskelija-asunnon löytäminen. Etenkin halutuissa opiskelijakaupungeissa asunnot ovat kiven alla.

Opiskelijaruokailussa Suomi vetää pidemmän korren, sillä Ruotsissa opiskelijaravintolat ovat harvinaisuus. Suomessa on myös useimmiten mahdollista lainata oppimateriaali kirjastosta, mikä harvemmin Ruotsissa onnistuu. Nämä ovat muutamia aiheita, joita ruotsalaiset opiskelijat nostavat esille Suomi on yllättävän vieras ruotsalaisille, ja tästä syystä monet ovat yllättyneet siitä, kuinka samanlaisia maat kuitenkin ovat. Moni onkin kuvaillut elämäänsä Suomessa näin: kuin asuisi ulkomailla mutta samanaikaisesti kotona. Eduksi koetaan, että Ruotsi on lähellä ja sinne pääsee nopeasti vierailulle, jos koti-ikävä iskee.

Opiskelijaelämä vetää mukaansa vauhdilla, ja pian on uusi elämä rakentunut ja verkosto muodostunut uudessa kotimaassa. Vetonaulana ei siis toimi ainoastaan korkeatasoinen ja arvostettu koulutus, vaan vähintään yhtä suuri osuus on sillä, kuinka hyvin uudet opiskelijat pääsevät sosiaalisiin piireihin sisään.

Suomesta on aina muutettu ahkerasti Ruotsiin. Voisiko trendi olla päinvastainen jo 2020-luvun lopulla?

Kirjoittajat: Annika Jokela ja Jaan Siitonen Annika Jokela (kuvassa) on 10 vuotta sitten Ruotsista Suomeen muuttanut kaksoiskansalainen ja Svensk i Finland -projektin koordinaattori. Jaan Siitonen (kuva s. 2) on Kielilähettiläät ry – Språkambassadörerna rf:n toiminnanjohtaja.

VUODEN KIELITEKO 2022 TOISEN KOTIMAISEN KIELEN LÄHETTILÄILLE SUKOL on myöntänyt Vuoden kieliteko 2022 -palkinnon Kielilähettiläät ry:lle. Palkintoperusteena on, että Kielilähettiläät motivoivat nuoria kielenopiskeluun ja puhuvat monipuolisen kielitaidon puolesta.

Valinnalla halutaan myös korostaa toisen kotimaisen kielen merkitystä.

Kielilähettiläät ry – Språkambassadörerna rf järjestää eri puolilla Suomea kouluvierailuja, joilla vierailijat kertovat nuorille omista käytännön kielikokemuksistaan. Toistaiseksi vierailuja järjestetään ruotsintunneilla ruotsiksi ja suomentunneilla suomeksi, mutta laajentaminen muihin kieliin on ollut esillä.

Tyypillinen vierailija on itsekin nuori aikuinen, joka palaa vanhaan kouluunsa tai entiselle kotipaikkakunnalleen kertomaan siitä, miten hän on oppinut toista kotimaista kieltä ja mitä hyötyä siitä on hänelle ollut. ”Tavoitteena on lisätä kiinnostusta ja motivaatiota toista kotimaista kohtaan”, toiminnanjohtaja Jaan Siitonen sanoo.

SUKOL on ottanut voimakkaasti kantaa toisen kotimaisen kielen puolesta erityisesti vuonna 2016 toteutetun B1-ruotsin varhentamisen jälkeen. Varhentamisessa yhtenä tavoitteena oli motivaation lisääminen, ja siinä kaksi vuosiviikkotuntia ruotsia siirrettiin peruskoulun ylemmiltä luokilta kuudennelle luokalle.

Vuosiluokille 7–9 jäljelle jääneet neljä vuosiviikkotuntia eivät riitä opetussunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen, kuten käy ilmi SUKOLin ja Svenska nu -verkoston viime vuonna teettämästä kyselystä.

Valtioneuvoston tämän syksyn budjettineuvotteluissa tekemä päätös yhden vuosiviikkotunnin lisäämisestä B1-ruotsiin paikkaa kielitaitovajetta hieman.

Tuntijakoluonnoksen mukaan yksi lisätunti olisi tulossa seitsemännelle luokalle.

SUKOL katsoo, että rakenteellisten muutosten ohella on tarpeen lisätä myönteisiä asenteita toista kotimaista kieltä kohtaan, ja tässä Kielilähettiläät tekee esimerkillistä työtä.

Vuoden kieliteko -palkintoa on jaettu vuodesta 2001 asti. Palkinnon arvo on 2 000 euroa, ja sen lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö. Palkinto jaettiin SUKOLin liittokokouksessa Helsingissä 12.11.2022.

9

VUODEN KIELTENOPETTAJA

”Vähäinenkin kielitaito on arvokas asia” Vuoden kieltenopettaja Maarit Rainio haluaa auttaa kaikkia löytämään itselleen sopivan oppimispolun.

Haastattelu ANNA HALME kuva MAARIT RAINIO

S

UKOLin hallitus on päättänyt valita Vuoden kieltenopettajaksi 2022 Maarit Rainion, joka on ruotsin, englannin ja venäjän opettaja Turun yliopiston Rauman normaalikoulussa. Yksi valinnan perusteluista on eriyttävä opetus ja erilaisten oppijoiden oppimispolkujen tukeminen ja suunnittelu yhdessä oppijoiden kanssa, joista Rainio on kirjoittanut Tempukseenkin (2/2022 ja 5/2022). Tempuksen jutut ovat hyvä esimerkki toisesta palkintoperusteesta, joka on kollegiaalinen tuki: ideoiden, osaamisen ja materiaalin jakaminen ja saaminen.

Vuoden kieltenopettaja -tunnustus jaettiin SUKOLin liittokokouksessa 12.11. Sanoma Pro lahjoittaa tunnustukseen liittyvän tuhannen euron rahapalkinnon.

Maarit Rainio, kertoisitko lyhyesti itsestäsi ja työpaikastasi?

Olen valmistunut Åbo Akademista vuonna 1992 venäjän, englannin ja ruotsin opettajaksi. Olen töissä vieraiden kielten lehtorina Rauman normaalikoulussa. Koulumme on yhtenäiskoulu, jossa opetan kaikille 6.–9. luokille ruotsia ja osalle 5.–9. luokista englantia. Koulumme valinnaiskielet ovat 4. luokalta alkavat saksa ja ranska. Lisäksi oppilailla on mahdollisuus valita ensimmäiseltä luokalta lähtien laajan englannin opinnot (yhden vuosiviikkotunnin suuruinen painotustunti).

Opettajanurani suurin tähtihetki on ollut ideoimani valinnaisaine Act Globally, joka keskittyi maailmankansalaiseksi kasvamiseen ja kansainvälisyyskasvatukseen ja jossa oppilas opiskeli kahdeksan kielen turistialkeet (ruotsi, englanti, venäjä, japani, saksa, ranska, italia ja espanja). Tämä valinnaisaine tarjosi kaikille tilaisuuden tutustua uusiin kieliin ilman arvosanatavoitteita, saada kosketuspintaa kansainvälisiin tuulahduksiin ja kokea monikulttuurisia elämyksiä.

Mielestäni vähäinenkin kielitaito on arvokas asia. Sen avulla saa mahdollisuuden avata oven ja kurkistaa eri kulttuureihin sekä lumoutua kielten ihmeellisestä maailmasta. Itse osaan 12 kieltä: ruotsia, suomea, englantia, venäjää, saksaa, ranskaa, italiaa, espanjaa, japania, puolaa, norjaa ja islantia.

Sinulla on myös erityisopettajan tutkinto. Millaista hyötyä siitä on kieltenopettajan työssä?

Suoritin tutkinnon vuonna 2006 lähinnä siksi, että voisin paremmin ymmärtää erilaisuutta ja erilaisten diagnoosien taustoja ja siten tukea oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevia oppilaita. Haluaisin auttaa kaikkia oppilaitani löytämään it-

10

TEMPUS 5 / 2022

selleen sopivan oppimispolun ja opiskelustrategoita. Tutkinto myös tuki omaa ammatillista kasvuani. Sain erityispedagogista tietoa, konkreettisia vinkkejä, käytännön työkaluja ja laajan yhteistyöverkoston opettajuuteni työkalupakkiin.

Mielestäni jokainen oppilasryhmä ja jokainen luokka on kuin joukkue, joka tekee yhdessä töitä ja puhaltaa yhteiseen hiileen.

Mielestäni jo opettajankoulutuksessa pitäisi olla enemmän erityispedagogiikkaa. Moni nuori opettaja joutuu ensimmäisinä opetusvuosinaan ison haasteen eteen, koska oppilaiden osaamistason kirjo on todella laaja. Itselläni kaikkein toimivin ja kaikki oppilaani huomioon ottava opetusratkaisu on ollut laaja-alainen alaspäin ja ylöspäin eriyttäminen, josta kerron lisää tämän lehden sivuilla 12–14. Toivoisin, että kaikilla olisi mahdollisuus yhteistyöhön erityisopettajan kanssa, samanaikaisopettajuuteen, verkostoitumiseen ja lisäkoulutukseen.

Saan paljon uusia ideoita, eriyttävää opetusmateriaalia ja voimaa omasta yhteistyöverkostostani – ja jaan niitä myös muille.

Opetusmateriaalin jakamisen kulttuuri ja yhteistyö ulkomaisten ja kotimaisten kieltenopettajien kanssa keventää omaa työtaakkaa, ja tietenkin suurin hyöty siitä koituu oppilaille.

Yksi palkitsemisen perusteista on, että luokassasi toteutuu yhteistoiminnallinen oppiminen ja oivaltamisen ilo. Miten nämä saavutetaan?

Opettajalla on keskeinen rooli luokan positiivisen ja sallivan ilmapiirin luomisessa. Mielestäni luokkaan on hyvä luoda työskentelykulttuuri, joka sallii erilaiset oppilasryhmittelyt ja josta löytyy erilaisia paikkoja monenlaiseen työskentelyyn.

Itselläni on luokassa 2–3 oppilaan ryhmiä, joilla on samansuuntaiset eriyttämistarpeet, tavoitetaso ja mielenkiinnonkohteet – näin oppilaita on helpompi ohjata kohdennetusti ja he saavat vertaistukea toisistaan. Luokkatilaan olen oppilaiden kanssa yhdessä muokannut ja sisustanut erilaisia työskentelytiloja – esimerkiksi hiljaisen työn nurkkaus, digipiste, peliluola tai eriyttävien tehtävien hylly –, joissa kukin ryhmävalintansa mukaan työskentelee. Yhdessä oppiminen ja erilaiset oppilasryhmittelyt parantavat luokan ilmapiiriä ja tukevat oppimista.

VUODEN KIELTENOPETTAJA

Opettajana kierrän luokassa auttamassa ja kuuntelemassa, ja osaa oppilaista ohjaan yksilöllisesti. Joitakin oppilaita autan löytämään heille sopivia ja motivoivia tehtäviä, toisia kannustan tarttumaan hieman haastavampiin tehtäviin ja toisille opetan vaikeitakin knoppeja ja kielen kiemuroita. Jos luokassa on mukana samanaikaisopettaja, esimerkiksi koulunkäynninohjaaja tai erityisopettaja, suunnittelen heille oman roolin, lähinnä jatkuvaa tukemista ja ohjaamista kaikkein heikoimman oppilasryhmän kanssa.

Menetelmäni perustuu pitkälti yhteistoiminnalliseen oppimiseen eli siihen, että jokainen on vastuussa oman oppimisensa lisäksi myös ryhmän oppimisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Opetustapa korostaa sosiaalista vuorovaikutusta, jonka kulmakiviä on mielestäni toisen oppimisen kannustaminen ja tukeminen, kaikkien ryhmän jäsenten mielipiteiden kuunteleminen ja asioista keskusteleminen. Usein tuntitehtävien ratkaiseminen vaatii yhdessä tutkimista, pohtimista ja miettimistä ja myös luovuutta ja ongelmaratkaisukykyä. Tavoite saavutetaan yhdessä harjoittelemalla, positiivisella asenteella ja pienin askelin – palkkiona yhteinen oppimisen riemu.

Millä tavalla digimaailma ja pelillisyys mielestäsi edistää kieltenoppimista? Mistä ammennat ideoita työhösi?

Olen opiskellut mediakasvatusta ja tieto- ja viestintätekniikkaa. Hyödynnän opetuksessani runsaasti erilaisia digitaalisia välineitä, alustoja ja sovelluksia, ja kuulun itse useaan alan kansainväliseen verkostoon. Verkostot ovat korvaamattomia: jaamme keskenämme opetusmateriaaleja, välillä ideoimme yhdessä, ja oppilaamme tekevät digitaalisesti yhteistyötä (esimerkiksi digitaalinen kirjeenvaihto, digitaaliset yhteistyöprojektit ja Zoom-tapaamiset).

Työtapojen valinnassa kannattaa ottaa huomioon oppimispelien ja ylipäätään pelillisyyden tarjoamat mahdollisuudet kielten opiskeluun. Ne tarjoavat oppijalle perinteisiin koulutehtäviin verrattuna mielenkiintoisempia ja motivoivampia oppimisen haasteita viihteellisessä muodossa. Pelit parhaimmillaan sitouttavat oppijan opittavan sisällön äärelle. Omassa tahdissa eteneminen ja pelistä välittömän palautteen saaminen edistää oppimista. Oppimispelitkin voivat saada aikaan flow-kokemuksen, jolloin ajan ja paikan taju katoavat. Hienoa, jos vieraiden kielten oppimiseen pääsee humahtamaan.

Jotta opetuspelien käyttö on mielekästä, sen ympärille on välttämätöntä rakentaa kielellistä viestintää ja oppimista tukevia kohdekielisiä tehtäviä ja toimintamalleja. Tarkoituksenmukainen ja monipuolinen digitaalisten välineiden, alustojen ja sovellusten käyttö kieltenopetuksessa sekä pelillistetty, mukaansatempaava oppimisympäristö lisäävät oppilaiden mahdollisuuksia kehittää työskentelyään. Valmiudet tiedon omatoimiseen, vuorovaikutteiseen ja kriittiseen hankintaan ja käsittelyyn ja luovaan tuottamiseen karttuvat.

Millä tavoin jaat ideoita, osaamista ja materiaalia?

Olen töissä Rauman normaalikoulussa, ja harjoittelukouluna meillä on koulutusvelvollisuus. Jaan omaa osaamistani myös kouluttajan roolissa. Erityisosaamisalaani on Interaktiivisen SMART Board –taulun digipedagoginen opetuskäyttö ja sen tuottaman opetusanalytiikan hyödyntäminen ensisijaisesti

Maarit Rainio kiittää lämpimästi tunnustuksesta. ”Tunnen olevani etuoikeutettu, kun saan liittyä vuoden kieltenopettajien ketjuun”, hän sanoo.

oppilaan oppimisprosessissa ja laajemmalti kieltenopetuksen kehittämisessä. Muita koulutusaiheitani ovat formatiivinen arviointi, eriyttäminen, kansainvälisyyskasvatus, pelioppiminen, toiminnallinen kieltenopetus ja miten kierrätysmateriaali muovautuu opetusmateriaaliksi.

Jaan ideoita myös digitaalisten kanavien kautta. Esimerkiksi Twitterissä minulla on kaksi tiliä, joissa jaan hieman erilaista materiaalia ja vinkkejä (@RainioMaarit ja @MaaritRainioEdu).

Ylläpidän Pallon viemää -opetusblogia (https://pallonviemaa1.blogspot.com/), omaa opetussivustoani (https://maaritrainio.nettisivu.org/) ja YouTube-kanavaa, jolla julkaisen digipedagogisia opetusvideoita, kulttuurivideoita ja urheilijoiden haastatteluja opetuskäyttöön (https://www.youtube. com/MRAopetus).

Jäikö jotain kysymättä? Mitä muuta haluaisit sanoa?

Opetustyössä ja harrastuksessani jääkiekossa on paljon samankaltaisuuksia. Mielestäni jokainen oppilasryhmä ja jokainen luokka on kuin joukkue, joka tekee yhdessä töitä ja puhaltaa yhteiseen hiileen. Jokainen pelaaja luokassani on erilainen, jokaisella on oma pelipaikkansa ja roolinsa. Silti tai juuri siksi jokainen pelaaja eri vahvuuksineen ja heikkouksineen on yhtä tärkeä – muutenhan joukkue ei toimisi. Itse olen luokassa valmentajan roolissa. Koulun kanslia, terveydenhuolto, huoltajat ja muut oppilaan arjessa toimijat ovat tuki- ja taustajoukkoina tärkeä osa pelaajan hyvinvointia. Kaikki yhdessä muodostavat toimivan, voittavan joukkueen.

11

NÄIN MINÄ OPETAN

Eriyttävän oppitunnin tehtäväpatteristo Esimerkit eriyttävän oppitunnin tehtävistä on ammennettu 7. luokan ruotsin tunnilta.

Teksti ja kuvat MAARIT RAINIO

E

riyttämisen kautta luon luokkaani työskentelykulttuurin, jossa erilaisuus ja erilaiset opetusratkaisut normalisoituvat ja muuntautuvat voimavaraksi.

Eriyttävän opetuksen mukaisesti kaikki eivät tee samoja asioita samalla tavalla ja kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea.

Vieraiden kielten oppitunti alkaa yhteisellä hetkellä, johon kuuluu aiheeseen liittyvä motivoiva kulttuuri- tai maantuntemusvideo tai puhutteleva kuva ja läksyjen tarkistus. Rakennan luokan takana olevalle hyllykölle alaspäin ja ylöspäin eriyttävän tehtäväpatteriston. Usein valitsen opettajana yhden pakollisen perustehtävän, jonka kaikki tekevät omassa ryhmässään tai yksin omaan tahtiinsa. Tämän jälkeen saa itse valita oman tavoitetason mukaisia tehtäviä tehtäväpatteristosta. Eritasoiset eriyttävät tehtävät sijoittuvat hyllykölle aina samalla tavalla: vasempaan laitaan sijoittuvat alaspäin eriyttävät helpot tehtävät, keskellä on perustehtäviä ja oikeassa laidassa haastavia tehtäviä.

Oppitunnin lopussa on usein eriyttävä digipeli, jossa oppilaat saavat välitöntä palautetta siitä, mitä ovat tunnin aikana oppineet. Oppitunti päättyy hiljaiseen hetkeen, jonka aikana annan läksyt: sanon ne suullisesti ja kirjoitan ne taululle. Oppilaat kirjoittavat läksyt muistiin läksysivulle; jotkut oppilaat, erityisesti lukihäiriöiset, ottavat mieluummin läksytaulusta kuvan.

Esimerkkinä eriyttävän oppitunnin tehtäväpatteristosta esittelen 7. luokan ruotsin toiminnallisen oppituntini, jonka pääasiallisena aiheena on numeroiden kertaaminen sekä ruoka- ja juomasanastoon tutustuminen.

Alaspäin eriyttävistä tehtävistä tukea Alaspäin eriyttäminen on ensisijainen tukimuoto oppimisen haasteiden kanssa kamppaileville oppilaille. Onnistunut eriyttäminen pohjautuu opettajan oppilastuntemukseen ja tietoon oppilaiden mahdollisista erityistarpeista, heikkouksista ja vahvuuksista. Eriyttäminen toteutuu onnistuneesti, kun opettaja ottaa edellä mainitut asiat huomioon opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Jos ryhmässä on runsaasti alaspäin eriytettäviä oppilaita, on oppilaiden edun mukaista, että luokassa on oman opettajan lisäksi toinen aikuinen, esimerkiksi koulunkäynninohjaaja tai erityisopettaja, heitä ohjaamassa ja auttamassa.

12

TEMPUS 5 / 2022

Alaspäin eriyttävän tehtäväpatteriston tehtävät ovat oppilaista ”jänniä ja motivoivia”, lähinnä kierrätysmateriaalista itse valmistettuja kielipelejä. Mukana on myös lasten vanhoja leluja ja pelejä, jotka olen tuunannut opetuskäyttöön. Alaspäin eriyttävät tehtävät ovat ensisijaisesti tunnistamistason tehtäviä, ja ne sisältävät vain olennaiset ydinasiat.

Kierrätysmateriaalista valmistetussa korkkipelissä oppilas tunnistaa korkkeihin kirjoitetut ruotsinkieliset sanat ja korkkitaulun numerot yhdistämällä ne.

Aihepiirin ydinsanastoa kerrataan palapelien avulla. Tekstit on kirjoitettu suomeksi palapelin pohjaan, ja paloissa on puolestaan ruotsinkieliset vastineet. Oppilas tutkii ruotsinkielisiä paloja ja yrittää löytää oikean käännöksen palapelipohjasta. Palapelin palojen muodot auttavat palapelin ratkaisemisessa.

Kierrätysmateriaalista valmistetussa korkkipelissä oppilas tunnistaa korkkeihin kirjoitetut ruotsinkieliset sanat ja korkkitaulun numerot yhdistämällä ne. Yleensä oppilaat tekevät korkkipelejä pareittain, vuorotellen.

Lasipyramidi-pelissä kertakäyttöjuomalaseihin kirjoitetuista aihepiirin ydinsanoista rakennetaan sanapyramideja mukana olevan kartan mukaan. Oppilaat rakentavat mielellään sanapyramideja pareittain. Palautteen mukaan he pitävät niitä mielenkiintoisina ja mukaansatempaavina aktiviteetteina.

Legotehtävässä oppilas tunnistaa perusnumeroita laittamalla legopalikoissa olevat numerot järjestykseen pienimmästä suurimpaan. Tehtävän voi suorittaa joko yksin tai pareittain.

Perustehtävissä on kielipelejä Keskelle hyllyä sijoittuvat perustehtävät, jotka koostuvat useimmiten erilaisista toiminnallisista tehtävistä ja kielipeleistä. Tehtävät vaativat perussanaston hallintaa ja myös lauserakenteiden osaamista. Oppimista tapahtuu yhdessä harjoittelemalla, positiivisella asenteella ja pienin askelin. Pelillisyys tuo mukaan hauskuutta ja oppimisen iloa.

NÄIN MINÄ OPETAN

Legotehtävässä lukusanat laitetaan oikeaan järjestykseen.

Lasipyramidi-pelissä rakennetaan sanapyramideja mukana olevan kartan mukaan.

Oppilaat rakentavat mielellään sanapyramideja pareittain.

Kärpäslätkä-pelissä on 2–3 pelaajaa ja yksi tuomari. Tuomari sanoo numeroita ruotsiksi, ja tietäessään sanan pelaaja läimäyttää sanalappua kärpäslätkällä.

Kaikkein nopeimmin sanan tunnistanut pelaaja saa kortin itselleen. Eniten kortteja keränneestä pelaajasta tulee seuraavalle pelikierrokselle tuomari.

Pelillisyys tuo mukaan hauskuutta ja oppimisen iloa.

Pommipeli on yksi oppilaiden ehdottomista suosikkipeleistä. Tässä pelissä on 2–3 pelaajaa ja yksi tuomari. Tuomari kysyy sanoja pelaajilta vuorotellen suomesta ruotsiin tai ruotsista suomeen.

Pommi tikittää kiertäen pelaajalta pelaajalle sitä mukaa kun sanoja osataan.

Oppilas, jonka käsiin pommi ”räjähtää”, saa pommikortin. Kun jollain pelaajalla tulee täyteen kolme pommikorttia, vaihdetaan pelirooleja.

Kaboom–timantti–rosvo-pelissä on kolme kaboom-tikkua, yksi rosvo-tikku, yksi timantti-tikku ja 40 opiskeltavaan

Kaboom–timantti–rosvo-pelissä kerrataan perussanastoa ja lauserakenteita. Sitä voi pelata 3–4 oppilasta kerrallaan, ja siinä on kolme kaboom-tikkua, yksi rosvo-tikku, yksi timantti-tikku ja 40 opiskeltavaan aihepiiriin kuuluvaa tehtävätikkua. Tikun saa pitää, jos tietää vastauksen siinä olevaan kysymykseen. Jos joku ei tiedä vastausta, se käydään pelaajien kesken yhdessä läpi.

13

NÄIN MINÄ OPETAN

aihepiiriin kuuluvaa tehtävätikkua.

Tehtävätikuissa on sekä numero- ja sanatehtäviä että käännöslauseita. Pelaajia on yleensä 3–4. Pelin alkaessa kaikki tikut laitetaan purkkiin, josta jokainen nostaa yhden tikun vuorollaan. Kun pelaaja tietää vastauksen tikussa olevaan kysymykseen, hän saa pitää sen.

Jos pelaaja ei tiedä vastausta, oikea vastaus käydään pelaajien kesken yhdessä läpi, ja sen jälkeen tikku menee takaisin purkkiin. Kaboom-tikun nostanut pelaaja joutuu palauttamaan kaikki siihen asti kerätyt muut tehtävätikut takaisin purkkiin (kaboom-, rosvo- ja timantti-tikkuja ei koskaan palauteta). Rosvo-tikun saadessaan pelaaja voi ryöstää yhdeltä kanssapelaajaltaan kaikki tämän tikut, ja timantti-tikun saava pelaaja voi pelastua tällä tikulla yhden kerran pelin aikana joko kaboomilta tai rosvolta. Peli päättyy, kun purkissa ei ole enää yhtään tikkua.

Ylöspäin eriyttäminen haastaa Ylöspäin eriyttäminen tarjoaa edistyneille oppilaille mielekästä haastetta, vaikeitakin pähkinöitä purtavaksi. Mikään lahjakkuus ei pääse kehittymään, jos sitä ei ruokita haasteilla. Ylöspäin eriyttävät ovat useimmiten monipuolisia ja soveltavia tehtäviä, joissa painottuu toiminnallisuus, vieraan kielen puhuminen, kuunteleminen, lukeminen ja kirjoittaminen sekä kulttuurin hallinta.

QR-koodiradalla on yleensä 8–10 rastia. Oppilas käy skannaamassa QR-koodin ja palaa paikalleen ratkaisemaan tehtävän. QR-koodit on sijoitettu eri puolille luokkaa, jotta saadaan myös toimintaa ja liikettä mukaan oppitunnille. Tällä kertaa mukana on ruoka- ja juomasanatehtävien lisäksi kielioppipähkinöitä, käännöslauseita ja digipelejä. Yleensä oppilaat suorittavat QR-koodirataa pareittain. Tehtävien ratkaiseminen vaatii ongelmaratkaisukykyä, yhdessä tutkimista, pohtimista ja miettimistä.

Digitaalisen Th ingLinkin idea on yksinkertainen: lisätään kuvaan tai videoon uutta sisältöä niin sanotuilla hotspoteilla. Hotspot voi olla kuva, video, QR-koodi, tekstitehtävä, kuuntelutehtävä, sanallinen tehtävä, 360 asteen kuva tai linkki johonkin toiseen nettisivustoon. Jokaisesta hotspotista avautuu

14

TEMPUS 5 / 2022

Digitaaliset ThingLink-tehtävät tarjoavat edistyneille haasteita.

aihepiirin mukaisia haastavia tehtäviä, joissa korostuu vieraan kielen puhuminen, kuunteleminen, lukeminen ja kirjoittaminen sekä kulttuurin hallinta.

Viimeisen tehtävän eli pokaalitehtävän saa ratkaista, kun kaikki muut tehtävät on suoritettu. Pokaalitehtävä on usein todella haastava tehtävä, jonka ratkaiseminen vaatii luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä ja jota oppilaat mielellään ratkovat yhdessä pikkuryhmissä.

Kommunikatiivisessa kauppatilanteessa oppilaat valitsevat ensin ruoka- ja juomalelulaatikosta ryhmälleen ostettavat ja myytävät tuotteet. Ennen kauppaleikkiä oppilaat myös hinnoittelevat tuotteet. Oppilaat ovat vuorotellen ostajan ja myyjän roolissa. Kauppakeskustelu sisältää paljon vapaata suullista kerrontaa, jossa non-verbaalisella viestinnällä on sijansa. Kauppaleikin aikana kerrataan kohteliaita tervehdyksiä ja asiakaspalveluasennetta. Leikki sopii hyvin 7.-luokkalaisillekin.

oppilaiden itseohjautuvuutta. Sopivat haasteet ja onnistumisen kokemukset tekevät oppimisesta mielekkäämpää.

Oppilaille tarjoutuu mahdollisuus kehittyä ja oppia omien vahvuuksiensa mukaisesti.

Eriyttämisen etuja

Kirjoittaja: Maarit Rainio Maarit Rainio toimii vieraiden kielten lehtorina Rauman normaalikoulussa. Artikkeli on jatkoa hänen Tempuksessa 2/2022 julkaistulle ”Eriyttäminen kieliluokassa” -artikkelilleen. Rainio palkittiin Vuoden kieltenopettajana 2022, ja hänen haastattelunsa voi lukea tämän lehden s. 10–11.

Parhaimmillaan eriyttämisen avulla voidaan mielestäni ehkäistä oppimiseen liittyviä haasteita ja ongelmia ja parantaa oppimistuloksia. Tavoitetason mukaiset oppimiskokemukset motivoivat oppilaita ja sitouttavat heitä oppimiseen. Eriyttäminen parantaa tuetusti

Sopivat haasteet ja onnistumisen kokemukset tekevät oppimisesta mielekkäämpää.

Eriyttäminen on opettajan suunnittelema prosessi. Se on jatkuvaa, vuorovaikutteista, arvioivaa ja oppilaiden edistymisen mukaista ohjausta. Siinä tarjotaan erilaisia oppimisen väyliä, jotta kaikki oppilaat saavat maksimaalisen mahdollisuuden hyötyä perusopetuksen opetussuunnitelmasta.

Gilla innostaa oppimaan ruotsia “ Ope huomaaks, kuinka innostuneita me ollaan!” “ Tekstit on aitoja – niihin voi samaistua niin oppilaat kuin ope.”

Lukion B1-ruotsin Gilla-sarja vastaa uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin: • Gilla rohkaisee käyttämään arkielämän ruotsia.

• Aineiston laajuuden ansiosta tekstejä ja tehtäviä voi vaihdella vuosien mittaan.

Tutustu Gillaan: edita.fi/gilla

• Eriyttäminen ylös- ja alaspäin on helppoa eritasoisten tekstien, tehtävien ja teemasanastojen avulla.

Tutustu Gillaan : oppiminen. edita.fi/ gilla

• Digiaineisto lisätehtävineen, peleineen ja tulostettavine aineistoineen täydentää kirjaa.

• Koetehtäviä kattavasti Abitti- ja Word-kokeissa sekä Digikokeissa.

Yksilöllistä englannin opiskelua Questin kanssa “ Monitasoiset tekstit, joissa on monipuolista sanastoa.”

“Tehtävät ovat hauskoja!”

Lukion A1-englannin Quest-sarja vastaa uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin • mahdollistamalla opiskelijoiden erilaiset oppimispolut • tukemalla monipuolisen suullisen kielitaidon kehittymistä

Tutustu Questiin : oppiminen. edita.fi/ quest

Lisätiedot opettajapalvelu@edita.fi puh. 040 520 010 edita.fi/lops

• huomioimalla inklusiivisen oppimisen ja opetuksen tarpeet • antamalla eväät kokonaisvaltaisen arvioinnin tueksi.

NÄIN MINÄ OPETAN

Uutta intoa omaan opetukseen – lukion englannin opiskelun innostajana blokkisysteemi ja kannustava palaute Teksti PETRA LONKA

M

uutama vuosi sitten, syksyllä 2019, pysähdyin miettimään, miksi olin niin kuormittunut työstäni. Oli haastavaa yrittää opettaa, kun tuntui, että vastaanottaja ei ole mukana jutussa. Kun selitin epäsuoran kysymyksen aikamuotomuutoksia, takarivissä välkkyi Minecraft ja keskirivin kohdilla oli Snapchat-kuvasessio. Kuuntelikohan kovinkaan moni opetustani? Valitettavasti joidenkin nuorten potentiaalinen oppiminen jäi saavuttamatta. Jotain oli muutettava.

Kysymyksiä seurasi muutos Miten lukiolainen innostuu englannin oppimisesta? Miten opiskelijan keskittyminen pysyy opittavassa asiassa? Miten opiskelija ottaa itse vastuun työskentelystään ja taitojensa kehittymisestä? Miten työskentelyyn löytyy ilo ja kunnianhimo?

Pohdimme kysymyksiä kollegani Minna Rossin kanssa.

Koimme, että nuori ei ota vastaan valmista eikä aktivoidu, ellei hän pidä asiaa henkilökohtaisesti merkittävänä. Kysyimme itseltämme, toteutuuko opettamani nuoren kohdalla hänen yksilöllinen oikeutensa tulla kohdatuksi ja valmennetuksi kohti parempaa osaamista. Mitäpä jos käytän oppitunnin 75 minuuttia siihen, että mahdollistan oppijalle oman tavan, tason ja tahdin työskennellä?

Opettajajohtoinen opetus sai jäädä. Lähdimme kokeilemaan meille uutta systeemiä englannin opetukseen: yksilöllistä, kannustavaa, runsaasti palautetta, säännöllistä arviointia ja itsereflektiota sisältävää. Kyseessä ei ole tietenkään mikään uusi keksintö – käänteinen oppiminen, oppimisen omistajuus ja itseohjautuvuus ovat tunnettuja ilmiöitä. Jo ensimmäisen ”kokeilukurssin” jälkeen koimme muutoksen voiman. Myös palaute opiskelijoilta oli hämmästyttävän positiivista ja reflektoivaa.

Coaching-filosofia ja blokkisysteemi Pohdimme asiaa ensin oppimiskäsityksen kannalta: Mitä oletamme oppijalta? Jokainen yksilö luokassa on arvokas. Jokainen osaa jo jotakin. Jokainen ansaitsee tulla kuulluksi, kohdatuksi ja nähdyksi. Jokainen nuori ansaitsee kuulla, että on hyvä sellaisenaan ja että olen opettajana tässä juuri häntäkin varten. Roolien riisuminen oli ensimmäinen ratkaiseva askel: ”Olen teidän ’coachinne’, ja minulle on tärkeää, että opitte ja koette onnistumisen tunnetta.”

Oppimisen ja aidon innostuksen edellytys on turvallinen ilmapiiri ja hyväksyntä. Heikosti englantia osaava nuori on

16

TEMPUS 5 / 2022

yhtä arvokas kuin huippuosaaja. Tämä on ollut opiskelijoiden mukaan tärkeää ja vapauttavaa kuulla ääneen. Luottamuksen herättäminen heti ensimmäisellä tunnilla on pohja blokkisysteemille. Kannustava diskurssi on käynnissä jokaisella oppitunnilla: ”Hei miten sinulla menee, miten tehtävät sujuvat ja tarvitsetko apua? Oletpa hienosti osannut tehdä tuon haastavan tehtävän, jatka samaan malliin!”

Blokkisysteemissä opettaja vapauttaa oppijat säätelemään itse omaa työskentelyään. Opettaja kiertelee, juttelee, antaa palautetta, neuvoo, kyselee, ohjaa työskentelyyn ja kannustaa luokassa koko oppitunnin ajan. Mitä oppijat tekevät? He työskentelevät. He ottavat itse vastuun tehtävistään ja siitä, mitä voivat ja ehtivät tunnilla tehdä, taitojensa ja kykyjensä mukaisesti.

Kyseessä ei ole tietenkään mikään uusi keksintö – käänteinen oppiminen, oppimisen omistajuus ja itseohjautuvuus ovat tunnettuja ilmiöitä.

Jo ensimmäisen ”kokeilukurssin” jälkeen koimme muutoksen voiman.

Opintojakson rakenne Aloitamme opintojakson aina tutustumisella. Haluan tietää, mitä kukin osaa ja miten opiskelijat näkevät itsensä. He saavat minulta viestin, jossa esitän heille kysymyksiä aiemmasta englannin oppimisesta, siihen liittyvistä peloista, tavoitteista, yleisestä jaksamisesta ja mielialasta. He vastaavat rehellisesti, koska he kokevat, että olen tosissani kiinnostunut. Mikäli haluan, että he innostuvat oppimisesta, minun on satsattava siihen myös. Tämä on didaktinen ja psykologinen keino kohdata oppija. Vastaan heille palautteessa esimerkiksi näin: ”Hienosti pohdit omaa oppijapersoonaasi. Ei tarvitse jännittää, näin jo tekstistäsi, että englanti sujuu kivasti! Kiitos, että kerroit lukivaikeudestasi, otetaan se huomioon. Tsemppiä opintojaksolle!”

Omatahtinen työskentely mahdollistuu siten, että tehtävät ovat valmiissa, selkeissä paketeissa. A-englannin opintojakso sisältää lukiossamme 18 oppituntia, kukin 75 minuuttia.

Jaoimme ne kolmeen ”blokkiin”. Jokaisessa on oma teemansa, jonka määrittelee LOPS21:n mukainen oppikirja. Yhden blokin 6 oppituntia noudattavat aina samaa kaavaa:

NÄIN MINÄ OPETAN

1. tunti = intro ja suulliset harjoitukset teemasta ja sanastosta 2. tunti = kuuntelutunti: videot, podcastit, musiikkia 3. tunti = tekstitunti: oppikirjan kappale/artikkeli, sanastotehtäviä 4. tunti = kielioppi 1: johdatus, harjoitukset 5. tunti = ainekirjoitustunti: teemasta valittu otsikko ja tekstityypin ominaispiirteiden harjoittelu 6. tunti = kertaus, blokkitesti (sanastosta ja kieliopista) ja laaja itsearviointi omasta tekemisestä tässä blokissa Jokainen tunti sisältää ohjeet ja tehtävät selkeässä ja visuaalisesti inspiroivassa paketissa alustallamme. Julkaisen tunnin sisällön aina tarkalleen tunnin alussa. Tehtäviä on yleensä 5–10. Tehtvät ovat voimakkaasti eriyttäviä, ja myös haastavia lisätehtäviä löytyy. Tehtäviä saa aina tehdä haluamallaan tavalla: yksin, parin kanssa, porukassa, luokassa, käytävässä, musiikkia kuunnellen tai opettajan avustamana. Tämä vapaus on tuonut mukanaan vastuuseen opettelun. Edistyneemmät tekevät kaikki tehtävät, hitaammat tekevät parhaansa mukaan perustason tehtäviä.

Kuudennen tunnin testi on ratkaisevassa asemassa. Blokkitestissä testataan, mitä on opittu. Blokkitesti käsittää sanaston ja kieliopin sekä mahdollisesti lyhyen luetunymmärtämisen tai kuuntelun. Blokkitestin lopussa on aina laaja itsearviointi, jossa on ohjatut ja monipuoliset kysymykset omasta tekemisestä viimeisten kuuden tunnin aikana. Opiskelijat ovat kovin kriittisiä itseään kohtaan: ”Olisi pitänyt tehdä vielä enemmän tehtäviä. Osasin aika hyvin, mutta pari kohtaa jäi nyt arvaukseksi, ja se harmittaa. Ensi blokissa teen vielä kovemmin töitä ja kysyn opelta apua useammin!”

Valmentajan tehtävä on tsempata ”Valmentajana” tsemppaan opiskelijoita joka tunti kohti blokkitestiä. He ymmärtävät, että työskentelemme tavoitetta kohti, ja ovat todella kiinnostuneita omasta tuloksestaan. Usein he haluavat jutella tuloksesta ja pyytävät apua siihen, miten he voisivat oppia vielä paremmin. Huippuosaajat erottuvat jo ensimmäisessä blokissa; heitä kannustan itsenäisesti kohti haastavia lisätehtäviä. Myös oppimisvaikeudet tulevat ilmi: heikot osaajat näkyvät heti, ja voin kohdistaa aikani heille paremmin.

Tekeminen tunneilla on moninkertaistunut, ja monella se on jo hyvinkin itseohjautuvaa. Emme anna läksyjä ollenkaan, mikä motivoi nuoria ahkeroimaan tunnin aikana, ettei hommia jää kotiin. Korostan, että vapaa-aika on arvokasta ja sitä tarvitaan lepoon ja eheytymiseen. Ehdimme taatusti saavuttaa kurssin tavoitteet käyttämällä 225 minuuttia viikossa englannin opiskeluun. Merkittävää on se, miten käytämme nuo 225 minuuttia.

man paljon tehtäviä. Tämä saattaa selittyä sillä, että arviointi ja palaute on säännöllistä ja näkyvää.

Blokkisysteemi treenaa kohti opintojakson loppukoetta, jossa on kaikista blokeista teemasanastot, kieliopit, kuullun ja luetun ymmärtämiset ja kirjoitelma. Blokkien avulla tähän on valmentauduttu, ja lopputaidonnäyte on tärkeä ja motivoiva tekijä työskentelylle. Useimmiten tässä onnistutaan hyvin, ja uusintakokeet ovat merkittävästi vähentyneet. Opintojakson lopulliseen arvosanaan vaikuttaa tietenkin kaikki opiskelijan tekemä työ ja näyttö.

Kokemuksia opettajan kannalta Ennen mietin jo aamulla työmatkalla tuntien kulkua ja siirtymiä. Stressasin sitä, että nuoret eivät vaikuttaneet kiinnostuneilta tai kunnianhimoisilta. Koen tämän johtuneen nimenomaan siitä, etten täysin mahdollistanut heille oppimisen kokemuksia ja oman työskentelyn autonomiaa. Blokkisysteemi syntyi kokeilumielessä, mutta se on muuttanut työni täysin.

Kollegani Minnan kanssa käymme syviä keskusteluja ja kokemusten vaihtoa päivittäin. Olemme itse innostuneet ihan uudella tavalla työstämme.

Blokkisysteemi soveltuu erinomaisesti lukion A-englannin opiskeluun, ja Minnalla on siitä hyviä kokemuksia myös lyhyestä saksasta. Kokonaisen opintojakson kaikkien 18 tunnin sekä testien ja loppukokeen valmistaminen on vienyt meiltä aikaa, mutta siitä voi olla nyt kiitollinen, sillä lähes kaikki ENA-opintojaksot ovat meillä valmiina eikä meidän tarvitse enää käyttää aikaa tuntien suunnitteluun. Keskitymme oppijaan.

Nuoret ja maailma ovat muuttuneet kuten myös tiedon saatavuus, tunnistettavuus ja kyky soveltaa sitä. Myös opettajan työn täytyy muuttua ja elää ajassa. Pyrkimys kohti onnellisempaa ja hyvinvoivaa yksilöä on tämän oppimismetodin lähtökohtana. Vuorovaikutus nuorten kanssa on antoisaa: kun heille antaa vastuun ja arvostuksen, sen saa itse heiltä takaisin.

Tulevaisuus on nuorten, ja he ovat osoittautuneet luottamuksen arvoisiksi.

KERRO MEILLE! Oletko itse tehnyt opetuskokeiluja? Haluaisitko kertoa niistä Tempuksessa? Ota yhteyttä toimitukseen: anna.halme@sukol.fi.

Arviointi ja arvosana Työskentelyn kannustimena on se, että jokaisen blokin tunnin tehtäviä tulee suorittaa omalla taito- ja tavoitetasollaan opintosuorituksen saamiseksi. Tämä on jatkuvan keskustelun aiheena tunneilla: Kuinka paljon tehtäviä tulee tehdä? Onko jokaisen tehtävä yhtä paljon? Riittääkö minimimäärä? Mitä jos tekee nopeasti kaikki? Saako kotona kuitenkin jatkaa? Yllättävä havaintomme on, että nuoret haluavat tehdä mahdollisim-

Kirjoittaja: Petra Lonka Petra Lonka on englannin kielen lehtori Lahden Lukio Gaudiassa.

17

NÄIN MINÄ OPETAN

Yhteisopettajuus virtuaalisissa oppimisympäristöissä Arbeta tillsammans -hankkeessa kirjoittajat pääsivät kokeilemaan virtuaalista yhteisopettajuutta.

Teksti ja kuvat IDA VALTONEN, MARITA METSÄVAINIO ja MARJO NISSILÄ

S

yyskuussa 2022 päättyneen Interreg Nord Arbeta tillsammans -hankkeen tavoitteena oli edistää Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen välistä yhteistyötä, jolla on rakennettu yhteistä työmarkkina-aluetta.

Hankkeen päätavoitteena oli hankeverkoston ja sidosryhmien välisellä yhteistyöllä lisätä tietoisuutta rajan ylittävän työvoiman liikkuvuuden mahdollisuuksista pohjoisilla työmarkkinoilla ja vähentää työvoiman liikkuvuuden esteitä.

Hankkeessa järjestettiin kieli- ja kulttuurikoulutuksia, joiden tavoitteena oli ruotsin kielen taidon ja kulttuurintuntemuksen vahvistaminen. Päämääränämme oli kasvattaa rohkeutta ja uskallusta käyttää ruotsin kieltä erilaisissa käytännön puhetilanteissa. Halusimme kehittää osallistujaorganisaatioiden henkilöstön, opiskelijoiden ja työnhakijoiden valmiuksia ja osaamista toimia ruotsin kielellä Pohjois-Ruotsin toimintaympäristössä ja työmarkkinoilla. Tavoitteenamme oli myös vahvistaa positiivista asennetta ja ajattelua ruotsin kieltä ja rajanylittävää työskentelyä kohtaan.

Yllättäen virtuaaliseksi Hankkeemme käynnistyi keväällä 2020 juuri, kun maailmanlaajuinen pandemia alkoi rajoittaa käytännön yhteistyötä ja liikkuvuutta maiden välillä ja myös Suomen ja Ruotsin yhteisellä rajalla. Ehdimme tavata toisemme kerran kasvokkain, ennen kuin siirryimme työskentelemään ja järjestämään kokouksia pelkästään virtuaalisesti Zoomin ja Teamsin välityksellä. Kielikoulutuksemme sai näin välittömästi uudet muodot ja työtavat.

Toteutimme kieli- ja kulttuurikoulutuksissamme hedelmällistä yhteisopettajuutta ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen kieltenopettajien kesken, kun me Oulun ammattikorkeakoulun, Koulutuskuntayhtymä OSAOn ja Ammattiopisto Lappian kieltenopettajat verkostoiduimme hankkeessa yhteistyön merkeissä. Olemme taustoiltamme hyvin erilaisia ammatillisia kieltenopettajia, sillä paitsi että tulemme eri koulutusasteilta, opetamme myös monia erilaisia tutkinto-ohjelmia ja osaamisaloja omissa organisaatioissamme.

Erilaisista taustoistamme ja osaamisalueistamme oli meille todella paljon hyötyä ja iloa yhteisopettajuudessamme, koska kielikoulutustemme kohderyhmät olivat hyvin monimuotoisia kielitaitotasoltaan, iältään, koulutukseltaan ja maantieteelliseltä sijainniltaan.

18

TEMPUS 5 / 2022

Aikataulutus tärkeää Yhteistyömme alussa oli tärkeää sopia ja varata meidän opettajien omiin aikatauluihimme yhteistä hanketyöaikaa, jotta tehokas työskentely oli mahdollista. Aloitimme rakentamalla koulutukselle Moodleen kaikille kielikoulutuksiin osallistuville yhteisen oppimisympäristön, joka sisälsi temaattisia moduuleita materiaaleineen. Kuvasimme myös videon, jolla me opettajat esittelimme Moodlessa itsemme sekä koulutuksen ja sen tavoitteet.

Levittääksemme tietoa hankkeesta ja koulutuksistamme järjestimme ensin virtuaalisen kielikahvilan hankkeen organisaatioiden johdolle. Aloimme myös toteuttaa ensimmäisiä alkeis- ja jatkotasoisia virtuaalisia kieli- ja kulttuurikoulutuksia hankeorganisaatioiden opiskelijoille ja työnhakijoille. Alkuvaiheessa kartoitimme opiskelijoiden suullisen kielitaidon tasoa alkuhaastatteluilla, joiden perusteella osallistujat sijoittuivat kahteen eri kielitaitotasoryhmään. Ensimmäisistä koulutuksista saatujen kokemusten ja Moodle- ja WebRopol-palautteiden perusteella pystyimme tekemään toteutuksiin muutoksia ja parannuksia, jotka otimme käyttöön seuraavissa koulutuksissamme. Kahden hankevuoden aikana toteutimme kaiken kaikkiaan seitsemän erisisältöistä yhteisopettajuuteen perustuvaa ruotsin kieli- ja kulttuurikoulutusta.

Yhteisopettajuus kieli- ja kulttuurikoulutuksissa Onnistunut ja tuloksellinen yhteisopettajuus ja innovointi edellyttää meiltä kieltenopettajilta joustavuutta, heittäytymiskykyä ja luovuutta. Olemme valmiita jakamaan omaa tietoamme ja osaamistamme kollegoidemme kanssa ja pystymme ottamaan heiltä vastaan palautetta, kehittämisideoita ja uusia näkökulmia. Yhteistyöhön sitoutuminen on myös tärkeää, jotta pystytään toteuttamaan suunnitellut toimenpiteet ja päästään sovittuihin tavoitteisiin. Kaikkien osapuolten sitoutumisesta kasvaa luottamus ja usko yhteisen tekemisen merkityksellisyyteen. Eduksi yhteistyössä on samankaltainen näkemys suullisen kielitaidon kehittämisen tavoitteista ja metodeista.

Päätimme yrittää uudistaa ja tuulettaa koulutuksiin osallistujien asenteita ja käsityksiä ruotsin kielen opiskelusta ja oppimisesta. Haasteena oli, miten herätellä eloon heidän uinuvaa ruotsin kielen osaamistaan ja rohkaista heitä puhumaan ruotsia omalla tasollaan ja omalla tavallaan virheistä välittämättä.

Joskus kielellinen itsetunto kaipaa sparraamista, ja se vaatii

NÄIN MINÄ OPETAN

ten hellittäessä hetkeksi pystyimme myös järjestämään kielikahvilan paikan päällä hankeorganisaatioiden kampuksilla Oulussa, Torniossa ja Kemissä.

Koulutuksiimme osallistui 254 henkilöstön edustajaa. Lisäksi yhteensä 69 opiskelijaa ja työnhakijaa harjoitteli kielikahviloissamme esittäytymistä ja kertomista itsestään, harrastuksistaan, koulutuksestaan, opinnoistaan ja osaamisestaan. Työpaikan hakemista, hissipuheita, työhaastatteluja ja kiitospuheita harjoiteltiin ja simuloitiin, ja näitä taitoja opiskelijat saivat harjoitella myös käytännössä Pohjois-Ruotsiin suuntautuneella opintomatkallaan. Laadimme yhdessä opiskelijoille työnhakuun liittyviä kirjallisia tehtäviä, jotka he lähettivät Moodleen palautteen saamista varten. Näitäkin palautteita annoimme yhteistyössä.

Yhteisopettajuutemme hankkeessa sisälsi kieli- ja kulttuurikoulutusten ja kielikahviloiden lisäksi esimerkiksi opintomatkojen suunnittelua, järjestämistä ja niihin osallistumista, koulutusten ja tapahtumien palautekyselyiden laatimista, hankkeen esitelmien valmistelua ja pitämistä sekä artikkelien ja blogien kirjoittamista.

Miksi yhteisopettajuus kannattaa?

Kampusfika med Marita och Marjo.

ruotsin opettajalta taitoa kannustaa, rohkaista ja motivoida kielenoppijoita käyttämään jo olemassa olevaa, aiemmin hankittua kielitaitoa ennakkoluulottomasti ja vapautuneesti.

Virtuaalisessa ympäristössä visuaaliset, sisällöllisesti kiinnostavat ja houkuttelevat opiskelumateriaalit ovat tärkeässä roolissa. Näitä materiaaleja saimme yhdessä suunnitella, kehittää ja toteuttaa yhteisopettajuutena hanketyöajalla. Myös erilaisten digitaalisten työkalujen käyttöönotto oli helpompaa ja antoisampaa yhdessä suunnitellen ja oppien. Esimerkiksi Adobe Express, Quizziz, Kahoot, Padlet, Mentimeter ja Wheel of Names inspiroivat meitä laatiessamme ruotsin kielikoulutuksiin innostavia aktiviteetteja.

Rentoa ja kannustavaa opiskelua Kieli- ja kulttuurikoulutuksien etätapaamisissa meillä oli aina mukana useampi kieltenopettaja. Tunneilla lyhyen juonnon ja teemojen esittelyn jälkeen siirryimme työskentelemään kokouksen pienryhmätiloihin, joissa oli mukana oma kieltenopettaja ohjaamassa keskustelua ja auttamassa tarvittaessa erilaisissa kielipulmissa. Pienryhmissä osallistujat pystyivät matalalla kynnyksellä harjoittelemaan ruotsin kielen puhumista erilaisissa käytännön tilanteissa. Kaikkien tuntiaktiviteettien tarkoituksena oli kehittää suullista ruotsin kielen taitoa rennossa ja kannustavassa ilmapiirissä.

Tuntiaktiviteettien teemat olivat hankkeen tavoitteiden mukaisia ja kulloisellekin kohderyhmälle suunnattuja. Henkilöstön kieli- ja kulttuurikoulutus perustui virtuaalisiin kielikahviloihin, joissa eri hankeorganisaatioiden henkilökunta pääsi yhdessä harjoittelemaan omaan työhönsä liittyviä teemoja ja tilanteita sekä verkostoitumaan keskenään. Epidemiarajoitus-

Alussa meiltä vei aikaa oppia tuntemaan toisemme ihmisinä ja työtovereina, koska emme olleet tavanneet aikaisemmin.

Pääsimme tutustumaan toistemme ajatuksiin opettamisesta ja oppimisesta, ja saimme käsityksen toistemme työtavoista. Erilaiset vahvuudet ja osaamisalueet yhteen tuotuina antoivat korvaamatonta lisäsisältöä yhteistyöhömme. Onneksi hankkeemme oli pitkäkestoinen ja pystyimme järjestämään erilaisia koulutuksia, tapahtumia ja kielikahviloita niin runsaasti, että meillä oli aikaa kehittää hyviä yhteistyön muotoja. Erilaisuuksistamme muodostui valtava yhteinen rikkaus, josta saimme toisiamme tukien ammentaa uusia ideoita koko hankkeen ajan.

Paitsi että virtuaaliset työkalut tarjosivat meille aivan uusia mahdollisuuksia toteuttaa koulutuksia monimuotoiselle osallistujajoukolle maantieteellisesti laajalla alueella, asettivat ne meille myös omat haasteensa. Organisaatioissamme muun muassa käytettiin eri kokousalustoja, joten meidän piti ottaa nopeassa aikataulussa haltuun toistemme työkalut.

Luova ja yhteisöllinen hanketyö tarjoaa virkistävää vaihtelua tavallisen opetustyön hektisyyden, rutiinien ja vaatimusten rinnalla. Pystyimme käyttämään hanketyöaikaa sellaisten uusien sisältöjen suunnitteluun ja kehittämiseen, joihin opettajan arjessa harvoin on mahdollisuutta. Kaikki, mitä yhdessä teimme, koimme ja opimme hankkeessa, jää meissä elämään.

Se kulkee mukanamme työelämässä ja -yhteisössä sekä tulevissa työtehtävissämme. Koska kokemuksemme yhteisopettajuudesta oli pelkästään positiivinen, toivoisimme voivamme jatkaa yhteistyötämme myös tulevaisuudessa jossakin muodossa.

Kirjoittajat: Ida Valtonen, Marita Metsävainio ja Marjo Nissilä Ida Valtonen ja Marita Metsävainio toimivat Oulun amk:ssa ja Marjo Nissilä Koulutuskuntayhtymä OSAOssa kieltenopettajina.

Hankkeen sivut: arbetatillsammans.com

19

KANSAINVÄLISYYS

During our Winter Olympics pop-up event pupils had multiple sessions with different activities during their recess breaks. Here, pupils are playing in the Ice Hockey station.

Global Citizenship Education in Action The Koulupolulta maailmankansalaisuuden valtatielle project was carried out at the University of Eastern Finland (UEF) and the two UEF Teacher Training schools, Tulliportti and Rantakylä, from 2020 to 2022. The project was designed and implemented by international students as a part of their teacher training studies and project work related to global education.

By IRIS HUBBARD, JENNY TORROLEDO CASTILLO, HANNA-MARI KOISTINEN, RITVA KANTELINEN

20

TEMPUS 5 / 2022

KANSAINVÄLISYYS

I

n order to develop the pupils’ global citizenship skills, clubs and pop-up events were used to create a more internationally active atmosphere at Rantakylä and Tulliportti Teacher Training Schools. With games, discussions and craft activities pupils were encouraged to ponder the skills needed in growing as a global citizen.

Aims and contents of the project The project promoted a global citizenship mindset in pupils through the organization of after-school clubs, pop-up events, and secondary class visits. The activities were implemented in the frames of the National Core Curriculum for Basic Education and designed around the UNESCO global citizenship topics and learning objectives, and the pupils’ needs, interests, and potential. The project’s main language of instruction was English with the addition of pupils’ home or native languages along with the international project teachers’ first languages.

Music, art, dance, science, home economics, and geography were utilized to promote student engagement and curiosity about global issues. This project aimed to support the growth of lifelong learners who are willing to take action and remain open-minded about their roles as global citizens in our evergrowing intercultural and diverse society.

Students of the World Clubs The after-school clubs were weekly 60-minute sessions for the primary pupils. Pupils were grouped based on their grade level and COVID-19 restrictions. These afternoon clubs were the core of the project. They allowed pupils to discuss and reflect on different topics in a deep and critical way. However, the pupils’ ages and needs demanded teachers to re-evaluate their attitudes toward global citizenship and adapt the concepts and activities to the appropriate level. The topics explored with the pupils included: • cultures from around the world • stereotypes • sustainability • gratitude • space and human representation • art forms • disabilities • conflict resolution • indigenous communities • democracy • privilege • languages from around the world.

Pop-ups and secondary class visits The pop-up events targeted pupils of all ages in basic education during their lunch breaks and recess periods. These popups were mainly short activities connected to the weekly or monthly themes being presented during the weekly afterschool club sessions. These activities were not as in-depth as their club session counterparts. However, these pop-ups reached a higher number of pupils. Some examples of pop-ups were the Charity Days, Winter Olympics, and European Day of Languages where the project teachers each ran their own miniworkshops and sessions, and pupils could drop in with their classes or during breaks.

The class visits and after-school clubs were similar in their content; however, the class visits were drop-in sessions for secondary classes requested by any of the subject teachers at the teacher training schools. These classes consisted of 40 to 60-minute lessons on topics ranging from sustainability to art and the importance of language learning. Topics discussed in

FROM THE SCHOOL-PATH TO THE GLOBAL CITIZENS’ HIGHWAY The Koulupolulta maailmankansalaisuuden valtatielle project (2020–2022) was developed with the intention of promoting language awareness, intercultural communication, and global citizenship education within the University of Eastern Finland’s (UEF) teacher training schools in Joensuu. The first phase of the project was focused only on lower comprehensive school pupils at Tulliportin normaalikoulu (grades 1–6) in March of 2021 and the second phase has now expanded to all levels of the basic education in both UEF teacher training schools, Tulliportin normaalikoulu (grades 1–9) and Rantakylän normaalikoulu (grades 1–9). The project has been funded by the University of Eastern Finland and the Finnish National Agency for Education. The international master’s students at the UEF have been in active role in the implementation of the project.

More information about our events and clubs can be found on our website https:// uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma /koulupolultamaailmankansalaisuuden-valtatielle-ii/. We hope the materials will inspire and help teachers to create their own global citizenship lessons and events.

GLOBAL CITIZENSHIP COMPETENCIES

Each week the clubs focused on topics related to the eight global citizenship competencies identified by the Global Citizenship Education Working Group in 2017. These competencies are • empathy • critical thinking or problem solving • ability to communicate and collaborate with others • conflict resolution • sense and security of identity • shared universal values • respect for diversity and intercultural understanding • recognition of global issues.

Education for global citizenship and sustainable development is one of the Sustainable Development Goals that were set up in 2015 by the United Nations General Assembly and are intended to be achieved by 2030.

21

KANSAINVÄLISYYS

these visits had a different approach; teachers created lessons where pupils showed independent and collaborative research around one of the global citizenship topics highlighted in the session.

Some examples of pop-ups were the Charity Days, Winter Olympics, and European Day of Languages where the project teachers each ran their own mini-workshops and sessions, and pupils could drop in with their classes or during breaks.

For example, one research task from the sustainability lesson was to independently explore and research a sustainability problem and then in teams create an issue tree identifying the causes, problems, and effects of e-waste. The overall aim of these lessons was to discuss global issues with an older audience; however, these lessons could have been more beneficial if conducted in a series with the same pupils rather than in random drop-in sessions with new pupils each time.

Recommendations for future implementation One of the biggest challenges for teachers considering developing global citizenship education is how to make these complex global citizenship concepts, learning outcomes,

22

TEMPUS 5 / 2022

and ideas approachable and relatable to pupils. In addition, the way teachers address global citizenship may lead to the perpetuation of unconscious biases and assumptions. Thus, the first step towards the implementation of global citizenship education should be analyzing attitudes toward global citizenship education and being open to confronting and even reconstructing ways of thinking, acting, learning, and teaching.

This project has modeled that collaboration among all teachers contributed to delivering better and more enriched experiences for pupils. The international and diverse backgrounds of the project teachers, including their different perspectives on language teaching and global citizenship, shaped the way activities were planned and taught. Global citizenship education benefits greatly from critical team reflection, discussion, planning, and implementation. The next step future projects should consider is creating sharing spaces for dialogue, reflection, and ultimately joint collaboration.

Authors: Iris Hubbard, Jenny Torroledo Castillo, Hanna-Mari Koistinen and Ritva Kantelinen Iris Hubbard and Jenny Torroledo Castillo are both master’s students of the Early Language Education for Intercultural Communication (ELEIC) program, University of Eastern Finland (UEF), School of Applied Educational Science and Teacher Education. Hanna-Mari Koistinen is Lecturer of English language, UEF, Tulliportti Teacher Training School. Ritva Kantelinen is Professor of Education, especially language pedagogy, UEF, School of Applied Educational Science and Teacher Education.

KIELITAIDON HYÖDYT

Saksan taito vei suomen kielen opettajaksi Suomen kielen opiskelija ei ehkä ensimmäiseksi arvaisi, että tuleva työura voisikin aueta kotimaan ulkopuolella ja vieraan kielen maisemissa. Niin kävi Mikko Kajanderille, joka opettaa vakituisena lehtorina suomen kieltä ja kulttuuria Wienin yliopiston fennougristiikan laitoksella.

Teksti SATU TASKINEN kuvat SATU TASKINEN, STEFAN BREMER

M

ikon työhuone yliopistolla on Wienin vanhan sairaala-alueen tiloissa Alsergrundin kaupunginosassa. Kampus nimeltä Altes AKH on tunnelmallinen suojeltujen, satoja vuosia vanhojen rakennusten kompleksi. Sen yhteydessä toimii ravintoloita, ruokakauppa ja kirjakauppa. Keskellä on puisto, johon talvisin nousee joulutori. Suomalais–ugrilaisen laitoksen edessä maamerkkinä on suihkulähde.

Mikon tie Wieniin on kulkenut lukuisien etappien kautta.

Jotta kielen opetustyötä voi tehdä ulkomailla, on luonnollisesti osattava kunnolla jokin vieras kieli. Avaimeksi Mikon tulevaan työuraan osoittautui yläasteella aloitettu saksa. ”Oli tavallaan sattumaa, että aloin opiskella juuri saksaa”, Mikko kertoo. ”Olen syntynyt vuonna 1977, ja kävin koulua Joensuussa, kun kolmannen vieraan kielen valinta tuli ajankohtaiseksi. Vaihtoehtona oli saksan lisäksi ranska. Jonkin verran opiskeltiin myös venäjää. Koska isosiskoni oli valinnut ranskan ja halusin muun kuin hän, valinta oli selvä.”

Göttingenin harjoittelusta lähti liikkeelle varsinainen lumipalloefekti. ”Sain harjoittelupaikan Hampurista vuonna 2001 yhdeksi lukukaudeksi”, Mikko kertoo, ”ja tämä poiki sen, että valmistuttuani sain äitiysloman sijaisuuden Helsingin saksalaisesta koulusta.” Sen jälkeen tulikin puhelu Kölnin yliopistosta, jossa tarvittiin sijaista. Suomea opettavissa saksankielisissä laitoksissa oli ilmeisesti kiirinyt sana harjoittelijasta, joka mieluusti lähtisi ulkomaille töihin. Kahden Kölnin–vuoden

Erasmus-vaihto poiki tilaisuuksia Mikko valmistui vuonna 2002. Hän on opettanut päätoimisesti jo 20 vuotta. Mutta aloitetaan opintojen alusta: ”Opiskelin suomen kieltä ja kirjallisuutta sekä puheviestintää ja vähän journalistiikkaakin, pääasiassa Jyväskylän yliopistossa. Jossain vaiheessa tajusin, että sieltä oli mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon! Siihen aikaan juuri kukaan suomen opiskelija ei lähtenyt vaihtoon, koska ajatus oli, ettei siinä ole mitään järkeä.

Mutta ajattelin, että ehdottomasti haluan lähteä, ensinnäkin sen vuoksi, että opin jotain vierasta kieltä.”

Valintakriteeri oli päästä sellaisen maan yliopistoon, jossa äidinkielenä puhuttaisiin muuta kuin englantia. Yliopiston olisi lisäksi tarjottava ulkomaalaisille suomen kielen opetusta. Kohteeksi valikoitui Göttingen, ja vaihtovuoden aikana Mikon saksan taito otti ison harppauksen. ”Göttingenissä menin kysymään lehtorilta, saako oppitunteja tulla seuraamaan.

Vastaus oli myönteinen, sillä lisäyksellä, että jos tulee, joutuu töihin.”

Fennougristiikan laitos on on AKH:ssa (lyhenne sanoista Allgemeines Krankenhaus).

23

KIELITAIDON HYÖDYT

jälkeen Mikko ehti hetken olla Suomessa tekemässä väitöskirjaa, ja kun Wienissä aukeni 2-vuotinen paikka, hän haki sitä ja sai sen. Kahden vuoden jälkeen paikka vakinaistettiin.

Wienin yliopiston suomen kielen ja kulttuurin ohjelma on yhteensä kolmivuotinen. Opinnot alkavat nollasta, ja joka jaksaa käydä kaikki kuusi suomen kurssia, pääsee B1- tai jopa B2-tasolle. Se on tavoite. Mikko kertoo, että opintoyhmät on jaettu kolmeen eri tasoon ja niissä on vaihteleva määrä opiskelijoita, kaikissa ryhmissä kuitenkin alle kymmenen. Koronan aikaan ryhmät ovat vähän pienentyneet. ”Kielten opettaminen etänä varmasti on vaikuttanut siihen, että opiskelijoita on jäänyt pois”, Mikko tiivistää. Toisaalta jäljelle jääneet opiskelijat ovat hyvin motivoituneita ja jaksavat yrittää.

Wieniin tulee opiskelijoita myös ympäröivistä maista. Mikko kertoo, että heitä saapuu Unkarista, Sloveniasta, Kroatiasta, Saksasta, Etelä-Tirolista ja muiltakin lähialueilta: ”Korkeintaan puolet suomen opiskelijoista on itävaltalaisia. Se johtuu toisaalta maan historiasta ja toisaalta siitä, ettei tällaista ainetta opeteta yliopiston tasolla muualla Itävallassa.”

Sano tavoitteesi kirkkaasti ja selvästi ääneen Mikko tietää omasta kokemuksestaan, että kielen oppimiseen auttaa kovasti, jos on tietoinen omasta motivaatiostaan. Siksi hän kysyy sitä omilta opiskelijoiltaan aina opintojen alussa. ”Siihen voi palata, jos opinnot tuntuvat joskus hankalilta.”

Suomen oppimishalut juontuvat usein jostain kulttuuriin liittyvästä asiasta kuten suomalaisesta bändistä. Joku pitää

suomalaisista elokuvista. Yksi opiskelija oli Alvar Aallon arkkitehtuurin ihailija. Hyvä kannustin on myös haave opiskelusta Suomessa joskus tulevaisuudessa, ja toki joillakin on perheeseen liittyviä syitä.

Mikon mielestä Euroopassa saksa edelleen on vahva iso kieli. Ruotsin taitaminen sitä paitsi tukee saksan opiskelussa. ”Suomen kielellä on maine erikoisena EU-kielenä”, Mikko sanoo. ”Jotkut valitsevat opinnot sen takia. Kääntäjäksi haluavat ovat hoksanneet, että harvinaisen kielen taitajalle voi löytyä hyvin töitä. Erilaisella tutkinnolla voi erottua muista hakijoista.”

Pohtiessaan omaa suhdettaan saksan kieleen Mikko tulee tulokseen, että olisi voinut tehdä samankaltaisen matkan Euroopassa myös jonkin muun kielen parissa. Uskaltautuminen mihin tahansa vieraaseen kieleen on Mikon mielestä tärkeää ja kiinnostavaa siksi, että kieli lopulta tekee kommunikaation mahdolliseksi: ”Kielitaito – ihmisten välinen yhteisymmärrys, näin hienosti sanottuna – rakentuu, kun pääsee puhekontaktiin toisen ihmisen kanssa. Nautin tästä, ihan millä kielellä vain. Kun tulee tämä, että hei, hän ymmärsi minua.”

Mikon kokemuksen mukaan kielen puhumista ei kannata pelätä. Kerran hän sattui Puolassa tilanteeseen, että piti vaihtaa junaa eivätkä liput käyneetkään. Lipunmyyntitiskillä kukaan ei osannut saksaa eikä englantiakaan. ”Lopulta teimme niin, että minä puhuin suomea ja he puolaa. Tilanne selvisi, koska kaikki tiesivät, mistä on kysymys: kaupungeista, kellonajoista ja maksusta. Jos siinä tilanteessa olisin ollut sanomatta mitään, se olisi ollut huomattavasti huonompi vaihtoehto. He hoksasivat saman, ja asia järjestyi, vaikka toistemme kielistä kumpikaan osapuoli ei tajunnut mitään.”

Älä masennu vaikeuksista

Wienin yliopiston suomen kielen ja kulttuurin opinnot alkavat nollasta. Joka jaksaa käydä kaikki kuusi suomen kurssia, pääsee B1- tai jopa B2-tasolle.

24

TEMPUS 5 / 2022

Mikko muistelee, että aikoinaan koulussa muut sijamuodot olivat helposti ymmärrettäviä mutta kesti pitkään oppia ymmärtämään, mikä on akkusatiivi ja miten se toimii. Ääntämiseen liittyy joskus vaikeuksia edelleen. Mikkoa naurattaa, kun hän kertoo, millaista hänen mielestään on esimerkiksi erilaisten s-äänteiden ääntäminen samassa sanassa. Vaikkapa saksalaisen uutislähetyksen nimi Tagesschau. Ei auta ehkä kuin katkaista sana keskeltä, ettei siitä tulee suhuässäpuuroa. ”Saksan opiskelusta puhuessa usein törmää siihen, että saksan artikkelit ja niihin liittyvät taivutukset voivat pelottaa.”

Vieraan kielen ympäristössä toimiva ja vierasta kieltä opettava konkari vakuuttaa, ettei kannata juuttua virheiden tai tiettyjen asioiden ulkoaopettelemisen kauhuun. Kieleen kannattaa uskaltaa mennä sisään ja luottaa, että se alkaa pikkuhiljaa aueta, kun sitä käyttää yhä enemmän. Ottaa vain uudet sanat rohkeasti suuhun. ”Kieltä oppii kommunikaatiotilanteissa hyvin kiinnittämällä huomiota siihen, miten äidinkielen puhuja jonkin asian

KIELITAIDON HYÖDYT

sanoikaan. Jos taivutusten palapeliä ajattelee liikaa, puhumisesta ei tule mitään. Kannattaa kuunnella puhetta ja vaikka laulujen sanoja, ja siitä sitten alkaa luonnollisesti muistaa.“

lapset, jotka ovat käyneet molemmissa maissa koulua, sanovat, että täällä opettajat selittävät asiansa, ja jos oppilas ei pärjää, hänelle hommataan tukiopetusta, jos vanhemmilla on rahaa.”

Saksankielinen maailma on monimuotoinen

Jokainen kulttuuri on oma erityinen maailmansa

”Jopa vaihto pohjoisesta Göttingenistä Kölniin oli pienoinen kulttuurisokki. Ja Itävalta on samasta kielestä huolimatta kokonaan toinen maa”, Mikko kertoo. Wienissä Mikon oli aluksi vaikeaa saada ihmisiin kontaktia. He vaikuttivat kovin pidättyväisiltä. Kuoro osoittautui lopulta hyväksi paikaksi löytää tuttavuuksia. ”Kysymys ulkomaalaiselle oli ja vieläkin usein on, että mistä tulee, kuinka viihtyy ja kuinka kauan aikoo olla.” Ehkä wieniläisten onkin tärkeää ensin tietää, kuinka sitoutunut toinen ihminen on. ”Olen oppinut vastaamaan näin: päivä päivältä pidän enemmän Wienistä, ja minulla on vakituinen työ, eli saan itse päättää, kuinka kauan haluan olla, enkä ole lähdössä pois.”

Wienissä on hyvä olla ja elää. Sen huomaa sitä paremmin, mitä pidempään kaupungissa asuu. Jos Suomesta jonkin asian voisi tuoda, se olisi Mikon mielestä koulu. Omia lapsia hänellä ei ole, mutta tuttavia kuunnellessa on tullut selväksi, että mikään varsinainen lapsiperheiden paikka Itävalta ei ehkä ole. ”Koulusysteemi on vähän vanhanaikainen. Suomessa se on tasa-arvoisempi. Opettajat kantavat enemmän vastuuta siitä, että asiat tulevat selitettyä oppilaille niin, että he oppivat. Tuttavien

Mikon mielestä Euroopassa saksa edelleen on vahva iso kieli.

Ruotsin taitaminen sitä paitsi tukee saksan opiskelussa. ”Saksa on tärkeä kaupankäynnin kieli suomalaisille. Vaikka osattaisiinkin englantia, niin kun ymmärtää toisen osapuolen omaa kieltä, se edistää työssä, sopimusten tekemisessä ja asiakkaan kanssa monia asioita paljon. Pääsee eri tavalla kontaktiin, kun on kieli, joka ei ole vieras molemmille.”

Mikolle itselleen kielitaidosta on iloa erityisesti musiikin parissa, lauluharrastus kun on jatkunut edelleen. ”On hirveän hienoa, että ymmärtää, mitä laulaa. Huomasin jo kuorossa, että oli ihan eri asia, kun lauloimme italiaksi, jota en osaa. Saksan taito avaa Lied-laulut uudelle tasolle. Jos en osaisi kieltä, tärkeä osa laulujen maailmasta jäisi pois.”

Kirjoittaja: Satu Taskinen Satu Taskinen on Wienissä asuva suomalaissyntyinen kirjailija.

Lähde mukaan Erasmus+ -ohjelmaan!

Kehitä kouluasi tai päiväkotiasi kansainvälisellä toiminnalla. Erasmus+ -ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia varhaiskasvatuksesta lukiokoulutukseen: Lyhytkestoiset liikkuvuushankkeet tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa oppilas-, opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuksia. Hakuaika päättyy helmikuussa.

Akkreditointi on laatuvarmistettu Erasmus+ -jäsenyys, joka mahdollistaa pitkäjänteisen oppilas-, opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuustoiminnan.

Hakuaika päättyy lokakuussa.

Kumppanuushankkeissa voi testata, kokeilla ja kehittää erilaisia toimintatapoja tai menetelmiä sekä vaihtaa hyviä käytänteitä eurooppalaisessa yhteistyössä. Hakuaika päättyy maaliskuussa.

Pienimuotoiset kumppanuushankkeet sopivat erityisesti eurooppalaista yhteistyötä aloitteleville kouluille. Hakuajat päättyvät maalis- ja lokakuussa.

Katso tarkemmat hakuajat, hakuohjeet ja infotilaisuuksien ajankohdat verkkosivuiltamme: oph.fi/kvpalvelutkouluille Ota yhteyttä: erasmus.yleissivistava@oph.fi

25

SEMINAARISSA KUULTUA

Monikielisyys työyhteisössä Työyhteisöjen monikielisyyttä lähestyttiin useasta näkökulmasta kielten ja viestinnän asiantuntijoiden kevätpäivillä.

Teksti SANNA KUKKONEN ja MARJAANA HALSAS kuvat Haaga-Helian viestintä

K

ielten ja viestinnän asiantuntijoita kokoontui 12.– 13.5. Helsinkiin, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Pasilan kampukselle Ammattikielten ja -viestinnän yhdistys Proflangin kevätpäiville. Pääteema oli tänä vuonna Monikielisyys työyhteisöissä, ja sitä käsiteltiin kahden päivän ajan monesta eri näkökulmasta. Asiantuntijat pääsivät työpajoissa esittelemään ja keskustelemaan uusimmista tutkimustuloksista, kokeiluista ja käytänteistä.

Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö Kevätpäivät käynnistyivät puheenvuoroilla kielitaidon jatkuvasta muutoksesta ja monikielisestä pedagogiasta. Minna Intke-Hernandez Helsingin yliopistosta ravisteli mielikuvia siitä, mitä kielitaidolla tarkoitetaan. Kielitaito ei ole muuttumaton tila, vaan se on hyvin henkilökohtainen, tilanne- ja kontekstisidonnainen kokonaisuus. Kieli on aina elävää ja muuttuvaa, dynaamista ja vuorovaikutuksessa kehittyvää. Minna puhui kielitietoisuudesta ja määritteli muun muassa seuraavasti: ”Kielitietoinen puhuja ei säikähdä erilaisia puhetapoja.

Hän kannattelee tarvittaessa keskustelua, antaa kielellistä, sosiaalista ja emotionaalista tukea.”

Yksi ensimmäisen päivän kokokohtia oli Hillamaria Pirhosen puheenvuoro monikielisestä pedagogiasta korkeakoulun viestintä- ja kieliopinnoissa. Jyväskylän yliopiston monikielisen akateemisen viestinnän keskus (Movi) on edelläkävijä monikielisissä pedagogisissa ratkaisuissa ja on luonut opiskelijoilleen uudenlaisia mahdollisuuksia kouluttautua monikieliseksi, kansainväliseksi osaajaksi muuttuvassa maailmassa.

Kieli- ja viestintäopintoja ei nähdä erillisinä osaamisina, vaan ne integroituvat osaksi koko akateemista tutkintopolkua. Pedagogiset ratkaisut ovat pitkälti ilmiöpohjaisia.

Anne Kauppinen opetus- ja kulttuuriministeriön kv-foorumista pureutui päivän teemaan henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Puheenvuorossa käytiin läpi, mitä kansainvälisyys ja kansainvälisyysosaaminen konkreettisesti tarkoittaa korkeakoulujen toiminnassa, kuinka sitä mitataan ja miten sitä kehitetään. Kv-foorumi on parhaillaan luomassa osaamiskarttaa, jonka tarkoitus on tukea henkilöstön kv-osaamisen vahvistamista.

Päivän viimeinen vieraspuhuja, yritysneuvoja ja työelämävalmentaja Aicha Manai johdatteli yleisöä monimuotoisen työelämän teemaan kertomalla, miten suomalaiset pk-yritykset pääsisivät eteenpäin monimuotoisiin rekrytointeihin liittyvistä ylimitoitetuista kielitaitovaatimuksista ja ennakkoluuloista.

26

TEMPUS 5 / 2022

Ensimmäinen koulutuspäivä jatkui puheenvuorojen jälkeen työpajoissa, joissa syvennyttiin muun muassa monikieliseen tiimiopettajuuteen, ammattikielen oppimiseen yhdessä yritysten kanssa sekä monialaiseen ja monikieliseen työharjoitteluun.

Kielitaito ei ole muuttumaton tila, vaan se on hyvin henkilökohtainen, tilanne- ja kontekstisidonnainen kokonaisuus.

Monimuotoinen työelämä vei mukanaan Salla Kurhila Helsingin yliopistosta esitteli Osallistumisen keinot monikielistyvässä työelämässä -hanketta (2020–2024).

Tutkittavina ovat suomalaisen työelämän kielikäytänteet: mitä kieliä työpaikoilla käytetään ja miten työpaikkojen vuorovaikutustilanteet ja käytänteet voivat edistää ammattikielen oppimista. Tutkimuksessa on analysoitu nauhoitteita aidoista työelämän tilanteista ja selvitetty, miten tilanne vaikuttaa kielen valintaan ja kielen valinta kielenoppimiseen. Esiin tuli aitoa monikielisyyttä: kaikilla työpaikoilla ei heti turvauduttu helpoimpaan yhteiseen kieleen eli englantiin. Tutkimus jatkuu vielä pari vuotta, mutta avainkysymyksiä löytyy jo nyt: Miten paljon variaatiota siedetään? Onko oma kielenkäyttö tietoista?

Miten toimitaan osallistavasti? Miten suomen kielessä harjaantumista tuetaan?

Kielibuusti-hankkeessa (2021–2024) kehitetään kansainvälisten osaajien koulutusta kotimaisissa kielissä. Hanke on osa korkeakoulujen kansainvälisyysohjelman Talent Boost -toimintaa, ja se keskittyy edistyneeseen taitotasoon. Kielibuustia ja siinä luotuja suomen kielen taitoa kartoittavia kursseja esitteli Tuula Jäppinen Haaga-Heliasta. Kartoittavia kursseja on Tuulan lisäksi ollut luomassa Hanna Tani. Kahden opintopisteen laajuisella kurssilla pyritään löytämään opiskelijalle oikea S2-lähtötaso, jotta opinnot pääsevät vauhtiin ja opiskelija saa suurimman mahdollisen hyödyn opiskeluajastaan. Kahdeksanviikkoisen kurssin aikana tehtäviä tehdään Moodlessa itsenäisesti, ja kurssin lopussa on ohjaustapaaminen. Kokemukset ja palaute Haaga-Helian viimekeväisestä pilottikurssista olivat hyviä, ja kartoittavia kursseja järjestetään tänäkin lukuvuonna.

Kieltenopetukseen välineitä tarjoaa Oppi AI, jota esitteli Taras Zagibalov. Ohjelman avulla on mahdollista luoda no-

SEMINAARISSA KUULTUA

Yleisöä Proflangin kevätpäivillä.

Ohjelma oli monipuolinen.

peasti oppimistehtäviä aineistosta kuin aineistosta. Tehtävät voivat olla esimerkiksi kysymyksiä luetun ymmärtämisestä tai vaikkapa sanastokokeita, ja tehtävän taitotason voi valita.

Tämäntyyppisten tehtävien tekeminen on ollut hyvin työlästä, ja usein hyväkin uusi teksti on voinut jäädä käsittelemättä ajanpuutteen vuoksi. Taras näytti muutaman esimerkin, jotka tekivät kyllä vaikutuksen. Valitettavasti kaikki suomen kielen hienoudet eivät vielä ole Oppi AI:n hallussa, mutta tekoäly oppii koko ajan! Muiden kielten opettajille ohjelmasta on varmasti apua jo nyt.

Anna Bruun TEM:stä kertoi Työelämän monimuotoisuusohjelmasta. Yli 1 000 yritykselle vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan työntekijöiden suomen kielen taito on tärkeä tekijä rekrytoinnissa: lähes puolet rekrytoijista katsoo, että suomen kielen taidon on oltava vähintään melkein äidinkielen tasoinen – työtehtävistä riippumatta. Valitettavasti myös työnhakijan muu kuin tyypillinen suomalainen nimi vaikeuttaa työllistymistä. Tämänhetkinen hallitusohjelma pyrkii lisäämään rekrytoijien monimuotoisuusosaamista, ja tarjolla on monenlaista apua, muun muassa Imago-valmennuspalvelu yrityksille ja avoin verkkokoulutus sekä verkosta ladattava Työnantajan monimuotoisuusopas. Tavoitteena on lisätä kielitietoisuutta, jotta kielitaitovaatimukset olisivat kohtuullisia.

Lisäksi TE-toimiston kautta on mahdollista saada työpaikoille räätälöitävää työpaikkasuomi ja -ruotsi -koulutusta.

Eveliina Korpela Metropoliasta antoi eväitä tehokkaaseen kielenoppimispolkuun. Esitys käsitteli englanninkielisten ohjelmien S2-opetusta, erityisesti Metropolian Toiminnallisesti

kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus -hanketta. Hankkeessa on kiinnitetty huomiota kielenkäyttäjäprofiileihin – myös suomenkielisten työntekijöiden. Metropoliassa on suunniteltu kielenoppimispolku, johon sisältyy tehokasta ohjausta ja muuta tukea koko opintoajan, päivitettävä kieli-hops ja ammattiaineiden opiskelun yhdistäminen kielen opiskeluun. Kielitietoisuutta korostetaan. Oli mielenkiintoista kuulla käytännön ratkaisuista kuten taskuvihkomenetelmästä, jossa mukana kulkevaan vihkoon kerätään fraaseja sitä mukaa kuin niitä kuullaan. Metropolian suunnitelmallisuus ilahduttaa kovasti; toivottavasti tällainen malli yleistyy kaikissa oppilaitoksissa.

Ammattikielten ja -viestinnän yhdistys Proflang ry toimii ammatillisen kehittymisen foorumina kielten ja viestinnän ammattilaisille ja alasta kiinnostuneille: korkeakoulujen ja toisen asteen opettajille, yrityssektorin kouluttajille, kielenkääntäjille, viestinnän ammattilaisille ja tutkijoille. Proflangin hallituksen puheenjohtajana on vuodesta 2018 lähtien toiminut lehtori Aria Kanerva LAB-ammattikorkeakoulusta.

27

OPETTAJUUS

”Varmaan aika kirjavaa opetusta eri kouluissa” Varhennetun A1-kielen opetuksessa on suuria eroja.

Teksti KATRI GRANÖ kuvat SUKOL RY

S

ain kesäkuussa 2022 valmiiksi luokanopettajatutkintoon kuuluvan pro gradu -tutkielmani, jota varten keräsin kyselylomakkeella luokan- ja kieltenopettajien näkemyksiä ja kokemuksia kielenopetuksen varhentamisesta. Vastausten perusteella kuntien ja koulujen välillä on suuria eroja siinä, kuka kieltä opettaa, miten opetus on järjestetty ja miten varhentamiseen on panostettu. Otsikon lainaus on eräältä kyselyyn vastanneelta opettajalta, ja se kuvaa vallitsevaa tilannetta hyvin. Ääriesimerkkien perusteella voidaan todeta, että luokanopettaja voi pitää varhennettua kielenopetusta useampana lyhyenä opetustuokiona viikon aikana tai opetusta voi olla oppitunti viikossa -periaatteella. A1-kieltä voi opettaa pakon edessä kieltä heikosti osaava luokanopettaja tai eri koulujen välillä sukkuloiva, kokenut ja innostunut kielen aineenopettaja, joka ei saa lisäkorvausta siirtymisistä. Kunnassa tai yksittäisessä koulussa on voitu panostaa kielenopetuksen varhentamiseen keskimääräistä enemmän: järjestetään kielisuihkutusta ja tutustumista useampiin kieliin jo varhaiskasvatuksessa, tarjotaan englannin lisäksi muitakin kieliä A1-kieleksi, ja koulutetaan kaikki varhennetun kieltenopetuksen parissa työskentelevät opettajat. Toisissa kunnissa taas panostus on ollut vaatimatonta.

Enemmistö luokanopettajia Varhentamisen jälkeen A1-kieltä alkuopetusluokilla opettaa huomattavasti useammin luokanopettaja kuin kielten aineenopettaja. Kyselyyni vastanneista 79 opettajasta 49 profiloi itsensä luokanopettajaksi ja 22 aineenopettajiksi (loput 8 olivat muita kuten erityisopettajia tai varhaiskasvatuksen opettajia).

Luokanopettajien osuus A1-kielen opettajista oli siis kyselyssä 62 % ja kielten aineenopettajien noin 28 %. Koska jaoin kyselylomakelinkkiä ahkerasti kieltenopettajajärjestöjen verkkosivuilla (SUKOL, SEO, SRO), on syytä olettaa, että luokanopettajien osuus on käytännössä vielä suurempi. Kyselyssä kävi ilmi, että myös muiden kuin vuosiluokkien 1–2 englannin opetusta on siirretty luokanopettajille.

SUKOL ry on ottanut voimakkaasti kantaa siihen, että jo alkuopetuksessa vierasta kieltä opettavan opettajan pitäisi olla kieltenopettaja tai kieleen erikoistunut luokanopettaja. Samoilla linjoilla on tutkija Kristiina Skinnari, joka toteaa tutkimusartikkelissaan (Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti, 2018): ”Paras opettaja alaluokkien kieltenopetukseen on motivoitunut, innostunut ja varhaista kielipedagogiikkaa tunteva

28

TEMPUS 5 / 2022

sekä kieltä osaava opettaja.” Skinnari ja Sannina Sjöberg ovat tutkimuksessaan (https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59449) päätyneet esittämään, että opettajan pitää peruskielitaidon lisäksi hallita pedagogisten käytänteiden kielitaito, jotta hän pystyy ohjaamaan lapsia toimimaan, tarjoamaan erilaisia oppimismahdollisuuksia ja antamaan oppimiseen kannustavaa palautetta. On tärkeää, että opettajalla itsellään on korkea motivaatio ja hyvä itsetunto kielen käyttäjänä.

Opetuksen taso vaihtelee Kyselylomakkeen avovastauksissa opettajat pohtivat opetuksen tason vaihtelua seuraavasti: Jos A1-kieli on englanti, sitä opettaa luokanopettaja (vaikka ei edes haluaisi). Muita kieliä opettavat aineenopettajat, jotka ovat jatkokouluttautuneet erityisesti varhennukseen.

Helposti ajatellaan, että “kaikkihan nyt englantia osaa alakoulussa opettaa”, mikä on mielestäni harmillista. Oppilaat saavat hyvin eritasoista opetusta. Osa luokanopettajista opettaa erinomaisesti ja osaa kieltä erinomaisesti, mutta osalla on merkittäviä puutteita.

Koulussamme varhennettua saksaa opetan minä eli pätevä aineenopettaja. Varhennettua englantia opettavat luokanopettajat, joilla ei kaikilla ole halua eikä taitoa opettaa kieltä. Tämä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Kunnassamme yhtenäisissä peruskouluissa varhennettuja kieliä opettavat lähtökohtaisesti aineenopettajat tai kieleen (yleensä englantiin) erikoistuneet luokanopettajat.

Luokanopettajien arvioita valmiuksistaan Yksi tutkimuskysymyksistäni koski luokanopettajien näkemyksiä omista valmiuksistaan opettaa varhennettua A1-kieltä.

Kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja -tutkinto ei sisällä minkään yksittäisen peruskoulussa opetettavan aineen didaktisia opintoja 2–6 opintopistettä enempää. Kyselyyni vastanneet luokanopettajat eivät pitäneet luokanopettajakoulutuksen yhteydessä saamiaan vieraan kielen opetuksen didaktisia valmiuksia kovinkaan hyvinä. 49 luokanopettajasta 68 % (33 opettajaa) oli täysin tai osittain eri mieltä ja vain 8,5 % (4 opettajaa) täysin samaa mieltä väittämästä ”luokanopettajakoulutus antoi hyvät valmiudet opettaa vierasta kieltä alkuopetuksessa”.

Koulutuksen tarjoamista heikoista valmiuksista huolimatta huomattavan suuri osa luokanopettajista arvioi valmiutensa

OPETTAJUUS

”Opettaja, joka osaa kielen hyvin, käyttää sitä itsevarmemmin ja enemmän ja todennäköisesti innokkaammin ja näin luo opetuksesta innostavampaa oppilaillekin”, yksi kyselyyn osallistunut opettaja totesi.

opettaa varhennettua A1-kieltä hyviksi. Eurooppalaisen viitekehyksen pohjalta opettajia pyydettiin arvioimaan omaa taitotasoaan opettamassaan kielessä. Huomattavan suuri osa (37 opettajaa eli 75,5 %) arvioi taitonsa tasoille B2–C2.

Yli kaksi kolmasosaa luokanopettajista koki A1-kielen opetuksen aloittamisen alkuopetuksessa tai itselleen kokonaan uutena aineena olleen helppoa. Valtaosa (92 %, 44 vastaajaa) koki A1-kielen opetuksen itselleen mieluisaksi, ja melkein yhtä moni luokanopettajista oli sitä mieltä, että oma kielitaito ja kulttuurintuntemus riittävät hyvin vieraan kielen opetukseen alkuopetuksessa. Joku rinnasti vieraan kielen lukuaineisiin: A1-kieli on yksi oppiaine muiden joukossa. Oma kielitaito on riittänyt hyvin, eihän ympäristöopinkaan opettamisessa tarvitse olla biologian ja maantiedon aineenopettajan pätevyyttä.

Kun luokanopettajia pyydettiin yksityiskohtaisemmin arvioimaan opettamansa vieraan kielen taitoa, 88 % (43 vastaajaa) oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, että hän ääntää opettamaansa A1-kieltä kieltä hyvin, ja 92 % (45 vastaajaa) koki hallitsevansa kielen perusrakenteet hyvin. Luokanopettajista 85 % (42 vastaajaa) ymmärtää kieltä hyvin, kun sitä puhutaan eri tavoin ja puhenopeus vaihtelee, ja yhtä suuri osa vastaajista ymmärtää hyvin vieraalla kielellä kirjoitettuja

erilaisia ja eritasoisia tekstejä. Enemmän hajontaa ilmeni vain säännölliseen tiedonhakuun ja medioiden seuraamiseen liittyvän väittämän kohdalla: 55 % (27 vastaajaa) oli samaa mieltä ja 45 % (22 vastaajaa) eri mieltä siitä, että seuraa medioita ja hakee tietoa vieraalla kielellä viikoittain. Vain kahdessa avovastauksessa luokanopettaja ilmaisi suoraan epävarmuutensa omaa aineenhallintaansa kohtaan: Oma lausumisen taito ärsyttää, muutoin kyllä selviää.

Omat taitoni puhua kieltä eivät ole kovin hyvät, mutta toisaalta koen pystyneeni rohkaisemaan lapsia puhumaan ja käyttämään kieltä.

Mitä arvioista voi päätellä?

Vastausten valossa luokanopettajien valmiudet opettaa A1-kieltä vaikuttavat loistavilta. Tuloksiin pitää kuitenkin suhtautua varauksellisesti jo pienen otoskoon vuoksi. Lisäksi kyselyyn vastasivat todennäköisemmin A1-kielen varhentamiseen ja opetukseen myönteisesti suhtautuvat luokanopettajat kuin sellaiset, joille A1-kielen opetus on ollut haastavaa ja jotka ovat epävarmoja omista opetusvalmiuksistaan tai suhtautuvat varhentamiseen kielteisesti.

Luokanopettajien luottavainen suhtautuminen omiin valmiuksiinsa voi myös osittain selittyä sillä, että vain osa A1-kie-

29

OPETTAJUUS

len arvioitavista tavoitteista vuosiluokilla 1–2 asettaa opettajan kielitaidolle selkeitä vaatimuksia (T8 ja T10). Osa luokanopettajista ajattelee, että yhtä lailla kielten aineenopettaja tarvitsee täydennyskoulutusta alkuopetuksen pedagogiikassa ja toiminnallisissa kieltenopetusmenetelmissä kuin luokanopettaja kielen hallinnassa. Omassa kyselytutkimuksessani tällaisia näkemyksiä ei tosin esitetty.

Vaikka luokanopettajat itse kokivat valmiutensa hyviksi, aineenopettajien, kaksoiskelpoisten opettajien ja kieleen erikoistuneiden luokanopettajien avovastauksissa luokanopettajien valmiuksiin kohdistui ajoittain kärkevääkin kritiikkiä: Itse olen kaksoiskelpoinen. Kokemukseni mukaan suuri osa luokanopettajista koulullamme ajattelee olevansa pätevä ja riittävän taitava opettamaan alakoulun englantia. Ilman

VIERAAN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1–2

Mitä varhennettu kielenopetus edellyttää opettajalta? Vieraan kielen A1-oppimäärän erityistehtävänä vuosiluokilla 1–2 on POPS 2019:n mukaan edistää oppilaan myönteistä asennetta kielenoppimista kohtaan, vahvistaa oppilaan luottamusta itseensä kielenoppijana ja rohkaista oppilasta käyttämään vähäistäkin kielitaitoaan. Monipuolisten kokemusten lisäksi tarjotaan tietoa kielestä ja siihen liittyvistä kulttuureista. Opetuksessa painotetaan oppimisen iloa, vaihtelevia työtapoja, toiminnallisuutta ja suullista vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa. Opetuksen alussa ei edellytetä luku- ja kirjoitustaitoa, vaan kiinnostusta lukemista ja kirjoittamista kohtaan lisätään vähitellen.

Arvioitavia tavoitteita ovat yhteis- ja ryhmätyötaitojen oppiminen (T3), kielenopiskelutaidoissa harjaantuminen (T5), kielen käyttöön rohkaistuminen erilaisissa yleisimmin toistuvissa viestintätilanteissa (T6), non-verbaalisten keinojen käytön oppiminen vuorovaikutustilanteista selviämiseksi (T7) sekä kohdekielen tavallisimpien sanojen ja ilmausten ymmärtäminen (T9). Oppiaineen arviointi suoritetaan sanallisesti tai numeerisesti.

Arvioitavissa tavoitteissa on myös autenttisen kielitaidon kehittämiseen tähtääviä tavoitteita: Oppilaita rohkaistaan käyttämään kieltä monipuolisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa viestintätilanteeseen ja kulttuurin sopivalla tavalla (T8). Oppilasta ohjataan kohdekielen tavallisimpien sanojen ja ilmausten ymmärtämiseen ja käyttämiseen, erityisesti puheessa, sekä harjoittelemaan ääntämistä (T10). Sisällöissä on vielä erikseen täsmennetty, että kohdekielen ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota harjoitellaan runsaasti ja monipuolisesti.

Näiden tavoitteiden ja sisältöjen näkökulmasta on ymmärrettävää, että luokanopettajien kohdekielen hallinta herättää keskustelua.

30

TEMPUS 5 / 2022

mitään koulutusta. Tämä kertoo mielestäni ymmärtämättömyydestä ja epäpätevyydestä vieraan kielen opetuksessa.

Ollaan rakentamassa oppilaan koko vieraan kielen oppimisen pohjaa, asennoitumista ja oppimisstrategioita!

Opettaja, joka osaa kielen hyvin, käyttää sitä itsevarmemmin ja enemmän ja todennäköisesti innokkaammin ja näin luo opetuksesta innostavampaa oppilaillekin. Puhumiseen uskaltautuminen vaatii monilta paljon, ja opettaja joutuu suunnittelemaan tarkoin, kuinka saisi tunneista sellaiset, että oppilaat ovat mahdollisimman paljon äänessä ja ope mielellään vähän vähemmän.

Opettajankoulutuksella kehittymisen paikka?

Englannin perusopinnot suorittanut luokanopettaja kirjoitti kyselyvastauksessaan: Peräänkuulutan erityisesti luokanopettajien mahdollisuutta kohentaa ääntämystä, kerrata intonaatiota puheessa ja sujuvaa small talkia natiiviohjaajien johdolla. Toivoisin, että ympäri maata rakennettaisiin ohjelma, johon otettaisiin varhentavia luokanopettajia kouluttautumaan em. asioissa.

Vaikuttaa siltä, että varhennetun kielen opettajat ovat jakautuneet kahteen leiriin: yhtäältä opetettavan kielen hyvää hallintaa korostaviin kielten aineenopettajiin ja kaksoiskelpoisiin tai muutoin kieliin erikoituneisiin luokanopettajiin ja toisaalta vaihtelevasti opetettavan kielen aineenhallintavaatimuksiin suhtautuviin luokanopettajiin.

Näkisin, että varhennetun A1-kielen opetuksesta vastaavien opettajien laajan kirjon synnyttämään aineenopettaja– luokanopettaja-vastakkainasetteluun voitaisiin vastata opettajankoulutusta kehittämällä. Mielestäni kannattaisi pohtia, miten luokanopettaja- ja aineenopettajakoulutus voisivat tulevaisuudessa lähentyä toisiaan niin, että varhennetussa kielenopetuksessa opettajien aineenhallinta ja pedagogiset valmiudet vastaisivat nykyistä paremmin kieltenopetuksen asiantuntijoiden määrittelemiä vieraan kielen opettajan pätevyysvaatimuksia ja opetussuunnitelman tavoitteita.

Voitaisiinko varhennetun A1-kielen opettajien välisiä eroja aineenhallinnassa ja didaktisissa valmiuksissa kaventaa joustavoittamalla luokan- ja aineenopettajaopintojen yhdistämistä tai lisäämällä vieraan kielen ja kielididaktiikan opintoja luokanopettajakoulutukseen?

Kursivoidut otteet ovat peräisin kyselyyn osallistuneiden opettajien vastauksista.

Kirjoittaja: Katri Granö Katri Granö on kieltenopettajataustainen tuore luokanopettaja. Hänen kasvatustieteen pro gradu -tutkielmansa ”Varmaan aika kirjavaa opetusta eri kouluissa” – A1-kielen opetuksen varhentaminen opettajien näkökulmasta on luettavissa osoitteessa https://www.utupub.fi/handle/10024/154302.

Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com Toimisto Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2022. Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2022

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa.

Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

KOULUTUSTA Yo-webinaari tammikuussa

Pidämme seuraavan yo-webinaarin lauantaina 21.1.2023 klo 10–14. Webinaarissa käsitellään n. 3 tuntia A-englannin yo-kokeen korjaamista ja n. 1 tunti C-englannin yo-kokeen korjaamista.

Kesän 2023 koulutusmatkat

Lue kotisivuiltamme tiedotteet seuraavan kesän koulutusmatkoistamme.

på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video. Hinta 150 e / muistitikku. Pris 150 e / USB-sticka.

IATEFL Harrogate 2023

Vocational Basics

The 56th International IATEFL Annual Conference will be held in Harrogate, UK, on 18th to 21st April 2023. Our members can ask for an Associate membership code to get a reduced price when signing up for the Conference. Please email: english@suomenenglanninopettajat.fi. The Association of Teachers of English in Finland is an Associate Member of IATEFL (International Association of Teachers of English as a Foreign Language). You can become a Full Individual Member of IATEFL and thus benefit from IATEFL’s services. See: http://www.iatefl.org.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

Test and Train 2022

Paketti sisältää runsaasti monipuolista ja motivoivaa materiaalia koko lukion ajalle. Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Kielioppi- ja sanastotehtävät ovat keskeisessä osassa, ja kieliopin tärkeimmät kohdat on tehty kattavaksi harjoitustentiksi abeja varten.

Paketissa on lähtötasotestit, helpompia ja vaativampia rakenne- ja sanastomonivalintatehtäviä sekä myös aikuisopiskelijoille sopivia harjoituksia. Preliminääri ja kuuntelut ovat Abitti-versioina, ja mukana on yo-kokeen viimeisimpiä tehtäväversioita. Ammattilaisten hioma paketti tarjoaa oppilaillesi hyvät valmiudet yo-kokeeseen ja tuleviin opintoihin! Test and Train 2022 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar som brukar förekomma i studentprovet.

Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat som lämpar sig utmärkt för övning inför studentprovet. Det mesta av materialet baserar sig

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle.

Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin.

Soveltuu kaikille opintoaloille. Hinta 120 e / muistitikku.

Bubbly

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun.

Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions).

Hinta 60 e / muistitikku.

Juhlapyhät – Kulttuuritietoutta ja hupia

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

Power Grammar

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla.

Hinta 75 e / muistitikku.

The Best of test and train vol 2

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyy-

31

likkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.).

Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Hinta 55 e / muistitikku.

Yo-pisteitysohjeet

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet vuosilta 1997–2022, syksyt ja keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e / muistitikku.

It’s So Simple

Materiaalipaketti peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Kerrataan perusasioita ja harjoitetaan sanastoalueita, joita tulee vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla. Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Monistepaketin hinta 50 e / muistitikku.

Test and Train 2021

Paketissa on huolella mietittyjä tehtäväkokonaisuuksia, jotka kestävät aikaa. Voit helposti poimia tehtäviä kohderyhmän taitotason mukaan ja hyödyntää niitä tukiopetuksessa tai kertausmateriaalina. Mukana mm. kielioppi- ja sanastotehtäviä sekä lähtötasotestit ratkaisuineen. Preliminääri ja kuuntelut Abitti-versiona, jossa otettu huomioon uudenlaiset tehtävät. Ammattilaisilta ammattilaisille, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Hinta 150 e / muistitikku.

Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme.

Seuraa

kotisivujamme.

Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

32

TEMPUS 5 / 2022

Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

Kiitos kuluneesta vuodesta ja osallistumisesta syksyllä järjestettyihin 40-vuotisjuhliin ja koulutuksiin.

Seuraa meitä myös: Facebookissa: Asociación de Profesores de Español de Finlandia; Instagramissa: espanjanopettajat.

Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet! ¡Feliz Navidad y Próspero Año Nuevo!

Finsklärarföreningen rf

också via vår facebookgrupp som heter Finsklärarföreningen rf.

Styrelsen önskar alla medlemmar en lugn adventstid och ett avkopplande jullov när den dagen kommer!

Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com Sihteeri Heli Arima heli.arima@edu.hel.fi Rahastonhoitaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com italianopettajat.fi

Kiitämme kaikkia koulutuspäiväämme osallistuneita. Kotisivullemme tulee pian kuvia ja tiivistelmä päivän annista.

Odotamme myös osallistujilta palautetta järjestelyistä ja ehdotuksia seuraavien tilaisuuksien aiheiksi.

Ordförande Marc Blumenthal Jäsenemme Maj-Lis Mosconi pitää esitelmän Leonardo Da Vincistä Italian marc.blumenthal@kauniainen.fi kulttuuri-instituutissa lauantaina 10.12. klo 14–18. Sen jälkeen vietämme pikkuSekreterare Sara Nyholm joulua jäsentemme kesken vapaan seuKassör Carola Åkerlund rustelun, pikkutarjoilun ja jouluaiheisen finsklararforeningen@gmail.com ohjelman merkeissä. Lähetämme kutsun myöhemmin sähköpostitse tarkemmin tiedoin. Julkaisemme tapahtuman myös kotisivullamme ja Facebookissa.

FINSKL ÄRARFÖRENINGEN

GOES VASA!

Finsklärarföreningen kommer att ordna program för medlemmarna i Vasa i början av nästa år, följ med e-posten och Facebook för att få aktuell information

Jos joku jäsenistämme on kiinnostunut pitämään esitelmän Italian kulttuuriin tai kieleen liittyvästä teemasta keväällä 2023, otamme mielihyvin vastaan ehdotuksia.

Kom ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras! Vi informerar

Tervetuloa loppuvuoden 2022 tapahtumiimme!

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

TEATTERIIN – KYSY PERUUTUSPAIKKOJA! Tule teatteriin kanssamme! Lauantaina 10.12.2022 lähdemme katsomaan Tampereelle Ionescun näytelmää Tuolit (Les Chaises). Lipun hinta on 34 euroa / kpl, yhdistys tarjoaa lasillisen teatteriesityksen jälkeen ja on järjestänyt tapaamiseen teatterinjohtaja Otso Kauton kanssa. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot: https://apff.fi/teatteriretki-10-122022/

FONETIIKKAKOULUTUS HELSINGISSÄ 14.1.2022

Kokoonnumme Ranskan insituutissa ääntämisasioiden ympärille la 14.1.2022 klo 13. Kouluttajanamme toimii Anneli Taimio, jolta on mahdollisuus ostaa paikan päällä kirjaa Camembert & croissant. Ranskan ääntäminen A:sta Z:aan.

Koulutusosuuden jälkeen menemme yhdessä suolapalalle Chez Janet -kahvilaan (kävelymatka). Tarjoilua varten tilaisuuden hinta on 18 e / hlö. Ilmoittaudu mukaan www.apff.fi – osallistujien määrä on rajallinen!

KEVÄTKOKOUS 25.3.2022

Yhdistyksen kevätkokous järjestetään 25.3.2022 – tarkempia tietoja alkuvuodesta. Seuraa ilmoitteluamme!

RANSKALAISIA SUUNTAVIIVOJA Yhdistyksen YouTube-kanavalla on julkaistu useita kielimarkkinointi- tai kieli-informatiivisia videoita ranskan kielen merkityksestä. Näytä pätkä tai koko video esim. kielivalintatilaisuuksissa huoltajille, tunnilla oppilaille tai vaikutustilaisuuksissa kuntapäättäjille. Kerro myös opoille mahdollisuudesta. Videot toimivat tunnilla myös keskustelun virittelijöinä esim. kielitietoisuuden tai kulttuuritietoisuuden osa-alueilla.

Haastattelut tähän mennessä: • Ateneumin taidemuseon johtaja Marja Sakari • opiskelija Anniina Lappalainen • viestintäpäällikkö ja entinen YLEn Ranskan kirjeenvaihtaja Raine Tiessalo • taidehistorioitsija, toimittaja, tietokirjailija Marja-Terttu Kivirinta • suomentaja Lotta Toivanen • viestinnän asiantuntija Johannes Jauhiainen • toimitusjohtaja Heidi Kilpiä Linkki kanavalle: https://www.youtub e.com /channel / U CTc9q 2 f Ib E sp fB__9a-zDSA/videos

APFF-JÄSENTUOTTEET Ääntämispaketti

Kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti. Sähköinen PowerPoint-paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa, eli se sopii kaikille kieliryhmille.

Hinta 40 euroa. Tilaukset: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Materialpaket om franskt uttal

Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om franskt uttal. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för

franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper. Pris 40 euro. Beställningar: tiina.eraheimo@sukol.fi.

PALJON VAIHTOMAHDOLLISUUKSIA RANSKASSA YSEILLE JA LUKIOLAISILLE! Coopération linguistique

Echanges avec la région ProvenceAlpes-Côte d’Azur • Les inscriptions 2023 au programme Mistral Boréal (échanges avec les établissements en région ProvenceAlpes-Côte d’Azur) seront ouvertes du 12 décembre 2022 au 10 férier 2023.

• Le séjour en France des élèves finlandais aura lieu du 30/09/2023 au 21/10/2023 ; les Français viendront en Finlande du 12/11/2023 au 03/12/2023.

En savoir plus : http://www.france.fi/ koulutus/lukion-vaihto-ohjelma-ranskassa/lukion-vaihto-ohjelma-mistral-boreal/ IMPORTANT : Formulaire de préinscription Mistral Boréal : https://forms. office.com/r/8FPfK3dE6f Echanges avec l’académie de Reims (Grand Est, Champagne) • Echange court de 4 semaines (Programme Finn’Est) : L’académie de Reims propose 100 places pour un échange de 4 semaines au printemps 2023. Le séjour en France des élèves finlandais aura lieu du 20/02/2023 au 20/3/2023 ; les Français viendront en Finlande du 07/04/2023 au 07/05/2023 Avec réciprocité : les élèves seront logés dans les familles, suivront les cours et accueilleront ensuite leur correspondant dans leur établissement et leur famille.

• Echange long d’un an sans réciprocité.

Les élèves finlandais séjourneront en internat dans les établissements français dans lesquels ils suivront les cours.

33

Les inscriptions à venir.

IMPORTANT : Formulaire de préinscription Finn’Est : https://forms.office. com/r/N3YyLBjMmw Echanges avec la région académique de Bordeaux • Echange court de 3 semaines (Programme Baltlantique) avec les établissements de l’académie de Bordeaux. Période d’échange prévue pour l’automne 2023.

IMPORTANT : Formulaire de préinscription Baltlantique : https://forms. office.com/r/ZXyN9raSL1 Echanges avec la région académique de Rennes • Echange court de 3 semaines (Programme FinBret) avec les établissements de l’académie de Rennes. Période d’échange prévue pour l’automne 2023.

• Le séjour en France des élèves finlandais aura lieu du 30/09/2023 au 21/10/2023 ; les Français viendront en Finlande du 12/11/2023 au 03/12/2023.

IMPORTANT : Formulaire de préinscription FinBret : https://forms. office.com/r/UY4EgKfAyP

RANSKANMAIKAT VIESTII / FRANSKLÄRARNA INFORMERAR

Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: Tule tykkäämään Association des Professeurs de Français de Finlande -sivustosta Facebookissa ja Instagramissa tai seuraa @ranskanmaikat-viestejä Twitterissä.

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com Toimisto Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

PÄIVITETTY PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2022 Koepaketti sisältää mm. Abitti-prelit (A ja B1), suullisia harjoituksia, luetunymmärtämistehtäviä, rakenneharjoituksia, kuunteluita ja videoita. Koepaketin hinta 150 euroa. Tilauslomake kotisivuillamme.

SFV:S SVENSKLÄRARPRIS

Nimeämislomake on avoinna joulu-tammikuussa kotisivuillamme. Palkintoa voi hakea vain yksittäiselle henkilölle, ei esim. työryhmälle. Yksi huolellisesti laadittu hakemus menestyy usein paremmin kuin hakemustulva samalle henkilölle.

KOULUTUSTA

Lukionopettajien hybridikoulutus järjestetään 14.1.2023 Helsingin Normaalilyseolla osoitteessa Ratakatu 6, Helsinki.

Koulutuksen hinta lähiosallistujille 70 euroa ja etäosallistujille 40 euroa. Ohjelmasta tiedotetaan uutiskirjeellä sähköpostitse. Ilmoittautumiset 19.12. mennessä kotisivuillamme.

KEVÄÄN 2023 KILPAILUT

Kirjoituskilpailu abiturienteille tammikuussa 2023. Tehtäväkirjeet postitetaan joulukuussa lukioihin.

34

TEMPUS 5 / 2022

Kirjoituskilpailu peruskoulun 9.-luokkalaisille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) sekä 6. ja 9. luokkien kielikylpyoppilaille helmi-maaliskuussa.

Kirjoituskilpailu lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) helmi-maaliskuussa.

Lisätietoa kilpailuista myöhemmin uutiskirjeissämme.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilö- ja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Huom. Yo-pisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla.

Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin.

Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille.

Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja.

Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

UUTUUS! EINFACH D-A-C-H ERLEBEN -MATERIAALIPAKETTI NYT TILATTAVISSA! Paketin teemoina mm. maantuntemus, nähtävyydet, ruoka, musiikki, urheilu, juhlat …

Hinta: 60 e Tilaukset: https://www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/ Olisipa kiva piristää tuntia jollakin tapaa nopeasti! Nyt tarvitsisin jotakin autenttista, jonka voin upottaa nopeasti oppimisalustalle! Haluaisin oppilaiden tietävän enemmän tästä maasta ja kulttuurista kuin kirja tarjoaa!

Tässä sinulle vastaus: uusi Suomen Saksanopettajat ry:n Einfach D-A-C-H erleben -materiaalipaketti, joka kootaan Google Sites -sivustoksi. Paketti sisältää runsaasti videolinkkejä Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä joko tehtävien kera tai vain katsottavaksi sekä linkkejä lauluihin, tehtäväsivustoihin tai nähtävyyksien esittelykierroksille, joita voi katsoa vaikka VR-laseilla, jos sellaiset koulusta löytyvät. Tehtävät, linkit ja ohjeet on pyritty selostamaan niin selkeästi, että opettaja tietää heti, mitä tehdä, kun haluaa

käyttää paketista ottamaansa tehtävää.

Linkit on pyritty valitsemaan siten, että ne tulevat luotettavista lähteistä ja pysyvät pitkään toiminnassa, ja tehtävien käyttöönotto ohjeistetaan seikkaperäisesti. Pakettia varten opettaja tarvitsee Google-käyttäjätunnuksen.

SUKOL kouluttaa

Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

SUKOL järjestää jäsenistölleen laadukasta ja kohtuuhintaista koulutusta.

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

Keväällä 2023 tulossa

Rahastonhoitaja Anna-Mari Brask

Maaliskuussa etäkoulutus kuudennen luokan uusista arviointikriteereistä

www.suomenvenajanopettajat.fi

Huhtikuussa valtakunnalliset koulutuspäivät Tampereella Etäkoulutukset päivitetään viimeistään vuodenvaihteessa Koulutuskalenteriin: sukol.fi/koulutus Muista myös Educa Helsingin Messukeskuksessa 27.–28.1.!

Lisätietoja: Koulutussihteeri Jenna Latvala-Suominen jenna.latvala-suominen@sukol.fi p. 040 487 3632

Uusi Nordplus ohjelmakausi 2023–2027 käynnistyy Nordplus-ohjelmat tukevat koulutusyhteistyötä Pohjolassa ja Baltiassa. Ohjelmissa tuetaan asiantuntijoiden, opetushenkilöstön ja oppijoiden liikkuvuutta sekä erityyppistä hankeyhteistyötä.

Nordplus-ohjelmat 2023–2027 • Nordplus Junior • Nordplus Korkeakoulutus • Nordplus Aikuiskoulutus • Nordplus Horisontal • Nordplus Pohjolan kielet Tutustu hakuoppaaseen ja ohjelmiin tulleisiin muutoksiin!

Hakuaika päättyy 1.2.2023 www.nordplusonline.org www.oph.fi/nordplus

Lue lisää

35

65-VUOTIAS SUKOL on maailmankansalainen, joka puhuu kahdeksaa kieltä.

JUHLAVUODEN kunniaksi on suunniteltu kangaskassit, joissa on Maailmankansalainen-painatus.

KASSEJA on kahta väriä, sinistä ja punaista. Tilaukset osoitteesta: sukol.fi/maailmankansalainen TUTUSTU samalla muihin tuotteisiin: sukol.fi/tuotteet