Pääkirjoitus

Jaksaa, jaksaa …

TÄMÄ hokema on tuttu monelle. Työn arjessa se realisoituu meille kullekin eri tavoin. Lukuvuoden aloitusta on värittänyt laaja mediakeskustelu inkluusion kaoottisiksi ajamista koululuokista, joissa opettajien on pahimmillaan mahdotonta tehdä työtään. Aiheeseen liittyy keskustelu ryhmäkoista ja resurssien riittävyydestä – tai riittämättömyydestä – kaikilla asteilla. Kaiken keskellä opettajan pitäisi löytää ja valaa opetusryhmiinsäkin tulevaisuudenuskoa.

Resurssi, jonka riittävyyteen voimme itse vaikuttaa, on kollegiaalinen tuki. Arno Kotro kirjoitti hiljan Opettaja-lehden kolumnissaan yleissivistävän koulun puolesta. On helppo yhtyä hänen toiveeseensa kaikkien oppiaineiden arvostamisesta. Vastakkainasettelun sijaan puolustetaan ehjää ja avaraa maailmankuvaa, johon kuuluu matemaattis-luonnontieteellinen ymmärrys, monipuolinen humanistinen sivistys sekä kielten ja taito- ja taideaineiden tuoma osaaminen.

Kielitaito tulisi ymmärtää viestintä- ja kulttuuritaitoina, jotka edistävät suvaitsevuutta ja toisen lähtökohtien ja motiviien ymmärrystä. Näinä maailmanaikoina tämä on erittäin merkityksellinen taito.

Kämpa på …

MÅNGA känner till dessa bevingade ord. I det vardagliga arbetet realiseras orden på olika sätt för envar. Läsårsstarten har färgats av en omfattande mediedebatt om skolklasser, som inklusionen gjort så kaotiska att det i värsta fall hindrar lärarna från att göra sitt arbete. Temat innehåller en diskussion om gruppstorlekar och resursernas tillräcklighet – eller otillräcklighet – på alla stadier. Mitt i alltsammans förutsätts läraren finna och ingjuta framtidstro också i sina undervisningsgrupper.

Det kollegiala stödet är en resurs vars tillräcklighet vi själv kan påverka. I sin kolumn i tidskriften Opettaja förordade Arno Kotro nyligen en allmänbildande skola. Det är lätt att hålla med hans önskan om att alla läroämnen bör uppskattas. I stället för konfrontation försvarar man en enhetlig och öppen världsbild. I den ingår matematisk-naturvetenskaplig insikt, en mångsidig humanistisk bildning samt den kunnighet som såväl språk som färdighets- och konstämnen erbjuder.

Språkkunskap borde uppfattas som kommunikations- och kulturkompetenser, som främjar tolerans och förståelsen för andra utgångspunkter och motiv. Under det rådande världsläget är den kompetensen ytterst betydelsefull.

Kirjoittaja: Outi Vilkuna. Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi