Puheenjohtaja esittäytyy

Outi Vilkuna valittiin jatkokaudelle SUKOLin puheenjohtajaksi 30.6.2026 asti.

Haastattelu ANNA HALME kuva VEIKKO SOMERPURO

SUKOLin syysliittokokous kokoontui marraskuussa valitsemaan liitolle puheenjohtajan, jonka toimikausi on 1.7.2023–30.6.2026. Puheenjohtajana jatkaa edelliseltä kaudelta Outi Vilkuna, joka opettaa ranskaa helsinkiläisessä Kulosaaren yhteiskoulussa perusopetuksen luokilla 7–9 ja lukiossa. Hän on myös erikoistunut englannin- ja ranskankieliseen CLIL-opetukseen.

Outi Vilkunaa puheenjohtajaksi ehdottivat Suomen Saksanopettajat ry ja Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry. ”Outi Vilkuna on toiminut ensimmäisellä puheenjohtajakaudellaan erittäin aktiivisesti koko kieltenopetuksen kentällä. Hänellä on laajat verkostot jatkaa toimintaansa meidän kaikkien vieraiden kielten opetuksen alalla toimivien hyväksi”, Suomen Saksanopettajat ry perustelee ehdotustaan. Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry:n mielestä Outi Vilkuna on hoitanut SUKOLin puheenjohtajan tehtäviä menestykkäästi: ”Hän on onnistunut puheenjohtajakaudellaan tuomaan SUKOLia julkisuuteen ja pitämään kieltenopettajien asioita esillä valtakunnallisessa mediassa. Yhdistys tukee hänen valintaansa jatkokaudelle.”

Outi Vilkuna, kertoisitko opettajanurastasi?

Asun Vantaalla mutta olen työskennellyt viimeiset 25 vuotta kieltenopettajana Kulosaaren yhteiskoulussa Helsingissä. Omassa oppilaitoksessamme olen mukana muun muassa CLIL-opetuksen kehittämisessä: esimerkiksi olen laatinut oppilaitoksemme käytössä olleen 8. luokan ranskankielisen maantiedon materiaalin ja lukion englanninkielistä terveystiedon opetuksen materiaalia. Arkeni opetustyössä on monikielinen päivittäin. Olen ollut työyhteisöni luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu pitkään, joten tämäkin puoli opettajan professiosta on tuttua ja sitä kautta on yhteydet myös OAJ:hin. Toimin pari vuotta myös kv-koordinaattorina.

Opettajaurani aloitin aikuiskoulutuksen puolella Ressun iltalukiossa sivutoimisena tuntiopettajana. Täydensin palkkakukkaroani toimimalla kansalaisopistoissa kieltenopettajana ja tekemällä eripituisia sijaisuuksia erilaisissa oppilaitoksissa alakoulusta lukioon ja aikuisopetukseen. Elannon kasaaminen useammasta lähteestä on sekin tuttua siis. Kenttää on tullut nähdyksi melko laajalti. Olen toiminut ja toimin edelleenkin, mikäli ajoitus sopii, ohjaavana opettajana sekä natiiveille ranska vieraana kielenä -opettajille että suomalaisille ranskanopettajille.

Toimin myös usean vuoden ajan Cambridge International Examinations Centerin hyväksymänä IGCSE-, AS- ja A-level-tutkintojen ohjaajana ja tentaattorina. Se toi mukanaan uutta katsantoa arviointiin ja kokemusta suullisten kokeiden vastaanottamisesta. Kielitivolissa olin mukana muun muassa aloittamalla yhteistyöprojektin lähialakoulun kanssa tominnallisen kieltenoppimisen edistämiseksi: oppilaamme kirjoittivat yhteistyössä tarinoita, joihin lisäsin tarinateatterin elementtejä. Lopputuotoksemme oli OPH:n kustantama Histoires expérimentales -aineisto.

Millaista kokemusta sinulla on kieltenopettajajärjestöistä ja opettajien yhteistyöstä?

Olen toiminut SUKOLissa hallituksen jäsenenä vuodesta 2015, varapuheenjohtajana 2017–2019 ja puheenjohtajana 2020 alkaen. Helsingin kieltenopettajat ry:ssä ja myöhemmin Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry:ssä, kuten yhdistyksen nimi nykyään kuuluu, olin hallituksen varsinaisena tai varajäsenenä 2012–2020.

SUKOLin palveluyhtiön Sukol-Palvelu Oy:n hallituksen puheenjohtajana aloitin valtakunnallisten kokeiden uudistamista. Olen SUKOLin yhteyshenkilö kieltenopettajien kansainvälisen kattojärjestön FIPLV:n Pohjoismaiden ja Baltian alueen (Nordic Baltic Region eli NBR) yhteistyöelimessä.

Vuodesta 2020 olen toiminut myös Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen HOAY:n hallituksessa, 2020–2022 varajäsenenä ja vuoden 2022 alusta varsinaisena jäsenenä, erityisalueina eduvalvontatyöryhmä ja pedagoginen työryhmä.

Uskon, että minulla on kohtuullisen laaja ja eri opetusalat kattava näkemys kieltenopetuksen tilasta ja tarvittavien toimenpiteiden sisällöistä. Tiedän myös, että mikään ei tapahdu vain muutaman ihmisen voimin, vaikka he voivat olla liikkeellepaneva voima.

On tärkeää sisäistää, että SUKOL olemme me. Jokaisen tahollaan tekemä pienikin teko voi olla merkityksellinen ja tarpeellinen. Riittävän laaja edustuksellinen pohja eli jäsenmäärä antaa meille painoarvon tulla kuulluiksi. Siksi jokaisen kieltenopettajana toimivan tulisi olla SUKOLin jäsen. Koulumaailma kaikilla asteilla on monenlaisten muutosten ja intressien keskiössä. Lisäksi erilaiset ulkoiset huolenaiheet rasittavat meitä niin yksityisessä kuin työelämässä. Uskon, että yhdessä voimme antaa työllemme uudelleen sen merkityksen ja arvon, joka sille kuuluu, ja kannatella toisiamme arjessa.

On tärkeää sisäistää, että SUKOL olemme me.

Mikä on ajankohtaista pj-kaudellasi?

Asiat ovat paljolti samoja kuin tähänkin asti. Laajan kielitaidon arvo tulee ymmärtää kaikille kuuluvana kansalaisoikeutena, ja tämän tulee näkyä valtionhallinnon ja opetuksen järjestäjien päätöksenteossa. B1-kielen yhden vuosiviikkotunnin lisääminen viedään loppuun. Todistusvalintaa uudistetaan, ja tavoitteenamme siinä on lukion kieltenopiskelun monipuolisuuden ylläpitäminen. A1-kielivalintojen monipuolisuus tulee mahdollistaa ja A2-kielivalinnat säilyttää. Ammatillisen koulutuksen kieltenopetuksen resursointi on ajankohtainen kysymys kuten myös opettajien muuntokoulutusten tarjonta ja saavutettavuus. Vapaan sivistystyön kielikoulutuksen merkitystä on edelleen tehtävä näkyväksi. SUKOLissa tärkeää on liiton strategian jalkauttaminen.

Mitkä ovat suurimpia haasteita?

Yhteiskunnallisen tahtotilan saavuttaminen nykyisessä kansallisessa ja kansainvälisessä tilanteessa on haaste. Ne aineet, joihin viime vuosina on erityisesti annettu resurssia ja kohdennettu tukitoimia (matemaattiset aineet, tietotekniikka, teknologia ja luonnotieteet), ovat edelleen lobbaamassa itselleen lisää resurssia. Perusopetuksen eriarvoistuminen ja erilaiset tukitoimia vaativat oppimisen esteet edellyttävät sekä valtiovallan että yksittäisten opetuksen järjestäjien huomiota.

Onko näkyvissä positiivisia muutoksia?

A1- ja A2-kielten monipuolisemmat kielivalinnat – vaikkakin vain tietyissä isoissa kaupungeissa – ovat majakkoina muille. Vaikka yhden vuosiviikkotunnin lisäys B1-kieleen perusopetuksessa on iloinen uutinen, SUKOL olisi toivonut mieluummin alakoulun puolelle siirrettyjen kahden vuosiviikkotunnin palauttamista yläkouluun. Pistetyökalun uudistaminen voi tuoda kannustimia monipuolisempaan kielenopiskeluun, aika näyttää. Positiivista on, että useat julkisuuden henkilöt ovat ottaneet kantaa laajemman kielitaidon puolesta.

Uskomattoman hienoa on, että kieltenopettajat jaksavat edelleen kannustaa huoltajia ja oppijoita tekemään kielivalintoja ja motivoida oppilaitaan tai opiskelijoitaan arjessa.