Uutta intoa omaan opetukseen

– lukion englannin opiskelun innostajana blokkisysteemi ja kannustava palaute

Teksti PETRA LONKA

Muutama vuosi sitten, syksyllä 2019, pysähdyin miettimään, miksi olin niin kuormittunut työstäni. Oli haastavaa yrittää opettaa, kun tuntui, että vastaanottaja ei ole mukana jutussa. Kun selitin epäsuoran kysymyksen aikamuotomuutoksia, takarivissä välkkyi Minecraft ja keskirivin kohdilla oli Snapchat-kuvasessio. Kuuntelikohan kovinkaan moni opetustani? Valitettavasti joidenkin nuorten potentiaalinen oppiminen jäi saavuttamatta. Jotain oli muutettava.

Kysymyksiä seurasi muutos

Miten lukiolainen innostuu englannin oppimisesta? Miten opiskelijan keskittyminen pysyy opittavassa asiassa? Miten opiskelija ottaa itse vastuun työskentelystään ja taitojensa kehittymisestä? Miten työskentelyyn löytyy ilo ja kunnianhimo?

Pohdimme kysymyksiä kollegani Minna Rossin kanssa. Koimme, että nuori ei ota vastaan valmista eikä aktivoidu, ellei hän pidä asiaa henkilökohtaisesti merkittävänä. Kysyimme itseltämme, toteutuuko opettamani nuoren kohdalla hänen yksilöllinen oikeutensa tulla kohdatuksi ja valmennetuksi kohti parempaa osaamista. Mitäpä jos käytän oppitunnin 75 minuuttia siihen, että mahdollistan oppijalle oman tavan, tason ja tahdin työskennellä?

Opettajajohtoinen opetus sai jäädä. Lähdimme kokeilemaan meille uutta systeemiä englannin opetukseen: yksilöllistä, kannustavaa, runsaasti palautetta, säännöllistä arviointia ja itsereflektiota sisältävää. Kyseessä ei ole tietenkään mikään uusi keksintö – käänteinen oppiminen, oppimisen omistajuus ja itseohjautuvuus ovat tunnettuja ilmiöitä. Jo ensimmäisen ”kokeilukurssin” jälkeen koimme muutoksen voiman. Myös palaute opiskelijoilta oli hämmästyttävän positiivista ja reflektoivaa.

Coaching-filosofia ja blokkisysteemi

Pohdimme asiaa ensin oppimiskäsityksen kannalta: Mitä oletamme oppijalta? Jokainen yksilö luokassa on arvokas. Jokainen osaa jo jotakin. Jokainen ansaitsee tulla kuulluksi, kohdatuksi ja nähdyksi. Jokainen nuori ansaitsee kuulla, että on hyvä sellaisenaan ja että olen opettajana tässä juuri häntäkin varten. Roolien riisuminen oli ensimmäinen ratkaiseva askel: ”Olen teidän ’coachinne’, ja minulle on tärkeää, että opitte ja koette onnistumisen tunnetta.”

Oppimisen ja aidon innostuksen edellytys on turvallinen ilmapiiri ja hyväksyntä. Heikosti englantia osaava nuori on yhtä arvokas kuin huippuosaaja. Tämä on ollut opiskelijoiden mukaan tärkeää ja vapauttavaa kuulla ääneen. Luottamuksen herättäminen heti ensimmäisellä tunnilla on pohja blokkisysteemille. Kannustava diskurssi on käynnissä jokaisella oppitunnilla: ”Hei miten sinulla menee, miten tehtävät sujuvat ja tarvitsetko apua? Oletpa hienosti osannut tehdä tuon haastavan tehtävän, jatka samaan malliin!”

Blokkisysteemissä opettaja vapauttaa oppijat säätelemään itse omaa työskentelyään. Opettaja kiertelee, juttelee, antaa palautetta, neuvoo, kyselee, ohjaa työskentelyyn ja kannustaa luokassa koko oppitunnin ajan. Mitä oppijat tekevät? He työskentelevät. He ottavat itse vastuun tehtävistään ja siitä, mitä voivat ja ehtivät tunnilla tehdä, taitojensa ja kykyjensä mukaisesti.

Kyseessä ei ole tietenkään mikään uusi keksintö – käänteinen oppiminen, oppimisen omistajuus ja itseohjautuvuus ovat tunnettuja ilmiöitä. Jo ensimmäisen ’kokeilukurssin’ jälkeen koimme muutoksen voiman.

Opintojakson rakenne

Aloitamme opintojakson aina tutustumisella. Haluan tietää, mitä kukin osaa ja miten opiskelijat näkevät itsensä. He saavat minulta viestin, jossa esitän heille kysymyksiä aiemmasta englannin oppimisesta, siihen liittyvistä peloista, tavoitteista, yleisestä jaksamisesta ja mielialasta. He vastaavat rehellisesti, koska he kokevat, että olen tosissani kiinnostunut. Mikäli haluan, että he innostuvat oppimisesta, minun on satsattava siihen myös. Tämä on didaktinen ja psykologinen keino kohdata oppija. Vastaan heille palautteessa esimerkiksi näin: ”Hienosti pohdit omaa oppijapersoonaasi. Ei tarvitse jännittää, näin jo tekstistäsi, että englanti sujuu kivasti! Kiitos, että kerroit lukivaikeudestasi, otetaan se huomioon. Tsemppiä opintojaksolle!”

Omatahtinen työskentely mahdollistuu siten, että tehtävät ovat valmiissa, selkeissä paketeissa. A-englannin opintojakso sisältää lukiossamme 18 oppituntia, kukin 75 minuuttia. Jaoimme ne kolmeen ”blokkiin”. Jokaisessa on oma teemansa, jonka määrittelee LOPS21:n mukainen oppikirja. Yhden blokin 6 oppituntia noudattavat aina samaa kaavaa:

1. tunti = intro ja suulliset harjoitukset teemasta ja sanastosta 2. tunti = kuuntelutunti: videot, podcastit, musiikkia 3. tunti = tekstitunti: oppikirjan kappale/artikkeli, sanastotehtäviä 4. tunti = kielioppi 1: johdatus, harjoitukset 5. tunti = ainekirjoitustunti: teemasta valittu otsikko ja tekstityypin ominaispiirteiden harjoittelu 6. tunti = kertaus, blokkitesti (sanastosta ja kieliopista) ja laaja itsearviointi omasta tekemisestä tässä blokissa

Jokainen tunti sisältää ohjeet ja tehtävät selkeässä ja visuaalisesti inspiroivassa paketissa alustallamme. Julkaisen tunnin sisällön aina tarkalleen tunnin alussa. Tehtäviä on yleensä 5–10. Tehtvät ovat voimakkaasti eriyttäviä, ja myös haastavia lisätehtäviä löytyy. Tehtäviä saa aina tehdä haluamallaan tavalla: yksin, parin kanssa, porukassa, luokassa, käytävässä, musiikkia kuunnellen tai opettajan avustamana. Tämä vapaus on tuonut mukanaan vastuuseen opettelun. Edistyneemmät tekevät kaikki tehtävät, hitaammat tekevät parhaansa mukaan perustason tehtäviä.

Kuudennen tunnin testi on ratkaisevassa asemassa. Blokkitestissä testataan, mitä on opittu. Blokkitesti käsittää sanaston ja kieliopin sekä mahdollisesti lyhyen luetunymmärtämisen tai kuuntelun. Blokkitestin lopussa on aina laaja itsearviointi, jossa on ohjatut ja monipuoliset kysymykset omasta tekemisestä viimeisten kuuden tunnin aikana. Opiskelijat ovat kovin kriittisiä itseään kohtaan: ”Olisi pitänyt tehdä vielä enemmän tehtäviä. Osasin aika hyvin, mutta pari kohtaa jäi nyt arvaukseksi, ja se harmittaa. Ensi blokissa teen vielä kovemmin töitä ja kysyn opelta apua useammin!”

Valmentajan tehtävä on tsempata

”Valmentajana” tsemppaan opiskelijoita joka tunti kohti blokkitestiä. He ymmärtävät, että työskentelemme tavoitetta kohti, ja ovat todella kiinnostuneita omasta tuloksestaan. Usein he haluavat jutella tuloksesta ja pyytävät apua siihen, miten he voisivat oppia vielä paremmin. Huippuosaajat erottuvat jo ensimmäisessä blokissa; heitä kannustan itsenäisesti kohti haastavia lisätehtäviä. Myös oppimisvaikeudet tulevat ilmi: heikot osaajat näkyvät heti, ja voin kohdistaa aikani heille paremmin.

Tekeminen tunneilla on moninkertaistunut, ja monella se on jo hyvinkin itseohjautuvaa. Emme anna läksyjä ollenkaan, mikä motivoi nuoria ahkeroimaan tunnin aikana, ettei hommia jää kotiin. Korostan, että vapaa-aika on arvokasta ja sitä tarvitaan lepoon ja eheytymiseen. Ehdimme taatusti saavuttaa kurssin tavoitteet käyttämällä 225 minuuttia viikossa englannin opiskeluun. Merkittävää on se, miten käytämme nuo 225 minuuttia.

Arviointi ja arvosana

Työskentelyn kannustimena on se, että jokaisen blokin tunnin tehtäviä tulee suorittaa omalla taito- ja tavoitetasollaan opintosuorituksen saamiseksi. Tämä on jatkuvan keskustelun aiheena tunneilla: Kuinka paljon tehtäviä tulee tehdä? Onko jokaisen tehtävä yhtä paljon? Riittääkö minimimäärä? Mitä jos tekee nopeasti kaikki? Saako kotona kuitenkin jatkaa? Yllättävä havaintomme on, että nuoret haluavat tehdä mahdollisimman paljon tehtäviä. Tämä saattaa selittyä sillä, että arviointi ja palaute on säännöllistä ja näkyvää.

Blokkisysteemi treenaa kohti opintojakson loppukoetta, jossa on kaikista blokeista teemasanastot, kieliopit, kuullun ja luetun ymmärtämiset ja kirjoitelma. Blokkien avulla tähän on valmentauduttu, ja lopputaidonnäyte on tärkeä ja motivoiva tekijä työskentelylle. Useimmiten tässä onnistutaan hyvin, ja uusintakokeet ovat merkittävästi vähentyneet. Opintojakson lopulliseen arvosanaan vaikuttaa tietenkin kaikki opiskelijan tekemä työ ja näyttö.

Kokemuksia opettajan kannalta

Ennen mietin jo aamulla työmatkalla tuntien kulkua ja siirtymiä. Stressasin sitä, että nuoret eivät vaikuttaneet kiinnostuneilta tai kunnianhimoisilta. Koen tämän johtuneen nimenomaan siitä, etten täysin mahdollistanut heille oppimisen kokemuksia ja oman työskentelyn autonomiaa. Blokkisysteemi syntyi kokeilumielessä, mutta se on muuttanut työni täysin. Kollegani Minnan kanssa käymme syviä keskusteluja ja kokemusten vaihtoa päivittäin. Olemme itse innostuneet ihan uudella tavalla työstämme.

Blokkisysteemi soveltuu erinomaisesti lukion A-englannin opiskeluun, ja Minnalla on siitä hyviä kokemuksia myös lyhyestä saksasta. Kokonaisen opintojakson kaikkien 18 tunnin sekä testien ja loppukokeen valmistaminen on vienyt meiltä aikaa, mutta siitä voi olla nyt kiitollinen, sillä lähes kaikki ENA-opintojaksot ovat meillä valmiina eikä meidän tarvitse enää käyttää aikaa tuntien suunnitteluun. Keskitymme oppijaan.

Nuoret ja maailma ovat muuttuneet kuten myös tiedon saatavuus, tunnistettavuus ja kyky soveltaa sitä. Myös opettajan työn täytyy muuttua ja elää ajassa. Pyrkimys kohti onnellisempaa ja hyvinvoivaa yksilöä on tämän oppimismetodin lähtökohtana. Vuorovaikutus nuorten kanssa on antoisaa: kun heille antaa vastuun ja arvostuksen, sen saa itse heiltä takaisin. Tulevaisuus on nuorten, ja he ovat osoittautuneet luottamuksen arvoisiksi.

KERRO MEILLE!

Oletko itse tehnyt opetuskokeiluja? Haluaisitko kertoa niistä Tempuksessa? Ota yhteyttä toimitukseen: anna.halme@sukol.fi.

Kirjoittaja: Petra Lonka. Petra Lonka on englannin kielen lehtori Lahden Lukio Gaudiassa.