Steveco 1 2023

STEVECO

HENKILÖSTÖLEHTI 1 / 2023

PÄÄKIRJOITUS

Kriisistä noustaan, se on varmaa

Aurinko lämmittää oikein mukavasti joka päivä enemmän, lumet sulavat ja luonto herää henkiin. Omalta pihalta voit ihastella lintujen kevätmuuttoa, joka on vilkkaimmillaan juuri nyt. Itse asensin jo vuosi sitten riistakameran mökin rantaan puuhun kiinni, jotta saisin upeita kuvia alueella käyskentelevistä luonnon asukeista. Kaikkea sitä onkin nähnyt, yksi mieleenpainuvimmista hetkistä on ollut, kun pihalla oli käyskennellyt ilves. Harmi vain, kun siitä ei saanut kuin harmaan ja melko rakeisen valokuvan.

Myös melko samanlainen värimaailma on tällä hetkellä yrityksessämme, harmaa ja rakeinen. Tilannekuva on kuitenkin selkeä, meidän on parannettava omaa tekemistämme ihan jokaisella osa-alueella. Kävimme pitämässä toimitusjohtajan Ari-Pekan ja tuotantojohtaja Tomin kanssa infotilaisuudet jokaisessa yksikössä ja myös pääkonttorilla maalis-huhtikuun vaihteessa. Kerroimme, miten olemme tulleet tähän tilanteeseen ja miten pääsemme sieltä myös pois. Vaatii meiltä kaikilta hitusen verran aktiivisempaa ja huolellisempaa työtä kuin aikaisemmin.

Mutta me tulemme tästäkin kriisistä nousemaan ylös, se on varmaa. Kun nousemme ylös, niin luonnollisesti meidän täytyy laittaa pönkkä uusien työtapojen taakse, jotta emme taas luisu aikaisempaan tilanteeseen. Luvataan kaikki itsellemme, että me tulemme myös tekemään sen.

Meillä on yrityksessä upea henkilöstö, jotka ovat ylpeitä yrityksestään ja työstään. Minulla on ollut ilo tavata omaa henkilöstöä työkuntokeskusteluiden yhteydessä viime syksystä alkaen. Keskustelut ovat olleet useimmiten hyvin lämminhenkisiä ja positiivisesti tulevaisuuteen katsovia. Kaiken sen hyvän fiiliksen toivoisin säilyvän myös työssä ja toisiimme positiivisesti suhtautuvan ja tukevan työyhteisön. Tiedän, että me lähdemme vielä komeaan lentoon, samoin tavoin kuin mökkini läheisyydessä pesivät merikotkat.

Hyvää kevään jatkoa ja tulevaa kesää odotellen.

Jyri Lippo henkilöstöjohtaja

Kansikuva: Hanna Metsola

STEVECO-lehti on Steveco Oy:n henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuonna 2023.

Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 KOTKA puhelin 05 23 231 www.steveco.fi

Osoitteenmuutokset ilmoitetaan palkkaosastolle palkkahallinto@steveco.fi tai p. (05) 23 231

Painopaikka:

Painokotka Oy, Kotka

Paperi: 100 g KymPrint

Paperille on myönnetty

Pohjoismainen ympäristömerkki.

Päätoimittaja: Elina Harjama

Taitto: CheckPoint Production Oy

Toimitusneuvosto:

Katja Hitchman

Heli Hyttinen

Anu Karnaattu

Suvi Myllylä

Elina Pajunen

Ari-Jussi Paronen

Päivi Pirtilä

Petri Rantala

Eija Suntio

Teijo Töttö

Jyri Lippo, henkilöstöjohtaja

TOIMITUSJOHTAJAN

Viime vuosien tapahtumat,

kuten koronapandemia ja sota, ovat vaikuttaneet Stevecon toimintaan monin tavoin ja heikentäneet yhtiön kannattavuutta. Viime vuosi ei tarjonnut käännettä parempaan, päinvastoin.

Yhteenveto viime vuodesta on valitettavan synkkä. Kulut kasvoivat merkittävästi, ja tuottavuus heikkeni kautta linjan eri toiminnoissa, tulos painui syvästi tappiolliseksi ja oli huonoin sitten 2000-luvun alun. Konsernin kaikki ahtaustuotanto oli kannattamatonta.

Näkymät tälle vuodelle jatkuvat edelleen heikkoina. Alkuvuonna liikevaihto jäi alhaiseksi ja tulos painui miinukselle. Lisäksi tärkeimmät asiakkaamme ovat ilmoittaneet seisakeista ja toimintojensa supistamisesta.

Tappion vuoksi emme voi tehdä tarpeellisia investointeja. Toiminta on saatava kannattavaksi ja liiketoiminta tuottamaan kassavirtaa, jotta saadaan rahoitusta ja investointeja vodaan toteuttaa.

Myös henkilöstön hyvinvointi huolestuttaa. Sairauspoissaolot ovat nousseet 2000-luvun alun korkeisiin lukemiin.

Tässä tilanteessa ei voi muuta kuin olla täysin rehellinen: näin ei voi jatkua. Tänä vuonna meidän on tehtävä käänne yhtiön historiassa.

Vaikka viestini on vakava, se on myös toiveikas. Yhtiön suunta on käännettävissä. Olemme tehneet tämän yhdessä aikaisemminkin ja teemme sen nytkin.

Meidän jokaisen on tehtävä töitä sen eteen, että saamme käännettyä yhtiön suunnan ja palautettua kannattavuuden kaikille toiminnoille. Se on mahdollista vain yhteisvoimin.

Toiminnan on oltava mahdollisimman tehokasta ja tuottavaa. Siihen on keinoja.

Toiminnan tehostaminen lähtee työajan tehokkaasta hyödyntämisestä, resurssien joustavasta käytöstä sekä tietojärjestelmien käytöstä suunnittelussa, työnohjauksessa ja raportoinnissa.

Näkyvissä ei ole ulkoisia tekijöitä, jotka kääntäisivät Stevecon suunnan. Se on tehtävä itse.

– Ari-Pekka Saari

Ari-Pekka Saari, toimitusjohtaja, CEO

Vuosi 2022 pähkinänkuoressa

AHTAUSMÄÄRÄ 10,8 M TONNIA

Konsernin ahtausmäärä laski -5,5 % edellisvuodesta. Emoyhtiön osuus kokonaismäärästä oli 9,9 miljoonaa tonnia. Tonnimäärien lasku johtui metsäteollisuuden työtaistelusta ja Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainaan. Käsiteltyjen konttien määrä oli 4,3 % yli edellisen vuoden volyymin johtuen tyhjien konttien siirtymisestä Venäjältä Suomeen.

Huolimatta käsittelymäärien laskusta liikevaihto kasvoi. Liikevaihtoon vaikuttivat merkittävimmin merirahtien määrän ja hinnan nousu sekä tyhjien konttien myötä kasvaneet aluevuokratuotot.

KONTIT 483 000 KPL

Konsernin liiketappio oli -5,4 miljoonaa euroa (vuonna 2021 1,9 miljoonaa euroa) ja tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -6,1 miljoonaa euroa (1,4 miljoonaa euroa). Emoyhtiön liiketappio oli -4,5 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa) ja tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -5,4 miljoonaa euroa (-0,2 miljoonaa euroa). Selkeästi negatiiviseen tulokseen vaikuttavia pääasiallisia tekijöitä olivat määrien väheneminen ja kustannusten huomattava kasvu.

LIIKEVAIHTO

LIIKEVOITTO 148,7 M€ -5,4 M€

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 836 Steveco Oy 676

HENKILÖSTÖKULUT 63,4 M€

MAKSETUT PALKAT 51,6 M€

HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ 49,6 v

Tapaturmataajuustavoitetta 23 ei saavutettu loppulukeman ollessa 36. Vakavien työtapaturmien määrä pysyi kutakuinkin samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina, mutta kuolemaan johtanut työtapaturma synkensi tilannetta vuoden lopussa. Tuotantoyksiköissä pidettävillä valistuskampanjoilla lisätään tietoisuutta ja ennaltaehkäistään tapaturmien syntymistä.

Vakituisen henkilöstön määrä pysyi lähes muuttumattomana edelliseen vuoteen verrattuna. Ahtausalalla tyypillisten tilapäisahtaajien käyttö kuitenkin kasvoi aikaisempaan vuoteen verrattuna.

KESKIMÄÄRÄINEN

PALVELUSAIKA 19,6 v

Koronaepidemia lieventyi, mutta se jouduttiin edelleen huomioimaan yrityksen toiminnoissa. Normaalitilanteen etätyömallia jatkettiin työtehtävissä missä se katsottiin mahdolliseksi. Joissakin toiminnoissa pystyttiin siirtymään lähes normaaleihin työkäytänteisiin turvalliset työtavat huomioiden.

Yhtiö valmistautuu eläköitymisiin aloittamalla kaksi erillistä oppisopimuskoulutusohjelmaa, toinen työnjohtajille ja toinen ahtaa-

jille. Molemmat ohjelmat aloittavat vuoden 2023 aikana ja niiden kesto on noin kaksi vuotta. Koulutuksesta vastaa yhteistyökumppanina paikallinen ammattioppilaitos.

Investoinnit

Konsernin investointiohjelmaa jatkettiin hankkimalla konekalustoa sekä investoimalla IT-järjestelmiin. Mussalossa D2-terminaali otettiin käyttöön kesällä 2022. Varastoterminaalin keskeinen sijainti konttilaivalaitureiden sekä konventionaalisten laivojen käyttämien uusien laitureiden välittömässä läheisyydessä mahdollistaa eri laivausmuotojen käytön. D-alueesta on muodostunut merkittävä metsäteollisuuden logistiikkakeskittymä.

Kehitys

IT-hankkeissa on panostettu edelleen digitalisaatiostrategian mukaisten hankkeiden to-

teuttamiseen. Asiakasrajapinnassa on kehitetty yritysten välistä sanomaliikennettä ja käynnistetty tarjous- ja sopimuksenteko-ohjelmiston uudistaminen. Teknisen tietoturvatason nostamiseen ja kyberturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota ja osallistuttiin valtakunnallisiin kyberturvallisuusharjoituksiin. Satamayksiköissä käytettäviä toiminnanohjausjärjestelmien kehitystyötä jatkettiin tavoitteena tehostaa kokonaisprosessin ohjaus ja hallinta saapuvasta liikenteestä aina ahtaukseen saakka. Valituissa terminaaleissa otettiin käyttöön rekkojen aikaikkunajärjestelmä, jonka avulla pystytään lyhentämään lastia tuovien ja hakevien rekkojen satamassaoloaikoja. Tavoite on laajentaa järjestelmän käyttö kaikkiin terminaaleihin vuoden 2023 aikana.

Ympäristö, laatu ja vastuullisuus

Konsernissa on sertifioidut standardien ISO 9001, ISO 14001 JA ISO 45001 mukaiset laatu-, ympä-

Steveco Oy:n johtoryhmä

Stevecon johtoryhmä on toimitusjohtaja Ari-Pekka Saaren päätöksentekoa tukeva kokoonpano. Toimitusjohtaja vastaa päätöksestään yhtiön hallitukselle. Johtoryhmän jäsenten tehtävä on tuoda toimitusjohtajan tietoon näkemyksiä, jotka vaikuttavat päätöksentekoon.

Stevecon johtoryhmän muodostavat johtajat Heikki Jääskeläinen, Tapio Mattila ja Tomi Rautio, henkilöstöjohtaja Jyri Lippo, talouspäällikkö Jyrki Vekkilä, operatiivinen päällikkö Pauliina Lindholm sekä henkilös-

Steveco Oy:n hallitus

• Puheenjohtaja Kari Savolainen

• 1. varapuheenjohtaja Kari Ståhlberg

2. varapuheenjohtaja Jari Suvanto

• Jukka Hölsä

• Henri Kuitunen

• Tuomas Mustonen

• Jarkko Toroska

ristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät, jotka muodostavat toimintajärjestelmän perustan.

Hiilidioksidipäästöjen alentaminen työkoneissa on yksi Steveco-konsernin keskeisistä tavoitteista. Nykytilan kartoitusta ja päästöjen seurantaa varten on kehitetty ja otettu käyttöön GHG päästö -periaatetta noudattava Ensio-päästölaskentaohjelmisto, jonka avulla seurataan päästöjä sekä simuloidaan suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin. Päästöjen alentamiseksi on testattu uusiutuvan dieselin käyttöä valituissa työkoneissa.

Steveco-konserni on liittynyt kansalliseen Energiatehokkuussopimukseen tavoitteena vähentää energiakulutusta 7,5 % vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Energiatehokkuutta on parannettu merkittävästi investoimalla varastoissa LED-valaistukseen.

töryhmien edustajat Jukka Määttänen (ahtaajat), Janne Rintala (työnjohtajat), Karri Kangas (ylemmät toimihenkilöt), Riikka Niittymäki (Pron toimihenkilöt) ja Päivi Pirtilä (AKT:n toimihenkilöt). Tällä kokoonpanolla johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa kesäkuuhun 2023 saakka. Referaatti johtoryhmässä käsitellyistä asioista julkaistaan kokouksen jälkeen Pollarin blogissa.

Stevecon ja tytäryhtiöiden yhtiökokoukset pidettiin 20.3.2023 Vantaalla.

Oy Saimaa Terminals Ab:n hallitus

• Puheenjohtaja Ari-Pekka Saari

• Heikki Jääskeläinen

Tapio Mattila

Suomen Satamatekniikka Oy:n hallitus

• Puheenjohtaja Ari-Pekka Saari

• Heikki Jääskeläinen

Tomi Rautio

Roadshow 2023

Perinteisiksi muodostuneet keväiset toimitusjohtajan Roadshowt ovat olleet koronatauolla sitten vuoden 2019. Maalis-huhtikuun vaihteessa ne toteutettiin jälleen, tällä kertaa nimellä Katsaus Stevecon tilanteeseen. Toimitusjohtaja Ari-Pekka Saarella olikin vakavaa sanottavaa yhtiön tilanteesta.

Tulosyksiköiden johtaja Tomi Rautio loi omassa osuudessaan katsauksen kunkin tuotantoyksikön viime vuoden tulokseen ja kertoi, miten alkanut vuosi on lähtenyt käyntiin, miltä tuleva näyttää se-

kä millaisilla toimilla yhtiön suunta käännetään nousuun ja palautetaan toimina kannattavaksi.

Henkilöstöjohtaja Jyri Lippo toi julki huolensa työturvallisuudesta, korkeista sairauspoissaololukemista ja henkilöstön hyvinvoinnista. Hän totesi, että esimiestyön on oltava joka tasolla priimaa ja siihen on jo panostettukin koulutuksilla. Lippo muistutti myös työkoneiden ajoonlähtötarkastusten tärkeydestä vanhenevan konekaluston käytettävyyden takaamiseksi.

Hietanen, Mussalo, Vuosaari, pääkonttori

Case: Akselit

Teksti: RENSKA MYYNNISTÄ

Kuva: MARKKU PAUNONEN

Helmikuun alussa tulee kysely kahden akselin käsittelystä. Laivausta suunnitellaan ro-ro-laivalla Hietaseen. Kyselyssä siis akseleiden nosto lauttavaunulta noutavaan autoon. Helppo homma sinällään, mutta Hietasen toisen Gottwaldin vaurioituminen joulukuussa on muuttanut näiden tarjousten tekoa ja kappaleiden käsittelyä. Akseleiden paino on 81 000 kg per kappale, joten nostoon tarvitaan järeää kalustoa. Käännyn siis paikallisen nosturiliikkeen puoleen ja kysyn tarjouksen nostosta kahdella mobiilinosturilla.

Seuraavana päivänä saan tarjouksen menemään asiakkaalle. Viikon päästä asiakas on yhteydessä ja kertoo, ettei laivaus onnistukaan samassa laivassa vaan akselit tulevat kahdella eri laivalla. Tarjousta pitää siis muokata siten, että nostot tehdään eri päivinä auton päälle.

Kuluu muutama viikko ja asiakas pyytää lisäpalvelua eli akseleiden kuljetusta Hietasesta Mussaloon. Tarjouspyynnöt muutamaan potentiaaliseen kuljetusliikkeeseen, joilta kuljetus onnistuu. Kouvolalainen yritys tekee parhaan tarjouksen, sillä siis eteenpäin. Asiakkaalta tulee vastaus, tarjous hyväksytty, kysyy koska ehditte toimittamaan.

Tässä vaiheessa kaikki olemassa oleva tieto ajojärjestelytiimille, joka alkaa hoitamaan käytännön asioita. Samalla kyselyä Hietaseen milloin nostot onnistuisivat. Viikon 13 keskiviikko lukitaan nostopäiväksi. Ajojärjestely sopii kuljetusliikkeen kanssa ja minä nosturiliikkeen kanssa. Tieto kaikille osapuolille, autot ja nosturit Hietaseen aamuksi kello 7.00.

Nostot Hietasessa sujuivat hyvin, autot ja nosturit pääsivät lähtemään Mussalon suuntaan hyvissä ajoin. Iltapäivällä asiakas oli saanut tiedon Mussalosta, että kuormat on purettu ja kyselee rahtikirjoja varmistukseksi, että akselit toimitettu. Ajojärjestely hoitaa lähetyksen.

Seuraavana päivänä tulee hienosti raportit kuljetusliikkeeltä ja nosturiliikkeeltä toteutuneista kuluista. Tiedot laskutukseen, jotta saavat tehtyä laskun asiakkaalle. Tarjouskyselystä toteutukseen meni seitsemän viikkoa.

Epäselväksi jäi mikä oli akseleiden lopullinen määränpää, Mussaloon ne menivät varastoitavaksi.

Case is closed.

STEVECOLAINEN

NOSTURIN MUKANA MYYTY TYÖNJOHTAJA KANNUSTAA

KOKEILEMAAN UUSIA ASIOITA

Haminasta kotoisin oleva Kari Halonen kävi pienenä poikana katsomassa laivoja satamassa. Silloin hän ei vielä arvannut, että hänestä tulisi satama-alan monitaituri. Vaikka työ on välillä vienyt Helsinkiin, hän lukee itsensä edelleen haminalaiseksi. Haminaan hän palasi Helsingin-vuosien jälkeen, vaikka onkin muuttanut nyttemmin Myllykoskelle.

Satamaura alkoi kesällä 1998, kun Halonen suoritti ahtaajatutkinnon oppisopimuksena Stevecolla. Sen jälkeen oli Helsingin vuoro hänen toimiessaan liikenteenhoitajana Container-Depotilla ja ahtaajana Containershipsillä. Syksyllä 2001 Halonen palasi kotiseudulle, ja pääsi tuolloin upouuteen Mussalon satamaan töihin.

”Kotkasta yksi kaveri halusi välttämättä päästä Helsinkiin töihin, vaihdoimme päittäin”, kertoo Halonen.

Satamalta Stevecolle

Kotkan Sataman palveluksessa Halonen työskenteli nosturinkäyttäjänä ja monitoimimiehenä. Eräs ympyrä sulkeutui, kun mies myytiin nosturien mukana. Steveco osti nosturitoiminnan ja nosturinkuljettajat siirtyivät mukana vanhoina työntekijöinä.

Satama-alassa Halosta viehättää sen monimuotoisuus, sillä kokeilemaan on päässyt erilaisia tehtäviä. Ala kehittyy koko ajan, ja koulutuksen

myötä toimenkuvat muuttuvat. Satama elää ajassa. Hän pitää hyvänä myös sitä, että on nähnyt eri yrityksiä ja erilaisia toimintatapoja.

Ahtaajataustasta on valtavasti apua uudessa työssä

Ura etenee kohti työnjohtajan toimenkuvaa, jonka mahdollistaa Stevecon ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston yhteistyönä järjestämä koulutus. Työnjohtajana hän suunnittelee laivan lastauksen ja purun, ja pitää silmällä tulevaa ja lähtevää liikennettä. Hänen ajatusmaailmaansa kuuluu, että työntekijä on oman tehtävänsä paras asian-

Teksti: Elina Talvio Kuvat: Tero Talvio

tuntija. Hän puuttuu asiaan vasta, jos työ ei näytä sujuvan. Ahtaajataustasta on valtavasti apua sen ymmärtämisessä, mitä työntekijät tekevät.

”Ahtaaja tietää koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella, miten työ kannattaa tehdä”, Halonen sanoo.

Ahtaajavuosinaan Halonen piti huolta työntekijöiden edunvalvonnasta toimimalla työsuojelutehtävissä ja varaluottamusmiehenä. Hän oli aikoinaan myös ammattiosaston toimikunnassa valvomassa jäsenistön etuja. Hän jäi niistä tehtävistä hiljattain pois, kun vaihtoi niin sanotusti toiselle puolelle pöytää. Työnjohtajat kuuluvat eri liittoon kuin ahtaajat.

Myös datanomin tutkinto plakkarissa

25 vuoden aikana tietotekniikan tulo on mullistanut satamatyötäkin. Kun Kari Halonen aloitti ahtaajana, ei ollut päätelaitteita. Muutos on merkinnyt sitä, että työntekijöitä tarvitaan vähemmän mutta myös yksittäisen työntekijän toimenkuva on laajentunut. Halonen arvelee, että koko Suomessa ahtaajien määrä on viime vuosina vähentynyt radikaalisti. Tällä hetkellä Kotkan seudun satamissa työskentelee noin 450 ahtaajaa.

Halonen on suhtautunut innolla uuden oppimiseen ja tietotekniikan lisääntyessä hän tuli opiskelleeksi myös datanomin tutkinnon.

Kun Haloselta kysytään, suositteleeko hän muillekin mahdollisimman monenlaisten työtehtävien kokeilemista, vastaus on painokas ”Kyllä, todellakin!”. Hän jatkaa sanomalla, että eri yrityksissä työskentely on myös rikkaus, sillä on aina hyvä, jos työkalupakista löytyy erilaisia tapoja päästä samaan lopputulokseen.

OPPISOPIMUSKOULUTUKSISTA

Steveco päätti aloittaa vuonna 2023 kaksi erillistä oppisopimuskoulutusta: työnjohdolle sekä ahtaajille. Ahtaajien edellisestä oppisopimuskurssista Kotkassa on kulunut 25 vuotta, tytäryhtiössä Stermillä oli Haminassa pari vuotta sitten ja Vuosaaressa vuonna 2008.

Vuonna 1978, 45-vuotta sitten, aloitettiin ahtaajien oppisopimuskoulutus Kotka Stevedoringilla ja Haminassa Blombergilla. Koulutukseen kuului vähän teoriaa ja paljon työssäoppimista, jossa vanhemmat ahtaajat olivat ”kullanarvoisia” opettaen ja neuvoen meitä oppilaita. Heiltä sai vinkkejä tavaran käsittelyyn sekä työturvallisuuteen, minne pitää ruumassa sijoittua jne. Itse olin Haminassa kurssilla numero 3 joka alkoi kesäkuussa 1979. Myöhästyin kaksi päivää, koska olin vielä armeijassa kurssin alkaessa.

Vanhemmat ahtaajat kyselivät mitä meille teoriatunneilla opetettiin, johon vastasin, että mm. matematiikkaa. Kuules poika, kun menet vessaan ja lasket housut alas sekä muistat nostaa ne ylös, siinä on laskutaito mitä täällä tarvitaan, totesi eräs ahtaaja. No on tarvinnut jotakin muutakin laskutaitoa osata.

Kotkassa Ahtausteknisen opiston tiloissa opiskeltiin teoriaa sekä työpaikkaohjaajan toimesta omalla työpaikalla. Harjoitustakila sijaitsi nyt jo purettua etelä-7 vastapäätä. Siellä harjoiteltiin trukilla-ajoa sekä vinssimiehen (kansinosturi) tehtäviä. Yks, kaks ja paukku perään, opetti van-

hempi vinsmanni, miten otetaan heitto pois. Vuoden kurssin jälkeen saatiin vakituinen työpaikka ja palkkaan kaksi pätevyyslisää: P1 ja P2.

Kursseja järjestettiin vuosittain molemmissa satamissa. 1980-luvun lopulla pidettiin yhteisiä kursseja, mutta 1990-luvun alkupuolella palattiin erillisiin kursseihin. Hakijoita oli paljon, Haminassa 350 ja Kotkassa 500 halusi ahtaajaksi, josta opettajat aikanaan koulussa varoittelivat: jos et lue läksyjä kunnolla, joudut satamaan töihin. Enää ei jouduta, tänne päästään. Vuonna 1994 perustettiin ammattitutkintotoimikunta, joka suunnitteli entisen ahtaajan oppiohjelman tilalle ammattitutkinnot näyttökokeineen sekä työnjohdolle suunnatun erikoisammattitutkinnon. Tutkintotoimikunnan jäseniä olivat Eljas Piipponen AKT:sta, AHT:n eli Ahtaus- ja Huolinta-alan Teknisten edustaja Arto Sinikannas, Kari Suominen ja Arto Kauppila Lastauttajan Liiton edustajina, Sten Rosqvist ja Simo Knutas Merenkulkuoppilaitoksesta sekä Raili Laasonen Opetushallituksesta. Ensimmäiset näyttökokeet suoritettiin Haminassa 1998 ja sen suorittaneet saivat ammattipassin.

1970-luvun oppilaat ovat tulleet eläkeikään, mutta ne opit ja työturvallisuusoppaan vinkit ”käytä älliä, niin ei tule tälliä” tai ”älä hortoile laivalla” pätevät tänäkin päivänä.

Terveisin Blombergin oppilas 1/4622

Kari Halosen kypärän väri on vaihtunut valkoiseksi työnjohdon oppisopimuskurssin myötä.

Ihmisten ja koneiden kohtaamista satama-alueilla ei voi välttää. Turvalliset kulkureitit D-terminaalin alueella ovatkin MIIKA JUNNOLALLE iso huolenaihe.

TURVALLISET KULKUREITIT D-ALUEELLA

OVAT TEHTÄVÄLISTAN KÄRJESSÄ

Jos minulla olisi kaikki valta, olisi aina kesä, eikä yhtään liukasta, puuskahti Stermin Kotkan ahtaajien työsuojeluvaltuutettu Miika Junnola. Haastatteluhetkellä maaliskuun lopun takatalvi

oli iskenyt voimalla ja palauttanut talviolosuhteet kaikkine hankaluuksineen.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on perehtyä oman työpaikan työympäristöön ja työntekijöiden

turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Mutta vaikka turvallisuuden eteen tekisi kaikkensa, jokainen henkilö on lopulta vastuussa omasta turvallisuudestaan. Työsuojeluväen tehtävä on-

kin muistuttaa asioista yhä uudelleen ja toisaalta kannustaa tekemään turvallisuushavaintoja.

– Turvallisuushavaintoja voisi tehdä enemmänkin. Parannusta on tapahtunut, mutta toivoisin porukalta lisää aktiivisuutta ja tarkempaa kuvausta vaaran paikoille.

Parittoman viikon

tiistai on työsuojelupäivä

Stermillä Mussalossa parittomien viikkojen tiistait ovat työsuojeluvaltuutetun päiviä. Silloin Miikalla on kaikki aika keskittyä pelkästään työsuojeluasioihin.

Joka toinen viikko

MIIKA JUNNOLA

vaihtaa ahtaajan työt työsuojeluvaltuutetun tehtäviin yhden päivän ajaksi. Toki, jos jotain työturvallisuuteen liittyvää tulee eteen, silloin ei tuijoteta kalenteriin.

– Ei se ole päivästä kiinni eli kun jotain tulee eteen, porukka kyllä kertoo. Työsuojelupäivän aikana on mahdollisuus hoitaa erilaisia sekalaisia asioita ja keskeneräisiä projekteja.

– Uuden varaston alue on aika ahdas tehdä töitä ja olemme miettineet Tiina Harjumaaskolan kanssa, miten eliminoitaisiin risteävää liikennettä. Lukien ja junavaunujen seassa liikkuu myös jalkamiehiä eli turvalliset kulkureitit on löydettävä heillekin.

– Kunhan kevät tulee ja päästään lumikasoista eroon, on aika etsiä muutenkin turvallisia kävelyväyliä D-alueella.

Yhteistyötä yhteisellä työpaikalla

Miika aloitti työsuojeluvaltuutettuna samaan aikaan kun korona mullisti totutut käytännöt. Koulutuksia järjestettiin vain etäyhteyksillä ja niinpä varsinainen työsuojeluun kouluttautuminen on hänellä vasta edessäpäin.

– Meidän varatyösuojeluvaltuutetun Ville Wahlstenin kanssa tehdään yhteistyössä asioita ja Tiinan kanssa soitellaan ja nähdään varsinkin, kun asia koskee molempia firmoja.

Myös Stermin Haminan työsuojeluvaltuutettu Jari Sivula on tarvittaessa puhelinsoiton päässä.

Ahtaajaksi oppisopimuskoulutuksen kautta

Miikalla olivat sosionomiopinnot puolivälissä XAMKIssa, kun kaveri lähetti linkin Stermin oppisopimuskoulutusilmoitukseen.

– Hain ja tulin valituksi. Kurssi alkoi marraskuussa 2016. Kai tämä alalle ajautuminen on vähän sukuvikakin. Isä on Hietasessa ja myös kummisetä oli. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, vaikka hoitaisin opiskelut loppuun. Minua kiinnosti kuraattorin työt ja suoritin jo yhden työharjoittelujakson koulussa.

– Ennen ahtaajan töitä toimin vartijana ja ajoin taksia. Muistan kun ajoin ensimmäisen kerran taksilla satamaan ja miten isolta ja vaaralliselta kaikki näytti.

Jo oppisopimuskurssin Miikalle aikana tuli eteen mahdollisuus siirtyä Kotkaan töihin. Ensin työt olivat B-laiturilla ja selluvarastojen valmistuttua D-alueella.

Kolme vuotta sitten tuli eteen mahdollisuus ryhtyä normaalityön ohella työsuojeluvaltuutetuksi. Miika myöntää, ettei mitään varsinaista tunkua tehtävään ollut ja hän päätti tarttua tilaisuuteen.

– Työsuojelu on tärkeää hommaa jokapäiväisessä työskentelyssä ja kiinnosti minua. Lisäksi oli halu vaikuttaa asioihin.

Miika asuu Mussalossa eli vain joidenkin kivenheittojen päässä työmaalta. Vaimon lisäksi perheeseen kuuluu valkoinen paimenkoira Aamu (8), oikealta nimeltään Vilijonkka.

AAMU pitää huolen Junnolan perheen lenkkeilyistä.

– Kesällä harrastan moottoripyöräilyä niin paljon kun kerkeän ja muina aikoina thainyrkkeilyä.

VIESTINTÄKYSELY:

Kipakoilla mielipiteillä höystettyä tyytyväistä hyrinää

Joulun lehdessä esitettiin lukijoille kolme kysymystä liittyen Stevecon viestintään ja Steveco-lehteen. Vastauksia tuli sen verran niukasti, että vastaajien kesken arvotut palkinnot on toimitettu onnekkaimmille, eikä nimiä julkaista.

Arvosana viestinnälle

Kyselyssä pyydettiin antamaan arvosana viestinnälle ja tulos oli mairitteleva nelonen asteikolla 1–5. Perustelut olivat pääasiassa ihan ok tai pelkkä ok, mutta kritiikkiäkin toki tuli. Viestintää ei haluta käydä etsimässä, vaan se pitää tulla pöydälle esimerkiksi printatun Steveckosen muodossa. Toisaalta todettiin, että tietoa on saatavilla, jos sitä haluaa vastaanottaa.

Steveco-lehti

Steveco-lehteen toivottiin juttuja eri yksiköiden henkilöstö, toimenkuvista ja harrastuksista samalla tavalla kuin on ollutkin. Omas-

sa työssään vain harva pääsee tutustumaan laajasti muihin stevecolaisiin, jolloin lehti on kanava saada tietoa, millaisia töitä meillä tehdään ja ketkä niitä tekevät.

Ristikon fonttia voisi suurentaa, oli yksi toivomus. Tässä lehdessä siihen on saatu jo hiukan apua, kun ristikolle on raivattu enemmän tilaa kaventamalla takasivun palkkeja. Toivottavasti tästä on apua ja kiitos vinkistä!

Mitä muuttaisit viestinnässä, jos sinulla olisi kaikki valta?

Tähän kysymykseen viestintäosasto odotti paljon kehitysideoita. Jotain tulikin, vaikka yleensä vastaajat olivat tyytyväisiä asioihin.

Viestintää toivottiin keskitettävän enemmän sähköpostiin, ettei Pollaria tarvitse avata. Sähköpostitse lähetettävien viestien määrää on toki mahdollista lisätä ja se on yksi lisäkanava uutisten välittämiseen Facebookin suljetun Stevecolaiset-ryhmän rinnalle. Tasapuolisuuden vuoksi se ei voi sivuuttaa Polla-

Voisiko tuon tehdä toisin?

Aloitteenteko-oikeus on kaikilla työsuhteessa olevilla asemasta ja tehtävästä riippumatta. Tekemällä aloitteen jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osallistua yhtiön ja sen toimintojen kehittämiseen.

Aloite-ehdotukset tehdään Umbrella-järjestelmässä, jossa voi lukea tehtyjä aloitteita. Linkki, säännöt ja ohjeet löytyvät Pollarista.

Hyväksytty aloitepalkkio maksetaan yleensä normaalin palkanmaksukäytännön mukaisesti. Aloitepalkkio määräytyy aloitteen tuottaman hyödyn perusteella (kerroin 0,25).

Kannustuspalkkio (60 €) maksetaan ensimmäisestä hyväksytystä aloitteesta ja sen jälkeen jokaisesta kymmenennestä aloitteeksi hyväksytystä ehdotuksesta. Aloitteesta voidaan harkinnan mukaan maksaa myös tunnustuspalkkio (70 €, 140 € ja 210 €) ja sen

suuruudesta päättää kukin organisaatiotaso johtoryhmän antamin valtuuksin.

Kaikkia ehdotuksia ei automaattisesti hyväksytä aloitteeksi. Useimmiten syynä on se, että sama ehdotus on tehty ennenkin ja se on syystä tai toisesta todettu toteuttamiskelvottomaksi.

Steveco-konsernin aloitetoimintaa hoitaa Arto Kauppila.

Ryhdy kehittämään työyhteisöäsi!

ria, joka on jokaisen stevecolaisen ulottuvilla joko pöytäkoneella tai mobiililaitteilla. Työsähköposti tavoittaa noin 34 prosenttia konsernin henkilöstöstä (IT 19.1.2023).

Yksi vastaajista toivoi, ettei odotettaisi tiedon tuomista nenän eteen, vaan että tietoja haettaisin kanavilta puskaradion sijaan. Toinen toivoi jotain raflaavampaa: kun jollakin taikasauvan iskulla saisi porukan tajuamaan, että kaikki ei tule aina tarjottimella eteen kannettuna viestinnässäkään. Itsekin pitää olla kiinnostunut. Helppo homma.

Palautekanava on auki

Kysely oli auki tammikuun puoliväliin saakka, mutta jatkossakin viestintään liittyvää kritiikkiä, toivomuksia ja kehitysideoita voi esittää Pollarissa (Viestintä  Viestintäkysely). Voit lähettää myös sähköpostia elina.harjama@steveco.fi. Myös juttuvinkkejä Steveco-lehteen kaivataan!

Vahdinvaihto aulapalvelussa

Sirpa Eerikäiselle kertyi lähes 30 vuotta palvelua Stevecolla erilaisissa tehtävissä, viimeisimpänä jo vuosia pääkonttorin aulapalvelussa. Torstaina 16.3. koitti se päivä, kun työura päättyi ja hän lähti viettämään ensin kertyneitä vapaita pois ja myöhemmin keväällä vapaa jatkuu eläkeläisenä. Onkohan Stevecolla ketään, joka ei olisi jossain vaiheessa ollut Sirpan kanssa tekemisissä?

Maanantaista 20.3. alkaen aulapalvelun puhelimeen ja sähköpostiviesteihin on vastannut Hanna Metsola.

Jukka Soininen ja Karri Kangas kävivät monen muun tavoin toivottamassa Sirpalle aurinkoista kevättä ja mukavia eläkepäiviä.

Hanna pyörittää nyt aulapalvelua Kipparinkulmassa.

Maaliskuun alkupuolella pakkasen paukkuessa Mussalon B-laiturilla purettiin paketista jotain suurta.

D-terminaaliin saapui uusi Mantsinen

Saimaa Terminalsin uusi Mantsinen 300 saapui maaliskuussa Kotkaan. Se operoi pääosin sellulaivoja Mussalon D-terminaalin laiturilla. – Siinä on renkaat alla eli se on siirrettävissä tarvittaessa B-laiturillekin, sanoo Stermin tuotanto- ja hallintojohtaja Rauli Pohjola.

Seuraavana päivänä salaperäinen paketti on purettu ja sieltä on kuoriutunut jotain, joka näytti vahvasti Mantsinen 300-nosturilta.

Mantsinen 300 on maailman suurin hydraulinen materiaalinkäsittelykone. Suuresta koostaan huolimatta kone on ketterä, tarkka ja helposti hallittava. (Lähde: Mantsinen.com).

Kohteessa. Tässä vielä viimeisiä virityksiä ja viilauksia vaille valmiina tositoimiin.

Matka kohti D-laituria saattoi alkaa.

Kuvat Rauli Pohjola, Jukka Muuri ja Elina Harjama

STEVECOLAINEN

PARIKYMMENTÄ VUOTTA ERILAISIA SATAMAHOMMIA

Ville Kuitusen, Stevecon tuoreen myyntijohtajan satamaura alkoi 2000-luvun alussa nykyisen TMP:n, tuohon aikaan Stellan hallissa.

– Ajelin trukkia ja olin tovin työnjohtajana. Olen Pasin Markon logistiikkamankelin kasvatteja, kuten aika moni muukin alalla pitkään ollut kollega.

– Keväästä 2007 lähtien olin Hietasessa pidemmän pätkän, ensin Stellalla terminaali- ja satamaoperointipuolella. Sieltä siirryin autologistiikan ja raskaiden koneiden pariin terminaalipäälliköksi ja lopulta toimitusjohtajaksi Wallenius

Wilhelmsen Logistics Kotka Oy:lle.

– Tuona aikana tuli jonkun verran häärättyä myös ulkomailla, varsinkin Southampton, Zeebrügge, Paldiski ja Sillamäe tulivat tutuiksi erilaisten yleensä satamaoperointiin liittyvien projektien kautta. WWL:llä oli – ja on tietysti edelleen – isosti omaa valtamerikalustoa, josta syystä maailmaa tuli väkisinkin tarkasteltua myös varustamon näkökulmasta. Vastasin Kotkan terminaaliyhtiön tuloksesta ja pääsin mukaan konsernin kansainvälisiin myyntihommiin. Oli hyviä aikoja ne.

HaminaKotka Satama Oy:n palveluksessa Villellä vierähti viisi vuotta. Ensin myyntipäällikkönä vuodesta 2018 ja syksyllä 2020 liikennejohtajaksi Markku Koskisen eläköityessä.

– Liikennejohtajana vedin satamayhtiön liikenneosastoa, jossa tehdään hyvin operatiivista työtä mm. alus-, raide- ja maantieliikenteen sekä turvallisuuden parissa. Olin mukana myös erilaisissa kehityshankkeissa ja liikennetyöryhmissä sekä edistämässä alueellista edunvalvontaa sidosryhmien parissa.

Japanin tutkimus vaihtui puolivahingossa satamahommiin

Ville on koulutukseltaan logistiikkainsinööri ja hän on suorittanut myös myynti- ja projektijohtamisen YAMK-tutkinnon. Polku logistiikka-alalle ei kuitenkaan ole edennyt järin suoraviivaisesti, vaikka pikkupoikana nosturikuskin työ poliisin ammatin ohella kiinnostikin.

– Armeijan jälkeen lähdin Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitokselle opiskelemaan Japanin tutkimusta. Sivuaine-

VILLE KUITUNEN oli monelle stevecolaiselle entuudestaan tuttu eri yhteyksistä. Stevecolle hän siirtyi HaminaKotka Satamalta.

kokonaisuutta yritin rakentaa mm. valtiotieteiden puolella. En ajatellut työasioita tuolloin, vaan lähinnä ajelehdin mukavalta tuntuvien ajatusten perässä. Realismi tuli eteen nopeasti ja maitojuna kuljetti puolivahingossa satamahommiin. Hyvä niin!

– Kouluaikana olin Karhulassa Ahlströmillä kesätöissä tekemässä kaikkea mahdollista, mihin nuori ja osaamaton pystyy. Se oli tosi mukavaa ja koen itseni onnekkaaksi, että sain nuoresta pitäen oppia työelämän pelisääntöjä vastuullisessa yhtiössä. Tuolta ajalta on edelleen kavereita, joihin tulee pidettyä yhteyttä.

Yhteistyökumppanista tuli työnantaja

Ville on ollut osa Stevecon myyntitiimiä huhtikuun alusta alkaen. Sitä ennen Steveco oli hänelle ennen kaikkea yhteistyökumppani.

– Stevecolla oli ja on paljon mukavia ja taitavia ihmisiä töissä. Steveco on myös tosi iso verrattuna muihin alan yrityksiin. Ensikontaktini stevecolaisiin olivat Hietasessa Havulinnan Kimmo ja Kortelaisen Juha, jotka junailivat käytännön asiat mallilleen. Ammattitaitoista meininkiä.

Reilun kahden viikon kokemuksella Ville toteaa, että Stevecon organisaatiossa ovat perusasiat kunnossa.

– Väki tuntee hyvällä tavalla ylpeyttä omasta tekemisestään ja se on kyllä tosi hienoa nähdä.

Parin ensimmäisen viikon aikana Ville on pyörinyt perehdytysmyllyssä, jota hän luonnehtii kattavaksi ja tosi intensiiviseksi.

– Ei ole toivoakaan siitä, että kaikki olisi kerralla selvää, muttei tietenkään tarvitsekaan olla. Asiat oppii parhaiten tekemällä ja kysymällä. Tosi paljon on ollut apua siitä, että moni stevecolainen on jo entuudestaan tuttu.

– Tehtäväkenttä muotoutuu pikkuhiljaa. On mukava päästä asiakkaiden pariin ja samalla myös lähelle operaatioita. Tarjousten tekeminen ja ohjelmien oppiminen on helpointa käytännön kautta ja jonkin verran olen jo päässyt kokeilemaan. Asiakkuuksiin liittyvät kotiläksyt on syytä tehdä huolellisesti ja edetä asia kerrallaan. Myyntityössä oma aktiivisuus on valttia ja enköhän pian ala olla jo täydessä vauhdissa.

Musiikkia, futista ja hyviä kirjoja

Ville on syntyjään kotkalainen, käynyt koulut Vehkalahdella ja asettunut perheineen asumaan Pyhtäälle.

– Vapaa-aika kuluu mm. musiikin parissa. Harrastan kitaransoittoa ja soittokamojen kanssa hääräämistä. Olen myös jalkapalloihminen ja käyn tietenkin KTP:n peleissä aktiivisesti ja silloin tällöin myös ulkomailla katsomassa pelejä. Viimeksi olin syksyllä Roomassa katsomassa AS Roman kotiavausta. Tälle keväälle oli suunnitelmissa uusi reissu Italiaan, mutta arki tuli väliin.

– Kirjallisuus on myös tärkeä juttu ja meillä on kotona paljon kirjoja. Juuri nyt luen ystäväni Niko Aslak Peltosen Kevätjää-kirjaa sekä Volter Kilven mestariteosta Alastalon salissa, joka on niin hyvä, että olen käyttänyt sen kahlaamiseen kohta kolme vuotta.

Muistokirjoitus

Tommi Mäkinen

Tommi Mäkinen kuoli 28.12.2022 Kotkassa traagisen tapaturman seurauksena. Hän oli 57-vuotias, syntynyt Kotkassa 27.2.1965.

Tommi tuli Stevecolle työnjohtotehtäviin Haminaan 5.4.1994. Haminassa töihin kuului aluksi sahatavaralaivojen operointi, mutta myöhemmin toimenkuva laajeni kaikkiin laivatyyppeihin sekä varastoissa ja lastiliikennekeskuksessa työskentelyyn. Tommi tuli kaikille nopeasti tutuksi kantavan äänensä ja naurunsa ansiosta.

Vuonna 2008 oli kuitenkin ensimmäisen suuren muutoksen aika. Stevecon operointi Haminassa tuli päätökseen ja liikenne siirtyi Mussaloon, Kantasatamaan ja Hietaseen. Tommi siirtyi pienen ryhmän mukana Kantasatamaan. Siellä satamaoperaatioiden loppuessa oli taas muutto edessä, nyt oli aika asettua Mussalon konttiterminaaliin keväällä 2009.

Uudet työkaverit oppivat nopeasti tuntemaan rauhallisen, hyvätapaisen ja huumorintajuisen Tommin. Tommin tapoihin ei kuulunut pahan puhuminen tai toisten kustannuksella pilailu, ennemminkin Tommi osasi nauraa hyväntahtoisesti muiden kanssa. Herrasmiehenä Tommi yläkertaan saapuessaankin aina koputti oven vieressä olevaa peltikaappia ja nyökkäsi tervehdykseksi. Huoneessa olijat tiesivät saapujan kääntymättäkin. Myös Tommin huonokuuloisuus pantiin merkille, käsi meni alkuun korvalle torveksi ja tämä olikin selkeä merkki, että olisi syytä puhua hieman kovempaa.

Harrastuksetkin tulivat selville. Purjehdus ja puutyöt olivat mieluisia mutta perhe oli kuitenkin tärkein. Perheen kesken reissattiin ja mökkeiltiin Pyhtään Kiviniemessä ja poikia kannustettiin ja kuljetettiin harrastusten pariin.

Alaistenkin kanssa Tommi pärjäsi hyvin. Lehmänhermoinen työnjohtaja, jonka kanssa konfliktia ei töistä saanut syntymään.

2021 oli edessä vielä yhteen satamanosaan tutustuminen, Hietaseen. Ro-ro-laivat olivat tuttuja jo Haminan ajoilta mutta toimintaympäristö oli tietenkin erilainen. Joulukuussa 2022 satamatyö näytti arvaamatta vaarallisuutensa, tapaturma oli kohtalokas.

Tommi siunattiin Kymin kirkossa helmikuussa 2023 kauniina talvipäivänä ja haudattiin Helilän hautausmaalle.

Tommia jäi kaipaamaan rakkaiden vaimon ja kahden pojan ja laajan sukulaisjoukon lisäksi koko työyhteisö.

Jätit sataman taaksesi alkoi purjehdus iätön myötäisiä tuulia matkallesi kaipauksemme on loputon

UMBRELLAHALLINTAJÄRJESTELMÄN ABC

Edellisellä kerralla kävimme läpi, miten Steveco konsernissa kuvataan toimintaympäristöä, viitekehystä, ”ekosysteemiä”, jossa se navigoi ja toimii. Tässä kirjoituksessa raotamme lukijoille Umbrella -hallintajärjestelmän kokonaisuudesta Suunnittelu välilehden alla kuvattuja osa-alueita. Kun ymmärretään, missä viitekehyksessä konserni toimii, on varautuminenkin paljon tehokkaampaa.

Umbrellan Suunnittelu välilehden alta löytyy aukikirjoitettuja malleja, joilla Steveco pyrkii varmistamaan toimintansa jatkuvuuden, suunnitelmal-

lisen kehittämisen sekä hallitsemaan konserniin kohdistuvia riskejä. Menetelmät kumpuavat strategiamme jatkuvan luotaamisen periaatteista, mutta trendien sijaan luodataan konsernia koskevia riskejä ja vaaroja. Lisäksi välilehdeltä on löydettävissä tavoitteellisen kehittämisen virstanpylväitä, joita vuosittain katselmoidaan varmistaaksemme oikeansuuntaiset kehitystoimet konsernissa.

Riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Lähes kaikki riskit ovat ihmisten aiheuttamia, jolloin niihin on myös mahdollisuus varautua. Riskillä tarkoitetaan poikkeamasta seuraavien vahinkojen vakavuuden ja todennäköisyyden yhdistelmää. Se kuvaa siis vaaran suuruutta. Riskienhallinta on osa Steveco konsernin päivittäisiä toimintoja, prosesseja sekä suunnittelua. Tarkoituksena on turvata toiminnan jatkuvuus ja etenkin henkilöstön turvallisuus. Riskienhallinta on tilanteiden arviointia, suunnittelua ja käytännön tekoja, johon osallistuu kukin henkilöstön jäsen omassa roolissaan. Hyvä riskienhallinta on luonteeltaan ennakoivaa, tietoista, suunnitelmallista ja jatkuvaa.

Muutosten suunnittelu

Toiminnan ja toimintaympäristön muutokset voivat olla sekä riskejä että mahdollisuuksia. Muutostarpeita Stevecolle voivat aiheuttaa vaikka lainsäädännön tai standardien muutokset, uusien laatutyökalujen tai -menetelmien käyttöönotto tai muut toiminnan kannalta merkittävät muutokset kuten uuden koneen tai laitteen hankinta. Edellä mainittu Stevecon riskienhallinta korostuu tällaisissa muutostilanteissa. Muutoksen tarkan suunnittelun tavoitteena on parantaa projektien onnistumisia ja varmistaa, että toimintaa voidaan jatkuvasti parantaa säilyttäen samalla toiminnan eheys.

Päämäärät ja tavoitteet

Stevecolla laaditaan vuosittain toimintasuunnitelmat päämäärien toteuttamiseksi. Toimintasuunnitelmia ja tavoitteita laadittaessa huomioidaan lisäksi Steveco konsernin vastuullisuusperiaatteet sekä niiden asettama tahtotila. Päämäärät ja tavoitteet osiosta löytyvät toimintasuunnitelmiin kirjatut tavoitteet, toimenpiteet sekä aikataulu, joiden avulla tavoite on mahdollista saavuttaa. Lisäksi ohjelmissa on aina asetettava vastuuhenkilö, joka on vastuussa siitä, että tavoitteet tulevat onnistuneesti täytettyä.

Teksti: ERKKO SAARINEN

HENGENPELASTAVAT SÄÄNNÖT

Miksi meillä on viisi hengenpelastavaa sääntöä?

Kaikki turvallisuusmääräykset ovat tärkeitä.

Niistä hengenpelastavat säännöt koskevat kaikkein vakavimpia hengenvaarallisia tilanteita yrityksessämme.

Hengenpelastavien sääntöjen on tarkoitus korostaa vastuullisuutta sekä turvallisuusmääräysten noudattamisen tärkeyttä.

Mikään työ ei ole niin tärkeää ja kiireellistä, ettei olisi aikaa ensin tarkistaa työympäristö ja työn vaarat: onko kaikki kunnossa ja turvallinen työskentely voi alkaa.

Älä epäröi ilmoittaa työympäristössäsi havaitsemistasi vioista tai puutteista. Tee myös turvallisuushavaintoilmoitus! Epäkohdista ja poikkea-

mista ilmoittamalla voidaan estää monta ikävää työtapaturmaa.

Jokaisella on oikeus lähteä työpäivän päätyttyä terveenä töistä kotiin.

Turvallista työpäivää!

Erkki Sandberg 1973

YHTEISTYÖSSÄ

KYSYMYSTÄ KUMPPANILLE

Pasi Honkanen

Yrityspalvelupäällikkö, Ekami Tomitusjohtaja, Etelä-Kymenlaakson aikuiskoulutus Oy

1. Kuka olet ja mitä teet työksesi?

Olen Pasi Honkanen ja toimin Ekamin yrityspalvelupäällikkönä ja Etelä-Kymenlaakson aikuiskoulutus Oy:n toimitusjohtajana.

2. Minkälainen on yrityspalvelupäällikön työpäivä?

Työpäiväni täyttyy yleensä ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden palvelemisesta. Tiimini toimii siis yritysrajapinnassa ja suunnittelee parhaita koulutuspalveluita ja -ratkaisuja yrityksille sekä organisoi niiden toteutusta. Palvelemme myös oppisopimuskoulutuksissa, työvoimakoulutuksissa ja maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksissa

3. Mitkä ovat työsi hyvät puolet?

Riittävästi monipuolisuutta sekä haasteita arkeen. Vanhakin vielä oppii.

4. Olet mukana stevecolaisten oppisopimuskoulutuksissa. Millaisessa roolissa?

Stevecon oppisopimuskoulutuksen suunnittelu alkoi kesällä -22 yhdessä Myllylän Suvin kanssa. Kun Steveco päätyi aloittamaan oppisopimuskoulutuksen vuoden 2023 alussa, minun rooli oli hakea Ekamista paras mahdollinen osaaminen ko. tutkintoihin. Koulutuksen lähipäivien sisällön suunnittelivat Ekamin kouluttajat yhteistyössä Stevecon kanssa. Tämän jälkeen suunnittelimme koulutuksen aikataulut Stevecon ja Ekamin välillä ja järjestimme työpaikkaohjaajakoulutuksen tammikuussa. Voisi kai sanoa, että toimin jonkinmoisena ”kätilönä” tämän koulutuksen aloitusvaiheessa ja Ekamin kouluttajat jatkavat hyvin alkanutta koulutusta eteenpäin.

5. Mikä oli lapsuutesi haaveammatti?

Jaa a, nyt ei tule mieleen mistä ammatista olisin haaveillut lapsena, mutta jokainen ammatti missä olen saanut toimia, ovat olleet kyllä omalla tavallaan haaveita.

6. Millainen

oli ensimmäinen kesätyökokemuksesi?

Kotkan kaupunki ja taisi olla silloinen katujen kunnossapito-osasto. Tehtävänä oli lumiaurojen uudelleen maalaus ja teimme sen Orimuksen Samin kanssa viikossa. Tästä tuli hieman sanomista, kosta tehtävän piti kestää koko kuukauden. No saimme siis lisää tehtävää ja ymmärsimme nopeasti, ettei työ tekemällä lopu.

7. Miten alkaa hyvä päivä?

Kiireettömästi, kuppi kahvia ja lehtien luku.

8. Miten rentoudut ja lataat akkuja?

Matkalla rouvan kera, hyvien ystävien seurassa nauttien pöydän antimista, mökillä nikkaroiden.

9. Onko joku asia erityisesti lähellä sydäntäsi?

Perhe

10. Mikä kokkaustaitosi kerää eniten kehuja kotona?

Italian klassikot

JOONAS SELENIUS näytti kuntoharjoitteluryhmälle, että lihaskuntoa voi kasvattaa niinkin edullisilla ja yksinkertaisilla apuvälineillä kuin kuminauhoilla.

Kuntoharjoittelukurssilta LISÄÄ VIRTAA LIIKKUMISEEN

– Nauti tekemisestä, motivaatio tulee itsekseen, evästi työfysioterapeutti Joonas Selenius Kotkan Työterveyden ryhmätilaan kokoontuneita kuntoharjoittelukurssilaisia.

Selenius painotti rentoutumisen ja palautumisen tärkeyttä ja toimintakykyyn vaikuttavia asioita.

Työfysioterapeutti JOONAS SELENIUS toimi kuntoharjoittelukurssin vetäjänä.

Jokaiselle stevecolaiselle työturvallisuuskortti

Steveco kouluttaa toukokuun alussa joukon Työturvallisuuskorttikouluttajia talon sisältä. Koulutus kestää kaksi päivää ja sen vetää TTK:n Jukka-Pekka Jantunen. Syksyllä aloitetaan – hyvin liukuvalla aikataululla – koko konsernin henkilöstön koulutukset niin, että jossain vaiheessa kaikilla on työturvallisuuskortti suoritettuna.

Alun perin kouluttajien koulutus oli tarkoitus olla jo helmikuussa, mutta lakko sotki suunnitelmat. Sen sijaan 58 työnjohtajaa suoritti työturvallisuuskortin. Myös työsuojeluorganisaatio lähes kokonaisuudessaan on suorittanut kortin viime vuonna.

Yhden päivän mittaisen kurssin ja kirjallisen kokeen suorittamalla saa henkilökohtaisen työturvallisuuskortin, joka on voimassa 5 vuotta. Turvallisuuskorttikoulutus ei korvaa Terveenä töihin ja kotiin-koulutuksia, vaan nämä kaksi ovat rinnakkain jatkossa.

– Elämä on sujuvampaa, kun on palautunut työpäivästä, hän totesi.

Maaliskuussa alkanut kuntoharjoittelun perusteet- kurssi järjestettiin nyt toista kertaa. Ryhmä kokoontui kerran viikossa tiistaisin joko Kotkan työterveyden ryhmätilassa tai kuntosalilla.

Neljän kokoontumiskerran aikana käytiin läpi mm. kahvakuulaharjoittelua, tanko- ja keppijumpan alkeita sekä käytiin tutustumassa kuntosalilaitteisiin. Tavoitteena oli perehtyä kuntosaliharjoittelun perusteisiin sekä oppia rytmittämään harjoittelua omien tuntemusten mukaisesti.

Ryhmän loppumisen jälkeenkin työterveydestä saa tarvittaessa vielä opastusta ja ohjausta kuntosaliharjoitteluun.

Steveco-konsernin joukkue on ilmoitettu Kilometrikisaan nyt neljännen kerran. Kisaan osallistutaan pyöräilemällä jakirjaamalla 1.5.–30.9.2023 kertyneet kilometrit

• www.kilometrikisa.fi

• joukkueen nimi on Stevecolaiset joukkueen osallistumiskoodi Ahtausala

Lisätiedot kisasta Pollarissa ja Facebookin Stevecolaiset-ryhmässä.

Kalenterikuvia haussa  2024

Tuskin uuden vuosiluvun kirjoittaminen oli alkanut sujua, kun markkinointi & viestintä -aivoriihi pohti jo kuumeisesti ensi vuoden seinäkalenterin kuvituksen teemaa. Monia aiheita pyöriteltiin ja puntaroitiin ja lopulta päädyttiin niinkin ainutlaatuiseen teemaan kuin LUONTO

Kuvat voivat olla siis ihan mitä tahansa: maisemakuvia, yksityiskohtia vaikkapa puolukanvarvuista, eläimiä, lumisia puita tai auringonnousuja.

Kuvia voi lähettää elokuun loppuun saakka, mutta just nyt on hyvä tilaisuus lähettää jo valmiiksi gallerioissa olevia kuvia.

• ota vaakakuvia tai jos on pystykuva, kokoa pitää olla paljon, jotta siitä saa leikattua vaakakuvan

• älä lähetä kuvaa pikaviestisovelluksilla, vaan sähköpostilla  elina.harjama@steveco.fi

• painotyö vaatii kuvilta kokoa, mutta puhelimilla saa nykyisin jo riittävän kokoisia kuvia

• jos kuvassa on henkilöiltä, heiltä tulee olla julkaisulupa

Kalenteriin valituista kuvista seuraa sen lähettäjälle joku kiva palkkio, joka selviää syksyllä. Osallistukaahan laajalla rintamalla, myös eläköityneet stevecolaiset!

Steveco-lehti eläköityville

Silloin tällöin on käynyt ilmi, ettei eläköitynyt stevecolainen ole saanut henkilöstölehteä. Vastaus tähän löytyy yksityisyyden suojasta: eläköityvän täytyy allekirjoittaa suostumus, jotta hänet voidaan liittää eläkeläisten rekisteriin. Tällainen paperi on nivaskassa, jonka eläköityvä saa HR-osastolta. Suostumuksen voi antaa toki jälkikäteenkin eli jos kuulette ex-kollegan jääneen ilman lehteä, vinkatkaa ottamana yhteyttä henkilöstöosastolle.

Oletko muuttanut?

Stevecolle ei tule mistään automaattisesti tietoa osoitteenmuutoksista. On ensiarvoisen tärkeää, että jokaisen stevecolaisen tiedoissa on oikeat yhteystiedot. Kun muutat, ilmoita uudet yhteystiedot henkilöstöhallintoon palkkahallinto@steveco.fi tai (05)23 231.

Samaan osoitteeseen omaiset voivat ilmoittaa pois nukkuneista eläkeläisistä.

Joulukisan voittajat

• Tapio Porkka, Kotka

• Tom Länsmans, Pyhtää

• Markku Hiltunen, Hamina

Kesä & vesi

Vettä on meressä, järvessä, joessa, lätäkössä, sateessa, lasissa… Yhdistä kesä ja vesi tavalla tai toisella, nappaa siitä valokuva ja lähetä se heti tai viimeistään elokuun puolivälissä ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen elina.harjama@steveco.fi.

Julkaisemme syksyn lehdessä kesäisiä vesimuistoja. Kuvia lähettäneiden kesken arvotaan palkintoja.

Epassi on ollut stevecolaisten käytössä nyt reilun vuoden. Stevecolaisten käytössä on Flex-kokonaisuus, joka käsittää liikunnan, kulttuurin ja joitakin hyvinvointipalveluja, kuten hieronnan ja fysioterapian ilman lähetettä.

Jos liityt Epassin käyttäjäksi myöhemmin vuoden 2023 aikana, ladattava summa suhteutetaan jäljellä oleviin käyttökuukausiin. Vuoden alussa ladattava summa on 250 euroa.

Etuus koskee kaikkia työsuhteen laadusta tai pituudesta riippumatta, siis myös tilapäisiä ja määräaikaisia kesätyöntekijöitä. Ilmoittautuminen on jatkuvasti aukiSovelluksen voi ladata puhelimeen, mutta kirjautuminen on mahdollista vasta kun tiedot ovat Epassin järjestelmissä ja saldo ladattu. Saat tiedon tekstarina ePassilta.

Vuoden 2022 Top 5

1. Kinopalatsi Kotka

2. Tiketti-verkkokauppa

3. Kotkan Uimala Katariina

4. Trio 123

5. Karhulan uimahalli

Alkuvuoden 2023 TOP 5

1. Power Gym Hamina/Lady

2. Hyvinvointikeskus Huuma

3. Haminan Linnoituksen uimahalli

4. Hyväntuulen Kuntoklubi

5. Levi Ski Resort

Kesän henkilöstöedut

Jalkapallo

Steveco-konsernin henkilökunnalla on oikeus ostaa FC KooTeePeen jalkapallokauden 2023 kotiotteluihin kausikortti 15 %:n alennuksella normaalihinnoista, jotka ovat pääkatsomoon 229 € ja puu- ja päätykatsomoon 209 €. Etu on henkilökohtainen ja sen voit lunastaa FC KTP:n toimistolta (Koulukatu 8, Kotka). Muista ottaa kuvallinen henkilökorttisi mukaan, kun menet ostoksille!

FC KTP:n Veikkausliigan ja Naisten Ykkösen ottelut alkoivat jo huhtikuussa.

Pesäpallo

Haminan Palloilijoiden miesten ja naisten pesäpallon runkosarjan otteluihin on pieni määrä pääsylippuja aulapalvelussa. Pääsylippuja voit saada 2 kpl/hlö/kk niin kauan kuin niitä riittää.

HP:n miesten ykkössarjakauden kotiavaus pelataan Vallikentällä 12.5. Oulun Lippoa vastaan ja 17.5. vastassa on Loimaan Palloilijat.

HP:n naisten Superpesiksen kotiavaus pelataan 13.5. ja vieraaksi saapuu Seinäjoen Maila-Jussit. Seuraava kotiottelu pelataan 18.5. ja silloin Vallikentälle saapuvat Roihuttaret Helsingistä.

Johannes Laaksonen.

Kuva: FC KTP/Mikko Mäkelä

Niina Nukarinen.

Kuva: Haminan Palloilijat/Ella Taponen

Janne Jääskeläinen lunasti paikan maajoukkueessa

– Maajoukkuepaikka oli yksi päätavoitteista viikonlopun kisoihin lähdettäessä, sanoo Janne Jääskeläinen. Hän saavutti tavoitteensa eli Master-sarjan voiton ja lunasti sillä paikan maajoukkueessa. – Suomen edustaminen maailmalla on aina kunnia-asia.

Itse asiassa Janne on jo konkari näillä kisakentillä. Hän on Masters-sarjan hallitseva Euroopan mestari.

Suomen Painonnostoliiton Klassisen penkkipunnerruksen

SM-kisat järjestettiin helmikuun viimeisenä viikonloppuna Tammisaaressa. Jannen päätavoite oli superraskaassa (120+ kg) yli

40-vuotiaille tarkoitetussa Masters-sarjassa. Miesten avoin oli mukana bonuksena. Siinä hän sijoittui SM-hopealle. Janne edustaa haminalaista Team FPC Gymiä.

– Treeneistä pidetään nyt muutaman viikon tauko ja sen jälkeen palaan valmentaja Tero Tuohenmaan johdolla takaisin peruskuntokauden harjoitteluun ja alamme suunnittelemaan tulevaa. Todennäköisesti seuraavat kisat ovat vasta alkukesästä ja Ranskan EM-kilpailut olisivat luvassa heinä-elokuun vaihteessa.

Janne Jääskeläinen työskentelee asentajana Mussalon korjaamolla.

Avoimen sarjan palkintojen jaossa vasemmalla hopeamitalisti Janne Jääskeläinen , ylimmällä jakkaralla kultaa punnertanut Antti Tommila ja oikealla pronssimitalisti Robert Gleisner

Kuva: Suomen Voimanostoliitto

Janne ja valmentajansa

Tero Tuohenmaa , joka sijoittui kolmanneksi M40 kilpailussa.

Kuva: Tero Tuohenmaa

Kuva: Tero Tuohenmaa

HISTORIAN HAVINAA 1973

Ottaessani vastaan nykyisen vastuunalaisen tehtävän Oy Kotka

Stevedoringissa olin tietoinen yhtiön taloudellisista vaikeuksista, suurista veloista ja osaksi vanhahkosta kalustosta. Yhtiön kannattavuuden saavuttamiseksi on kehitettävä ja saneerattava sekä uusittava koneistoa niin nopeasti kuin se on taloudellisesti mahdollista.

Näin kirjoitti kauppaneuvos Gerhard Eriksson vuoden 1973 ensimmäisessä Ahtausviestissä. Tai toimitusjohtajahan hän tuolloin oli, hän sai kauppaneuvoksen arvonimen 1975. Tutunoloista tekstiä joka tapauksessa nytkin, 50 vuotta myöhemmin.

20.3.1973 Hietasessa alettiin toteuttamaan liikennejärjestelyjä, joiden tarkoituksena oli varastoinnin ja alusten purkauksen ja lastauksen mahdollisimman joustava ja häiriötön toteuttaminen. Hietaseen johtavalle kannakselle oli rakennettu portti, jolla olevasta ohjauskopista valvottiin Hietaseen suuntautuvaa liikennettä. Portilla annettuja ohjeita oli ehdottomasti noudatettava. Toisin kuin nykyisten ISPS-säännösten aikaan Hietaseen oli tuol-

Rouva Eva Ahoste nostamassa KS-kuntomatkojen voittajien korttia urheilutoimikunnan jäsenten seuratessa silmä tarkkana tapahtuman kulkua.

Kuorma-autionkuljettaja sai Hietasen portilla ohjauskortin, johon ohjauskopin virkailija oli merkinnyt kohteen.

loin vapaa pääsy aina sunnuntaisin klo 10.00–14.30 välisenä aikana. Muulloin edellytettiin kulkulupaa.

Luonnollisestikaan muutos ei ollut kaikkien mieleen. Portti ja sen avulla toteutetut liikennejärjestelyt ovat muodostuneet monelle silmätikuksi ja monenlaista arvostelua on kuulunut, kirjoittaa Tenho Paananen aiheesta ja jatkaa, että Hietasessa työskentelevät ovat täysin hyväksyneet asian ja olisikin liikaa vaatia alueella liikkuvia kymmeniä työkoneita väistämään tilapäisesti liikkuvia kulkijoita.

Vuoden 1973 vetekkiläisiä innostettiin liikkumaan ja kyllä toimintaa olikin niin firman porukoissa kuin omatoimisesti. Vuoden lopulla oli palkitsemisten aika ja nyt ei jaossa ollut firman lippiksiä. KS-kuntokilpailuun osallistuneiden kesken arvottiin nimittäin kaksi laivamatkaa Hampurin. Toinen onnettaren suosikeista, Arto Ulmanen kirjoitti Ahtausviestiin seuraavasti: Kokonaisuutena matka oli hauska ja virkistävä. Kiitos sen järjestäjille KS:lle ja SHO:lle. Vaikka en ole varma sen kuntouttavasta vaikutuksesta, kun ruoka oli runsasta, monipuolista ja hyvää.

RISTIKKO 1/2023

Sanaristikon oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme esinepalkintoa

Ristikon 1/2023 palautus viimeistään 30.6.2023: Elina Harjama, Steveco Oy, PL 44, 48101 Kotka tai elina.harjama@steveco.fi.

Nimi

Osoite

Seuraava Steveco ilmestyy syyskuussa 2023. Lehteen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa Steveco-lehden toimitukseen viimeistään 15.8.2023 Steveco Oy, PL 44, 48101 Kotka tai elina.harjama@steveco.fi.

Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutokset henkilöstöhallintoon: palkkahallinto@steveco.fi tai p. (05) 23 231. Eläköityvät huom., jos haluat lehden jatkossakin kotiisi, muista allekirjoittaa suostumus henkilötietojen säilyttämiseen osoiterekisterissä.

Ristikon 3/2022 ratkaisu

Ristikkovoittajat 3/2022

Simo Korpioja, Virolahti Jussi Holm, Kotka Leena Rakkolainen, Hamina