”Kyseessä on kansallisomaisuutemme, jota pitäisi hoitaa siten, että myös tavaraliikenteen ja raskaiden kuljetusten toimintaedellytykset paranisivat”, sanoo Metsäteollisuuden logistiikkapäällikkö Alina Koskela.
TASS-VARAUSJÄRJESTELMÄ KERÄÄ KIITOSTA
Järjestelmän entistä laajemmalla käytöllä on positiivinen vaikutus koko kuljetusketjun toimintaan.
3 pääkirjoitus
LISÄKSI
6 kurjistuvat väylät 11 visio
12 case Pankaboard
18 case Vetrospace 22 satamassa
25 mielipide 26 henkilö
RAUHALLISTA TALVEA ODOTELLESSA
Turun ja Helsingin välille kaavailtu uusi ratayhteys herättää paljon tunteita. Se on tietysti luonnollista, kun itse pääministerikin sitä pitää esillä ja hyvinkin oleellisena Suomen talouden kehityksen kääntäjänä. No, onhan sillä rakennusvaiheessa iso työllistävä vaikutus, mutta on syytä miettiä myös rakentamisen jälkeistä aikaa. Oikeasti, jos laitetaan kaksi tai kolme tai lopulta ehkä lähes neljä miljardia euroa rataan, joka palvelee lähinnä henkilöliikennettä ja joka lyhentää hieman kahden kaupungin välistä matkustusaikaa, saa tuo hanke uuden mittasuhteen. Näiden kaupunkien välillä kuitenkin on jo sekä raide että moottoritie. Koko muun Suomen teiden ja rautateiden korjausvelka liikkuu kolmen ja neljän miljardin välillä. Siis koko Suomen! Ja se palvelee kaikkia suomalaisia, mutta ennen kaikkea teollisuutta, joka kuitenkin on vielä työllisyyden, talouden ja verotulojen selkäranka.
Maailman tilanne on nyt sellainen, että meidän olisi kaikin keinon turvattava teollisuuden kilpailukyky. Työrauhan lisäksi myös oikein kohdennetuilla investoinneilla. Rahaa on rajallisesti eli se pitää käyttää tehokkaasti.
Lisäksi meidän tulisi muutenkin toimia fiksusti ja puhaltaa kuuluisaan yhteen hiileen, eikä riidellä kolmikannassa. Logistiikka-alan, vientiteollisuuden ja ihan koko Suomenkin kannalta todella toivon, että alkava neuvottelutalvi päättyy maljojen kilistelyyn eikä koston kierteeseen. Siihen ei nyt olisi varaa.
Kunnon talvea odotellessa ja hyvää joulua sekä parempaa vuotta 2025 toivottaen!
Toimitusneuvosto: Elina Harjama, Markus Myllylä, Mia Brunila, Vesa-Heikki Renlund, Ville Kuitunen
Paino: Painokotka Oy
Paperi: MultiArt Silk
Painosmäärä: 2 000
ISSN 1456-212X
Kannen kuva:
X-press Feeders
Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.steveco.fi tai sales@steveco.fi
TAPIO MATTILA johtaja, myynti ja markkinointi Steveco
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Joulumuistamisemme menevät tänä vuonna Pelastakaa Lapset ry:n Haminan ja Kotkan paikallisyhdistyksille käytettäväksi mm.
Eväitä Elämään- avustuksiin, joilla tuetaan lasten harrastamista ja toisen asteen opiskelijoiden koulunkäyntiä.
STEVECOLAISET JUHLIVAT PITKIÄ TYÖURIA
Stevecon perinteinen palvelusvuosijuhla keräsi yhteen pitkäaikaisia työntekijöitä 14. marraskuuta. Juhlassa palkittiin konsernissa palvelleita, joiden työurat ulottuivat 10 vuodesta aina 40 vuoteen asti. Tänä vuonna pal-
Nimitysuutisia
TIINA PORKKA ON NIMITETTY EHSQ MANAGERIKSI
Master of Business Administration (MBA) Tiina Porkka aloittaa joulukuussa Stevecolla EHSQ Managerina. Porkka on aiemmin toiminut VR Yhtymä Oyj:n Head of HSEQ and process excellencen tehtävässä.
kittavia oli erityisen paljon. Peräti 13 työntekijää juhli 40 vuoden työuraa Stevecolla! Lisäksi 30 vuoden merkkipaalun saavutti 53 henkilöä, 20 vuotta täyttyi 8 työntekijällä ja 10 vuotta 4 työntekijällä. Onnea kaikille palkituille!
OTTO KOSKELA STEVECOLLE
TALOUDEN KEHITYSTEHTÄVIIN
KTM Otto Koskela aloittaa Stevecolla talouden kehitystehtävissä tammikuussa 2025. Tätä ennen Koskela on toiminut Virolahden kunnanjohtajana sekä kunnan hallintojohtajana.
Teollisuus: EI RISKEERATA KILPAILUKYKYÄ KURJISTUVIEN VÄYLIEN TAKIA
Suomalaiset purnaavat surkeista väylistä, mutta teollisuudessa tilanteen pelätään uhkaavan jo kilpailukykyä. Tie- ja ratahankkeissa teollisuuden tarpeita ei oteta riittävän hyvin huomioon.
Suomen surkeimmista teistä järjestetään jo valokuvakilpailuja. Kuvien yhteydessä osallistujat kertovat ämpärinkokoisista rei´istä, rengasrikoista ja iskunvaimentimien vaihdoista.
Myös rataverkko rapistuu ja on herkkä häiriöille.
Kyllä, suomalaiset tietävät, että korjattavaa riittäisi. Suomen väyläverkon korjausvelan on laskettu olevan jo kaikkiaan kolmesta neljään miljardia euroa. Ongelmat kouraisevat suoraan suomalaista teollisuutta. Nyt kysytään, joko väyläverkon korjausvelka uhkaa Suomen kilpailukykyä.
Nykyisessä hallitusohjelmassa on luvattu puuttua tilanteeseen. Hallitus on toteuttamassa lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelman. Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan kasvun torjumiseen panostetaan yhteensä noin 1,6 miljardia euroa. Parannuksen kohteina ovat muun muassa Valtatie 5 Leppävirran ja Kuopion välillä sekä valtatien 4 Keski-Suomessa.
Radan välityskykyä Helsingin ja Tampereen välillä hallitusohjelma lupaa parantaa sekä lisätä Savonradan kapasiteettia ja nopeuksia Kouvolan ja Kuopion välillä. Karjalanrataa halutaan kehittää Luumäen ja Imatran välillä.
Riittävätkö hallitusohjelman teot ja lupaukset?
”YHDELLÄ REKALLA EI YHTÄ TAVARAJUNAA
KALUSTOA
KORVATA. TARVITAAN
Kauppaneuvos Harri Broman sanoo, että ohjelmassa on paljon hyvää. Broman toimii hallituksen puheenjohtajana sekä EK:ssa että Broman Group -perheyrityksessä.
Hänen mielestään Savonradan ja Karjalanradan kapasiteetin parannukset ovat kriittistä, sillä radat ovat paikoitellen aivan tukossa eikä tavaraliikennettä mahdu enempää sekaan. Alueella on paperin ja sellun tuotantolaitoksia sekä sahoja, joiden tuotanto kuljetetaan raiteilla.
EK on tuonut lukuisia kertoja esille näkemyksensä, jonka mukaan maanteiden, ratojen ja siltojen korjausvelka tarvitsee velanhoito-ohjelman ja riittävän rahoituksen.
Tätä nykyä tiet ovat moottoriteitä lukuun ottamatta kapeita, kun jopa valta- ja kantateiltä puuttuu ohituskaistoja. EK:n esityksessä kuormitetuimmat rataosuudet muutettaisiin kaksiraiteisiksi, jotta liikennettä voitaisiin siirtää nykyistä enemmän raiteille.
Jo huoltovarmuuden turvaamiseksi tie- ja rataosuuksia aina pohjoiseen Suomeen asti olisi kehitettävä ja parannettava.
TEOLLISUUDEN NÄKÖKULMA UNOHTUMASSA
Metsäteollisuuden logistiikkapäällikkö Alina Koskela sanoo suoraan, että teiden ja ratojen rahoituksessa ei oteta huomioon maan kilpailukykyä.
”Kyseessä on kansallisomaisuutemme, jota pitäisi hoitaa siten, että myös tavaraliikenteen ja raskaiden kuljetusten toimintaedellytykset paranisivat.”
”KASVU
– Harri Broman, EK
Hänen mielestään maan saavutettavuudessa tulisi korostaa henkilöliikenteen ja matka-aikojen lisäksi toimitusketjuja. Teollisuuden toimitusten sujuvoittaminen jää vähälle huomiolle erityisesti vähäliikenteisellä tieverkolla.
Koskela huomauttaa, että liikennemäärälaskelmissa tukkirekalla on sama painoarvo kuin yhdellä henkilöautolla, vaikka kansantaloudellinen arvo – ja rasitus teihin – on aivan eri luokkaa.
”Olisiko rahoituksen jaossa mahdollista laajentaa sen kriteeristöä? On tärkeää tunnistaa teollisuuden tarpeet kokonaisine toimitusketjuineen metsästä satamaan”, Koskela pohtii.
Toisin sanoen yksittäisten väylien kunnon sijaan pitäisi kyetä näkemään rahtiliikennevirrat: mistä ne alkavat ja minne päättyvät.
Koskela kaipaa pohdintaa kysymykseen, miten kuljetusketjuja olisi mahdollista palvella tarkoituksenmukaisemmin. Samalla otettaisiin huomioon koko maan kilpailukyvyn edellytyksiä.
Myös EK:n Bromanin mielestä teiden ja raiteiden kunnostuksessa on otettava teollisuuden tarpeet nykyistä paremmin huomioon. Hän kertoo esimerkin Itä-Suomesta, jossa rahtia joudutaan kuljettamaan junaradalla paikoin 10 kilometrin tuntivauhtia. Liikenteen tukoksia syntyy väistämättä.
”Rautatiesillat on pakko saada nopeasti kuntoon, sillä mitä pidempään niitä käytetään huonokuntoisina, sitä enemmän tulee rajoituksia ja sitä pahemmin välityskyky heikentyy”, Broman sanoo.
Koskelaa huolettavat ikävät yllätykset, joiden takia tavaraliikenne voi joutua nopeasti vaihtoehtoisille reiteille. Tuore esimerkki on syyskuulta, kun liikenne Seinäjoen–Kaskinen-rataosalla kiellettiin heikkokuntoisen sillan takia.
”Yhdellä rekalla ei yhtä tavarajunaa korvata. Tarvitaan runsaasti kalustoa ja kuljettajia.”
Kun tiedossa on pelkkää niukkuuden ekonomiaa, tarvitaan kipeästi visiota siitä, mitä tie- ja rataverkostostamme halutaan saada irti sekä mitkä tarpeet pitäisi nostaa edelle.
KORJAUSVELKA
EI LOPU KOSKAAN
Johtava asiantuntija Tiina Haapasalo EK:sta sanoo, että hallituksen kasvuohjelmassa korjausvelan purkaminen on tarkoittanut tiestölle käytännössä asfaltointiohjelmaa. Rahaa on varattu nelivuotisen hallituskauden kahdelle ensimmäiselle vuodelle ja ne on käytetty. Jatkorahoitus on epäselvä.
”Korjausvelkaa tuskin voidaan nollata kokonaan. Suomessa on valtavan laaja tieverkko, mutta valtion talous on hurjassa tilanteessa. Samaan aikaan kun yhdestä päästä korjataan, toisesta päästä tulee korjattavaa lisää.”
Asfaltointi on hyvä autoilijoille, mutta yhä enemmän tarvittaisiin tiestön rakenteellista korjaamista.
Haapasalo sanoo, että päätieverkko ei ole Suomessa huonossa kunnossa. Isompi kysymys ja samalla vaikeammin ratkaistavissa oleva on päätieverkkoa alemman tieverkon kunto.
Hänen mielestään Väylävirasto tietää valtakunnallisen tilanteen hyvin, ja alueiden Ely-keskukset tuntevat paikalliset tarpeet. Ne hoitavat asioita eteenpäin sen verran kuin budjetilla on kulloinkin mahdollista.
Infran rahoituksessa on koko maassa kädestä suuhun -tilanne, eikä seuraavallekaan hallitukselle näyttäisi jäävän ylimääräistä pelivaraa. Nykyisen hallituksen kasvuohjelmasta rahoituspäätöstä odottavat vielä länsirata
Kuva: EK:n kuvapankki
sekä lentorata. Sen sijaan esimerkiksi Savonrata, valtatie 5 ja rantarata ovat edenneet.
Haapasalo toivoo hallituksen kasvuohjelman toteutuksen etenemistä niin, että seuraavissa lisäbudjeteissa ja kevään kehysriihessä saadaan lisää euroja infraa varten.
VÄHÄLIIKENTEINEN EI TARKOITA VÄHÄPÄTÖISTÄ
Koskela myöntää, ettei helppoa ratkaisua tilanteen korjaamiseksi ole olemassa.
Metsäteollisuuden raaka-ainehankinnassa vähäliikenteisen tieverkon kunnolla on väliä. Hän korostaa, ettei vähäliikenteinen ole sama asia kuin vähäpätöinen. Tämän vuoksi korjauslistoja ei tulisi hänen mielestään koota ainoastaan liikennemäärien mukaan.
”Olisi otettava huomioon myös, millaiset asiakkaat ja kalusto tieverkkoa käyttävät.”
Metsäteollisuus ei ole vaatimassa kunnostusta koko vähäliikenteiselle reitistölle vaan niille, jotka ovat erityisesti raskaalle liikenteelle tärkeitä.
Metsäteollisuuden kunnossapitomallissa ehdotetaan muun muassa kustannustehokkuutta ja sitä kautta tulleiden säästöjen ohjaamista teiden kunnossapitoon ja kehit-
”TEIDEN
JA RATOJEN RAHOITUKSESSA EI
OTETA HUOMIOON MAAN KILPAILUKYKYÄ.”
– Alina Koskela, Metsäteollisuus ry
tämiseen. Rahoituksen kohdentamismalli tulisi perustaa tiehen kohdistuvaan rasitukseen.
Mutta kun tavaraliikenteen edellytyksiä ryhdytään parantamaan, mukaan olisi otettava myös raideliikenne. Metsäteollisuus on suurin tavaraliikenteen raidekäyttäjä. Koskela toivoo, että Suomessa ryhdyttäisiin ajattelemaan ratayhteyksien parantamista valtakunnallisesti teollisten kuljetusten tarve edellä. Raideliikennöinti auttaisi myös ilmastoa.
INFRA TURVAAMAAN VIHREÄ SIIRTYMÄ
Haapasalo huomauttaa, että Suomen sijainti Euroopan koilliskolkassa on Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta edelleen logistisesti toimiva. Itämeri on säilynyt häiriöttömänä eivätkä kauppalaivat ole kaikonneet.
”Puolustuspuolelta tuleva viesti on tosi hyvä. Tilanne on hyvin hallittavissa ja jos häiriöitä tulee, ne hoidetaan.”
Hänen mielestään maassa on kyettävä luomaan ja uskomaan hyviin näkymiin, jotta maahan saadaan lisää kasvua, jota puolestaan tarvitaan hyvinvointimenoihin ja velanhoitoon. Suomessa on käynnistynyt tai käynnistymässä isoja investointeja, ja vihreää taloutta varten Suomeen on luvassa runsaasti tuuli- ja aurinkovoimahankkeita.
Mutta myös vihreät investoinnit tarvitsevat etenkin rakennusvaiheessa kunnossa olevat reitit.
Broman on vahvasti sitä mieltä, että kasvu saadaan liikkeelle. Suomalaiset haluavat pitää hyvinvointivaltiostaan kiinni, eikä se onnistu ilman kasvua. Kasvu ei kuitenkaan onnistu ilman yritysten toimintaedellytysten turvaamista – mihin olennaisena osana kuuluu infrastruktuurin kunnossapito.
Teksti: Kirsi Riipinen
ITÄISEEN SUOMEEN ERITYISTALOUSALUE?
EK julkaisi keväällä omat suosituksensa itäisen
Suomen talouden ja elinvoiman kasvua varten.
Suosituksissa ehdotetaan erityistalousaluetta, jonka ytimessä olisi yritystoiminnan kiihdyttäminen.
Keinoina olisivat EU-rahoituksen ohjaaminen itäiseen Suomeen sekä investoinnit energiaan ja vihreään siirtymään. Lisäksi digitaalisia, liikenteen ja matkailun yhteyksiä tulisi parantaa. Myös yritysten pilotteja tulisi vauhdittaa, jotta osaajapula ja omistajanvaihdokset helpottuisivat. Lisäksi yrityspalveluja ja rahoituksen saamista tulisi parantaa.
lisuuksia, jotta ne voivat menestyä. Kasvu ei synny leikkaamalla vaan siitä, että yritykset kasvavat”, Broman huomauttaa.
EK:n kyselyn mukaan itäisen Suomen yritykset ovat vahvasti sitoutuneita yhteisiin talkoisiin. Yli kolmannes alueen työnantajayrityksistä ennakoi taloudellisen aktiviteetin merkittävää kasvua, jos EK:n esittämät suositukset toteutuisivat.
Kasvu ei synny leikkaamalla.
Suositukset julkaistiin Harri Bromanin johdolla. Hän kertoo saaneensa ohjelmasta ennätyksellisesti vastakaikua. Voittopuolisesti positiivista palautetta tuli ympäri Suomen, ei siis vain Itä-Suomesta.
Broman sanoo, että maassa on todennäköisesti ymmärretty, kuinka tärkeää on koko maan kannalta pitää itäinen Suomi asuttuna ja elinkelpoisena. Eikä pelkästään Suomen vaan myös Naton ja EU:n kannalta.
”Alueelle on luotava yrityksille toimintamahdol-
EK:n suositukset on nähtävästi luettu tarkkaan, sillä myös hallituksen asettama työryhmä esittää Itä-Suomen elinvoiman elvyttämiseksi erityisalueen perustamista sekä useita toimenpiteitä elinvoiman kasvattamiseksi.
Työryhmä ehdottaa alueelle lisää tuulivoimaa, investointien lisäämistä sekä laajakaistayhteyksien parantamista. Itäsuomalaisille opiskelijoille voisi suoda muita paremmat opintolainahyvitykset.
Työryhmän esitys sai käytännössä kritiikkiä lähinnä vain siitä, ettei ehdotuksia ryhdytty panemaan käytäntöön saman tien vaan ehdotettiin lisäselvityksiä.
KOTIMAISTA KARTONKIA
Pielisen kupeesta maailman ääriin
Teksti: Iina Kansonen Kuvat: Ukko Torni
Pankaboard – Pankakoski Mill Oy
• Pankakoskella on valmistettu kartonkituotteita vuodesta 1912 lähtien, ja yhtiö on ollut yksityisessä omistuksessa vuodesta 2006.
• Tehdas sijaitsee Itä-Suomessa Lieksan Pankakoskella. Kaksi kartonkikonetta.
• Työllistää 170 henkilöä.
• Liikevaihto noin 80 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Jo vuosikymmeniä Pankaboardin kartonkituotteita on lastattu itäsuomalaisessa metsämaisemassa rekkoihin ja kuljetettu Kotkan satamiin odottamaan lastausta laivoihin.
Tulevaisuudessa digitalisaatio ja tekoäly tuovat helpotusta toimitusketjun hallintaan – ja ehkä myös kustannuksiin.
Olet todennäköisesti saanut joskus ravintolassa juomasi alle kartongista valmistetun lasinalusen. On hyvin todennäköistä, että sen materiaali on valmistettu keskellä itäsuomalaista metsämaisemaa Pielisen järven kupeessa Pankakoskella. Siellä nimittäin sijaitsee Pankaboardin tehdas, eikä vastaavia erikoiskartonkeja valmisteta kovinkaan monessa muussa tehtaassa koko maailmassa.
Pankaboardin tehtaalla valmistuu myös esimerkiksi kartonkisia pakkausmateriaaleja elintarvikkeille sekä erilaisille luksustuotteille. Lisäksi erikoiskartongeista valmistetaan muun muassa kartonkisia valokuvakehyksiä, vihannesrasioita sekä korkintiivisteitä.
”Vaikkapa kaakaolevitepurkin korkin alta voi löytyä kartongistamme jalostettu paksu kartonkisinetti, joka tiivistää korkin kerta toisensa jälkeen”, kertoo Pankaboardin toimitusketju- ja asiakaspalvelujohtaja Arto Pekkarinen.
KARTONKITUOTTEITA 65 MAAHAN
Jo vuosikymmeniä yhtiön tuotteita on lastattu Pankakoskella juniin tai rekkoihin ja kuljetettu Kaakkois-Suomessa sijaitsevaan satamakaupunkiin Kotkaan. Mussalon ja Hietasen satamissa Stevecon työntekijät vastaanottavat kuljetukset ja siirtävät tuotteet satamavarastoihin. Varastoista tuotteet lastataan joko kontteihin tai suoraan laivaan.
”MEIDÄN ON VARMISTETTAVA, ETTÄ
TOIMINNOT JA TOIMITUSKETJUT SOPIVAT NOPEASTI MUUTTUVIIN TILANTEISIIN. SIINÄ TOIMIVAN YHTEISTYÖN MERKITYS KOROSTUU.”
Pankaboardin kartonkituotteita on käsiteltävä erityisen huolellisesti, sillä ne valmistetaan kunkin asiakkaan toimittamien mittojen ja vaatimusten mukaisesti. Siksi käsiteltävänä on paljon eri kokoisia ja painoisia kartonkirullia ja arkkipalletteja.
”Kaluston täytyy olla meidän tuotteillemme sopivaa, ja tuotteita tulee käsitellä oikein. Huolimattomuus voi aiheuttaa tuoterikkoja ja -vaurioita”, Pekkarinen kertoo.
Steveco tukee Pankaboardia myös logistiikkaan liittyvissä dokumentoinneissa ja huolintapalveluissa.
Useimmiten Pankaboardin tuotteet matkaavat Kotkan satamista Manner-Eurooppaan ja Isoon-Britanniaan, mutta monesti myös esimerkiksi Intiaan, Malesiaan ja Indonesiaan. Pankakoskelaisia kartonkituotteita viedään kaikkiaan 65 maahan.
TAKANA PITKÄ JA SUJUVA YHTEISTYÖ
Pekkarinen kertoo, että yhteistyö Stevecon kanssa on sujunut mallikkaasti. Nykyään Steveco käsittelee Pankaboardin viennistä noin 25 prosenttia.
”Steveco on vahva satamaoperaattori ja pitkäjänteinen toimija. Heidän operoimistaan satamista on hyvät yhteydet määräsatamiin”, Pekkarinen sanoo.
Suuri etu on myös se, että prosessit Pankaboardin ja Stevecon välillä ovat selkeitä. Päivittäistä yhteistyötä tekevät kokeneet ja motivoituneet henkilöt. Pekkarisen mukaan myös yllättävät tilanteet hoituvat sujuvasti, kun molemmat osapuolet tietävät, mitä tekevät.
Yhteistyön sujuvuutta kiittelee myös Stevecon myyntijohtaja Markus Myllylä.
”Yhteistyömme perustuu avoimuudelle. Tunnemme
toistemme toimintatavat, ja olemme saaneet asiat hoidettua sujuvasti vaikeinakin aikoina”, Myllylä sanoo.
Suurin osa yhteistyöstä keskittyy nimenomaan Pankaboardin tuotteiden vientiin, mutta Steveco myös purkaa Pankaboardille tulevaa erikoistuotteiden vaatimukset täyttävää sellua laivoista. Sellu kuljetetaan paluukuormina Kotkasta Pankakoskelle.
NOPEAT MUUTOKSET AIHEUTTAVAT
PÄÄNVAIVAA
Vaikka Pankaboardin ja Stevecon yhteistyö on sujunut hyvin, vaikeitakin aikoja on ollut. Myllylän mukaan haasteita ovat asettaneet sekä metsä- että satamateollisuuden suuret rakennemuutokset.
”Maailmanpoliittinen tilanne on molemmille aloille
MAAILMANPOLIITTINEN
TILANNE ON MOLEMMILLE
ALOILLE HAASTAVA.
”TILANTEITA RATKAISTAAN
YHTEISTYÖLLÄ, STEVECOLLA ON TEHTY ESIMERKIKSI POIKKEAVIA VARASTOJÄRJESTELYJÄ”
– Arto Pekkarinen
haastava. Riskit ovat lisääntyneet. Kuljetusreittejä on pitänyt miettiä uusiksi milloin sotien, milloin tukossa olevan Suezin kanavan takia”, hän sanoo.
Muutoksia tapahtuu nyt niin nopeasti, että niihin ei aina ole mahdollista reagoida niin nopeasti kuin markkina vaatisi, Myllylä harmittelee.
Päänvaivaa ovat aiheuttaneet myös kuljetusketjun häiriötilanteet, esimerkiksi lakot, Pankaboardin Pekkarinen huomauttaa.
”Yhteistyöllä olemme kuitenkin saaneet tilanteita ratkaistuksi. Stevecolla on tehty esimerkiksi poikkeavia varastojärjestelyjä”, hän kertoo.
Pekkarisen mukaan Stevecolta on löytynyt asiantuntevaa henkilöstöä ratkomaan myös esimerkiksi tullauksessa vastaan tulleita ongelmia.
Jaana Mönkkönen palvelee Pankaboardin asiakkaita.
KILPAILUETUINA ERIKOISTUMINEN, AMMATTITAITO JA LAATU
Pekkarinen kertoo, että Pankaboardin pyrkimys on erikoistua koko ajan spesifisimpiin tuotteisiin ja loppukäyttökohteisiin sekä korostaa vastuullisuutta. Juuri tiettyihin tuotteisiin erikoistuminen, vahva ammattitaito ja korkea laatu ovat syyt, miksi pieni, kotimainen toimija on pärjännyt hyvin kovassa kansainvälisessä kilpailussa, Stevecon Myllylä uskoo.
”Suomessa tehdyt tuotteet ovat pitkälti sertifikaattien mukaisia, mutta markkinalla liikkuu monenlaisia kilpailevia tuotteita”, Myllylä sanoo.
Se aiheuttaa kuitenkin myös haasteita.
”Täytyy löytää keino, jolla tuoda esille se, että nämä tuotteet ovat korkealaatuisia, kestäviä ja vastuullisesti tehtyjä. Jos et voi kilpailla hinnalla, miten kerrot kilpailuedun kentälle?”
DIGITALISAATIOSTA RATKAISU MONEEN PULMAAN
Vaikka Pankakosken tehtaan sijainti on suotuisa esimerkiksi kuitupuun hankintaan, yhtä haastetta Pankaboardin ja Stevecon yhteistyöllä ei voida ratkaista: Suomesta on pitkä matka joka paikkaan.
”Olemme käytännössä saari, ja nyt vientiteollisuuden kannalta ainut tärkeä maarajakin on ummessa. Tällä hetkellä kaikki metsä-
Kuljetussuunnittelija
Toni Repo (vas.), Arto Pekkarinen ja Aada Muikku pakkaamossa.
teollisuustuotteet kulkevat laivalla, mikä tietää isoja logistiikkakustannuksia. Pärjätäänkö sillä kansainvälisessä kilpailussa ja jos ei, miten kustannusten kasvu saadaan taklattua?” Myllylä pohtii.
Sekä hän että Pekkarinen ovat kuitenkin luottavaisia tulevaisuuden suhteen. He uskovat digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksiin. Tiedon hyödyntäminen ja jakaminen oikein ja turvallisesti on tärkeää, Pekkarinen korostaa.
”Digitalisoitumisen ansiosta voimme tehdä entistä reaaliaikaisempaa seurantaa. Satamaan tulevien lastien
”YHTEISTYÖMME PERUSTUU AVOIMUUDELLE. TUNNEMME TOISTEMME TOIMINTATAVAT.”
– Markus Myllylä, Steveco
purkuaikoja on jo nyt pystytty seuraamaan entistä paremmin uuden teknologian ansiosta. Kun toimitusketju hallitaan mahdollisimman hyvin, voidaan pyrkiä entistä kustannustehokkaampiin ratkaisuihin”, Myllylä kertoo.
Logistiikan kustannukset ovatkin merkittävä kulu Pankaboardin kaltaiselle toimijalle, jonka tuotteista menee vientiin 99 prosenttia.
”Koko teollisuus on saman haasteen edessä. Meidän on varmistettava, että toiminnot ja toimitusketjut sopivat nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Siinä toimivan yhteistyön merkitys korostuu”, Pekkarinen sanoo.
Tuottavat ja turvalliset työtilat MATKAAVAT KUMIPYÖRILLÄ EUROOPPAAN
Littoisista kotoisin oleva käyttäjälähtöisten työtilojen valmistaja Vetrospace on ottanut jo jonkin aikaa askeleita kohti globaaleita markkinoita.
Haemme voimakasta kansainvälisistä kasvua Euroopasta, Yhdysvalloista ja LähiIdästä uusien jakelijoiden myötä”, Vetrospacen COO Pepe Yli-Kaila sanoo.
SSteveco hoitaa ison osan Vetrospacen FTL- (full trailer load) ja LTL (LessThan-Truckload) -rahdista Eurooppaan. Kuljetusmäärät vaihtelevat kuukausittain: välillä kuljetus on yksi kolli ja toisinaan kaksi täysperävaunua. Työnjako on selkeä: paikalliset jakelijat ja kumppanit myyvät ja Vetrospace toimittaa materiaalit suoraan asiakkaille.
TOIMINNAN LAATU AVAINASEMASSA
Stevecon ja Vetrospacen yhteistyön juuret juontavat jo Yli-Kailan hyviin kokemuksiin Stevecon palveluista hänen aiemmassa työpaikassaan. Kun Vetrospace valitsi Eurooppaan suuntautuvien kumipyöräkuljetusten kumppania keväällä 2023, oli Steveco luonteva valinta. Valinnan ensimmäisen perusasian oli oltava ensin kunnossa: kyvykkyys vastata kuljetuksista ovelta ovelle. Tähän oli tarjokkaita useita, koska kumipyöräliikenne on erittäin kilpailtu ala.
”Steveco erottui kilpailijoistaan siinä, että se kykenee vastaamaan hintakyselyihin nopeasti. Meille tärkeää on myös toiminnan laatu: toimitusajat pysyvät luvatuissa ja tuotteet toimitetaan oikeaan paikkaan ja moitteettomassa kunnossa. Laatua on sekin, että pidetään kiinni sovitusta ja asiakaspalvelu on hyvää. Kun valintakriteereihin lisä-
tään kilpailukykyinen hinta, vaakakuppi kääntyi Stevecon hyväksi”, Yli-Kaila luettelee.
Vetrospace teki sopimuksen Steveco Logistics -yksikön kanssa, johon kumipyöräkuljetukset kuuluvat. Yksikkö perustettiin vuonna 1997 palvelemaan metsäteollisuuden kuljetuksia. Tänä päivänä Steveco Logistics palvelee laajalti kotimaista metalli-, konepaja-, elintarvike- ja huonekaluteollisuutta.
JOUSTAVA KUMPPANI
Stevecon joustava toimintatapa ja kattava palvelupaletti sopivat Vetrospacen kaltaiselle kasvuyritykselle. Kun yritys kasvaa ja palvelutarpeet lisääntyvät, Vetrospace tietää, että Stevecolla on kapasiteettia ja osaamista muuttuviin tarpeisiin. Tämä koskee myös liiketoiminnan maantieteellistä laajenemista on kyse sitten Amerikoista tai KaukoIdästä.
Joustavuus ja nopeus ovat isoja etuja arjen sujuvuudessa.
”Tarvitsemme jokaiseen projektiin erikseen kuljetushinnan. Kun saamme hinnan nopeasti, voimme antaa
”LAATUA
Pepe Yli-Kaila
Teksti: Jukka Nortio Kuvat: Heikki Räisänen
tuotteen, kuljetuksen ja asennuksen sisältävän kokonaishinnan asiakkaallemme. Se helpottaa heidän päätöksentekoaan.”
Koska Suomesta asiakkaan tiloihin matkustava asentaja kuuluu osaksi Vetrospacen palvelua, on erittäin tärkeää, että kuljetusten aikataulut pitävät. Tavaran on oltava täsmällisesti oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kun asentaja saapuu tekemään osuutensa.
Steveco mittaa toimitustensa toimitusvarmuutta yhdessä sovituilla mittareilla. Yli vuoden yhteistyön aikana toimitusvarmuus on ollut noin 99 prosenttia. Mittarointi on kohdistunut kymmeniin toimituksiin.
ENNAKKOSUUNNITTELU TAKAA ONNISTUNEET
KULJETUKSET KONGOON
Vetrospacen pakkaukset eivät ole helpoimmasta päästä, sillä kollit ovat jopa yli neljämetrisiä ja painavat jopa
yli tonnin. Kun asiakkaan tilat ovat esimerkiksi keskellä kaupunkia, vaatii kuljetusten purkaminen tarkkaa ennakkosuunnittelua. Paikan päällä pitää olla osaavat tekijät vastaanottamassa tavaraa, jotta purku on turvallista ja tavara säilyy moitteettomassa kunnossa perille saakka.
Monessa paikassa tarvitaan perälautapurku, koska vastaanottopäässä ei ole lastauslaituria. Tämä pitää huomioida kalustoa valittaessa ja tavaroita pakatessa. Määränpähän pitää usein varata trukki lastin purkamista varten.
Ylä-Kaila kiittää Stevecon kattavaa palvelua EU-alueen ulkopuolelle tehdyille kuljetuksille. Kun tuotteita on viety esimerkiksi Isoon-Britanniaan tai Sveitsiin, Stevecon huolintapalvelut ovat tarjonneet Vetrospacelle tuotteiden vientiselvityksiä ja tuontitullauksia.
Merirahtitoimituksia Steveco hoitaa ympäri maapallon.
”Meillä on ollut merirahtitoimituksia muun muassa Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja Etelä-Afrikkaan. Vaikka maahantuonnissa on ollut hieman tavallista enemmän selvittelyä, Stevecon asiantuntijat ovat pystyneet ratkomaan haasteet niin, että tavara on saatu perille. Tavara toimitettiin sekä Kongon Matadissa että Etelä-Afrikan Johannesburgissa asiakkaalle saakka asennettavaksi.”
VAATIVA MESSUKEIKKA
Lokakuun lopulla Vetrospace osallistui Orgatec 2024 -messuille Kölnissä. Steveco kuljetti messuille Vetrospacen osaston ja siellä esillä olleet tuotteet.
Kuljetus poikkesi melkoisesti tavanomaisesta asiakaskuljetuksesta, sillä messujärjestäjä antoi ennakkoon
tarkan purkupaikan ja ajan, joiden mukaan tavarat sai messualueelle tuoda. Vastaavasti messujen jälkeen tavarat piti viedä pois määrättynä aikana.
Tavarat toimitettiin yhdellä puoliperävaunulla, minne mahtui hieman myös Vetrospacen kumppanin messumateriaalia. Stevecon prosessit taipuivat hyvin saksalaisen täsmällisyyden vaatimuksiin. Messuosasto kulki täsmällisesti ja niinpä messut olivat Vetrospacelle logistiikankin osalta onnistunut kokemus.
ONGELMATILANTEISSA TARVITAAN
ASIANTUNTEMUSTA
Kun Vetrospace ja Steveco ovat tehneet jo kymmenittäin asiakastoimituksia ympäri Eurooppaa ja kauemmaksi-
kin, on vastaan tullut myös pulmatilanteita. Ne ovat vaatineet molemmilta kokemusta ja ratkaisukeskeistä päätöksentekoa.
”Viimeisen mailin kanssa tulee välillä ongelmia erityisesti silloin, kun tavarat ovat tullissa jumissa. Näissä tilanteissa Stevecon vientitiimin asiantuntijat ovat aktiivisesti selvittäneet tilanteet yhdessä liikennöitsijöiden kanssa. Tilanteet ratkeavat yleensä niin, että asiakkaamme eivät edes huomaa ongelmia.”
Vetrospace ja Steveco kehittävät toimintaansa projektikohtaisesta toiminnasta säännölliseen logistiikkapalveluun sitä mukaan, kun toiminnan volyymit Euroopan eri alueilla kasvavat. Tämä mahdollistaisi logistiikkaprosessien vakioinnin ja jatkuvan parantamisen.
”Hinnoittelumallin kehittäminen on tärkeä kehittämiskohteemme Stevecon kanssa. Tällöin jokaiseen projektiin ei tarvitsisi pyytää erikseen hintaa.”
Kun Vetrospace laajentaa toimintaansa uusille maantieteellisille alueille, se etsii kullekin sopivimmat logistiikkakumppanit. Steveco on näissä pohdinnoissa vahvoilla, sillä kokemukset yhteistyöstä ovat olleet positiivisia.
LUOTTAMUS JA SUORA PUHE VOIMAVAROINA
Vetrospacen ja Stevecon reilun vuoden mittainen yhteistyö antaa eväät molemmille osapuolille arvioida yhteistyötä. Steveco Logisticsin logistiikkapäällikkö Ville Huovilan mukaan yhteistyötä leimaa avoimuus: Jos ongelmia ilmenee, ne ratkotaan samaan tien ja näin mennään eteenpäin.
Mitkä kolme sanaa kuvaavat yhteistyötä parhaiten?
”Luotettavuus, saavutettavuus ja sujuvuus. Kun asiaa tulee, on helppo ottaa puhelin käteen ja selvittää asia. Stevecon yhteyshenkilöt on helppo saada kiinni. Heidän kanssaan asiat hoituvat. Kun joku pohtii logistiikkakumppania Euroopan kumipyöräliikenteeseen, Steveco on potentiaalinen vaihtoehto”, Yli-Kaila sanoo.
Turvalliset työtilat moneen käyttökohteeseen
Vetrospacen valmistamat työtilat ovat turvallisia, ääntä eristäviä ja käyttötarpeen mukaan mukautuvia. Tiloja on yhden hengen huoneista aina 12 neliömetrin neuvotteluhuoneisiin. Näitä tilamoduuleja voidaan yhdistää asiakastarpeen mukaan toisiinsa kuin legopalikoita. Tilat soveltuvat muun muassa sairaaloihin, konttoreihin, julkisiin tiloihin, lentokentille ja teollisuuslaitoksiin. Tilojen yksi sovellus on asiakaspalvelupisteet, joihin työntekijällä on yksi ovi ja asiakkaalla toinen. Erinomaisen ääneneristävyytensä vuoksi tilat sopivat hyvin myös podcasting- ja webcasting-tuotantoon.
Tiloja voidaan käyttää 24/7, sillä niissä on sisäilman
hiilidioksidipitoisuuden mukaan säätyvä ilmanvaihto, HEPA-ilmasuodattimet ja lämpötilansäätö, joten tilojen ilmanlaatu soveltuu erinomaisesi jatkuvaan työskentelyyn. Tilat ovat Class A -äänieristettyjä. Kun tiloja ei käytetä, optiona saatava desinfioiva sininen valo puhdistaa pinnat epäpuhtauksista niin, että seuraava käyttäjä voi tulle tilaan turvallisin mielin. Ovet voi lukita sähkölukolla. Vetrospace on nuori, vuonna 2017 perustettu yritys, joka on vahvan kasvun vaiheessa. Sen tuotanto on Turun kupeessa Littoisissa ja showroom Helsingin Jätkäsaaressa. Yhtiön liikevaihto on tänä vuonna noin neljä miljoonaa euroa.
TASS LAAJENEE EDELLEEN
Aikaa säästävä varausjärjestelmä on vakuuttanut asiakkaat.
Teksti: Sami Anteroinen Kuva: LKW-Walter
Syyskuun alussa Steveco otti ajoneuvojen käsittelyaikojen TASS-varausjärjestelmän kokonaisvaltaiseen käyttöön. TASS-järjestelmä (Truck Appointment System Steveco) on ollut käytössä
Mussalon, Hietasen ja Haminan satamanosissa jo vuodesta 2022, mutta nyt järjestelmä on laajentunut käsittämään kaikki kappaletavara-autot.
”Jo aikaisemminkin TASS-varausjärjestelmän kautta on kulkenut yli 80 % kappaletavara-autoista, mutta nyt järjestelmän piiriin ovat tulleet loputkin”, kertoo konttioperoinnista vastaava johtaja Tapani
Tolonen. ”Konttikuljetukset kuuluvat meillä eri järjestelmään”, hän lisää.
TASS-järjestelmässä kaikille kappaletavara-autoille varataan haluttuun Stevecon terminaaliin (Hamina, Hietanen, Mussalo) käsittelyaika. Aika varataan päivän ja kellonajan tarkkuudella.
”Kun TASS-järjestelmä hyväksyy käsittelyajan, samalla muodostuu ajoneuvolle automaattisesti kulkulupa kyseiselle päivälle ja haluttuun terminaaliin”, kuvailee
Tolonen. Ajoneuvokohtainen kulkulupa aktivoituu valitun terminaalin portilla kaksi tuntia ennen valittua ajoneuvon käsittelyaikaa.
TURVALLISUUSASIAT TAPETILLA
Suomen suurimman yleissataman kulkulupakäytäntöjen uudistumisen takana ovat tarkentuneet turvallisuusvaatimukset. ”Jatkossa meillä asioidaan näillä kertaluvilla ja jokaisessa kulkuluvassa on oltava tarkat tiedot kuljetusliikkeestä ja ajoneuvon kuljettajasta”, Tolonen toteaa.
Järjestelmä eliminoi ruuhkia ja jonoja satamassa. –
Juho Koskenhely, HJN Logistics Finland Oy
Haminan ja Hietasen terminaaleissa ajoneuvon käsittelyaika ja kulkulupa muodostuvat TASS-järjestelmän kautta, mutta muuten operatiivinen toiminta jatkuu kuten ennenkin. Hietaseen saapuvat ajoneuvot pysähtyvät Stevecon Hietasen terminaalin ajoneuvovastaanotossa, kuten tähänkin saakka. ”Mussalossa Steveco on siirtynyt 2.9. alkaen täysin sähköiseen toimintaympäristöön maantiekuljetusten osalta”, lisää Tolonen.
Siirtymäaikana (syyskuu-helmikuun loppu) autovastaanoton henkilöstö tukee asiakkaita normaalisti Mussalon terminaalin portilla. Puolen vuoden siirtymäajan jälkeen toiminta muuttuu täysin sähköiseksi 1.3.2025 alkaen.
KOKO KETJU KUNTOON!
Stevecolla uskotaan vahvasti, että TASS-järjestelmän entistä laajemmalla käytöllä on positiivinen vaikutus koko kuljetusketjun toimintaan. ”Kun suunnittelemme operatiivista toimintaa, näemme suoraan järjestelmästä, kuinka paljon ajoneuvojen käsittelyaikoja on satamasta varattu – ja näin osaamme resursoida tarvetta vastaavasti”, Tolonen kuvailee.
Asiakaspuolella tilanne selkiytyy myös huomattavasti: ajoneuvon käsittelyaika on nimenomaan kyseiselle ajoneuvolle varattu. Kun tämä tiedostetaan, turhan jonottamisen määrä satamassa vähenee.
”Oma hyötynsä tulee myös siitä, että purkuajankohdan valittuaan ja kulkuluvan järjestelmän kautta saatuaan ajoneuvo pystyy ajamaan suoraan satamaan sisälle – pysähtymättä erikseen asioimaan sataman portilla”, huomauttaa Tolonen.
RUUHKISTA EROON
HJN Logistics Finland Oy on yksi yrityksistä, joka on käyttänyt TASS-järjestelmää aivan alusta asti. Kotimaan kokokuormakuljetuksiin erikoistunut logistiikkayritys on tuttu näky satamassa.
”Volyymit vaihtelevat, mutta tyypillisesti ajamme 5-10 kuormaa sataman läpi päivittäin”, kertoo Juho Koskenhely, joka vastaa ajojärjestelyistä yrityksessä. HJN Logistics Finlandin asiakaskunta koostuu merkittävistä teollisuuden ja kaupan yrityksistä.
Miten TASS sitten on sopinut Lappeenrannasta käsin operoivan kuljetusfirman pirtaan? – Koskenhely vastaa, että ajanvarausjärjestelmä todella eliminoi ruuhkia ja jonoja satamassa.
”Systeemi toimii hyvin ja on lisäksi erittäin helppokäyttöinen”, Koskenhely kehaisee.
Koskenhely varailee itse jo tottuneesti aikoja järjestelmään, mutta myös kuljettajat ovat opetelleet varaamaan ”slotteja” systeemistä.
”Se hoituu helposti, ihan älypuhelimen voimin”, tietää Koskenhely. ”Kuskeilta on tullut hyvää palautetta TASSin kätevyydestä.”
SUJUVUUTTA KENTÄLLE
Toinen ”TASS-konkari” on itävaltalainen LKW WALTER. Yritys on luottanut yhdistettyihin kuljetuksiin jo yli 40 vuoden ajan ja tällä hetkellä noin kolmasosa päivittäisistä 8 000 täyskuormakuljetuksista suoritetaan yhdistettynä kuljetuksena.
Pitkän linjan volyymipeluri noutaa viikkotasolla kymmeniä kuormia satamista Eurooppaan. Vastaava Division Manager Matias Paukkio LKW WALTERilta kertoo, että reilut kaksi vuotta TASSia on sujunut onnellisten tähtien alla.
”Meidän toimintaan TASS-järjestelmällä on ollut välitön positiivinen vaikutus: lastaus kestää paljon vähemmän aikaa, ja odotusajat ovat vähentyneet minimiin”, kertoo Paukkio.
Paukkion mukaan TASS on myös kätevä käyttää. ”Alusta asti TASS on ollut helppo ja nopea oppia ja käyttää”, toteaa Paukkio ja lisää, että myös kollegat ovat kehuneet uudistusta.
”Iso harppaus eteenpäin, kaikin tavoin”, Paukkio toteaa.
”TASS OLI ONNENPOTKU!”
Myös MM Kotkamills liittyi TASS-järjestelmään ensimmäisessä aallossa, kertoo terminaalipäällikkö Tuukka Vahvanen. Hänen mukaansa uusi systeemi toi kertaheitolla helpotusta ajoittain hyvinkin kireään tilanteeseen: kun päivässä on lastattava 80 rekkakuormaa, ei ylimääräisiin viivästyksiin ole varaa.
”Ennen TASS-järjestelmää aamu- tai iltapäiväruuhkassa saattoi olla 15 rekkaa jonossa. TASSin tulo oli onnenpotku meidän kannalta”, hän toteaa. MM Kotkamills käyttää noin 10 eri kuljetusliikettä.
Nykysysteemi, jossa kuljetusliike varaa oman aikaikkunan, ja toimii sen puitteissa, on ”erittäin hyvä tapa toimia”.
”Se on ehdottomasti tätä päivää”, Vahvanen toteaa ja lisää, että virtaavuuden lisäksi myös läpinäkyvyys on parantunut uudistuksen myötä.
TASS on ollut helppo ja nopea oppia ja käyttää.
– Matias Paukkio, LKW WALTER
Kyberturvallisuutta on kehitettävä yhdessä
Aloitin syyskuussa Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan Satamapoolin poolisihteerinä ja Suomen Satamat ry:n valmiuspäällikkönä. Kaksijakoisessa tehtävässäni opeteltavaa riittää, mutta toisaalta moni asia on tuttu aiemmalta työuraltani Puolustusvoimista.
Satamapooli on osa huoltovarmuusorganisaatiota. Poolitoiminnassa keskitytään yhdessä alan yritysten ja viranomaisten kanssa huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen, jatkuvuudenhallinnan ylläpitoon sekä kykyyn toimia vakavissa häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Tavoitteena on satamien toiminnan jatkuvuuden turvaaminen kaikissa tilanteissa.
Tehtäviini kuuluu jatkuvuuden hallinta, mikä pitää sisällään tilannetietoisuuden ja poikkeusoloihin varautumista sekä tietysti myös arjen varmistamisen. Toiminnan on rullattava päivittäin.
kyettävä lisäämään osaamistaan. On tärkeää, että alan toimijat ovat mukana kehittämässä yhdessä kyberturvallisuutta.
Suunnitelmissa on käynnistää erillisenä hankkeena satamien digiturvaprojekti, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta kyberuhkista ja varautumisesta. Myös satamien resurssitarpeet on tarkoitus tunnistaa sekä parantaa kykyä palautua häiriötilanteista.
Huoltovarmuusorganisaation alla on kaikkiaan 27 poolia, ja yksi niistä on digipooli. Se kartoittaa ensi vuoden aikana yhdessä ulkopuolisen konsulttiyrityksen kanssa, millainen on yksittäisen sataman kyky vastata kyberhyökkäykseen. Selvityksen tulosten on tarkoitus auttaa näkemään puutteet ja auttaa kehittämään toimintaa.
Satamien toimijoiden ymmärrystä riskeistä ja uhista on kyettävä parantamaan.
Satamapoolin poolisihteerinä olen laatimassa vuoden 2025 toimintasuunnitelmaa. Ensi vuoden painopisteinä tulevat olemaan riskien ja uhkien tilanneymmärrys sekä satamien kyberturvallisuuden kehittäminen ja kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
Satamien toimijoiden ymmärrystä riskeistä ja uhista on kyettävä parantamaan. Tähän pääsemme, kun kehitämme huoltovarmuuden tilanneseurantaa ja analyysikykyä.
Meidän jatkettava kriittisen infrastruktuurin suojattavien kohteiden määrittämistä sekä kehitettävä niiden kestävyyttä suunnitelmallisesti. Satamassa toimijoiden on toisin sanoen tiedettävä hyvin tarkkaan kohteet, joiden vaurioituminen aiheuttaisi kohtuutonta haittaa, sekä ymmärrettävä, miten ne suojataan.
Meidän on kiinnitettävä huomiota myös satamayhtiöiden ja satamaoperaattoreiden kykyyn vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen. Tässä alan on
Uuden työni aloitus tuntui kuin hypyltä liikkuvaan junaan. Hienointa työssäni on saada oppia jatkuvasti uutta ja tehdä valtavan hienoa työtä. Alku on ollut niin mielekästä, että viikonloppuisin odotan maanantaita ja töihin paluuta. Minulle kaikkein isoin juttu on päästä kiertämään satamat. Puhelut ja videopalaverit eivät korvaa kasvokkaisia tapaamisia, kun pääsemme paiskaamaan kättä ja juttelemaan myös epävirallisesti. Satamissa nähdään!
JUKKA MUSTOLA Valmiuspäällikkö Satamapoolin poolisihteeri, Huoltovarmuusorganisaatio
Maakrapu viihtyy satamassa
TERMINAALIPÄÄLLIKÖN
TYÖSSÄ VAIHTELEVUUS ON TYÖN SUOLA
Teksti: Helka Herlevi Kuva: Johannes Wiehn
Kai Perin työura on malliesimerkki työssä kasvamisesta. Peri tuli
Stevecolle oppisopimuskoulutuksen kautta ahtaajaksi, eteni siitä työnjohtajaksi, vuoromestariksi ja lopulta terminaalipäälliköksi.
Tänä vuonna hän juhlii 32-vuotista taivaltaan satama-alalla.
Kai Peri oli ammattikoulun jälkeen vakituisissa töissä rakennusalalla. Hän viihtyi kattotöissä, mutta talvet olivat hiljaista aikaa rakennuksilla. Armeijan jälkeen nuori mies kaipasikin työtä, joka tarjoaisi jatkuvuutta vuoden ympäri. Ilmoitus Stevecon tarjoamasta ahtaajan oppisopimuskoulutuksesta sattui sopivaan aikaan, ja asiat lähtivät rullaamaan.
Steveco tarjosi vakaan työpaikan ja mahdollisuuden kehittyä: 32 vuoden aikana Kai on siirtynyt ahtaajasta työnjohtajaksi, sitten vuoromestariksi ja viimeisimpänä terminaalipäälliköksi vuonna 2021. Siirtyminen työstä toiseen on mennyt luontevasti. Jokainen uusi työ on alkanut siitä, että Kai on ensin kartuttanut kokemusta tuuraamalla ja matkan varrella työ on vakinaistettu.
”En harrasta edes veneilyä, olen ihan maakrapu, vaikka yli puolet elämästäni olen näitä töitä tehnyt. Minulla ei ollut mitään erityisiä urahaaveita, asiat ovat vain tapahtuneet omalla painollaan. Olen saanut paljon tästä firmasta”, hän pohtii.
VAIHTELEVAT TEHTÄVÄT PITÄVÄT MIELEN VIRKEÄNÄ
Vuosien varrella Kain työnkuva on muuttunut ja laajentunut. Nykyisessä työssään terminaalipäällikkönä hän vastaa tuotannosta, työturvallisuudesta ja yhteydenpidosta eri sidosryhmiin. Työ
on hektistä ja vaatii ennakointia, mutta juuri vaihtelevuus on työn suola.
Työura on kasvattanut tekijäänsä: Työnjohtajana Kai toimi hetkessä ja katsoi asioita vain pari tuntia eteenpäin ja korkeintaan seuraavaan työvuoroon.
Vuoromestari puolestaan ennakoi jo seuraavaa työvuoroa ja aikajana on parin päivän päähän.
Terminaalipäällikkö suunnittelee asioita jopa viikkoja eteenpäin.
KAI PERI
Syntynyt ja asuu Haminassa
Stevecon terminaalipäällikkö Hietasessa Ura Ammattikoulun jälkeen rakennusalalla. Vuonna 1992 oppisopimuskoulutuksen kautta Stevecolle ahtaajaksi. Sen jälkeen työnjohtajana, vuoromestarina ja vuodesta 2021 terminaalipäällikkönä.
“Vaikka nämä työt ovat erilaisia, niin ne kaikki vaativat suunnittelua, sillä ilman sitä homma ei toimi. Hyvän pomon tunnistaa siitä, että hän on aina 2–3 askelta edellä. Silloin arki pyörii sujuvasti eteenpäin.”
PERSPEKTIIVIÄ ELÄMÄÄN
Elämään on mahtunut myös kolme operaatiota rauhanturvaajana: Libanonissa (1994–95), Kosovossa (1999–2000) ja Eritreassa (2003). Intoa olisi ollut lähteä maailmalle jo aiemminkin, mutta Stevecolla kannustettiin käymään oppisopimuskoulutus loppuun. Sen päätyttyä Periä puolestaan kannustettiin lähtemään töihin ulkomaille, sillä reissut ovat kasvattavia kokemuksia, joista on hyötyä myös työnantajan näkövinkkelistä.
“Kokemukset rauhanturvaajana ovat antaneet perspektiiviä asioihin ja opettaneet arvostamaan sitä, mitä Suomessa on. Ihan pienistä ei harmitella.”
Kai pitää siitä, että työllä on merkitystä – olipa käsillä oleva työ mikä tahansa.
”Tykkään, että asioihin pääsee vaikuttamaan ja että työlläni on merkitystä. Vaihtelu on hyvästä, ei pääse tylsistymään”, hän sanoo. ”Silloinkin kun välillä tuntuu, että kaikkea ei saa heti valmiiksi. Täytyy vain hyväksyä, että jotkut asiat ottavat oman aikansa.”
RENTOUTUMISTA REMONTTIHOMMISSA
Vapaa-ajallaan Kai lenkkeilee naisystävänsä kanssa ja treenaa kahvakuulaa työkavereiden seurassa. Kolme aikuista lasta ovat jo lentäneet pesästä, joten muu vapaaaika kuluukin omakotitalon ja sijoitusasuntojen pienissä remonttitöissä.
“Remonttityöt teen itse, sillä halua nähdä ja oppia, miten asiat tehdään itse eikä vain luottaa siihen, että joku toinen tekee.”
Tulevaisuuteen Kai katsoo luottavaisesti. ”Steveco on merkittävä työllistäjä. Ei ole tullut tarvetta lähteä muualle.”
Vientiä, tuontia, projekteja ja break bulk -toimituksia – Steveco on paljon muutakin kuin satamaoperaattori.
Räätälöimme logistiikkaratkaisut tarpeidesi mukaisesti. Varmistamme tuotteellesi nopean, luotettavan ja kustannustehokkaan toimituksen. Kauttamme saat kansainväliset ja kotimaiset meri-, maantie- ja rautatierahdit sekä niihin liittyvät huolintapalvelut. Kuljetuspalvelumme meriteitse ovat saatavilla kaikista Suomen satamista.
Ota yhteyttä – laaditaan paras ratkaisu juuri sinun tarpeisiisi.
MYYNTIJOHTAJA
MYYNTIPÄÄLLIKKÖ
Mia Brunila
MYYNTIJOHTAJA
MYYNTIPÄÄLLIKKÖ
puh. +358 44 2323 558 mia.brunila@steveco.fi
Mia Brunila puh. +358 44 2323 558 mia.brunila@steveco.fi
MYYNTIPÄÄLLIKKÖ
MYYNTIPÄÄLLIKKÖ
Sami Orimus puh. +358 44 2323 256 sami.orimus@steveco.fi
Ville Huovila puh. +358 44 2323 822 ville.huovila@steveco.fi
