VANERITEHTAITA MAAILMAAN ÄÄRIIN Rauten projektit vaativat joustoa 4
LOGISTIIKKAKETJULLA on suuri vaikutus banaanin laatuun 8
1/2025
SATAMA on Steveco-konsernin asiakaslehti. Lehti ilmestyy 1-2 kertaa vuodessa. Voit lukea lehteä myös sähköisesti Issuu.com-palvelusta.
8
Vuosaaren sataman kautta tuodaan viikoittain miljoona kiloa suomalaisten suosikkihedelmää.
Suomalaiset syövät keskimäärin lähes 20 kiloa banaaneja vuodessa. Kuljetusketju eteläamerikkalaiselta tilalta suomalaiseen ostoskassiin kestää kuukauden. Banaanien volyymien ja kypsyyden hallinta vaatii paljon kaikilta kuljetusketjuun osallistuvilta.
4
AMMATTITAITOA
JA JOUSTAVUUTTA
Rauten ja Stevecon ensiprojekti oli haastava. Juuri sen takia yhteistyö jatkui, sillä vaneritehtaan toimittaminen toiselle puolelle maailmaa vaatii ammattitaitoa ja joustavuutta.
14
STEVECON
VASTUULLISUUSTYÖ
Tiina Porkka aloitti joulukuussa Stevecon vastuullisuustyön johdossa. Vastuullisuus liittyy kaikkeen tekemiseen työturvallisuudesta ympäristöasioihin.
SUSTRUD
3 pääkirjoitus
4 case Raute
8 case Inex
14 vastuullisuus
18 urheilusponsorointi
20 AkKuLOG-hanke
22 satamassa
26 henkilö
TYÖRAUHA SAATIIN, MAAILMAN RAUHA KOETUKSELLA
Näytti jo siltä, että vihdoinkin laineet hieman tasoittuvat kotimaan logistiikassa, kun Suomessa saatiin kuin saatiinkin neuvoteltua pitkä ahtausalan työehtosopimus ilman lakkoa. Tämä oli temppu, johon juuri kukaan osapuolista ei uskonut. Olipa hienoa lähteä kevääseen hyvillä mielin ja myönteisin odotuksin!
No, Euroopassa on sota, Suezin kanavaa ei edelleenkään juuri käytetä, raaka-aine erityisesti metsäteollisuudelle on todella kallista, mutta eiköhän tämä tästä. Mitä vielä, saatiin uusi presidentti maahan, jota olemme pitäneet luotettavana ja erityisen turvallisena kauppakumppanina ja kas, kauppasota alkoi. Miten tässä nyt näin pääsi käymään? Moskovassa asti hymyillään.
Laineet iskevät asiakaskuntamme kautta myös satamaoperaattoreihin. Kuten kaikki tietävät, satamien nopea sopeutuminen muuttuvaan maailmaan ei ole ihan helppoa. Se on kuitenkin väistämätöntä tehdä. Tämä on tarkoittanut isojakin muutoksia niin palvelu- kuin hinnoittelurakenteisiin. Alamme on hyvin suhdanneherkkä ja kaikki toiminnalliset muutokset on ollut pakko tehdä vähän väkisinkin, koska toinen vaihtoehto olisi ollut paljon pahempi.
TAPIO MATTILA johtaja, myynti ja markkinointi Steveco
Jotenkin tuntuu, kun asiakkaiden kanssa keskustellaan, että turbulenttisuus on nyt uusi normaali ja toimintaa on säädettävä jatkuvasti kulloinkin oikealle tasolle. Olemme neuvotelleet henkilöstömme kanssa tarvittavista toimintamallimuutoksista pitkin talvea ja kevättä, ja olemme mielestäni saavuttaneet vaikeassa tilanteessa paljon positiivisia tuloksia. Uskon, että ne näkyvät myös asiakaskohtaamisissa.
Kultaa emme edelleenkään vuole, mutta tarkoituksenamme on tuottaa laadukasta, asiakastarpeisiin räätälöityä ja ympäristönkin huomioivaa palvelua. FC KTP kuitenkin pelaa taas Veikkausliigassa, se on jo selvä merkki paremmasta tulevaisuudesta. Nähdään myös futiskatsomoissa!
Toimitusneuvosto: Elina Harjama, Markus Myllylä, Mia Brunila, Vesa-Heikki Renlund, Ville Kuitunen
Paino: Painokotka Oy
Paperi: MultiArt Silk
Painosmäärä: 2 000
ISSN 1456-212X
Kannen kuva:
Marko Laukkarinen
Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.steveco.fi tai sales@steveco.fi
20 000 KILOA TÄYTTÄ TAVARAA
Kun Raute saa tehtäväkseen toimittaa vaneritehtaan toiselle puolelle maailmaa, tarvitaan logistiikkakumppanilta ammattitaitoa ja joustavuutta – ja toisinaan myös kymmeniä tuhansia neliöitä varastotilaa.
RAUTE
Raute-konserni toimittaa teknologiaa ja palveluita asiakkailleen viilu-, vaneri- ja LVL-teollisuuteen ympäri maailman.
Emoyhtiö Raute Oyj. Perustettu vuonna 1908.
Päätoimipiste Lahdessa. Lisäksi Analyzers-liiketoimintayksikön suurin toimipiste Kajaanissa. Toimii 11 maassa ja työllistää 783 henkilöä. Liikevaihto 204,6 miljoonaa euroa vuonna 2024.
Teksti: Iina Kansonen Kuvat: Ikimedia
Kun puutuotetoimialan teknologia- ja palveluyritys Raute tarvitsee logistiikka-alan yhteistyökumppanin mukaan asiakasprojekteihinsa, vaaditaan kumppanilta erityistä ammattitaitoa. Kumppanin kun täytyy osata käsitellä ja kuljettaa eri kokoisia ja muotoisia kolleja, joista suurimmat eivät mahdu kontteihin ja saattavat painaa jopa 20 000 kiloa.
Se edellyttää yhteistyökumppanilta muun muassa sopivaa kalustoa, ammattitaitoista henkilöstöä, hyvää kommunikaatiota – ja usein myös joustavuutta. Niitä kaikkia löytyy Stevecolta, jonka kanssa Raute on tehnyt yhteistyötä vuodesta 2020 saakka, sanoo Rauten logistiikan ja varastoinnin operatiivisesta toiminnasta vastaava Marjo Tuominen
”Ensimmäinen yhteinen projektimme oli haastava. Koronapandemia oli iskenyt, ja esimerkiksi rekka-autoista oli pulaa. Mietimme yhdessä vaihtoehtoja rekkakuljetuksille, mutta onnistuimme lopulta selättämään haasteet aikatauluttamalla ajoja uudestaan ja tarkastelemalla kunkin kuljetuksen kriittisyyttä”, Tuominen kertoo.
Hänen mukaansa juuri haastava ensiprojekti on yksi syy siihen, että yhteistyö Stevecon kanssa jatkuu yhä.
”Pääsimme heti testaamaan yhteistyömme toimivuutta. Huomasimme, että saamme Stevecolta tukea ongelmien ratkaisuun. He haluavat aidosti ymmärtää liiketoimintaamme ja auttaa meitä.”
POIKKEUSJÄRJESTELYJÄ JA 728 KOLLIA
Nyt Steveco on ehtinyt toimia Rauten kumppanina jo kolmessa tehdastoimituksessa ja kahdessa pienemmässä projektissa. Viimeisin tehdastoimitus on käynnissä parhaillaan. Siinä kokonaisen vaneritehtaan laitteisto kuljetetaan Lahdesta Etelä-Amerikkaan, kertoo projektista vastaava Rauten projektipäällikkö Timo Närvä
Rauten yhteyshenkilönä projektissa toimii Stevecon myyntipäällikkö Marko Tuokko.
”Tehtäviimme kuuluu tehdaslaitteiden kuljetus Rauten Lahden tehtailta Kotkan sataman varastoihin sekä laitteiden varastointi ja lastaus kontteihin. Lopuksi kuljetamme kontit lähtöterminaaliin, josta ne lähtevät meriteitse Etelä-Amerikkaan”, Tuokko kertoo.
Stevecon työ vaatii toisinaan poikkeusjärjestelyjä, sillä suurten kuljetusten tieltä on joskus jopa nostettava voimalinjoja tai siirrettävä liikennemerkkejä.
”Tällaisia toimenpiteitä vaativat kuljetukset pyrimme tekemään yöaikaan, jotta aiheuttaisimme mahdollisimman vähän häiriötä muulle liikenteelle”, Tuokko kertoo.
”STEVECOLTA SAA TUKEA ONGELMIEN RATKAISUUN.
HALUAVAT AIDOSTI YMMÄR-
– Marjo Tuominen, Raute
Lisäksi suurikokoisten ja painavien laitteiden käsittelyssä on oltava varovainen. Laitteet on muovitettu niin, että ne kestävät varastoinnin ja kuljetuksen. Muovin alla on suojakaasu, ja jos muovi hajoaa, kollin suojaus täytyy korjata ennen laitteen laivaamista.
”Steveco tarkkailee kolleja ja kertoo meille heti, jos joku kolli näyttää olevan hajalla”, Närvä sanoo.
Nyt meneillään olevassa projektissa Lahden tehtaalta on lähtenyt Kotkaan tähän mennessä 728 kollia, joista vain yhden tiedetään vaurioituneen lievästi.
YHTEISTYÖ PERUSTUU AVOIMUUDELLE JA LUOTTAMUKSELLE
Rauten Tuominen arvostaa Stevecon ammattitaitoa. Hänen mukaansa Stevecolla ymmärretään Rauten liiketoimintaa ja laitteita.
”Kun viemme tavaraa Stevecon varastoon, luovutamme heille omaisuuttamme. Yhteistyön täytyy perustua avoimuudelle ja luottamukselle”, hän sanoo.
Jos esimerkiksi kollin pakkausmuovi on revennyt, menee Rauten edustaja paikan päälle korjaamaan kollin suojauksen. Stevecon varastoissa vierailee toisinaan myös Rauten toimitusvalvonnan edustaja, joka valokuvaa kollit ennen kuin ne laitetaan konttiin ja laivataan.
”Vaikka Steveco toimii valvotulla satama-alueella, on kaikki toiminta läpinäkyvää ja pääsemme vierailemaan varastoissa tarvittaessa. Kommunikointi on ollut alusta asti ammattitaitoista ja avointa, mikä lisää luottamusta entisestään”, Tuominen sanoo.
Lisäksi tieto kulkee hyvin, hän kiittelee. Viikoittain Stevecon ja Rauten edustajat osallistuu Teams-palaveriin, jossa käydään läpi, missä mennään ja puhutaan mahdollisista haasteista suoraan. Tarvittaessa palavereita järjestetään useamminkin.
JOUSTAVUUS JA NOPEA REAGOINTI ON TÄRKEÄÄ
Sekä Tuominen että Närvä sanovat, että Rauten projekteissa myös joustavuus on välttämätöntä.
”Tehdastoimitusten aktiivinen vaihe kestää tavallisesti kolmisen vuotta. Projekteihin tulee kuitenkin herkästi
viiveitä, koska niihin liittyy rakentamista ja lupa-asioita”, Närvä kertoo.
Nyt meneillään olevassa projektissa Rauten asiakas ei pystynytkään ottamaan laitteita vastaan sovittuna ajankohtana, mikä vaati niiden välivarastoimista Stevecon tiloissa Kotkassa.
”Koska on kyse suurista laitteista, saatamme tarvita joskus jopa 15 000 neliömetrin suuruista varastotilaa. On hienoa, että Stevecolla on kykyä ja kapasiteettia vastata tällaisiin tarpeisiin”, Närvä sanoo.
Hänen mukaansa juuri tämänkaltaisten viivästysten vuoksi lähetykset saattavat joskus kasautua tiettyihin ajankohtiin.
”Laivoilla on tarkat lähtöaikataulut. Ne eivät voi odottaa, jos tavaraa ei ehditä lastata ajoissa. Joskus Stevecolla joudutaan tekemään töitä tosi tiukoilla aikatauluilla, mutta muuttuviin tilanteisiin on aina reagoitu nopeasti ja joustavasti”, Närvä kiittelee.
EPÄVARMA MAAILMANTILANNE VAIKEUTTAA ENNAKOINTIA
Tuomisen mukaan laitteiden varastoimista vaikeammin ratkaistavissa olevia haasteita aiheuttaa maailmanpoliittinen tilanne.
”Epävakaan poliittisen ja taloudellisen tilanteen vuoksi asiakkaamme ovat nyt varovaisia ja tulevaisuus vaikeasti ennakoitavissa”, Tuominen sanoo.
Töitä Rautella kuitenkin riittää: vuonna 2023 yhtiö allekirjoitti koko historiansa suurimman tehdaskaupan kotimaisen metsäteollisuusyrityksen Metsä Woodin kanssa. Mutta jos ja kun seuraava tehdaskauppa Suomen ulkopuolelle varmistuu, on Steveco ensimmäinen, jonka kanssa käydään yhteistyöneuvotteluja logistiikasta ja varastoinnista, Tuominen sanoo – Steveco ja Raute kun ovat jo oppineet tuntemaan toistensa toimintatavat ja havainneet yhteistyön toimivaksi.
”Meillä on olemassa valmiit prosessit ja toimiva yhteistyö, joten uuden projektin suunnittelu on Markon kanssa helppoa. Meillä kävi säkä, kun löysimme Stevecon.”
800 miljoonan euron akkutehdashanke käynnistyi Kotkassa
Rakennustyöt alkoivat huhtikuussa Easpring Finland New Materials Oy:n uudelle katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavalle tehtaalle Kotkassa. 800 miljoonan euron tehdasinvestointi on merkittävä panostus. Sen alkuvaiheen 60 000 tonnin vuosituotanto on suunnattu vastaamaan Euroopan akkukennotehtaiden kasvavaan raaka-ainetarpeeseen. Kaupallinen tuotanto alkaa
Toivotamme aurinkoista kesää!
Haluamme toivottaa kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme erittäin rentouttavaa kesänaikaa!
arviolta vuonna 2027. Valmistuttuaan tehdas työllistää suoraan noin 270 ihmistä.
Hankkeessa korostuu Kotkan ja Haminan satamien keskeinen rooli sekä rakennusvaiheessa että raakaaineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetuksissa. Easpring Finlandin omistavat Beijing Easpring Material Technology (70 %) ja Suomen Malminjalostus Oy (30 %).
BANAANILOGISTIIKKA ON TAITOLAJI
Inexin päivittäistavaran logistiikkakeskus Sipoon Bastuskärissä on massiivinen. Inexiläiset kutsuvat sitä tuotantolaitokseksi. Kymmenet miljoonat banaanikilot virtaavat vuodessa 200 000 kerrosneliömetrin laitoksessa olevan banaanikypsyttämön läpi.
Teksti: Jukka Nortio Kuvat: Juho Kuva
Kuljemme leveällä käytävällä, jonka molemmin puolin on suuria huoneita, kuin valtavia autotalleja. Banaanit kypsyvät niiden ovien takana optimaalisissa olosuhteissa. Nuo trooppiset hedelmät ovat Inexin hedelmäkypsyttämöön tullessa kirkkaan vihreitä. Kun ne lähtevät täältä kauppoihin, ne ovat kypsyneet maittavan keltaisiksi.
Kypsytysprosessin hoitaja Jyrki Ojala takaa banaaneille oikean kypsyysasteen yli kolmen vuosikymmenen kokemuksellaan.
“On aina hienoa nähdä se prosessi, miten banaani muuttuu vihreästä keltaiseksi. Toinen asia on saada ennustetut määrät täsmäämään niin, että kypsytys onnistuu täysin. Silloin tulee hyvä mieli – tutti frutti”, Ojala naurahtaa.
KUUKAUDEN MATKA TILOILTA KAUPPAAN
Banaanien kuljetusketju tilalta suomalaiseen ostoskassiin kestää kuukauden.
“Pakkaus ja varastointi alkuperämaan satamassa vie viikon, kuljetus valtameren yli ottaa noin kaksi viikkoa ja neljäs viikko kuluu viimeiseen merimatkaan Helsingin Vuosaaren satamaan. Satamasta kypsyttämön kautta kuluu vielä vajaa viikko, niin banaanit ovat kaupassa”, Ojala laskeskelee.
Banaanit kuljetetaan kylmäkonteissa (reefer container), joiden lämpötila on 14,3 astetta. Koko matkan tasaisena pysyvä lämpötila hillitsee banaanien kypsymistä.
Tieto banaanikonttien määrästä saapuu Stevecolle Vuosaareen noin viikko ennen laivan saapumista. Pari
päivää ennen laivan saapumista tulee EDI-sanoma, jossa on tarkka tieto konttien sijainnista laivalla. Steveco tekee sen perusteella laivan tarkan purkusuunnitelman.
“Laiva yritetään aina lastata niin, että banaanikontit voidaan purkaa helposti ja nopeasti”, Stevecon Helsingin konttiterminaalin terminaalipäällikkö Jani Ylämäki sanoo.
Purkamisen jälkeen Stevecon kokeneet työntekijät kytkevät banaanikontit satamassa oleviin konttitelineisiin, joissa valvotaan ja säädellään konttien lämpötilaa ja kosteutta. Vuosaaressa Stevecolla on 250 kytkentäpaikkaa lämpötilasäädellyille kylmäkonteille.
Kun banaanikontit on kuljetettu satamasta Inexin hedelmäkypsyttämön vastaanottoalueelle, niistä puretaan muuttopuuhista tuttuja pahvisia banaanilaatikoita.
Vastaanotossa tarkastetaan banaanien laatu. Ojala näyttää miten: hän aukaisee laatikon ja sen sisällä olevat muovit ja nostaa esille nipun vihreitä banaaneja.
Tarkka silmä huomaa pienetkin virheet.
“Tässä on vähän paleltuneita. Sen huomaa kuoren harmaista pilkuista”, Ojala sanoo ja hylkää laatikon.
INEXIN JA STEVECON TIIVIS YHTEISTYÖ
Konttiliikenteen operoinnissa eletään jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.
“Kun laiva on lähdössä myöhässä, me yritämme omalla ennakoinnilla ja suunnitelmallisella operoinnilla kuroa aikataulua kiinni satamassa. Olemme varanneet reefer-kontteja hakeville autoille omat palveluruudut, etteivät ne joudu jonottamaan, vaan saavat kontit muita nopeammin”, Ylämäki sanoo.
“Steveco on hyvin tärkeä satamaoperaattori meille. Pilkutusten ja noutojen pitää toimia hyvin. Kyse on suomalaisten ruokahuollosta ja huoltovarmuuden varmistamisesta sekä normaali- että poikkeustilanteissa”, Lasse Korhonen sanoo.
Korhonen on Inexin Kuljetuksen Kansainvälisen Logistiikan päällikkö. Hän on tehnyt laajaa yhteistyötä Stevecon kanssa vuodesta 2016 saakka.
” ”BANAANILOGISTIIKAN KANSSA EI OLE KOSKAAN OLLUT ONGELMIA.”
–
Lasse Korhonen, Inex
“Kehitämme operatiivista yhteistyötä Stevecon kanssa koko ajan muun muassa niin, että laivan purkutiedot ovat jopa konttikohtaisesti ennakolta meillä tiedossa. Purkutietojen mukaan voimme suunnitella konttien noudot sopimaan meidän vastaanottoomme. Tavaravirran ennakoinnin parantaminen on meillä koko ajan työn alla”, Korhonen sanoo.
Tiedon tallentaminen ja siirto digitaalisesti sekä tiedon läpinäkyvyys läpi toimitusketjun ovat keskeisiä kehityskohteita lähivuosina.
“Helsingin satama voisi tehdä yhteisen digitaalisen alustan, jolle sekä satamaoperaattorit että heidän asiakkaansa voisivat liittyä”, Korhonen ehdottaa.
BANAANIKYPSYTYKSEN TAIKUUS
Tavaran vastaanotosta banaanit siirretään kypsytyshuoneisiin. Niiden lämpötila on vuorokauden 15 asteessa,
jotta banaanien lämpötila tasaantuu pitkän matkan jälkeen. Sen jälkeen huoneeseen lisätään kypsymistä edistävää kaasuseosta, jossa on 4 prosenttia etyleeniä ja 96 prosenttia typpeä. Kaasuseos vaikuttaa vuorokauden, jonka jälkeen huone tuuletetaan. Tämän jälkeen kypsytys etenee, kunnes banaanit ovat valmiita toimitettaviksi kauppoihin.
Ojala on hyvillään vuonna 2017 valmistuneista uusista kypsytyshuoneista, joissa ilmavirtausta voidaan kontrolloida kypsytyksen aikana.
“Banaanien kysyntä on tasainen läpi vuoden. Kypsytämme banaanit myynnin mukaisesti. Teemme myyntiennusteet kaksi kuukautta eteenpäin, ja reagoimme nopeasti, jos kysyntään tulee muutoksia. Tärkeintä on pitää laatu tasaisena”, Ojala sanoo.
Kuluttajille banaanit voivat olla montaa merkkiä. On muun muassa monenlaisia luomubanaaneita, Chiquitaa, Del Montea ja Dolea. Kaikki ovat kuitenkin samaa cavendish-laatua. Mutta on niissäkin pieniä eroja.
“Päiväntasaajan molemmin puolin Perussa ja Ecuadorissa kasvavissa banaaneissa on paksumpi kuori kuin Costa Rican banaaneissa”, Ojala valistaa.
TIEDONKULKUA KEHITETÄÄN YHTEISTUUMIN
Kun yhteistyötä kehitetään, pitää Korhosen mukaan huolehtia jatkuvasti tiedon luotettavasta kulusta.
“Prosessien pitää olla kunnossa ja kaikkien osapuolten henkilöiden asiantuntevia. Stevecon henkilöt ovat kovan luokan ammattilaisia ja asialleen omistautuneita”, Korhonen sanoo pitkällä kokemuksellaan.
Banaanilastien volyymien ja kypsyyden hallinta vaatii kaikilta kuljetusketjuun osallistuvilta paljon. Jos feederaluksen aikataulu pettää Hollannista Helsinkiin, pitää banaanit saada Vuosaaren satamasta vauhdilla kypsyttämöön ja laadukkaina asiakkaiden ulottuville. Tähän
Banaanimies isolla sydämellään
Jyrki
Ojala tuntee banaanilogistiikan joka portaan.
Minisi: Lutem Velenibh
Hän matkusti vuonna 2013 kolmen kuukauden vuorotteluvapaallaan Perusta Equadorin kautta Costa Ricaan tutustumaan lukuisiin banaanifarmeihin sekä banaanien logistiikkaan tiloilta satamaan.
Ojala tietää omakätisesti, miten tarkkaa ja kovaa ammattitaitoa vaativaa työtä banaanien pakkaaminen on.
“Banaanien pakkaaminen vaatii ammattitaitoa. Tertut pitää mennä aina oikein päin, etteivät banaanit kolhi toisiaan. Olin Pohjois-Perussa harjoittelemassa pakkaamista ja näin, miten nopeasti työ ammattilaisilta käy”, Ojala sanoo.
Vuosina 1993–1997 Ojala oli kotimaassa vastaanottamassa banaaneja. Noina vuosina hän lemppasi miljoonia banaanikiloja.
“Kun lemppasin banaaneja alkuperäisiltä lavoilta FIN-lavoille aina samalta puolelta, oli toinen selkälihakseni selvästi toista suurempi”, Ojala muistelee.
auttaa sekä lämpösäädellyt kontit että banaanikypsyttämön kokenut henkilökunta.
Pitkäaikainen kokemus banaanilogistiikasta takaa sen, että suomalaiset saavat kaupasta aina laadukkaita banaaneja.
“Chiquita, Steveco ja muut kumppanimme tietävät, mitä tekevät. Banaanilogistiikan kanssa ei ole koskaan ollut ongelmia”, Korhonen sanoo.
Stevecolla on avainrooli, jotta suomalaiset saavat banaanit pöytäänsä.
“Meillä on vankka rutiini, hioutuneet toimintatavat, motivoitunut henkilökunta ja satamaoperointiin erinomaisesti sopiva kalusto. Viidentoista vuoden kokemuksemme Vuosaaressa antaa meille kyvyn hoitaa banaanilogistiikkaa”, Ylämäki sanoo.
Vastuullisuus ja ympäristöarvot ovat kiinteä osa Stevecon kaikkea toimintaa, niin myös banaanilogistiikassa.
“Seuraamalla aktiivisesti koneidemme päästöjä ja esimerkiksi optimoimalla ajoreitit pyrimme vähentämään niiden hiilijalanjälkeä”, Ylämäki sanoo.
MERIKULJETUSTEN VOLYYMIT SUOMESSA 2023
Tilastokeskuksen satamatilaston mukaan
Suomen ulkomaan merikuljetusten kokonaismäärä oli noin 87,3 miljoonaa tonnia vuonna 2023.
Suurin tavaralaji oli kappaletavara, jolla tarkoitetaan tavaroita, jotka on koottu esimerkiksi kontti- tai perävaunukuljetuksiin. Sen jälkeen suurimmat tavararyhmät olivat öljytuotteet (12,9 milj. tn) ja raakaöljy (10,3 milj. tn) sekä paperi, sellu, puuhioke ja jätepaperi (9,9 milj. tn).
Satamien tavaravirrat on hyvin erilaisia. Nesteen Kilpilahden (Sköldvik) teollisuussatama on Suomen suurin tavarasatama (2023 ulkomaan meriliikenne 21,4 milj. tn). Kilpilahden jälkeen suurimmat satamat ovat HaminaKotka (2023: 13,8 milj. tn) ja Helsinki (2023: 13,4 milj. tn).
Raakaöljy Öljytuotteet Kemikaalit Raakapuu
Paperi, sellu, puuhioke ja jätepaperi Vaneri, muut puulevyt ja sahatavara
Lannoitteet Raakamineraalit ja sementti
Kilpilahden (Sköldvik) teollisuussataman kautta ulkomaan meriliikennettä kulki
HaminaKotkan kautta ulkomaan
kulki
13,8 milj. tn
Malmit ja rikasteet
Metallit ja metallituote
21,4 milj. tn
Helsingin kautta ulkomaan meriliikennettä kulki
13,4 milj. tn
Porvoo
Sköldvik
Hamina Kotka Vuosaari Helsinki
VASTUULLISUUS KUULUU KAIKKEEN TEKEMISEEN
Vastuullinen työ tarkoittaa Tiina Porkalle jatkuvaa toiminnan parantamista. Hän aloitti vastuullisuustyön johdossa Stevecolla joulukuussa ja haluaa tehdä vastuullisuudesta yhä konkreettisempaa tekemistä.
Kun Tiina Porkkaa pyytää tiivistämään pariin lauseeseen ja selkeällä suomella, mitä vastuullisuustyö Stevecolla tarkoittaa, hän kykenee siihen varsin mallikkaasti.
“Vastuullisuus tarkoittaa meidän työssä jatkuvaa parantamista. Se liittyy aivan kaikkeen tekemiseemme, on kyse sitten työturvallisuudesta tai ympäristöasioista.”
Steveco on konsernina sitoutunut jatkuvan parantamisen periaatteisiin sekä toimintaan, joka on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Konkreettisiksi tavoitteikseen Steveco on nimennyt muun muassa nolla tapaturmaa ja nolla ympäristövahinkoa.
Steveco edellyttää, että myös sen kumppanit toimivat vastuullisesti.
Porkka aloitti joulukuussa Stevecolla vastuullisuuden tehtävässä tittelillä EHSQ Manager. Lyhenne tulee sanoista Health, Environment, Safety ja Quality.
Porkka sanoo suoraan, että satama ei ole vastuullisuustyön kannalta helpoimmasta päästä. Toimijoita on paljon, ja ketjut ovat pitkiä. Ja Stevecon satamissa ollaan herkän Itämeren rannalla.
“Vastuullisuuden tulee levittyä kaiken toimintamme sateenvarjoksi siten, ettei se missään vaiheessa ole mikään erillinen osa.”
Teksti: Kirsi Riipinen Kuvat: Johannes Wiehn
Logistiikkaketjuissa yrityksen toiminnalla on vaikutusta muihin toimijoihin ja päinvastoin. Porkka korostaa, kuinka vastuullisuus isossa kuvassa toteutuu vain ja ainoastaan yhteistyössä. Loppupeleissä kyse on koko yhteiskunnan vastuullisuudesta – ja Suomen kilpailukyvystä.
JATKUVAA RISKIENARVIOINTIA
Vaikka maailmalla on näkyvissä esimerkiksi ympäristöasioiden kehittämisessä jarrutusta, Stevecolla vastuullisuuden kehittämisestä ei tingitä. Päinvastoin. Porkka muistuttaa, että lisää painetta tulee Euroopan unionista ja Suomen lainsäädännöstä. Kasvaviin odotuksiin on kyettävä vastaamaan.
EU:n yksi tavoite on fossiilisista polttoaineista luopuminen. Stevecossa selvitetään, millaisia vaihtoehtoisia teknologioita halutaan jatkossa hyödyntää, millaisia hankintoja tehdään.
EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi tarkoittaa käytännössä uusia raportointivelvoitteita, mikä osaltaan ajaa kestävää ja vastuullista toimintaa vapaaehtoisuudesta kohti pakollisuutta.
Vastuullinen työ on myös riskienarviointia. Liiketoi-
mintariskien lisäksi on otettava huomioon niin työturvallisuus- kuin ympäristöriskit sekä kyettävä poikkeustilanteita varten ymmärtämään parhaansa mukaan, millaisia riskejä kansainväliseen tilanteeseen liittyy.
“Tätä kaikkea on kyettävä johtamaan ja johtamista kehittämään. Kun ylin johto sitoutuu vastuullisuuteen, se valuu alaspäin lopulta jokaisen työntekijän toimintaan”, kuvailee Porkka.
TURVATUOKIOITA JA KENTTÄKIERROKSIA
Vastuullisuuden kehittämisessä tuskin ollaan koskaan täysin valmiita, missään organisaatiossa. Porkka sanoo, että Stevecollakin tarkoitus on saada esimerkiksi turvallisuuskulttuuri yhä tiiviimmäksi toiminnan osaksi.
Tarvitaan uuden oppimista ja koulutuksia, myös toisilta oppimista. Yksi käytännön keino on saattaa eri yksiköiden ihmisiä yhteen katsomaan tilanteita tuorein silmin.
Paljon on jo ehditty saada aikaan, ja Porkalla on hyviä käytännön esimerkkejä vastuullisuustyön tähänastisista aikaansaannoksista.
Turvallisuuden kehittämiseksi Stevecossa ovat käytössä esihenkilöiden vetämät turvatuokiot. Todennäköi-
STEVECON ARVOT KOLAHTIVAT HETI
Tiina Porkalla on muutaman kuukauden kokemus nykyisestä tehtävästä ja työnantajasta. Vastuullisuustyö oli entuudestaan tuttua, kun hän vastasi VR-Yhtymässä maantielogistiikan vastuullisuuden kokonaisuudesta.
Hän on toiminut oman työnsä ohella myös työsuojelupäällikkönä.
Kaakkoissuomalaiselle Porkalle Steveco oli tuttu. Hän tutustui lähemmin yhtiön toimintaan ja vastuullisuuden periaatteisiin rekrytointiprosessin aikana.
Stevecon arvot – reilu meininki, vastuullisuus ja tavoitteellinen kehittäminen – tuntuivat heti omilta.
“Työhaastattelussa ymmärsin, että yrityksessä mennään suuntaan, jota haluan olla tukemassa. Stevecossa on tehty hyvää vastuullisuustyötä ja saatu hyvä pohja.”
Porkka kokee tehtäväkseen päästä jatkamaan hyvää työtä, kirkastamaan ja konkretisoimaan vastuullisuutta yhä pidemmälle.
Hänen aiemmalla työnantajallaan VR:llä on pitkä historia, mutta niin on myös Stevecolla. Hän kuuli perehdytyksensä aikana mielenkiintoisia tarinoita
yrityksen historiasta ja tajusi, kuinka hienoa kehitys on ollut. Esimerkistä käy vaikkapa ahtaajan työ. Vaikka se on hyvin fyysistä edelleen, työ ja työolot ovat nykyään aivan toista kuin Stevecon alkuvuosina Kotkan sataman ahtausliikkeessä 1800-luvulla.
Talon reilu meininki näkyy ja tuntuu käytännössä. Hänet on otettu hyvin vastaan ja haluttu kuulla heti ensimmäisistä työpäivistä uuden työntekijän näkemyksiä.
“Työni on merkityksellistä ja vaatii kehittymistä ja kehittämistä. Nautin haasteista. Vastuullisuuden kenttä on laaja ja onnistumisia varten on saatava ihmiset mukaan. Työni on itsenäistä mutta samalla tiivistä yhteistyötä. Hyvä niin, sillä viisaus ei asu minussa vaan yhteistyössä.
Porkka on ollut vaikuttunut Stevecon aidosta halusta kehittää asioita. Hän ymmärtää hyvin, miksi henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä.
“Monelle työ Stevecossa on paljon enemmän kuin pelkkää työtä. Ilmapiirissä ja yhteisöllisyydessä on jotakin, joka saa ihmiset viihtymään täällä. Töissä ollaan useammassa sukupolvessa, ja työkaverit viettävät aikaa yhdessä myös työajan ulkopuolella.”
sesti ne ovat olleet yksi tekijä työtapaturmien määrän vähenemisessä.
Tärkeitä ovat myös turvahavainnot, joista jokainen stevecolainen on velvollinen raportoimaan poikkeaman havaitessaan.
Haminassa ja Kotkassa pidetään sidosryhmien kanssa yhteisiä satamakenttäkierroksia, joiden aikana käydään läpi turvallisuutta ja ympäristöasioita. Myös vastuullisuuden hyviä käytäntöjä jaetaan puolin ja toisin.
Vastuullisuus tarkoittaa myös ihmisten työhyvinvoinnista huolehtimista. Ahtaajat kuormittuvat fyysisesti, tietotyöläisten kuormitus on erilaista. Koko henkilöstön hyvinvointia pitää kyetä tukemaan.
Porkka mainitsee esimerkkeinä ahtaajien kehonhuoltopisteet taukotiloissa ja toimistotyössä työkuormituksen hallinnan kehittämisen projektin.
Työhyvinvointiin kuuluu myös henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen.
EI RAPORTOINTIA RAPORTOINNIN VUOKSI
Vastuullisuuden kehittämistä ja kehittymistä mitataan. Turvallisuustilanteesta saa tietoa muun muassa tapah-
tumataajuuksia seuraamalla. Henkilökunnan hyvinvointia seurataan kyselyillä, joista seuraava on tulossa syksyllä.
Steveco on mukana Motivan energiatehokkuusohjelmassa, jonka avulla yhtiö pääsee seuraamaan ja parantamaan energiankulutustaan. Tulokset ovat olleet hyviä. Päästölaskennassa on mukana ulkopuolista apua.
Päästöjen seurannassa on tukena myös EU:n Admiralprojekti, jossa yritykset voivat vertailla alihankintaketjun päästöjä sekä hankkia satamatoimintoja helpottavia palveluja ja sovelluksia.
Myös EU:n kestävyysraportointi tukee seurantaa. Steveco raportoi ensimmäisen kerran CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) eli kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti vuoden 2026 alussa. Tähän valmistautuminen on jo hyvässä vauhdissa.
“Emme tee mitään kestävyysraporttia vain raportoinnin vuoksi. Raportointi auttaa meitä näkemään, kuinka voimme kehittää liiketoimintaa ja toimia suoraviivaisemmin. Raportit ovat myös hyvä paikka varmistaa, ovatko käytäntömme ja ohjelmamme ajan tasalla ja toimintaa tukevia.”
Veikkausliigaa Kotkassa, Superpesistä Haminassa
HUIPPUPALLOILU HERÄTTÄÄ KOTKAHAMINAN
Kotkan torin laidalla seisovalle satunnaiselle matkailijalle ei jää KTP:n pelipäivänä epäselväksi, mitä kaupungissa tapahtuu. Vihreävalkoisiin asusteisiin pukeutuneita ihmisiä näkee siellä täällä ja kauppojen ulkopuolella liehuu samanvärisiä lippuja.
Sen voi aistia ilmassa jo keväisen liigacupin ottelun alla, vaikka Kotkassa oli HJK-ottelun aikaan viisi astetta pakkasta, kertoo helmikuussa KTP:n toimitusjohtajana aloittanut Jan Walden, joka toimi vuosituhannen alussa kymmenen vuotta Veikkausliigan toimitusjohtajana.
“Kaikki tiesivät, että oli pelipäivä ja kannattajat sonnustautuivat vihreävalkoisiin kaulaliinoihin ja pipoihin. Katsomossa oli melkein tuhat katsojaa, ja kesällä tilanne on tietysti vielä parempi.”
KTP on aina ollut kotkalaisille rakas, mutta Veikkausliigakausi 2025 on seuran ja jalkapallon ystäville vielä herkullisempi, kun kaupungin ylpeys pelaa taas valtakunnan korkeimmalla tasolla. Seura pelasi liigassa myös 2021 ja 2023, mutta putosi molempien kausien päätteeksi alemmalle tasolle.
“Hissiliike on raskasta ja niin kauan kuin putoaminen on selkeä uhka, on vaikeaa tehdä pitkäaikaisia sitoumuksia yhteistyökumppaneiden ja pelaajien suuntaan”, Walden sanoo.
Siksi olemassa olevat pitkäaikaiset kumppanuudet, kuten KTP:n ja Stevecon välinen, on erityisen arvokas.
“Pitkäaikaisen kumppanuuden taustalla on samanlainen arvomaailma. KTP ja Steveco pelipaidassamme, ne kuuluvat yhteen. Steveco-sopimus on monipuolinen paketti, jossa on näkyvyyselementtejä ja lippuja henkilöstölle.”
TAVOITTEENA SARJAPAIKAN SÄILYMINEN
Lisääntyneen mediahuomion ja -näkyvyyden lisäksi Veikkausliigapaikka tuo seuralle tuloja liigan katto-organisaation kautta.
“Veikkausliigapaikka on seuralle tärkeä. Tällä kaudella tavoitteenamme onkin yksinkertaisesti sarjapaikan säilyttäminen, mieluiten sijalta kymmenen tai korkeammalta, mutta jos se pitää hakea karsinnan kautta, niin sekin kelpaa. Säilyminen on meidän mestaruutemme tänä vuonna”, Walden sanoo.
Teksti: Risto Pakarinen Kuvat: HP
Stevecon kummipelaaja Aleksi Tarvonen (keskellä) yhdessä Matias Paavolan (vas.) ja Petteri Forsellin kanssa.
“Tavoittelemme Arto Tolsa -areenalle 3000 katsojan keskiarvoa, jolloin se on täyden oloinen ja siellä on hyvä meininki. Tarjolla on parasta kotkalaista jalkapalloa, suomalaista liigaa ja sinne tullaan elämään omien kanssa, tapaamaan tuttuja ja kannustamaan omaa joukkuetta.”
HAMINAN PALLOILIJAT LIIKUTTAA
LAPSIA JA NUORIA
Reilut 25 kilometriä Arto Tolsa -areenalta itään löytyy Haminan Palloilijoiden Vallikentän pesäpallostadion, jolla seuran miehet pelaavat Superpesistä ja naiset Ykköspesistä. Myös HP:llä on uusi toiminnanjohtaja, Jani Ahonen, joka oli pelaajana nostamassa joukkuetta Superpesikseen vuonna 2017.
“Kun olen lähestynyt yhteistyökumppaneita, niin aika moni on vielä muistanut minut pelikentiltä, pääasiassa hyvässä mielessä”, Ahonen sanoo virnistäen.
“HP on paikallisesti iso, yksi Haminan suurimmista urheiluseuroista, joka liikuttaa nuoria ja lapsia. Sillä on edustusjoukkue kahdella korkeimmalta sarjatasolla, sekä miehissä että naisissa.”
Edustusjoukkueet saavat luonnollisesti paljon huomiota, mutta Ahosen mukaan seura on erityisen vahva tyttöjen puolella.
“Meillä on enemmän tyttöpelaajia kuin poikia, ja tyttöjoukkueemme ovat valtakunnallisesti viiden parhaan joukossa”, Ahonen toteaa.
“Vanhempiin poikien ikäluokkiin ei ole enää tullut joukkueita, mutta meillä on siihen suunnitelmat ja tyttöpuolella haluamme pitää yllä samaa hyvää ”boogieta”, hän jatkaa.
JOUKKUELAJIT OPETTAVAT YHTEISTYÖTÄ
Entisenä huippupelaajana Ahonen tietää, mitä huipulle pääsemiseen vaaditaan, mutta hän korostaa ennen kaikkea joukkuepelien kasvatuksellista merkitystä.
“Joukkuelajeissa juniorit oppivat toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Joukkuekaveria arvostetaan ja kunnioitetaan, olipa hän mistä lähtökohdista tahansa. Joukkue pelaa yhdessä ja oman pelikaverin puolia pidetään tilanteessa kuin tilanteessa.”
Steveco on Haminan Palloilijoiden pääyhteistyökumppaneita, ja Ahosen mukaan pitkäaikainen kumppanuus on seuralle tärkeä.
“Haminan Palloilijat on Kymenlaaksossa vahva toimija ja niinpä me pyrimme tarjoamaan Stevecolle positiivista näkyvyyttä ja henkilöstölle elämyksiä. On ollut hauska huomata, että otteluissamme käy paljon stevecolaisia!”
Akkuklusterin tulo Kotkan seudulle tuo mukanaan merkittäviä mahdollisuuksia logistiikan toimijoille. Suuret volyymit vaativat täysin uudenlaisia kuljetus- ja varastointiratkaisuja, mikä avaa ovia innovaatioille ja parantaa alueen kilpailukykyä.
Xamkin ja LUTin vetämä AkKuLOG-hanke kehittää kestäviä ratkaisuja akkuteollisuuden rakentamisen ja tuotannon aiheuttamien logistiikka- ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Helmikuussa 2024 startannut hanke etsii ratkaisumalleja ja skenaarioita, joiden avulla minimoidaan akkuinvestointien logistiikka- ja liikenneriskit, kuljetusketjujen ilmasto- ja ympäristöhaitat sekä erilaiset turvallisuusuhat, kertoo projektipäällikkö Heikki Olkku Xamkista.
”Kotka-Hamina-seudulle tuleva akkuteollisuus tarvitsee noin miljoona tonnia raaka-aineita vuodessa. Pelkästään raaka-aineiden kuljettamiseen vaaditaan noin 40 000 rekkakuormaa”, toteaa Olkku. Ei siis ole yhdentekevää, miten nämä raaka-aineet tehtaalle kuljetetaan tai miten tehtaiden tuottamat materiaalit kuljetetaan akunvalmistuksen prosesseissa eteenpäin.
SÄHKÖREKKOJA AKKUTEHTAALLE?
Vaihtoehtoiset polttoaineet tekevät tuloaan myös raskaaseen liikenteeseen, muistuttaa Olkku. ”Raskaan liikenteen sähköistäminen on yksi tapa pienentää kuljettamisesta aiheutuneita päästöjä. Raskasta logistiikkaa tarvitsevilla aloilla sähköistämisessä törmätään kuitenkin moniin erilaisiin haasteisiin, kuten ajoneuvojen ajomatka yhdellä latauksella.”
Käytännössä kaikki Suomessa tällä hetkellä olevat sähköiset yhdistelmät nojaavat suurteholataustekniikkaan. Raskaalle liikenteelle suunnattuja yleisiä latauspaikkoja on käytössä tällä hetkellä hyvin vähän.
”Tämän takia kaikki logistiikkaratkaisut, jotka on toteutettu sähkörekoilla, ovat hyvin tarkkaan mietittyjä, räätälöityjä ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin”, kuvailee Olkku.
Avauksia on kuitenkin kertynyt Olkun mukaan jo ”kiitettävästi” ja käyttökokemuksia sähkörekoista on paljon myös Suomessa.
”Akunvaihtotekniikoita tai omalla energiavarastolla varustetun trailerin tulemista saadaan kuitenkin vielä odottaa”, toteaa Olkku.
SIMULAATIO KESKEINEN TYÖKALU
AkKuLOG-hanke haluaa kehittää ympäristöystävällisiä ratkaisuja, jotka ovat myös monistettavia. Malleja tuotetaan erilaisten simulaatioiden ja mallintamisten avulla, kertoo Olkku.
”Asioiden simulointi on hyvä tapa silloin, kun halutaan tietää prosessien pullonkaulat tai asioiden vaikutukset toisiinsa.” Vuodenvaihteeseen päättynyt työpaketti 2 keskittyi simuloinneissa ja mallinnuksissa tarvittavan lähtötiedon keräämiseen.
Teksti: Sami Anteroinen Kuva: Xamk
Sataman rooli voi isossa kuvassa muodostua hyvinkin mielenkiintoiseksi. Sen lisäksi, että laivat tuovat tarvittavia raaka-aineita maihin, junat tuovat akkuklusterin tehtaille tavaraa sisämaasta – ja jonkinlainen keskusvarasto tarvitaan joka tapauksessa satama-alueelle tai sen läheisyyteen.
”Satama on aika selkeä logistinen solmukohta tässä kuviossa”, Olkku toteaa ja lisää, että Steveco on ”vahva operaattori”, jolla on rahkeita palvella akkuklusterin kasvavia tarpeita.
LAPIO MAAHAN!
Kauan kaavailtu akkuvallankumous on viimein käynnistymässä keväällä 2025, kun Easpring Finland aloittaa
CAM-tehtaansa rakentamisen. Tämä on merkittävä avaus seudun akkuteollisuudelle, arvioi Olkku.
”Jos ja kun kaikki akkuteollisuuden tehtaat ovat toiminnassa, luo se alueelle yli 10 000 uutta työpaikkaa. Jo pelkästään suorat henkilötyöpaikat akkuteollisuudessa voivat olla noin 4 000 henkilötyövuotta.”
Tähän kun lasketaan mukaan välilliset työpaikat, päästään jo viisinumeroisiin lukuihin – mikä tarkoittaa esimerkiksi henkilöliikenteen merkittävää lisääntymistä alueella.
”Tällä hetkellä Keltakallion alue on hyvin hankalasti saavutettavissa julkisella liikenteellä. Myös henkilöliikenne tarvitsee uusia suunnitelmia akkuteollisuuden tulemisen myötä”, toteaa Olkku.
Steveco auttaa akkuteollisuutta siivilleen
Stevecon myyntijohtaja Mia Brunila pitää akkuteollisuuden etabloitumista Etelä-Kymenlaaksoon isona mahdollisuutena. Brunila kertoo, että logistiikan rooli tehdashankkeissa on vain kasvanut ja syventynyt matkan varrella.
”Olemme olleet erilaisissa keskusteluissa mukana noin kolmen vuoden ajan ja kertoneet eri sidosryhmille, miten esimerkiksi varastointi, kuljetus ja tullaus voisivat toimia.”
AkKuLOG-hankkeessa Steveco on innolla mukana.
”Autamme hankkeen edistymistä kaikin keinoin”, hän lupaa.
Talon sisälle on perustettu oma myynnin projektiryhmä, joka keskittyy akkuteollisuuteen. Brunilan vetämä kolmihenkinen tiimi punnitsee logistiikan tarpeita, jotka liittyvät raaka-aineen ja lopputuotteen kuljetukseen – ja myös tehtaiden rakennusvaiheeseen.
”Kotkan ja Haminan satamat ovat täydellisesti sijoit-
tuneet akkuklusterin rakentumisen ja kuljetustarpeiden kannalta”, hän uskoo.
Brunila kertoo, että Stevecolla on tehty suunnitelmia sataman akkuteollisuuden hubia varten.
”Eri vaihtoehtoja punnitaan”, hän toteaa.
Nousuvesi nostaa kaikkia veneitä.
Brunila huomauttaa, että jahka akkuklusterin isot tavaramäärät muuttuvat todellisuudeksi, myös muut sektorit hyötyvät sataman lisääntyneestä aktiivisuudesta.
”Suuret volyymit tuovat tullessaan kalustoa ja palveluja, mikä taas lisää sataman yleistä kiinnostavuutta entisestään.”
SATAMASSA
Teksti: Sami Anteroinen Kuvat: Marko Laukkarinen
DEPOTISSA KONTTI SAA UUDEN ELÄMÄN
Maailmanlopun meininkiä satamassa: sysimusta talviaamu, pakkasta 25 °C ja kontteja puhdistetaan painepesurilla kuin liukuhihnalta. Kun vesihöyry alkaa jäätyä, alkaa hitaammallekin valjeta, miksi Mussalon depot toiminta on kovapintaisten ammattilaisten hommaa.
Depot-alue Mussalossa on kriittinen palanen kansainvälisen logistiikan palapelissä. Depotalueella säilytetään ja huolletaan tyhjiä kontteja, sekä suoritetaan konttien tarkastuksia, puhdistuksia ja korjauksia.
Mussalon konttiterminaalin (KCT) terminaalipäällikkö Fabrizio Ferrara kertoo, että depot on tärkeä osa sataman toimintaa, sillä se varmistaa, että kontteja on saatavilla silloin kun niitä tarvitaan.
”Meidän täytyy pitää huolta, että kontteja riittää asiakkaiden tarpeisiin tavaraa kantamaan”, hän summaa.
Depot on melkoista volyymipeliä: viikon mittaan satamaan saattaa tulla 3 500–4 000 tyhjää konttia, jotka on käsiteltävä tavalla tai toisella.
”Itse asiassa suurin osa laivoissa satamaan tulevista konteista on tyhjiä”, toteaa Ferrara.
KONTEILLE OIKEA LUOKITUS
Tyhjät kontit ovat myös kevyempiä kuin lastia sisältävät, joten ne on lastattu laivassa päällimmäiseksi ja puretaan laivasta ensimmäisenä. Tyhjät kontit kuljetetaan sataman tarkastusalu-
SATAMAAN TULEE KÄSITTELYYN
3 500–4 000 TYHJÄÄ KONTTIA VIIKOSSA.
Eeli Leppänen tekee konttiin lattiaremonttia. Korjauksia tehdään säässä kuin säässä.
”PÄIVITTÄIN MUSSALOSSA KORJATAAN TAI PUHDISTETAAN
eelle, jossa niiden kunto tarkastetaan.
”Konteille annetaan luokitus eli grade sen mukaan, mikä niiden käyttötarkoitus voi olla”, Ferrara kuvailee. Esimerkiksi metsäteollisuudella on omia tarkkoja vaatimuksiaan sen suhteen, millaisiin kontteihin sen tuotteita laitetaan.
”Saman graden ja varustamon tyhjät kontit menevät samaan kasaan, josta ne noudetaan ja ne stuffataan – eli täytetään tavaralla – joko satamassa tai sen ulkopuolella.”
Stevecolla on Mussalossa ajossa keskimäärin 4-6 sivuliftiä käsittelemässä tyhjiä kontteja. ”Meillä on sama koneiden määrä sekä aamu- että iltavuorossa vastaanottamassa ja luovuttamassa kontteja.”
PÄÄLLE SATA KONTTIA PÄIVÄSSÄ
Lisäksi depotissa toimii alihankkija Vellogsin korjaustiimi. Kaikki kontit eivät nimittäin ole saman tien valmiina palvelukseen. Depotissa puhutaan ”risaprosentista”,
joka saattaa olla huomattavankin korkea – joskus jopa kolmasosa laivan puretuista tyhjistä konteista.
”Päivittäin Mussalossa korjataan tai puhdistetaan 100-150 konttia”, kertoo Ferrara.
Kun depotissa huomataan kontti, jonka kunto ei vastaa vaatimuksia, siitä yleensä tehdään korjausarvio varustamolle ja varmistetaan, että viat saa korjata. Korjauslupa heltiää yleensä varsin nopeasti.
”Joidenkin varustamoiden kanssa on lisäksi sovittu, että vaaditut korjaukset saa suorittaa automaattisesti, kunhan ne eivät ylitä tiettyä korjausbudjettia.”
KORJAUSTARPEITA JOKA LÄHTÖÖN
Mika Nironen vetää Vellogsin korjaustiimiä, johon kuuluu tyypillisesti seitsemän ammattilaista per vuoro. Nirasen mukaan korjausporukka on nähnyt hyvinkin karussa kunnossa olevia kontteja – mutta yleensä pärjätään suhteellisen pienillä toimenpiteillä. Ensinnäkin noin 60 % konteista ei vaadi
–Fabrizio Ferrara
Mika Nironen vetää seitsemän ammattilaisen tiimiä.
”PAKKASRAJAA EI OLE. KONTTEJA KORJATAAN KELISTÄ RIIPPUMATTA.”
Mika Nironen, Vellogs
mitään korjauksia sinänsä, vaan ainoastaan kunnon pesun.
”Korjattavien konttien kohdalla ruostereikä katossa lienee se yleisin juttu. Lisäksi lattiaremontteja tehdään jatkuvalla syötöllä, koska konttien lattiat delaminoituvat ja murtuvat”, kertoo Nironen. Muita tavallisia tapauksia ovat seinän oikaisu ja venttiilin vaihto.
”Sitten voi olla tilanne, että kontti on kaatunut myrskyssä ja tarvitaan kulmatolpan vaihto.”
Suuritöiset projektit ovat onneksi harvassa ja niin korjaustiimi saa kontteja takaisin kiertoon nopeaan tahtiin.
”Aina joskus kontti menee myös lunastukseen, koska kunto on niin huono”, tietää Nironen, jolla on 20 vuoden kokemus Mussalon operaatioista.
RANKKAA ULKODUUNIA
Nironen kertoo, että Vellogsin tiimiläiset erikoistuvat joko konttien korjaukseen tai puhdistamiseen. ”Mikäli kaveri on korjauspuolella, niin kyllä siinä tehdään silloin ihan kaikkea. Aika usein esimerkiksi hitsataan ja polttoleikataan.”
Depot-tiimi tekee konttien korjaukset ja puhdistukset ulkona, oli sää sitten mikä tahansa.
”Usein tämä on raakaa ulkotyötä ja tiimi on kovilla”, myöntää Nironen. ”Esimerkiksi talvella meillä ei ole mitään pakkasrajaa, vaan kontteja
korjataan ja käsitellään kelistä riippumatta.”
Ammattimies ei tunnusta, että sää pystyisi tykkänään stoppaamaan operaatiot, mutta toiminta kyllä hidastuu kurjassa kelissä. ”Silloin konttien läpäisyvauhti kärsii, se on selvä.”
Fabrizio Ferrara on samoilla linjoilla: talvella pakkanen ja joka paikkaan ujuttautuva lumi, räntä ja sohjo lisäävät vaikeuskerrointa ja kesällä tietysti helle – tai itse asiassa maltillisempikin lämpö.
”Kontin sisällä tulee kuuma aika helposti”, hän tietää.
PIIKKI PÄÄLLÄ
Ferrara ja Nironen kertovat, että depot-alueella saattaa olla hyvinkin hektistä, kun kontteja tulee kerralla maihin paljon. Joskus täytyy puskea ylitöitä, että volyymit saadaan hallintaan.
”Kun työmäärä nousee, vastaamme siihen lisäämällä resursseja. Seuraamme tarkasti, mikä on varustamoiden tarve ja mikä gradeja tarvitaan. Ideana on varmistaa kaikissa oloissa, että meillä riittää kontteja luovutettavaksi”, linjaa Ferrara.
Haastatteluhetkellä maaliskuussa kontteja tulee depotiin todella paljon. Tällöin terminaalipäällikkö on äärimmäisen kiitollinen osaavasta tiimistä.
”Meillä on depotissa tosi ammattitaitoista porukkaa, joka pärjää kovassakin paikassa”, hän toteaa.
”KONTTITERMINAALISSA KYSYN TYHMIÄ ILMAN FILTTEREITÄ”
Otto Koskela on tuore stevecolainen. Hän siirtyi taloon kunta-alalta ja on hyvillään, että hänen tyhmät kysymyksensä on otettu hienosti vastaan.
KTM Otto Koskela aloitti vuodenvaihteessa talouden kehittämispäällikkönä Stevecolla. Hänen taustansa ei ole logistiikassa tyypillinen, sillä ennen Stevecoa hän oli Virolahden kunnanjohtajana ja sitä ennen toimi Virolahden ja Miehikkälän kuntien yhteisenä hallintojohtajana. Koskela kertoo, että ainakaan hänen omiin korviinsa ei tullut sen isompia kummasteluja uran vaihdosta. Onhan hän koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, lukenut pääaineena rahoitusta ja laskentatoimea sekä sivuaineena kansantaloustiedettä.
“Ehdin tehdä töitä julkisella sektorilla vajaat viisi vuotta. Ajatuksissani oli, että jossakin vaiheessa haluan olla myös elinkeinoelämän puolella. Nyt siirtymälle tuli hyvä hetki.”
Steveco oli Koskelalle tuttu siinä missä muillekin kaakkoissuomalaisille. Suomen suurin satamaoperaattori on perinteikäs, ja hän tiesi entuudestaan talon pitkistä työurista ja pienestä henkilöstövaihtuvuudesta.
“Steveco on yrityksenä eräänlainen kansantalouden sykemittari, minkä vuoksi työmahdollisuus tuntui ammatillisesti kiehtovalta.”
KONTTITERMINAALISSA MONTA AHAA-ELÄMYSTÄ Koskela on aloittanut perehtymisen Stevecoon Kotkassa Mussalon satamaterminaalissa. Hän on tutustunut sen toimintaan, henkilöstöön ja alihankkijoihin. Mussalosta matka jatkuu muihin yksiköihin.
“On todella arvokasta ja hyödyllistä päästä tutustumaan tuotantoyksiköihin ja niiden ihmisiin. Olen vakuuttunut, että tästä kokemuksesta on hyötyä, kun syksyllä aloitan tiiviimmin talousyksikössä.”
Päivät Mussalossa ovat tarjonneet hänelle lukuisia oivalluksia. Hänelle on tullut yllätyksenä muun muassa se, miten tiiviisti eri asiat verkottuvat ja vaikuttavat toisiinsa. Ja miten käytettävä kalusto ja sen kunto vaikuttavat läpi logistiikkaketjun kaikkeen.
Teksti: Kirsi Riipinen Kuva: Johannes Wiehn
Hänestä on ollut hienoa päästä näkemään myös, kuinka saumattomasti koko toimitusketju maalta merelle ja päinvastoin muodostuu.
“Muuttujia on paljon, ja viime hetken muutoksia tulee usein. Toiminta on siksi usein reaktiivista, mikä haastaa suunnittelua. Minulle on käynyt selväksi, miten kovan luokan ammattilaisia Stevecolla on töissä.”
KYSYMYKSIÄ ILMAN FILTTEREITÄ
Koskela pohtii, että aiemmasta työkokemuksesta kunnissa on hyötyä nykyisessä tehtävässä. Hän on esimerkiksi hyvin tottunut tarkastelemaan asioita laajasti yli yksittäisten toimintojen ja pohtimaan niiden keskinäisiä vaikutuksia.
Hänen tehtävänkuvansa kunnissa oli värikäs. Hänelle kuului muun muassa vastuu tietohallinnosta sekä hankintojen kokonaisuudesta. Kunnanjohtajana hän vastasi operatiivisesta johtamisesta sekä valmisteli ja esitteli asiat poliittiseen päätöksentekoon. Hän päivitti strategiaa sekä oli mukana esimerkiksi kuntaliitosselvityksessä ja aurinkovoimalan kaavoittamisessa.
Kunnanjohtajalle kuului myös hallitustyötä elinkeinoyhtiö Cursorissa, Kymenlaakson Sähkössä ja Kymen Turvassa.
Hänestä mille tahansa organisaatiolle voi tehdä hyvää, kun mukaan tulee uusi työntekijä uusine ajatuksineen aivan toisista kuvioista. Silloin saatetaan huomata, että tyhmät kysymykset eivät olekaan tyhmiä.
“Olen pyrkinyt kyselemään ilman filtteriä ja hyvin olen saanut kysymyksiini vastauksia.”
OTTO KOSKELA
KTM, 32 vuotta
Talouden kehittämispäällikkö Stevecolla
Syntynyt Haminassa
Perheessä puolison lisäksi vajaa kaksivuotias esikoinen, toinen lapsi tulossa kesällä.
Hän heittää hyväntuulisesti, että kuinkahan paljon vastauksia olisi pitänyt osata suodattaa! Olo on joka tapauksessa tervetullut, hänet kysymyksineen on otettu tosi hyvin vastaan.
ILMAPIIRI JA TAVOITTEELLISUUS INNOSTAVAT
Koskelaa motivoi uuden oppiminen. Stevecolla opittavaa on paljon, eikä logistiikka-alalla olla kaikkitietävän valmiita koskaan.
Hän pitää itseään tavoitehakuisena ja saa onnistumisista lisäenergiaa. Tähän mennessä uudessa työssä erityisen hienoa ovat olleet työkaverit ja yhteistyökumppanit.
“Toimiva työ on muutakin kuin asioiden hoitamista. Arvostan Stevecon yhteisöllistä ilmapiiriä ja tekemisen tavoitteellisuutta.”
ELÄMISEN HELPPOUS VETI HAMINAAN
Koskela asuu perheineen synnyinpaikkakunnallaan Haminassa, josta hänellä on noin puolen tunnin ajomatka Mussaloon. Perehdytyksen jälkeen asemapaikka on pääkonttorilla Kotkansaaressa.
Hän ajatteli opiskeluaikoinaan Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa, että hakee töitä muualta kuin tutuilta kulmilta. Mutta kuinka ollakaan, kävin juuri päinvastoin! Nyt vajaan kaksivuotiaan lapsen isänä hän arvostaa elämisen helppoutta, lyhyitä etäisyyksiä ja luontoa. Myös lähellä asuvat vanhemmat, sukulaiset ja ystävät ovat iso etu – ja vielä isompi kesällä, kun perheeseen syntyy toinen lapsi.
Steveco tuottaa pitkällä kokemuksella kaiken sahojen tarvitseman logistiikan
Tarjoamme kokonaisvaltaiset logistiikkapalvelut jokaiselle asiakkaalle sopivan kokoisena pakettina, yksilöllisesti.
Laadukas ja tehokas kontituskeskuksemme sijaitsee suomen suurimmassa konttiterminaalissa Kotkan Mussalossa. Lyhyet kontin siirtomatkat ja erinomainen infra mahdollistavat tehokkaan käsittelyn.
Haminan satamassa irtolastauksiin erikoistunut henkilökuntamme käsittelee break bulk -laivaukset laadukkaasti. Ammattitaitoinen huolintaosastomme hoitaa rahtibookkaukset sekä dokumentoinnin puolestasi ja pitää sinut ajan tasalla koko logistisen matkan – sahalta vastaanottajalle asti.
Ota yhteyttä myyntiimme ja voit keskittyä ydinliiketoimintaasi.
Markus Myllylä p. 044 2323 785 markus.myllyla@steveco.fi
Päivi Nygren-Laitinen p. 044 2323 562
Vesa-Heikki Renlund p. 044 2323 335 heikki.renlund@steveco.fi
MYYNTI email: sales@steveco.fi paivi.nygren-laitinen@steveco.fi
