Selkäneuvonnan ja pilateksen yhdistelmä vähensi hoitajien selkäkipua ja sairauspoissaoloja

Asiantuntija-artikkeli

UKK-instituutin NURSE-seurantatutkimuksen mukaan selkäneuvonta yhdistettynä viikoittaisiin pilatesharjoituksiin vähensi naishoitajien selkäkipua puolen vuoden intervention aikana, ja vaikutus selkäkipuun oli havaittavissa vielä kahden vuoden jälkeen. Lisäksi yhdistelmäryhmän sairauspoissaoloista aiheutuneet kustannukset olivat kahden vuoden aikana huomattavasti pienemmät kuin verrokkiryhmällä.

HOITOHENKILÖSTÖLLÄ on työn fyysisen ja henkisen kuormittavuuden takia moninkertainen riski sairastua selkäkipuun muihin ammattiryhmiin verrattuna. Selkäkipu heikentää elämänlaatua, mutta sillä on myös laajat taloudelliset vaikutukset. Sairauspoissaolojen seurauksena työnantajalle muodostuu tuottavuuden menetyksiä sekä lisäkustannuksia sijaisjärjestelyistä. Hoitoalalla vallitsevasta työvoimapulasta johtuen työntekijöiden työkykyyn ja työhyvinvointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, koska selkäkipu uusiutuu helposti ja pitkittyessään saattaa lisätä työkyvyttömyyden riskiä.

Työn aiheuttaman fyysisen ja henkisen kuormittavuuden riskeistä huolimatta selkää tukevien lihasten vahvistamisella ja ergonomisilla työasennoilla on mahdollista vähentää selkäkivun riskiä. UKKinstituutin satunnaistetun kontrolloidun NURSE-interventiotutkimuksen tavoitteena oli selvittää keinoja, joilla voidaan ehkäistä tai vähentää hoitohenkilöstön selkäkipuja ja niistä aiheutuvia sairauspoissaoloja.

Puolen vuoden mittaiseen selkäkipujen ehkäisytutkimukseen osallistui 219 naishoitajaa ja heistä 156 (71 %) osallistui 2-vuotisseurantaan. Tutkittavat olivat 30–55-vuotiaita naisia, jotka kärsivät ajoittaisesta epäspesifistä eli hyväennusteisesta selkäkivusta, harrastivat lihaskuntoa vahvistavaa liikuntaa korkeintaan kerran viikossa ja joilla selkäkivun voimakkuus oli vähintään 2 (kipuasteikolla 0–10) ennen tutkimuksen alkua. Tutkittavat arvottiin neljään ryhmään: selkäneuvonta, pilatesharjoittelu, edellisten yhdistelmä ja verrokkiryhmä.

Selkäkipu heikentää elämänlaatua, mutta sillä on myös laajat taloudelliset vaikutukset.

Tutkimuksen seurantamittaukset tehtiin kahden vuoden kuluttua, ja vaikuttavuutta arvioitiin selkäkivussa ja kivun pelossa tapahtuneiden muutosten perusteella. Lisäksi tutkimuksen kustannusvaikuttavuutta arvioitiin suhteuttamalla selkäkivusta aiheutunut terveyspalveluiden käyttö, sairauspoissaolot ja interventiokustannukset koetussa elämänlaadussa tapahtuneisiin muutoksiin.

Selkäneuvonta ja pilatesharjoittelu keinoiksi selän kuormituksen hallintaan

Naishoitajien selkäkipututkimuksessa käytettiin aikaisemmissa UKK-instituutin selkätutkimuksissa vaikuttaviksi todettuja menetelmiä. Pienryhmissä tapahtuneen selkäneuvonnan tavoitteena oli opastaa selän ergonomiseen käyttöön työssä ja vapaa-aikana, mutta myös haastaa osallistujat pohtimaan käsiteltyjä teemoja oman kokemuksensa ja työn kautta sekä harjoitella selän keskiasennon hallintaa erilaisissa selkää kuormittavissa tilanteissa.

Vastaavasti pilatesharjoitteiden tavoitteena oli parantaa vartalolihasten kestävyysvoimaa, lihasten yhteistoimintaa ja liikkuvuutta. Osallistujat aloittivat lihaskuntoharjoittelun ohjatusti ryhmässä, mutta myöhemmin heillä oli mahdollisuus toteuttaa osa harjoitteista myös kotona saamansa harjoitus-DVD:n ja opasvihon avulla.

Yhdistelmäryhmässä vähiten poissaoloja ja paras elämänlaatu

Tutkimustulosten mukaan yhdistetyssä neuvonta- ja pilatesryhmässä selkäkipu väheni intervention aikana 41 prosenttiyksikköä lähtötilanteeseen verrattuna. Kahden vuoden seurantamittauksessa yhdistelmäryhmässä selkäkipu oli edelleen 29 prosenttiyksikköä lähtötilannetta alhaisempi, mikä on yksilön näkökulmasta merkittävä tulos.

Tutkimuksessa arvioitiin myös työhön ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyvää kivun pelkoa, jotka molemmat laskivat intervention aikana merkitsevästi sekä yhdistelmä- että pilatesryhmässä. Kahden vuoden seurantamittauksissa vaikutus oli havaittavissa työhön liittyvä kivun pelon osalta kuitenkin vain pilatesryhmässä, jossa kivun pelko oli 22 prosenttiyksikköä lähtötilannetta alhaisempi. Seurantamittauksissa liikkumiseen liittyvä kivun pelko oli sekä yhdistelmä- että pilatesryhmässä 14 prosenttiyksikköä lähtötilannetta alhaisempi.

Yhdistetyssä neuvonta- ja pilatesryhmässä selkäkipu väheni intervention aikana 41 prosenttiyksikköä lähtötilanteeseen verrattuna.

Tulokset osoittivat neuvonnan ja pilatesharjoittelun yhdistelmän olevan kustannusvaikuttava keino parantaa hoitotyötä tekevien naisten elämänlaatua ja vähentää selkäkivusta aiheutuvia sairauspoissaolokustannuksia, jotka olivat yhdistelmäryhmässä kahden vuoden seuranta-aikana 92 prosenttia verrokkiryhmää pienemmät.

Yhdistelmäryhmän monipuolisesta sisällöstä huolimatta, interventiokustannukset olivat ryhmässä toteutetun neuvonnan ja pilatesharjoittelun ansioista osallistujaa kohden vajaa 350 euroa. Tämä summa vastaa hoitoalalla työskentelevien naisten puolentoista sairauspoissaolopäivän kustannusta sivukuluineen.

Selkäkivun ennaltaehkäisy on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa

Tutkimustulosten merkitystä korostaa se, että yhdistetyllä selkäneuvonnalla ja lihaskuntoharjoittelulla oli myönteinen vaikutus sekä elämänlaatuun että sairauspoissaoloihin ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Hoitoalalla vallitsevan työvoimapulan takia selkäneuvonnan ja kerran viikossa tehtävän pilatesharjoittelun yhdistelmää tulisi hyödyntää jatkossa laajemminkin terveydenhuollon työntekijöiden selkäkivun ehkäisemiseksi ja työkyvyn ylläpysymiseksi.

Hyväennusteisen selkäkivun yleisyyden vuoksi on todennäköistä, että vastaavan intervention toteuttaminen olisi työnantajalle taloudellisesti kannattavaa myös työajalla, koska hyödyt ovat kustannuksia huomattavasti suuremmat.

Päivi Kolu, tutkija, TtM, fysioterapeutti, UKK-instituutti

Lähteenä käytetty artikkeli: Kolu P, Suni JH, Tokola K, Raitanen J, Rinne M, Taulaniemi A, Husu P, Kankaanpää M, Parkkari J. Neuromuscular exercise and counseling for treating recurrent low back pain in female healthcare workers-Findings from a 24-month follow-up study of a randomized controlled trial. Scand J Med Sci Sports. 2023 Nov;33(11):2239–2249. doi: 10.1111/sms.14451.

Kirjoituksen muut lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Kuva: Nina Kellokoski