KUMMIT JA KORONA TEKSTI LAURA KOLJONEN
KEVÄT, JOLLOIN ARKI MENI UUSIKSI Kummit Aira Samulin, Joona Puhakka, Marja Hintikka ja Petri Hollmén kertovat, miten korona vaikutti heidän elämäänsä.
Aira Samulin tapaa ystäviään parvekkeella Aira Samulin on pysynyt kotona. (Kuva: Kummit.)
ANSSINOPETTAJA ja yrittäjä Aira Samulinille koronakevät on aiheuttanut kaaoksen kotiin. Aira nimittäin päätti järjestää valokuvansa. Ja nyt tuhannet valokuvat ovat levällään hänen Helsingin-kodissaan. Samulin on yksi pitkäaikaisimmista kummeista. 93-vuotias konkarikummi kuuluu riskiryhmään, joten hänen pitäisi pysyä kotona. – Ensimmäisellä poikkeusoloviikolla ajattelin, että ihanaa – olenkin ollut levon tarpeessa. Iloitsin, että nythän saan myös järjestettyä valokuvani. Mutta mitä kauemmin tämä on kestänyt, sitä enemmän minua on alkanut huolettaa yritykseni. Puolet Hyrsylän Mutkan parhaasta sesongista on menetetty. Airalla on Lohjalla yleisölle avoin karjalaistaloa muistuttava hirsilinna, jonka hän on suojellut ja säätiöinyt.
T 26
www.kummit.fi • Kummit ja korona
Yksi päivä tanssin parvekkeellani Macarenaa. Liike, rytmi ja musiikki ovat parasta lääkettä.
”
”
Paikka houkuttelee kesäisin bussimatkailijoita, mutta poikkeustilanteen vuoksi ryhmäkierroksia ei ole voitu järjestää. Aira sanoo, ettei tilanteelle voi mitään. Voi vain odottaa. – Minut on määrätty olemaan karanteenissa, ja olen alusta asti halunnut näyttää esimerkkiä. Kun Helsinkiä pommitettiin sodan aikana, meidän piti lähteä pois kotoa. Nyt on päinvastainen määräys: kotoa ei saa poistua. Kyllä se lähteminen oli monin tavoin hirveämpää. Poikkeusaika tai ei, niin tanssista Aira ei ole luopunut. Hän sanoo, että tanssia varten ei tarvitse kuin neliön tilaa ja musiikkia! – Yksi päivä tanssin parvekkeellani Macarenaa. Liike, rytmi ja musiikki ovat parasta lääkettä. Aira sanoo, että hän on tavannut myös ystäviään toisen kerroksen parvekkeelta käsin. – Ystävät soittavat, että olemme parvekkeen alla – tule ulos juttelemaan. Ja käy Airalla myös sukulaisia: pojanpoika tuo ruuat, miniä käy tuomassa iltapäivälehtiä, ja lapsenlapsenlapset moikkaavat Airaa rappukäytävän portaissa. – On hyvä, että heille jää muistikokemuksia tästä oudosta keväästä. He voivat joskus sitten muistella, että käytiin korona-aikaan tapaamassa ylämummoa ja katseltiin häntä puoli kerrosta alempaa. ●