
3 minute read
JARMO SALO
PITKÄAIKAISSAIRAAT
TEKSTI LAURA KOLJONEN
Advertisement
” Pitkäaikaissairauksien hoito ei saisi kärsiä koronaviruksen takia”
Koronavirus ja siihen liittyvä eristäytyneisyys on vaikuttanut myös pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten hoitoon. Oulun yliopistollisen sairaalan Jarmo Salo kertoo, millaisia erikoisjärjestelyjä tilanne on Oulussa vaatinut.
PISARATARTUNTANA LEVIÄVÄ koronavirus on aiheuttanut päänvaivaa erityisesti sairaaloissa. Miten estää viruksen leviäminen, mutta samalla hoitaa potilaita niin hyvin kuin mahdollista?
Ja entä, kun kyseessä ovat pitkäaikaissairaat, joiden vastustuskyky on usein jo valmiiksi heikko?
Koronavirus ei kuitenkaan ole pitkäaikaissairaita lapsia ja nuoria hoitavien lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan ainoa tai edes suurin huolenaihe.
Sairaaloissa pelätään koronan vaikuttavan siihen, miten hanakasti perheet hakeutuvat sairaalaan.
Oysin lasten ja nuorten vastuualueen vs. vastuualuejohtajana toimii Jarmo Salo. Hän muistuttaa, että pitkäaikaissairaiden lasten kohdalla on erityisen tärkeää hoitaa sairautta sekä turvata lapsen kasvu ja kehitys. – Lääkäriin on syytä mennä, jos on merkittäviä oireita.
Epidemian alussa kansalaisia ohjeistettiin, että koronavirusoireisten ei pidä mennä sairaalaan, vaan kertoa oireistaan ensisijaisesti puhelimitse. Osa potilaista ymmärsi sen niin, että sairaalaan ei pidä mielellään hakeutua ollenkaan, Salo sanoo.
Salon vastuualue on iso. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on kahdeksan lasten- ja nuortenosastoa ja -yksikköä: lasten hematologian ja onkologian yksikkö, lastenkirurgia ja gastroenterologian yksikkö, lastenneurologian yksikkö, lastentautien poliklinikka, lasten leikkausosasto, lasten teho-osasto, vastasyntyneiden hoito-osasto sekä lasten sisätauti- ja infektio-osasto ja päivystys.
Osa lasten vanhemmista pelkää koronan tarttuvan lapseen, osa pelkää omaa sairastumista.
Salo muistuttaa, että tämänhetkisten tietojen mukaan lapset eivät ole merkittävässä riskissä koronaviruksen suhteen. – Ylivoimaisesti isoin osa lapsista sairastaa viruksen lievänä. Pitkäaikaissairaiden lasten kohdalla merkittävämpi riski voi olla se, että perussairauden hoito kärsii, jos kontrollikäyntejä jätetään väliin.
Oys on pohjoisin yliopistosairaalamme
OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA palvelee isoa osaa pohjoisesta Suomesta. Oys tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sekä sairaanhoitopiirin erityisvastuu- eli erva-alueelle. Jälkimmäiselle se tuottaa muun muassa keskosten ja lasten syöpäsairauksien hoitoa. Oysin lasten ja nuorten klinikalla on yhteensä kahdeksan lasten- ja nuortenosastoa ja -yksikköä. ●
Sairauksia hoidetaan myös etänä Kuten monessa sairaalassa, myös Oulussa päivystys on ollut korona-aikaan normaalia hiljaisempi. Koronan pelko ei selitä sitä kokonaan. Muut infektiot ovat vähentyneet, sillä koulut ja harrastukset ovat olleet tauolla. – Siitä olen aidosti huolissani, että lähetteet ovat vähentyneet. Olemme viestitelleet asiasta kollegoiden kesken ihan valtakunnallisestikin. Painotan: on entiseen tapaan tärkeää tulla sairaalaan, jos lapsella on vanhempien mielestä merkittäviä oireita, tai jos oireet haittaavat lasta, eivätkä vanhemmat tiedä niiden syytä.
– Reagoinnin nopeus klinikalla on ollut hyvä, kiittelee Oysin Jarmo Salo. (Kuva: Teemu Kemilä.)
Esimerkkinä Salo mainitsee tyypin 1 diabeteksen. Se voi oireilla lisääntyneenä juomisena, virtsaamisena, väsymyksenä ja laihtumisena. – Sen diagnoosin viivästyminen on vaarallista, ja jos lapsella on lisääntynyttä juomista ja virtsaamista, hänet pitää viedä lääkäriin välittömästi.
Joillakin Oysin poliklinikoilla on Salon mukaan tehty niin, että sairaanhoitajat soittavat edellisenä päivänä ja kertovat potilaan perheelle, että sairaalaan on turvallista tulla.
Virusinfektiot ovat sairaaloissa jokavuotisia vieraita. Säännöllisesti sairaaloissa kiertävät vuosittain ainakin erilaiset infl uenssat ja RS-virus. Niiden kohdalla perustoimenpiteenä on hygienian tehostaminen. Pandemioihin on myös varustauduttu. – Mutta totta kai nyt puhutaan aivan eri mittaluokan asioista. Korona vaikuttaa niin moneen asiaan koko yhteiskunnan tasolla, Salo sanoo.
Koronavirusepidemian alussa Oysin lasten ja nuorten klinikalla tehtiin päätös siirtää lapsipotilaat yhteispäivystyksestä lasten klinikan tiloihin. Lisäksi hengitystieinfektioista kärsivät kulkivat sairaalaan eri sisääntulo-ovista kuin muut potilaat. Aiemmin kaikki potilaat kulkivat samoista ovista. – Reagoinnin nopeus on ollut klinikalla hyvä. Aluksi elektiivisiä eli kiireettömiä toimenpiteitä siirrettiin. Jos potilaalla on kontrolli kolmen vuoden välein, sen on voinut huoletta siirtää keväästä syksyyn. Kaiken kaikkiaan klinikat ovat kuitenkin lähellä normaalia toimintaa.
Pitkäaikaissairaiden lasten kohdalla on Salon mukaan tehty myös muunlaisia järjestelyjä. Kaikki kontrollikäynnit, jotka on ollut mahdollista hoitaa etänä, on hoidettu etänä. Hoito etänä saattaa joissakin tilanteissa puoltaa paikkaansa myös koronan jälkeen – etenkin, kun Oysiin tullaan pitkien etäisyyksien päästä. – Esimerkiksi osa hyvässä hoitotasapainossa olevien diabetespotilaiden kontrolleista voidaan toteuttaa etänä. Tärkeintä on, että hoito ei kärsi. Kontrolleilla on jokaisessa hoidossa paikkansa, eikä niitä voi jättää väliin – ei, vaikka kyse olisi ei-niin-vakavista sairauksista.
Kaikkeen etähoito ei sovellu. Osa sairauksia vaatii hoitonsa puolesta vaikkapa nivelten tutkintaa ja sydämen ultrausta.
Perhelähtöinen hoito jatkuu Kontaktien minimointi sairaalan sisällä on muuttanut myös sairaalan henkilökunnan arkea. Muun muassa klinikan lääkäreiden isot kokoukset on toistaiseksi lopetettu, ja kokousten osalta on muutenkin siirrytty videoneuvotteluihin. – Samoin opetuksia on siirretty verkkoon, ja ruokalat ovat kiinni. Henkilökuntaa on myös ohjeistettu niin, että kaikki eivät ruokailisi ahtaassa taukohuoneessa samaan aikaan. Suojaimia käytetään järkevästi, Salo luettelee.
Osa lasten klinikan hoitohenkilökunnasta on kevään aikana koulutettu hoitamaan myös aikuisia koronapotilaita.
Perhemuotoinen hoito kuitenkin jatkuu. Toisien sanoen vanhemmat ovat edelleen tiiviisti mukana lasten hoidossa. – Kun puhutaan sairaalahoidossa olevasta lapsesta, puhutaan koko perheestä. Lasten hoidon kannalta on välttämätöntä, että vanhemmat ovat mukana.
Kun koronapandemia on ohi, Oulun klinikalla siirrytään nopeasti normaaliin. – Olemme jo nyt lähellä normaalitoimintaa. ●