Kummit-lehti 2/2022

Kummit LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

Otto Helve tutkii, voisiko keisarileikkauksella syntyneen vauvan mikrobistoa parantaa ulosteensiirrolla

2/2022 www.kummit.fi

Kesäinen riesa: trampoliinitapaturmat

Albert painoi syntyessään 875 grammaa

22–24 11-vuotias Jade kävi alkukeväästä vuosittaisessa elinsiirtokontrollissa HUSin Uudessa lastensairaalassa.

Kontrollikäynnit ajoitetaan yleensä hiihtolomaviikolle, joten perhe on yhdistänyt käyntiin myös kivaa tekemistä ja hassuttelua, jotta päällimmäisenä ei ole muisto sairaalassaolosta.

500 kilometrin päässä pääkaupunkiseudusta asuva perhe yöpyi Kummien yhteistyökumppanin Scandicin Meilahden hotellissa. Kummit-etusetelillä potilasperhe saa yöpymisen 60 euron hintaan, mikäli se joutuu yllättäen lähtemään kotipaikkakunnaltaan pidemmän matkan päähän lähimpään yliopistosairaalaan tai matkaa sinne suunniteltuun operaatioon.

Kuva: Jaden perheen kuva-albumi

2

www.kummit.fi • Sisältö

Kummit

KUMMITSA: VERKOS it.f i

kumm selle.f i alap elam mitila.f i kum

Lahjoit

a!

TÄSSÄ LEHDESSÄ Numero 2/22 • 26. vuosikerta www.kummit.fi

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

HENKILÖT: 8

OTTO HELVE Mihin tutkimusta tarvitaan? Lasten infektiotautien erikoislääkäri kertoo.

12

ALBERT Albert painoi syntyessään 875 grammaa.

25

JARI PETÄJÄ JA HASSE ERANKA Mikä on Kummien tuen merkitys tulevaisuudessa? Entä mikä on vastuullisuuden merkitys yrityksille?

28

34

37

TUOMO RAASIO Kummien hallituksessa istuu kymmenen oman alansa huippuosaajaa.

21

SL RAPPAUS Julkisivu-urakointiin erikoistunut yritys haluaa olla kaikin tavoin vastuullinen.

45

SUOMEN REHTORIT RY Yhdistys haluaa nostaa lasten ja nuorten mielenterveysasioita esille myös kouluissa.

VAKIOPALSTAT: 5

7

PÄÄKIRJOITUS: ANU RAPELI Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä häntä koskevissa asioissa.

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa.

30

KUMPPANEITA Näistä tuotteista Kummit saa tuloja.

EERO JOKINEN HUSin erityispediatrian linjajohtaja ja ylilääkäri tietää potilaan ja lääkärin vuorovaikutuksen tärkeyden.

46

PÅ SVENSKA Luettavaa myös ruotsiksi.

50

TAPAHTUMAOPAS Tämän vuoden tapahtumia.

SANNA SAARIJÄRVI Näyttelijä on ollut mukana Kummien toiminnassa 1990-luvulta asti.

50

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot.

KUMPPANIT: 11

40

NOVITA Novitan ja Arabian Sukkalehti keräsi upean potin Mielen tila -hankkeeseen.

TORI.FI Suomen suosituin markkinapaikka tarjoaa Kummeille tukea, näkyvyyttä ja verkkokaupan.

22

SCANDIC Kummien yhteistyökumppani tukee potilasperheitä, jotka joutuvat toimenpiteeseen kauas kotoa.

24

LIFA AIR Yritys teki jälleen ison maskilahjoituksen viiteen yliopistosairaalaan.

27

RAINBOWHAIR Osa parturi-kampaamoketjun palvelumyynnistä ohjataan Kummeille.

32

MTV Suomi Areena Goes Mediassa keskusteltiin television voimasta hyväntekeväisyyden mahdollistajana.

32

LIONS Suomen Lions-liiton Hyvän mielen konsertit starttasivat.

38

ATRIA Atria haastoi urheiluseurakumppaninsa keräämään varoja Mielen tila -hankkeeseen.

12–15 ALBERT Keskosena syntynyt Albert on selättänyt monta estettä.

MUUT: 16

PIENI HETKI Missä Teemu-nalle, siellä lapsia.

18

VUODEN 2021 TOIMINTAKERTOMUS Mitä kaikkea Kummit sai aikaan toimintavuonna 2021?

20

VUODEN 2021 TOIMINTAKERTOMUS Kiitos lahjoittajat! Kummit teki viime vuonna huipputuloksen.

31

ÄITIEN VIRKISTYSPÄIVÄ Äitien virkistyspäivä päästiin vihdoin järjestämään. Syksyllä on isien vuoro.

33

KUMMIEN TUKIKOHTEET: MIELENTERVEYSTYÖ Näyttöön perustuvat menetelmät, Cool Kids ja DKT, ovat Kummien mielenterveystyön ytimessä.

39

TAPATURMATIETOISKU Trampoliinivammat työllistävät lastensairaaloissa kesäkuukausina.

41

POTILASPERHEARKEA Pienen sydänpotilaan äiti piti kuvapäiväkirjaa.

42

NÄMÄ KEINOT OVAT KÄYTÖSSÄ TIUKOISSA PAIKOISSA Kolme Kummien toiminnasta tuttua henkilöä kertoo, millaisia psykologisia voimavaroja heillä on käytössään.

28–29 KUMMIEN HALLITUS Kummien hallitukseen kuuluu oman alansa huippuosaajia.

39 TAPATURMATIETOISKU Osa trampoliinitapaturmista olisi estettävissä.

KANNEN KUVA: MATTI HANNULA

OSALLISTUMALLA AUTAT 1

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

2 Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499. Tekstiviestin hinta on 10 €.

3 Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi 4 Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi 5 Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi 6 Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

41 POTILASPERHEARKEA Millaista on pienen sydänpotilaan arki?

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

YHDESSÄ

HYVÄ

MIELI TUETAAN YHDESSÄ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYSTYÖTÄ!

LVI-alan ammattilaiset ovat koonneet voimansa ja keräävät rahaa Kummien Mielen tila -kampanjaan. Elokuussa noin 40 pyöräilijää polkevat Watermark-pyöräilyssä 500 km Etelä-Suomen alueella ja tuovat siten tärkeää mielenterveystyötä enemmän esille.

MUKANA KUMMEJA TUKEMASSA:

PÄÄTOIMITTAJALTA Anu Rapeli, toiminnanjohtaja anu@kummit.fi

Kuullaan myös lapsia päätöksenteossa

L

APSEN OIKEUS oman mie-

lipiteensä ilmaisuun itseään koskevissa asioissa määritellään muun muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa.

Siksi myös sairaalaolosuhteissa on tärkeää tarjota lapselle ikätasoinen mahdollisuus tulla kuulluksi.

Även barnen hörs i beslutsfattandet

B

ARNETS RÄTT att uttrycka sin

åsikt i ärenden som gäller dem fastställs bland annat i FN:s konvention om barnets rättigheter. Därför är det viktigt också i sjukhusförhållanden att erbjuda barnet en åldersenlig möjlighet att bli hörd.

Lapselle sairaalassa olo ja sinne meno on erilainen kokemus kuin aikuiselle. Jos aikuinen joutuu sairaalahoitoon, hänellä on sairaalamatkallaan mukana elämänkokemusta, johon pohjautuen hän asettaa odotuksia ja hallitsee pelkojaan. Sen sijaan lapselle tällaisia taitoja ei ole vielä kertynyt. Siitä syystä vanhempien mukanaolo, lapsen ikätason mukainen kohtelu ja tulevien asioiden läpikäynti ovat tärkeässä roolissa sairaalakäynnin onnistumisessa ja elämänkokemuksen kartuttamisessa.

För ett barn är en sjukhusvistelse och att åka dit en annorlunda upplevelse än för en vuxen. Om en vuxen behöver sjukhusvård har hen redan på vägen dit med sig livserfarenhet, enligt vilken hen ställer sina förväntningar och kontrollerar sin rädsla. Ett barn däremot har ännu inte fått den förmågan. Därför spelar föräldrarnas närvaro, en åldersenlig behandling av barnet och en genomgång av det som ska ske en viktig roll i att göra sjukhusbesöket lyckat och i hurudan livserfarenhet barnet får.

Lastenklinikoiden Kummit on päässyt HUSin kumppanina mukaan vaikuttamaan Euroopan komission rahoittamaan VoiCEs-hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lasten osallistumista lastensairaanhoidon laadun arviointiin ja parantamiseen siten, että lasten omat mielipiteet lapsiystävällisen hoidon toteutumisesta tulevat esiin ja huomioiduksi. Hanketta vetää italialainen Sant`Annan yliopisto, ja hankkeessa on mukana Uuden lastensairaalan lisäksi sairaaloita Suomesta, Latviasta, Italiasta ja Alankomaista. Lisäksi Italian Unicef on mukana hankkeen jäsenenä.

Barnklinikernas Faddrar har i egenskap av HUS partner fått vara med och påverka projektet VoiCE, som finansieras av Europeiska kommissionen. Målet med projektet är att stärka barnens delaktighet i utvärderingen och förbättrandet av kvaliteten på sjukvården av barn så att barnens egna åsikter beträffande genomförandet av barnvänlig vård kommer fram och beaktas. Projektet dras av det italienska Sant’Anna-universitetet och innefattar förutom Nya barnsjukhuset sjukhus i Finland, Lettland, Italien och Nederländerna. Dessutom är Unicef i Italien medlem i projektet.

Hankkeessa kehitetään lapsille ja nuorille suunnattu potilaspalautekysely, joka on tarkoitus laajentaa käyttöön Euroopan ECHO-lastensairaaloihin (European Children’s Hospital Organisation). Potilaspalautekysely kehitetään kuulemalla kansainvälisiä asiantuntijaryhmiä ja lastensairaaloiden potilasperheitä. Kummit edustaa hankkeessa sidosryhmänäkökulmaa ja sitä kautta potilasperheasiantuntemusta.

I projektet utvecklar man en enkät för patientrespons. Enkäten är riktad till barn och unga och det är tänkt att man ska utvidga den för användning i de europeiska ECHO-barnsjukhusen (European Children’s Hospital Organisation).

Enkäten för patientrespons utvecklas genom att höra internationella expertgrupper och barnsjukhusens patientfamiljer. Faddrarna representerar projektets intressegruppssynvinkel och därigenom patientfamiljeexpertisen.

Kuulluksi tuleminen, läheisten läsnäolo ja osallisuus vaikuttavat meillä kaikilla henkiseen hyvinvointiin elämän eri osa-alueilla. Lapsia kannattaakin kuunnella myös kesälomasuunnitelmia tehdessä! Perheelliset voivat antaa lapsen suunnitella unelmiensa kesälomapäivä, jolloin kaikki tehdään hänen toiveidensa mukaan. Useimmiten hartain toive on yhdessäolo, mikä on aika helppo ja ihana toteuttaa. Tuloksena saattaa olla vaikka koko perheen leiriytyminen yöksi olohuoneeseen.

Att bli hörd, anhörigas närvaro och delaktighet inverkar hos oss alla på den psykiska hälsan i livets olika delområden.

Det lönar sig alltså att lyssna på barnen också när man gör sommarlovsplaner! Familjerna kan låta barnet planera sin drömsommarlovsdag när allt görs enligt hens önskningar.

Oftast önskar barnet samvaro allra mest, vilket är enkelt och härligt att förverkliga. Resultatet kan till exempel vara att hela familjen slår läger i vardagsrummet för natten.

Toivon, että toteutat omaan elämäntilanteeseesi ja juuri sinulle ja läheisillesi sopivaa lomaa!

Jag hoppas att du genomför ett sommarlov som är lämpligt för just din livssituation och dina nära och kära!

Kesäterveisin, Anu

Sommarhälsningar, Anu Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm) ja tekstaamalla KUMMIT20 numeroon 16499 (20 €). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Vapaaehtoiseksi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään Kummipostia. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa – tarjolla on hyvän mielen työtehtäviä, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi

KuukausiKummiksi KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Yritysyhteistyö Kummien kanssa tarjoaa monta tapaa tehdä hyvää Yritysyhteistyö

Lahjoitukset

Yhteistyö Kummien kanssa on yrityksille erinomainen tapa toteuttaa vastuullisuutta sekä olla mukana tukemassa parasta mahdollista hoitoa lapsille ja nuorille Suomessa. Yhteistyö tarjoaa yrityksille laajaalaiset mahdollisuudet ja erilaisia yhteistyövaihtoehtoja löytyy aina Kummien tapahtumista (Elämä Lapselle) erikseen räätälöityihin yhteistyöhankkeisiin. Yrityksillä on myös mahdollisuus toteuttaa yhteistyötä tietyn tuotteen tai palvelun myynnistä lahjoitettavalla osuudella.

Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoidet Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 40 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

KUVA: UNSPLASH /ANASTASIIA CHEPINSKA

TÄRKEÄ TUTKIMUS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Suolistossa kasvavilla bakteereilla on iso merkitys siihen, millainen immuunipuolustus meille syntyy” Otto Helve vetää tutkimusryhmää, joka tutkii, voisiko keisarileikkauksella syntyneen vauvan mikrobistoa parantaa ulosteensiirrolla.

Mutta miten tutkimukseen osallistujat suhtautuivat siihen, että heidän vastasyntyneelle vauvalleen annettiin maidon mukana pieni määrä ulostetta?

8

www.kummit.fi • Tärkeä tutkimus

V

OISIKO ULOSTEENSIIRTOA KÄYTTÄÄ

parantamaan keisarileikkauksella syntyneen keskosen mikrobistoa?

Tätä tutkii lastentautien ja lasten infektiotautien erikoislääkäri Otto Helve. Helve työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkärinä, mutta työpöydällä on myös tulikuuma, suolistomikrobistoon liittyvä tutkimushanke.

Parin vuoden takaisesta pilottitutkimuksesta tutkijaryhmä sai lupaavia tuloksia.

– Suolistossa kasvavilla bakteereilla on iso merkitys siihen, millainen immuunipuolustus meille syntyy. Kun lapsi kehittyy, mikrobistokin kehittyy ja antaa työkalut siihen, että immuunipuolustus kehittyy oikealla tavalla kattavaksi, Helve sanoo.

Jo aiemmin on osoitettu, että keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla on tilastollisesti enemmän atopiaa ja astmaa. Molemmat ovat immuunipuolustuksen häiriöitä ja tulevat ilmi vasta lapsen kasvaessa.

Siihen on Helven mukaan syynä se, että keisarileikkauksella syntyneiden lasten immuunipuolustus ei kehity ihan samalla tavalla kuin alateitse syntyneiden lasten.

– Jos lapsi on syntynyt keisarileikkauksella, hän ei välttämättä sairastu astmaan tai atopiaan, mutta riski on vähän suurempi. Se on nähtävissä isoissa aineistoissa.

Kun lapsi syntyy alateitse, synnytyksen aikana lapsen suuhun siirtyy aina pieni määrä äidin ulostetta.

Se kuulostaa ällöttävältä, mutta on itse asiassa hyvä buusti lapsen immuunipuolustuksen kehittymiselle.

Sen sijaan, kun lapsi syntyy keisarileikkauksella, häneen siirtyy bakteereja leikkaussalista.

Eri tutkimuksissa on myös osoitettu, että keisarileikkauksella syntyneiden lasten riski saada erilaisia sairauksia on suurempi.

– Syntyessään lapsen mikrobisto on vähän niin kuin tyhjä kenttä. Toki lapsi saa mikrobeja myös äidin iholta, mutta tutkimusten mukaan keisarileikkauksella syntyneiden lasten mikrobisto on hyvin erilainen, kapeampi, kuin alateitse syntyneiden.

Keisarileikkausta Helve ei kritisoi.

– Korostan, että keisarileikkaus on hyvä ja turvallinen tapa synnyttää, mutta kun katsotaan näitä isoja aineistoja, eroja on nähtävissä. Siksi tutkimme sitä, miten vastasyntyneen mikrobistoa voisi muokata keisarileikkauksen jälkeen siihen suuntaan kuin mikä se on alatiesyntyneellä lapsella.

Pieni määrä äidin ulostetta vastasyntyneelle Vastasyntyneiden mikrobistoa on yritetty säätää ennenkin.

– Aiemmin keisarileikkauksella syntyneille vauvoille on annettu erilaisia probiootteja. Vastasyntyneelle on annettu myös synnyttäneen äidin vaginaeritettä. Nämä toimenpiteet ovat osittain voineet vaikuttaa tilanteeseen, mutta täyttä korjausta ei ole onnistuttu tekemään.

Tällä hetkellä Helve toteuttaa isoa, sokkoutettua

– Tutkimustyössä nautin kerätyn aineiston läpikäymisestä.

Moni kuvittelee, että parasta on se, kun voi osoittaa oman hypoteesinsa pitäväksi. Minulle tutkimustyössä on kyse siitä, että entä jos olenkin väärässä ja joudun ajattelemaan omat ajatukseni uusiksi. Mitä kaikkea uutta se avaakaan!

(Kuva: Anders Holmqvist)

ja satunnaistettua tutkimusta. Sitä ennen ryhmä toteutti pilottitutkimuksen.

– Siinä simuloimme sitä, mitä alatiesynnytyksessä tapahtuu. Samalla tavalla kuin alatiesynnytyksessä, siirsimme pienen määrän äidin ulostetta keisarileikkauksella syntyneelle lapselle. Silloin äidin mikrobisto siirtyy lapselle. Pilottitutkimuksella pystyimme osoittamaan, että tällainen tapa korjaa lapsen mikrobistoa hämmästyttävän hyvin. Sen seurauksena mikrobisto oli samanlainen kuin alateitse syntyneellä lapsella.

Kaksoissokkotutkimuksella on tarkoitus todentaa, että ulosteensiirto toimii. Sen lisäksi tutkinnan kohteena on immunologia.

– Eli miten kehitys tapahtuu niiden kohdalla, jotka ovat saaneet siirron versus ne, jotka ovat saaneet lumesiirron.

Osallistumisinnokkuus yllätti tutkijat Tutkijat haluavat huomioida etenkin sellaiset potilaat, joilla on korostunut riski sairastua, ja tukea heidän immuunipuolustustaan.

– Heidän kohdallaan ulosteensiirron voisi toteuttaa rutiininomaisesti. Näin saataisiin pienennettyä riskiä.

Suomessa keisarileikkaus ei ole ensisijainen tapa synnyttää, mutta maailmalla on toisin. Helven mukaan keisarileikkausten määrä on kasvanut maailmalla selvästi ja vaihteluväli on suuri.

– Monilla alueilla jopa puolet lapsista syntyy keisarileikkauksella. Erityisen paljon keisarileikkauksia tehdään Brasiliassa. Neonatologit osaisivat varmasti vastata siihen paremmin, miksi keisarileikkaus on joissakin maissa erityisen suosittu, mutta yksi syy on esimerkiksi raskaana olemiseen ja synnyttämiseen liittyvät erilaiset kauneusihanteet.

Myös terveydenhuoltojärjestelmän kokonaisuus vaikuttaa, joskus jopa vakuutustekniset asiat.

– Jonkin tyyppiset toimenpiteet ovat sellaisia, että niitä suositaan, ja maan tapaan voi olla vaikea puuttua. Jos on pitkään totuttu siihen, että synnytys hoituu keisarileikkauksella, silloin sitä myös pyydetään paljon.

Tärkeä tutkimus • www.kummit.fi

9

”Meillä tällaiseen niin sanottuun kakkatutkimukseen suhtaudutaan huomattavan paljon liberaalimmin kuin vaikkapa Yhdysvalloissa.”

Ennen tutkimusta tutkijoita mietitytti, miten mukaan saadaan osallistujia, jotka haluavat, että heidän vastasyntyneelle, keisarileikkauksella syntyneelle vauvalleen annetaan maidon mukana pieni määrä ulostetta.

Tutkijoiden yllätykseksi innostus oli suurta.

– Asiaa on ollut helpompi selittää ihmisille kuin arvelimme. Voi olla, että suolistomikrobisto on aiheena ihmisille tuttu ja moni on perehtynyt siihen, mikä sen tehtävä on ja mihin kaikkeen se vaikuttaa.

Kaikkia halukkaita ei kuitenkaan voida ottaa mukaan tutkimukseen, sillä tutkijat joutuvat tekemään tiukkaa seulontaa osallistujien suhteen.

– Joudumme tarkistamaan, ettei äidin ulosteessa ole haitallisia bakteereja, jotka siirtyisivät lapselle. Aika monesta näytteestä löytyy tutkittaessa sellaista, minkä takia äiti ei voikaan osallistua tutkimukseen. Suolistosta saattaa löytyä esimerkiksi parasiitteja. Usein ne eivät anna kantajalle mitään oireita tai poistuvat itsekseen, ja totta kai normaalissa alatiesynnytyksessä ne siirtyvät lapseen, eivätkä aiheuttaisi hänelle haittaa, mutta tutkimuksen suhteen emme voineet antaa sitä lapselle. Siksi teemme niin tarkkaa seulontaa kuin on mahdollista.

Trendikäs suolisto Tutkimusta edeltävä pilottitutkimus saatiin tehtyä ennen pandemiaa ja siitä julkaistiin artikkeli koronapandemian aikana.

– Tutkimuksen aikataulu on kestänyt pidempään kuin ajattelimme, sillä pandemian takia rekrytointi oli tauolla.

Tällä hetkellä aikataulu on se, että rekrytoinnit ovat käynnissä tämän vuoden loppuun asti. Sen jälkeen lapset ovat tutkimuksessa mukana kaksi ensimmäistä ikävuotta.

Tuloksia voinee Helven mukaan odotella noin kolmen vuoden kuluttua.

Suolistoa on tutkittu pitkään, mutta nyt sen tutkiminen on valtavirtaa.

Helve naurahtaa, että nykyään jokainen itseään varteenotettavana pitävä tutkija tutkii jossakin vaiheessa suolistoa.

– Se on tietenkin kokonaisuuden kannalta hyvä asia. Vastasyntyneitä ja suolistoa ei kuitenkaan ole tutkittu mitenkään hirvittävästi. Ehkä noin kymmenen vuoden aikana tämä on noussut isoksi asiaksi.

Suomessa, samoin Ruotsissa on paljon huippututkimusta suolistoon liittyen ja ympäristö sen tutkimiseen on otollinen. Aiheesta onkin meillä ja naapurissa käynnissä useita tutkimuksia.

– Täytyy myös sanoa, että tämä on kulttuurisidonnainen teema. Meillä tällaiseen niin sanottuun kakka-

tutkimukseen suhtaudutaan huomattavan paljon liberaalimmin kuin vaikkapa Yhdysvalloissa.

Toki suolisto ja sen kunto kiinnostaa myös Yhdysvalloissa, mutta suhtautuminen ruumiineritteisiin on erilainen kuin Suomessa. Yhdysvalloissa synnyttämään menevälle tehdään suolihuuhtelu, jotta ulostetta ei lurahtaisi synnytyksen aikana.

– Siinä kulttuurissa ajatus siitä, että vastasyntyneelle annettaisiin äidin ulostetta maidon mukana, on vaikea. Pilotti onneksi herätti paljon kansallista ja kansainvälistä huomiota, mikä puolestaan auttoi rekrytoinnissa eteenpäin.

Helve kiinnostui ulosteensiirtopilotista Naisten ja lastentautien ylilääkärin, professori Sture Anderssonin innoittamana.

– Harvassa ovat ne tutkimustyöni, joissa Sture ei olisi jossakin vaiheessa ollut mukana jollakin tavalla.

Sture oli ensimmäinen, joka otti ulosteensiirron puheeksi. Pohdimme vuosia, miten luonnon eksperimentti voisi toimia toistettuna. Meillä kesti tovin saada järjestelmä rakennettua ja vakuutettua ihmiset, että tämä on mahdollista.

Infektiotaudit liittyy kaikkeen Helven erikoisala on lasten infektiotaudit. Hän sanoo, että niihin mahtuu “kaikki”.

– Jos katsoo lasten päivystyslähetteitä, lähes 75 prosenttia liittyy infektiotauteihin. Ja tutkijana infektiotaudit ovat minusta tietenkin kaikista kiinnostavin ala. Tutkimusala on hyvin laaja-alainen, eivätkä infektiotaudit noudata kansainvälisiä rajoja. Esimerkiksi nyt käytävä Ukrainan sota näkyy infektiotaudeissa – siksi niiden tutkijan täytyy tuntea hyvin myös maailmanpoliittista tilannetta.

Myös koronapandemian aikana infektiotaudit olivat maailmanpolitiikan keskipisteenä. Suomessa yksi taso siihen liittyen oli lasten ja nuorten kohtelu pandemian aikana.

– Näin infektiotaudit soluttautui kaikkeen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tutkijalle laaja-alaisuus antaa liikkumavaraa, kun tutkimuskohteen voi sitoa vaikkapa yhteiskuntatieteisiin tai historiaan.

Tutkimustyö liittyy Helven mielestä hyvin olennaisella tavalla lääkärintyöhön. Se pitää mielen joustavana.

– Itselleni tutkimustyö on myös hitaamman kyynistymisen tie. Lääkärin työ on jatkuvaa oppimista, ja sitähän tutkiminen on. Tutkijana pyrin oppimaan asiasta, joka minua kiinnostaa. Helve muistuttaa, että tiede on myös itseään korjaavaa. Aiemmat hoitokeinot lentävät romukoppaan, jos tutkimustyö ei enää tue niitä. Esimerkkinä hän mainitsee RS-viruksen ja korvatulehdusten hoidon.

– Jos vaikka mietitään jälkimmäistä, niin korvatulehduksen hoidon kohdalla on tutkimuksen myötä selvinnyt, ettei niitä korvia tarvitsekaan puhkoa.

Vuosikymmenten myötä lastentautien ala on harpponut eteenpäin.

– Ei siitä ole kuin 60 vuotta, kun olimme esimerkiksi neonatologisen hoidon suhteen hyvin erilaisessa tilanteessa. Ilman tutkimustyötä useimpia sairauksia ei voitaisi parantaa. ●

Lastenklinikoiden Kummit tukee lastentautien tutkimustyötä ja on mukana mahdollistamassa vuosittain noin kymmentä tärkeää lastentautien tutkimushanketta Suomessa.

Kummit on tukenut Lastentautien tutkimussäätiön kautta Otto Helven tutkimusta siitä, voiko ulosteensiirrolla parantaa keisarileikkauksella syntyneen keskosen mikrobistoa.

10

www.kummit.fi • Tärkeä tutkimus

Kuvassa vasemmalta oikealle: Fiskarsin Senior Brand Manager Tiina Pekola, Novitan markkinointi- ja viestintäjohtaja Linda Permanto, Kummien kumppanuuspäällikkö Nina Tuomenoksa sekä Novitan toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen. (Kuva: Roope Permanto) TEKSTI LAURA KOLJONEN

Sukkalehden tuotosta osa Kummeille Novitan ja Arabian Sukkalehdellä kerättiin mojova potti Kummien Mielen tila -hankkeeseen.

N

OVITA JA ARABIA LAHJOITTIVAT maaliskuussa Kummeille vuonna 2021 keräämänsä huiman potin: 33 268 euroa. Tuotto kerättiin lehtipisteissä myynnissä olleella Arabia x Novita Sukkalehdellä, jonka tuotosta ohjattiin euro per lehti Kummien Mielen tila -hankkeeseen.

Hanke tukee lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoa ympäri Suomen.

– Printti myytiin aika nopeasti loppuun. Kerätty summa yllätti meidät positiivisesti, vaikka emme olleet asettaneet keräykselle tarkkoja euromääräisiä tavoitteita, sanoo Novitan markkinointi- ja viestintäjohtaja Linda Permanto.

Kampanja näkyi myös Novitan ja Kummien sosiaalisessa mediassa, jossa järjestettiin muun muassa villasukkakeräys.

Arabia x Novita Sukkalehteä saa vielä digitaalisena, ja myös siitä lahjoitetaan euro per lehti Kummien Mielen tila -hankkeeseen. ●

Arabia x Novita Sukkalehden digiversion voi tilata täältä: www.novitaknits.com/fi/arabia-x-novitasukkalehti-2021-digipainos

ILAHDUTA AINEETTOMALLA KUMMITLAHJALLA Kummien verkkokaupasta löytyy nykyään myös aineettomia lahjoja.

Niistä ilahtuvat lahjan saajan lisäksi pienet potilaat ympäri Suomen.

Valitse lahjaksi lastentautien tutkimus, potilasviihtyvyys, lasten ja nuorten mielenterveys tai laitehankinta.

Kummit-lahjat löydät osoitteesta: https://kummit.fi/verkkokauppa tai voit tilata lahjan soittamalla Kummitoimistoon puh. 09 682 4520

Mielen tila • www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA

Toivottomiltakin tuntuvat asiat voivat kääntyä parhain päin. Nyt Albert on yli 10-kiloinen aurinkoinen poika, joka oppi juuri toukokuussa konttaamaan.

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Tarina, joka oli päättyä jo ennen sen alkua

Albertilla on ollut monta suojelusenkeliä Pikkukeskosena viime vuoden toukokuussa syntyneellä Albertilla on riittänyt elämänsä alkumetreillä haasteita. Nyt kaikki vaikeudet alkavat onneksi olla jo voitettuja.

A

LBERTIN SELVIYTYMISTARINA ALKOI

tavallaan jo viitisen vuotta ennen hänen syntymäänsä. Kaisa-äidillä havaittiin vuonna 2016 syöpä. Oli kirjaimellisesti vain yhdestä millistä kiinni, että mahdollisuus raskauteen onnistuttiin säilyttämään. Jos kasvain olisi ollut vähänkään isompi, haaveet raskaudesta olisivat saman tien lopullisesti haihtuneet.

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Kaisa ja Albertin Saku-isä olivat sopineet menevänsä heinäkuussa 2016 naimisiin. Saman vuoden helmikuussa Kaisalla alkoi olla outoja tuntemuksia.

– Parikin lääkäriä sanoi, ettei ole syytä suurempaan huoleen, mutta viikko myöhemmin minulle soitettiin ja sanottiin, että minulla on syöpä. Järkyttävä uutinen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, Kaisa kertaa.

”Lääkäri kielsi alusta asti nostamasta mitään maitopurkkia painavampaa. No, minähän otin asian vakavasti ja jopa kannoin avokadotkin yksi kerrallaan kaupasta autoon.”

– Minut operoitiin Helsingissä harvinaisella robottiavusteisella leikkauksella huhtikuun puolivälissä.

Minulle kerrottiin jo etukäteen, että on iso riski, etten voi koskaan saada lasta. Mutta lääkärit vakuuttivat, että koska olin niin nuori, tuolloin 31-vuotias ja naimisiin menossa, he tekevät kaikkensa, jotta kohtu voidaan säästää. Kaikki meni onneksi hyvin.

– Mutta tilanne oli vakava ja usean viikon odotusaika operaatioon hyvin piinallinen, Saku muistaa.

– Ei paljon auttanut, vaikka kaikki sanoivat Kaisalle, että kyllä hän tästä selviää. Jos syöpä etenee, se etenee.

Useamman vuoden odotus Ei edennyt. Eikä syöpä ollut onneksi ehtinyt lähettää etäispesäkkeitä. Varmuuden vuoksi Kaisalta poistettiin imusolmukkeitakin. Mutta huipputeknologian ja

– Olemme äärettömän kiitollisia kaikille Albertia ja myös minua hoitaneille lääkäreille ja koko hoitohenkilökunnalle, Kaisa sanoo.

gynekologisen huippuosaamisen ansiosta raskausmahdollisuus onnistuttiin säilyttämään.

Kun lapsen saaminen oli Kaisalle edelleen mahdollista ja elämäntilanne kaikin puolin otollinen, hän ja Saku toivoivat kovasti lasta. Mutta ”tilauksesta toimitukseen” kesti useamman vuoden. Kun Albert sitten viimein, vuodenvaihteen 2020–21 tienoilla, ilmoitti tulostaan, oli syöpäoperaation seurannaisena selvää, että lapsi tulee syntymään etuajassa. Kaisa teki itse kaikkensa – ja vähän enemmänkin – raskauden pitkittämiseksi.

– Lääkäri kielsi alusta asti nostamasta mitään maitopurkkia painavampaa. No, minähän otin asian vakavasti ja jopa kannoin avokadotkin yksi kerrallaan kaupasta autoon, Kaisa kertoo nauraen.

– Minä ajattelin silloin, että meneeköhän tuo jo vähän överiksi, Saku myöntää.

– Mutta nyt jälkikäteen uskon, että olemalla todella tarkka Kaisa sai raskautta pari viikkoa pitkitettyä, ja uskon sen pelastaneen Albertin.

Hellemekot piti palauttaa Kaisalle tehtiin varhaisultra jo viikolla 7. Raskautta kontrolloitiin sekä neuvolassa että varsinkin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa muutenkin tiuhaan. TYKSinkin mittapuun mukaan Kaisa oli potilashistoriansa myötä harvinainen tapaus. Viimeiseksi raskauskontrollikäynniksi siellä jäi toukokuun 17. päivän tsekkaus.

– Lapsivettä alkoi tihkua. Sanoin Sakulle tulevani pian takaisin kotiin.

Mutta sinne jäin osastolle vuodelepoon saman tien, Kaisa kertoo.

– Juuri samana päivänä kun jouduin sairaalaan, olin saanut postista tilaamiani raskausvaatteita kesällä käytettäviksi. Olin niin ylpeä raskausvatsastani, ja olihan periaatteessa vasta viimeinen kolmannes raskaudesta alkamassa.

Mutta ne hellemekot piti palauttaa.

Albertin laskettu aika oli 26. elokuuta 2021, mutta hän syntyi jo 20. toukokuuta.

– Tasan sata päivää olisi ollut vielä jäljellä, Kaisa toteaa.

– Onneksi ehdin kolmesti saamaan vauvan keuhkojen kannalta tärkeää kortisonilääkettä ja aivojen kannalta tärkeää magnesiumia.

875 grammaa Synnytystä edeltävänä päivänä lastenlääkäri sanoi Kaisalle, että synnytykseen voi mennä vielä viikkoja tai kuukausia.

– Kun kysyin, voiko lapsi kuitenkin syntyä jo huomenna, hän vastasi, että voi, mutta lisäviikkoja toivotaan.

Keskosen hoidossa raskausviikoilla on syntymäpainoa suurempi merkitys, sillä elimistön kypsymättömyys on suurempi haaste kuin vauvan pieni koko.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

”Yleensä keskoset kotiutetaan suurin pirtein laskettuun aikaan, mutta Albert pääsi kotiin jo kolme viikkoa aiemmin.”

– Lastenlääkäri kertoi meille, että yksi päivä kohdussa vastaa vauvan kehityksessä viikkoa ja viikko kuukautta.

Albert syntyi sektiolla seuraavana päivänä vähän ennen puolta päivää 875-grammaisena. Vasta kaksi viikkoa aiemmin Kaisa ja Saku olivat saaneet tietää, että tulossa on poika.

– Meille sanottiin, että pikkukeskoset eivät välttämättä itke, mutta Albertilta oli heti syntyessään tullut muutama pieni parkaisu, Kaisa kertoo herkästä hetkestä yhä hieman liikuttuen.

Vauva vietiin saman tien ensin viereiseen huoneeseen keskoskaappiin ja sitten vastasyntyneiden tehoosastolle ilman että Kaisa näki häntä lainkaan. Saku sen sijaan pääsi lähes saman tien vauvan luokse ja sai olla koko ajan hänen luonaan. Vasta muutama tunti myöhemmin Kaisa sai nähdä hänet.

– Saku yhdessä sairaanhoitajien kanssa kärräsi minut sängyllä käytävää pitkin huoneen luokse, jonka ovessa luki ”Albert”, ja nimen vieressä oli punainen sydän. Oman vauvan nimen ja sydämen näkeminen itketti.

Kennedykin ”juonessa” mukana Kahden tunnin ikäisenä Albert intuboitiin tasaisemman hengityksen varmistamiseksi hengityskoneeseen.

Albert muutaman tunnin ikäisenä keskoskaapissa TYKSin vastasyntyneiden teho-osastolla juuri intuboituna. Kuva: Kaisan ja Sakun arkisto

– Alku näytti oman hengittämisen suhteen lupaavalta, mutta meille oli jo etukäteen sanottu, etteivät noin pienen keskosen keuhkot ole vielä siihen valmiit.

Albertilla oli RDS, vastasyntyneillä esiintyvä hengitysvaikeusoireyhtymä, johon ennen vanhaan jopa puolet keskosista menehtyi. Yhdysvaltain presidentin John F. Kennedyn keskosena vuonna 1963 syntynyt Patrick-poika eli vain 40 tuntia. Kennedy mainitsikin tuolloin, vain vähän ennen salamurhatuksi joutumistaan, presidenttikautensa päätavoitteiksi päästä kuuhun ja löytää parannuskeino RDS-tautiin. Sen myötä RDS-taudin tutkimukseen saatiin rahoitusta ja resursseja. Parannuskeino löytyikin runsaat parikymmentä vuotta myöhemmin. Nyt tuo keino pelasti Albertin.

Rankin viikko Vakavampi keuhko-ongelma ilmeni Albertilla kolmantena elinpäivänään.

– Meille oli kerrottu, että kolme ensimmäistä päivää ovat kriittisimmät. Ja juuri kolmannen päivän aamuna Albert sai hengenvaarallisen keuhkoverenvuodon.

Kaisa oli vielä silloin sairaalassa, mutta eri osastolla.

Saku oli lähtenyt myöhään iltayöstä kotiin. Heille kerrottiin tilanteesta vasta aamulla, kun Albert oli laitettu tehokkaampaan hengityskoneeseen, korkeataajuusrespiraattoriin.

– Onneksi yöllä oli päivystävänä lääkärinä ollut nimenomaan kyseiseen hoitomuotoon erikoistunut lääkäri. Hän tiesi heti, mistä on kysymys, ja osasi toimia nopeasti, Saku huokaa.

– Jos tilanne olisi päässyt etenemään pidemmälle, mitään ei olisi ollut enää tehtävissä, Kaisa tietää.

Albert oli kriittisessä tilassa yli viikon.

– Se oli rankkaa aikaa. En ollut edes oman sairauteni aikana pelännyt niin paljon kuin silloin, kun oma lapsi sairastui.

Lintu ja lapsi Jo kahdeksan päivän ikäisenä Albert pääsi kuitenkin kenguruhoitoon.

– Se oli eräänlainen käännekohta, Saku sanoo. Hän ja Kaisa pitivätkin sitten Albertia sylissä päivittäin 2–7 tuntia kerrallaan.

– Vauvan siirtäminen keskoskaapista viileään huoneilmaan letkuineen, johtoineen ja laitteineen oli hänelle raskas toimenpide. Mutta hyödyt olivat sitä suuremmat, mitä pidempään hän sai olla rinnallamme. Kenguruhoidossa lisähapen tarve aina väheni, Kaisa kertoo.

Erikoiseksi käännekohdaksi muodostui myös Katri-Helenan suomeksi nimellä Lintu ja lapsi laulama Ranskan vuoden 1977 euroviisu L’oiseau et l’enfant.

– Olin laulanut sitä useasti raskausaikana ja aloin laulaa sitä keskoskaapin

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Kaisan ja Sakun kultakimpaletta ei hevin toisten hoteisiin toistaiseksi luovuteta.

vieressä. Silloin tapahtui jotain ihmeellistä: kohdassa ”rakkaus vain kun äiti on sen” Albert avasi ensimmäistä kertaa silmänsä ja katsoi niillä minua kuin tunnistaen äidin laulun.

Albert oli erilaisissa hengityskoneissa kaikkiaan kuusi viikkoa ja hengitystuella yhteensä kymmenen viikkoa. Lähes kolmen sairaalakuukauden jälkeen Kaisa ja Saku saivat viimein lapsensa kotiin.

– Yleensä keskoset kotiutetaan suurin pirtein laskettuun aikaan, mutta Albert pääsi kotiin jo kolme viikkoa aiemmin, Kaisa kertoo.

– Mitään laitteita ei enää kotona onneksi tarvittu, vaikka sellainenkin riski oli olemassa, Saku huokaa.

– Mutta olimme saaneet sairaalassa niin hyvän koulutuksen Albertin kaltaisen lapsen hoitamisessa, että asiat lähtivät kotona rullaamaan varsin kivuttomasti.

Nimi pidettiin piilossa Albert sai etunimensä ikään kuin kunnianosoituksena Albert Einsteinille.

– Ja sitä kautta myös kiitollisuudenosoituksena lääketieteelle, jonka avulla pelastui ensin Kaisa ja sitten meidän vauvamme, Saku selvittää.

– Sairaalassakin oli yleisesti tiedossa, että Albert sai nimensä Einsteinin mukaan. Monen mielestä se oli kaunis ajatus, Kaisa kertoo.

– Mutta ei nimi ollut ennen lokakuussa pidettyjä ristiäisiä tiedossa edes meidän lähiomaisillamme,

vaikka nimi luki jo sairaalassa alusta alkaen joka paikassa. Koronan vuoksihan sinne eivät ensimmäisen kuuden viikon aikana päässeet edes isovanhempamme kuten ei myöskään meillä asuva, Sakun aiemmasta liitosta oleva, piakkoin täysi-ikäiseksi tuleva Jenna-tytär. Sitten kun he pääsivät, hoitajat olivat niin mahtavia, että piilottivat nimikyltit.

Kynnys korkealla Jennastakin olisi varmasti jo lapsenhoitajaksi. Mutta Kaisan ja Sakun pientä kultakimpaletta ei hevin toisten hoteisiin luovuteta.

– Kaisa on niin suojelevainen, ettei Albert ole vielä ollut kenenkään muun hoidossa kuin meidän kahden, Saku sanoo vaimonsa ratkaisun täysin ymmärtäen.

– Isovanhemmat asuvat melko kaukana. Ei siis ole oikein turvaverkkoakaan, Kaisa toteaa.

Albertilla oli myös keskosuudesta aiheutunut keskivaikea bronkopulmonaalinen dysplasia-keuhkosairaus eli BPD. Se ei kuitenkaan näy hänessä enää millään tavalla. Albertin ensimmäisen elinvuoden alkuvaikeudet on siis voitettu, ja nyt hän on yli 10-kiloinen aurinkoinen kuin kuka tahansa ikäisensä, ainakin korjatulla kehitysiällä laskettuna.

– Mutta paljon suojelusenkeleitä on Albertilla ollut matkassa, Kaisa-äiti sanoo.

– Toivottomiltakin tuntuvat asiat voivat kääntyä parhain päin. ● Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

PIENI HETKI

28.4.2022 klo 17.35 Yleensä siellä, missä vilahtaa iso, keltainen nalle, lähellä on myös liuta lapsia. Näin tapahtui myös Helsingin Pasilan kauppakeskus Triplassa, jossa järjestettiin huhtikuussa MTV:n Suomi Areena Goes Media -tapahtuma.

MTV:n yhteistyökumppanina Kummit osallistui tapahtumaan, mutta ainakin tältä kuulijalta taisi mennä paneelikeskustelujen pointit ohi, kun tuli kiire päästä Teemu-nallea halaamaan.

Kuva: Eleonora Schirmer

16

www.kummit.fi • Pieni hetki

Pieni hetki • www.kummit.fi

17

VUOSIKERTOMUS

L

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT VUONNA 2021 ASTENKLINIKOIDEN KUMMIT TUKEE parasta

mahdollista hoitoa lapsille ja nuorille Suomessa. Kummitoiminnalla edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tulevaisuuden terveyttä yliopistollisten lastenklinikoiden/sairaaloiden ja laadukkaan lastentautien tutkimuksen kautta ympäri maan. Vuosittain Kummit tukee avustuskohteidensa sekä työnsä kautta lukuisia eri potilasperheitä.

Kummitoiminta sisältää monipuolista varainhankinta-, tuki- ja vaikutustyötä potilaiden sekä heidän perheidensä hyväksi. Keskiössä on Kummien tiivis yhteistyö lastensairaaloiden kanssa, laaja hyväntekeväisyysverkosto sekä aktiivinen sidosryhmätoiminta, jonka kautta eri tekijöitä kutsutaan ja osallistetaan mukaan tukityöhön. Jo toista vuotta olosuhteisiin vaikuttanut Covid 19 (korona) -pandemia edellytti myös Kummeilta uusia ratkaisuja kummityön toteutuksessa sekä varainhankintakampanjoiden suunnittelussa ja läpivienneissä. Poikkeuksellinen ajanjakso ja uudet toimintamallit ovat myös tavoittaneet uusia tukijoita mukaan niin yksityishenkilöiden, yritysten kuin yhteisöjenkin puolelta. Kummien suurimmat vuosittaiset kampanjat, Elämä Lapselle ja JouluMielelle, saivat tukijoukot laajalti liikkeelle ja onnistuivat kasvattamaan tulosta tukikohteiden hyväksi.

Kummien tukityö lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi oli yksi vuoden 2021 kantavia teemoja. Mielen tila -kokonaisuuden piirissä levitettävä lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöihin pureutuva, näyttöön perustuva Cool Kids -hoito-ohjelma on saa-

18

www.kummit.fi • Vuosikertomus

nut erittäin hyvän vastaanoton niin perheiltä kuin asiantuntijoilta eri puolilla Suomea. Vuoden loppuun mennessä hankkeen piirissä oli koulutettu 125 uutta menetelmäohjaajaa. Koronapandemian vaikutuksia lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin on käsitelty ja tuoreimman THL:n kouluterveyskyselyn mukaan juuri ahdistuneisuus nousi esille yhtenä keskeisenä haasteena koululaisten elämässä. Kummien kautta mielenterveyden tukijoukkoihin liittyi vuoden 2021 aikana laajalti myös eri yrityksiä, jotka nostivat aihetta esille yritysten sosiaalisen vastuullisuuden viitekehykseen. Mielenterveyden haasteita on lähes 20 %:lla lapsista ja nuorista, ja tärkeäksi koettua tukityötä jatketaan sekä laajennetaan uuden hankkeen myötä merkittävällä painoarvolla vuoden 2022 aikana.

Kummit Live: Elämä Lapselle ja JouluMielelle olivat Kummien toimintavuoden suurimmat kampanjakokonaisuudet varainhankinnan ja näkyvyyden osalta. Tapahtumat toteutettiin vallitsevat yleisörajoitukset huomioiden, mutta laajan kumppani-, mediasekä vaikuttajayhteistyön avulla tukijoukot saatiin aktiivisesti mukaan yhteiselle asialle. Sidosryhmätyö ja vaikuttavat mediakumppanuudet mahdollistivat pääkampanjoiden kasvun useilla eri mittareilla. Kummankin kampanjan merkitys ulottuu voimakkaasti myös koko vuoden varainhankintaan sekä Kummien vahvaan brändiin.

Kummit on tiivistänyt sairaalayhteistyötään monin eri tavoin viimeisimpien vuosien aikana. Yhdessä tukikohteiden ja asiantuntijoiden kanssa kartoitetaan ajankohtaisia hankkeita eri osa-alueilta, joiden kautta

Kummien tuella voidaan edistää parhaiten lasten ja nuorten parasta mahdollista hoitoa. Lastensairaaloiden piirissä eri laitehankinnat ovat ajankohtaisia koko ajan, sillä alati uudistuva hoitotyö ja hoitomenetelmien kehittyminen tuovat mukanaan aivan uudenlaisia laitetarpeita – laitteilla voidaan myös parantaa lapsipotilaan kokemusta hoidosta. Uusi teknologia tarjoaa niin ikään monia mahdollisuuksia sairaaloille sekä sen myötä Kummitoiminnan kehittämiselle sairaaloiden hyväksi. Kummien tuella mahdollistetaan tällä tavoin mm. entistä parempaa osaamista ja valmiutta vastasyntyneiden elvytyksessä.

Paras mahdollinen hoito edellyttää pitkäjänteistä tukea laaja-alaiselle lastentautien tutkimustyölle. Sairaaloissa hoitomenetelmien kehittäminen edistää kivuttomampia ja tehokkaampia toimenpiteitä, sekä kokonaisuudessaan lapsipotilaan terveyttä. Kummien tukemana mahdollistetaan vuosittain noin kymmenen tärkeää tutkimushanketta. Vuonna 2021 niiden piirissä tutkittiin mm. lasten syöpäsairauksia, lastenreumaa, kroonista tulehduksellista suolistosairautta sekä altistuksia varhaiskehityksen aikana.

Pienten potilaiden ja heidän perheidensä tukena pyrimme olemaan sairaala-arjessa niin ikään erilaisin lahjoituksin ja tapahtumin. Pandemiakaudella Kummien sairaalavierailuja on toteutettu virtuaalisesti uutta teknologiaa hyödyntäen. Tällaisia olivat mm. ohjelmalliset kummivierailut kiinnostavien kummivaikuttajien kanssa sekä kummitubettajien tervehdysvideot potilaille. Erilaisia potilasviihtyvyyttä ja perheiden hyvinvointia tukevia tavaralahjoituksia välitet-

tiin myös runsaasti vuoden aikana – Kummit kumppaneineen lahjoittivat mm. pehmoleluja, askartelutarvikkeita ja kirjoja osastoille ilahduttamaan potilaita.

Pandemia-aikana Kummit on rakentunut varainhankinta- ja vaikutustyössään entistä vahvemmaksi viestintäorganisaatioksi, jonka tavoitteena on palvella sidosryhmiä tehokkaasti, täsmällisesti ja luotettavasti.

Viestintärakenteen uudistusten ohessa vuoden 2021 aikana kehitettiin merkittävästi Kummien kumppanuustoimintoa vastaamaan vastuullisuusnäkökulmaa korostaen toimintaympäristön ja kumppaniverkoston – niin olemassa olevan kuin potentiaalisen uuden – tarpeisiin. Kummit pyrkii tarjoamaan kaikille tukijoilleen niin monipuoliset lahjoitusmahdollisuudet kuin kattavasti tietoa toiminnasta, tukikohteista, ajankohtaisista uutisista sekä erilaisista osallistumismahdollisuuksista.

Lapsipotilaiden auttaminen on Kummeille sydämen asia. Kummien tehtävänä on verkostonsa kanssa tukea parhaita mahdollisia hoitoedellytyksiä parhaiden mahdollisten hoitotulosten saavuttamiseksi tukikohteissaan. Lastenklinikoiden Kummit ry kerää sääntöjensä mukaisesti varoja viidelle yliopistolliselle lastenklinikalle sekä Lastentautien tutkimussäätiölle.

Lahjoitusten ja Kummitoiminnan avulla tuetaan monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä sekä sen myötä lukuisia lapsipotilasperheitä ympäri Suomen.

Vuoden 2021 lahjoitussummaksi tuli kasvaneen tukijajoukon myötä ennätykselliset 2 613 757,12 euroa.

Lahjoitukset jaetaan valtakunnallisesti Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Kuopion lastenklinikoiden sekä Lastentautien tutkimussäätiön kesken. ● Vuosikertomus luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: kummit.fi

Vuosikertomus • www.kummit.fi

19

KUMMIEN VUOSI 2021

KOKONAISTUNNETTUUS 100 %

92

89

80 %

71

66

69

2014

2016

40 %

TEKSTI LAURA KOLJONEN

20 %

Aktiivinen yhteistyö siivitti vaikuttavaan tulokseen Kummien vuosi 2021 sai suomalaiset lahjoittajat liikkeelle. Tukea tarvitaan myös tänä vuonna.

S

UOMALAISILLE MIELUISIMPIEN HYVÄNTEKEVÄISYYSKOHTEIDEN teemat liittyvät sairauksien

parantamiseen ja hoitomenetelmien kehittämiseen, lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön kotimaassa sekä mielenterveyden tukemiseen.

Tämä selviää Taloustutkimuksen alkuvuodesta julkaistusta Suomi Tänään -tutkimuksesta.

Lahjoittajien kiinnostus edellä mainittuihin teemoihin oli nähtävissä myös Kummien viime vuoden tuloksesta, joka oli ennätyksellisen hyvä. Lahjoitussummaksi kertyi huikeat 2,6 miljoonaa euroa.

– On ilahduttava nähdä, että vaikeista ajoista huolimatta suomalaiset haluavat tukea lasten ja nuorten hyvinvointia.

Tämä oli nähtävissä jo ensimmäisenä koronapandemia-

Lähde: Taloustutkimus

60 %

0% 2018

2020

2022

Taloustutkimuksen Suomi Tänään -tutkimuksen mukaan myös Kummien tunnettuus on kasvanut.

Kummit on tuttu 92 prosentille suomalaisista.

vuotena. Toki olemme myös tehneet paljon töitä ja saaneet mukaan paljon uusia sidosryhmiä ja kumppaneita. Siinä mielessä osasimme odottaa hyvää tulosta, arvioi Kummien viime vuotta toiminnanjohtaja Anu Rapeli.

Rapeli sanoo vuodesta jääneen päällimmäiseksi mieleen ihmisten halu olla mukana joko lahjoitusten tai työpanoksensa avulla.

– Yhdessä tekeminen on aina vaikuttavaa. Meille jokainen Kummien asiaa eteenpäin vievä henkilö on erittäin tärkeä. Olen vaikuttunut ihmisten kyvystä löytää niin monenlaisia tapoja tukea tulevaisuuden terveyttä ja pieniä potilaita. Esimerkiksi eräs ravintola lahjoitti yhden koko lauantaipäivän myynnin Kummeille – se on ollut ravintolalta satsaus ja tahto tehdä hyvää.

Kummien varoilla on viime vuonna edistetty lasten ja nuorten mielenterveyttä sekä saatu samanarvoistettua vastasyntyneiden tehohoitoa elvytysnukkehankkeen avulla.

Apua tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän.

– Soten myötä sairaaloiden rahoitusmallit muuttuvat, ja Kummirahan merkitys tulee kasvamaan entisestään. ●

HYVÄNTEKEVÄISYYSKOHTEIDEN TUKEMISEN MIELUISUUS 2022 Mille seuraavista kohteista antaisit rahallista, aineellista tai muuta apua, jos nyt osallistuisit hyväntekeväisyyteen?

Sairauksien parantaminen ja hoitomenetelmien kehittäminen Lasten hyväksi kohdistuva työ kotimaassa Nuorten hyväksi tehtävä työ Mielenterveyden edistäminen Vanhusten auttamiseksi tehtävä työ Oman maan vähäosaisten tukeminen Eläinsuojelu/eläinten hyvinvoinnin parantaminen Nälänhädässä olevien auttaminen Kotien ja perheiden hyväksi tehtävä työ Kotimaan sotaveteraanien auttaminen Tyttöjen oikeuksien ja koulutuksen tukeminen kehittyvissä maissa Uhanalaisten kasvien, eläinten ja elinympäristöjen suojelu kotimaassa Ympäristönsuojelu ja ympäristön tuhoamisen vastustaminen kotimaassa Hoitopaikkojen rakentaminen ja ylläpito Terveyskasvatus ja sairauksien ennaltaehkäisy Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäminen Kehittyvissä maissa asuvien lasten elinolojen parantaminen ja oikeuksien…

Luonnonmullistusten, katastrofien ja sotien uhrien auttaminen ja jälleenrakennustyö Päihteiden vastainen työ Vaikeavammaisten tukitoiminta Sairaiden ihmisten henkinen tukitoiminta Toimenpiteet ilmastonmuutoksen ja/tai luontokadon ehkäisemiseksi Uhanalaisten kasvien, eläinten ja elinympäristöjen suojelu ulkomailla Vakavien ihmisoikeusrikkomusten (esim. kidutuksen) lopettaminen maailmassa Ympäristönsuojelu ja ympäristön tuhoamisen vastustaminen ulkomailla Nais- ja muun yrittäjyyden tukeminen kehittyvissä maissa Kehittyvien maiden köyhyyttä ylläpitävien epäoikeudenmukaisten rakenteiden…

Rauhantyö: konfliktien ehkäisy ja ratkaiseminen maailman kriisialueilla Kehittyvien maiden asukkaiden auttaminen Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien auttaminen Suomessa Ympäristökasvatuksen edistäminen Hengellinen ja uskonnollinen työ Muu kohde Ei millekään kohteelle Kaikki vastaajat, n=3519

20

www.kummit.fi • Kummien vuosi 2021

43 38 32 31 30 27 26 20 19 19 19 18 17 16 15 14 14

Kohteiden määrä/ vastaaja

14 14 14

1 kohde 16 % 2 kohdetta 11 % 3 kohdetta 11 % 4+ kohdetta 50 %

12 12 12 12 11 10

Lähde: Taloustutkimus

8 8 7 7 7 6 3 13

0%

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

YHTEISTYÖ TEKSTI LAURA KOLJONEN

Kumppani lapsiperheiden arjen ytimestä Suomen suosituin markkinapaikka Tori.fi on ollut tukemassa Kummien työtä sekä konserteissa että tarjoamalla alustallaan Kummeille näkyvyyttä ja oman verkkokaupan.

Jenni Tuomisto on Tori.fi:n liiketoimintajohtaja. (Kuva: Schibsted & Tori)

K

UMMEILLA ON Tori.fi:ssä oma verkkokauppa, jossa on myynnissä muun muassa Kummien aineettomia lahjoja sekä nalleja ja palapelejä.

Tori.fi:n liiketoimintajohtaja Jenni Tuomisto sanoo, että iso osa Tori.fi:n käyttäjistä on lapsiperheitä.

– Heidän osuutensa korostuu, sillä lapsiperheissä tiettyjen tavaroiden käyttöikä jää lyhyeksi. Tällaisia ovat esimerkiksi välikausihaalarit, joista lapsi kasvaa ulos yhden kevään aikana. Sen jälkeen haalarit myydään eteenpäin.

Tuomisto kertoo, että Kummit tuntui yritykselle sopivalta kumppanilta juuri siitä syystä, että asiakasryhmänä lapsiperheet ovat juuri niitä, joita Kummit auttaa.

– Yhteistyön avulla haluamme saada paljon näkyvyyttä Kummeille. Tori.fi:n kautta olemme jo merkittävä osa lapsiperheiden elämää, joten siinä mielessä yhteistyö Kummien kanssa on ollut luontevaa.

Yritys kokee myös tärkeänä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja hoitoa Suomessa.

Pienistä puroista iso virta Tori.fi on osa norjalaista Schibstedin konsernia. Tori.fi:llä on kuukaudessa lähes 3,5 miljoonaa kävijää, ja somessa sillä on seuraajia reilut 220 000.

– Torin bisnes on kiertotalouskulutuksessa, ja siihen kuuluvat myös yhteiskunnalliset aspektit, Tuomisto sanoo.

Torin käyttäjille yhteistyötä tuodaan esille uutiskirjeessä, sosiaalisessa mediassa ja sivustolla näkyvissä mainoksissa.

Tuomisto näkee Kummien ja Tori.fi:n toiminnassa myös yhtäläisyyksiä.

– Jos miettii vaikka tyypillistä myyntitapahtumaa, kuten sohvan myymistä, niin harvoinpa yksittäinen

myyjä pitää tekoaan erityisen merkittävänä kierrätystekona. Meidän kautta kuitenkin myydään vuosittain noin miljoona huonekalua, joten lopulta volyymit nousevat merkittäviksi. Sama asia tapahtuu, kun yksityishenkilö lahjoittaa Kummeille. Monista pienistä lahjoitussummista kasvaa lopulta iso ja merkittävä summa, jolla saadaan aikaan iso apu. ● Yhteistyö • www.kummit.fi

21

KUMMITASSUT

Scandic tarjoaa Kummien kaut että potilasperhe joutuu sairaala

”Kummit-etusetelillä joustetaan tilan TEKSTI LAURA KOLJONEN

11-vuotias Jade käy vuosittain elinsiirtokontrollissa HUSin Uudessa lastensairaalassa.

Perhe asuu satojen kilometrien päässä pääkaupunkiseudusta, ja tänä vuonna Jaden perhe yöpyi Kummien yhteistyökumppanin Scandicin Meilahden hotellissa.

H

OTELLIKETJU SCANDIC on tehnyt pitkään yhteistyötä Lastenklinikoiden Kummien kanssa.

Vuosien mittaan Scandic on tehnyt Kummeille lahjoituksia ja osallistunut muun muassa yritystapahtuma Kummit Golfiin.

Erityisen tärkeä yhteistyön muoto on Kummit-etuseteli, joita yritys tarjoaa potilasperheille, jotka joutuvat yllättäen lähtemään kotipaikkakunnalta pidemmän matkan päähän lähimpään yliopistosairaalaan tai matkaavat sinne suunniteltuun operaatioon.

Kummit-etusetelit käyvät tietyissä Scandic-hotelleissa sairaaloiden lähellä. Kummit välittää etusetelit sairaaloihin, ja sairaalat jakavat niitä perheille, joille katsovat edun olevan tarpeen.

– Etusetelit ovat olleet käytössä Helsingissä vuodesta 2013 ja muilla paikkakunnilla vuodesta 2014, kertoo Kummien projektipäällikkö Jaana Roos.

Tänä vuonna Scandic on mukana tukemassa Kummien toimintaa etusetelien lisäksi toimimalla kumppanina potilasperhevanhempien virkistyspäivissä. Se tarjoaa pidemmältä tulleille vanhemmille hotelliyöpymisen ja aamiaisen.

Helsinki-käynteihin liittyy aina myös jotakin kivaa Kummit-etuseteliä käytti muun muassa 11-vuotiaan Jaden perhe.

Jadelle tehtiin munuaissiirto vauvana.

Pääasiassa Jaden hoito kuuluu oman alueen keskussairaalaan, mutta kerran vuodessa hän käy kontrollissa Helsingissä, HUSin Uudessa lastensairaalassa.

Tänä vuonna perhe yöpyi tutussa hotellissa Meilahden Scandicissa. Se sijaitsee kivenheiton päässä Uudesta lastensairaalasta.

Yleensä vuosikontrolliin tulevat mukaan Jaden molemmat vanhemmat. Matka taittuu junalla.

Kerran äiti Mira oli kontrollikäynnillä Jaden kanssa kahdestaan, kun Jadelle nousi päivän päätteeksi kova kuume.

– En voinut jättää Jadea yksin huoneeseen, joten en voinut käydä edes kaupassa evästä ostamassa.

Sen jälkeen olemme mieheni kanssa olleet molemmat mukana. On myös kaikkien jaksamisen kannalta 22

www.kummit.fi • Kummitassut

parempi, että osan päivästä sairaalassa lapsen kanssa viettää toinen vanhempi ja osan toinen.

Munuaisen vuosikontrolliin kuuluu erilaisia testejä, verikokeita ja lääkärikäyntejä. Jadelle tehdään yleensä GFR-testi, munuaisultra ja luuston tarkistus. Sen lisäksi hän käy hammaslääkärillä, fysioterapiassa ja tapaa lasten psykiatrisen sairaanhoitajan.

– Pyydämme yleensä jakamaan sairaalapäivän kahteen osaan, jos se on mahdollista.

Koska kontrollikäynnit ajoitetaan yleensä hiihtolomaviikolle, perhe on yhdistänyt käyntiin myös kivaa tekemistä. Silloin sairaalakäynti ei ole se, joka Jadelle jää päällimmäiseksi mieleen.

Tällä kertaa he kävivät katsomassa Miran siskon vauvaa sekä moikkaamassa Jaden kummeja. Lisäksi aikaa jäi myös Jaden vertaiskaverin tapaamiseen sairaalan läheisessä kahvilassa.

– Nyt, kun Jade on vähän vanhempi, olemme liittäneet Helsingin-käynteihin aina jotakin hauskaa. Ollaan yleensä nähty sukulaisia ja kavereita. Siten vuosikontrolliin saa liitetty myös vähän lomajuttuja.

Potilasperhevarauksissa joustetaan Scandic on Suomen suurin hotellioperoija, jolla on ympäri Suomen 52 Scandic-hotellia. Lisäksi Scandic operoi kymmentä kansainvälistä hotellia Helsingissä ja Tampereella.

Valtakunnallisesti käytössä olevan, joka vuosi hieman erisuuruisen Kummitetusetelin avulla potilasperheet varaavat hotellihuoneen erillisellä koodilla.

Näin hotellin työntekijöillä on tiedossa vierailun luonne.

Kummien ja Scandicin yhteistyön aikana etusetelillä on yövytty tuhansia hotelliöitä Scandicin hotelleissa.

– Vierailun syyt ovat moninaiset, ja aina yöpyminen ei ole oma valinta.

Tavoitteemme on tehdä majoitus ja huonevaraus kaikille mahdollisimman mukavaksi ja helpoksi. Tunnemme suurta sympatiaa pienten potilaiden

ta etuseteleitä siihen tarkoitukseen, vierailullaan yöpymään poissa kotoa

yöpyvien kohdalla teen mukaan”

Hassuttelua hotellihuoneessa.

(Kuva: Jaden perheen kuva-albumi)

Koska kontrollikäynnit ajoitetaan yleensä hiihtolomaviikolle, perhe on yhdistänyt käyntiin myös jotakin kivaa tekemistä. Õ Arjen luksusta.

Ñ Omaa aikaa ennen sairaalakäyntiä.

perheitä kohtaan, ja meidän ammattitaidolla ja palvelulla haluamme helpottaa perheiden tilannetta sairaalakäynnin aikana, sanoo hotellinjohtaja Kati Tantarimäki.

Scandic Meilahdessa on 188 huonetta, ja yksi hotellin kerroksista toimii Potilashotellina. Siellä majoittuu HUSin sairaalaan operaatioihin tai tutkimuksiin tulevia asiakkaita.

Potilasperheitä tulee ympäri Suomen, sillä Uuteen lastensairaalaan on keskitetty kaikki vaativimmat operaatiot.

Kummitassut • www.kummit.fi

23

”Vierailun syyt ovat moninaiset, ja aina yöpyminen ei ole oma valinta. Tavoitteemme on tehdä majoitus kaikille mahdollisimman mukavaksi ja helpoksi.” hyvästä asiakaspalvelusta sekä kiitosta joustosta.

Scandicin urheilu- ja sponsorointivastaava Jussi Rissanen kertoo, että Kummit-yhteistyö on osa Scandicin yritysvastuuta.

Scandic tekee sen lisäksi myös Scandicin urheilu- ja sponsorointivastaava Jussi muunlaista vastuullisuustyötä. Yritys Rissanen sekä hotellinjohtaja Kati Tantarimäki. muun muassa torjuu hotelliensa ruo(Kuva: Laura Koljonen) kahävikkiä. Henkilöstö saa myös ehdottaa keinoja, joilla yritysvastuuta voisi viedä eteenpäin.

Kummit-etusetelillä majoittuvat perheet yöpyvät Hotellinjohtaja Tantarimäki muistuttaa, ettei yritysvastuullisuus ole asia, jolla ratsastetaan, vaan sen Scandic-hotellin huonekerroksissa. pitää olla sisäänrakennettuna yrityksen toiminnassa.

Etuseteliin liittyvät varaukset tulevat yleensä lyhy– Kummit-yhteistyötä ei markkinoida isosti, sillä ellä varoitusajalla. Tantarimäki sanoo, että hotelli pyrkii näiden varausten kohdalla joustamaan kaikessa, haluamme tukea perheitä hienovaraisesti. Olemme missä se voi. yhteistyöstä ylpeitä – koemme sen arvokkaaksi ja tär– Olemme saaneet potilasperheiltä palautetta keäksi yhteistyön muodoksi. ●

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Jännitystä lievittämään Lifa Air lahjoitti jälleen ison kasan Teemu-nalle -maskeja lastensairaaloihin.

L

IFA AIRILTA LÄHTI iso maskilahjoitus viidelle lastensairaalalle: 120 000 maskia Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Ouluun.

Teemu-nalle -maskit tuovat pienille potilaille helpotusta jännittäviin hoitotilanteisiin.

Noin vuosi sitten Lifa Air lahjoitti Kummien kautta HUSin Uuteen lastensairaalaan erilaisia kissa- ja koiramaskeja. Lahjoitus poiki kokonaan uuden malliston: Teemu-nalle -kasvomaskin, joita yritys lahjoitti kaikkiin Suomen lastensairaaloihin.

Lifa Airin maskit ovat allergiatestattuja ja mallia Type IIR, ja ne on tehty puhdastilatuotannossa. ●

24

www.kummit.fi • Kummitassut

Teemu-nalle vieraili viime vuonna Lifa Airin tehtaalla. (Kuva: Markku Pajunen)

VASTUULLISUUS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Kummituen painoarvo kasvaa tulevaisuudessa Kummien tuella rahoitetaan monia yliopistosairaaloiden toimintoja, ja tukea tarvitaan etenkin tulevaisuudessa.

Jari Petäjä muistuttaa Kummituen tärkeydestä.

(Kuva: HUS Helsingin yliopistollinen sairaala)

M

ITÄ YHTEISTÄ ON kotimaisella tomaatinkasvatuksella ja lastensairaaloilla? Äkkiseltään ei kovin paljon, mutta HUSin Uuden lastensairaalan toimialajohtajan ja lastenlääkärin Jari Petäjän mielestä hyvinkin paljon.

– Käytän usein vertailua, onko jokin asia sama kuin tomaatin viljely kasvihuoneissa. Meillä on kotimaista tomaattia vain siksi, että joku pitää huolta siitä, että kasvihuoneisiin syötetään jatkuvasti energiaa ja tomaateista huolehditaan. Kotimainen tomaatti katoaa heti, jos joku ei pidä erityistä huolta siitä, että kylmässä talvessa kasvihuoneet toimivat. Mielestäni sama koskee suomalaisia, huipputasoisia lastensairaaloita. Tulevaisuus on valoisa ja turvattu niin kauan kuin meillä on ihmisiä, jotka ovat sitoutuneita siihen, että lasten asia on tärkeä, Petäjä sanoo.

Kun tämä on kunnossa, sairaaloissa on Petäjän mukaan turvallista ja taso on mahdollista pitää korkeana.

– Vuosikymmenten työn jälkeen suomalainen lastensairaanhoito on ihan ehdotonta maailman huippua tasavertaisuuden ja tulosten puolesta. Tätä ei voi liikaa painottaa, mutta jos se unohtuu hetkeksikin, silloin ei ymmärretä, mitä meillä on menetettävänä.

Kummien tukea sairaaloissa tarvitaan moniin asioihin. Perinteiset kohteet ovat potilasviihtyvyys ja viimei-

sen päälle modernit laitteet. Viime vuosina Kummit on tehnyt tärkeää työtä myös lasten ja nuorten mielenterveyspuolella.

Petäjä arvioi, että soten myötä sairaaloiden arki muuttuu entistä tiukemman euron elämäksi.

– Julkisen rahoituksen käyttäminen on tulevaisuudessa entistä tiukempaa ja tarkempaa, joten Kummituen painoarvo kasvaa.

Vastuullisuus on yrityksille kilpailuetu Yksittäisten lahjoittajien lisäksi Kummeilla on tukenaan lukuisia yrityksiä, joiden arvopohja on sama kuin Kummeilla.

Vastuullisuus näkyy tämän päivän yritysmaailmassa, kun yrityksillä on erilaisia vastuullisuusohjelmia ympäristövastuusta yhteiskuntavastuuseen.

Viestintätoimisto Republicin perustaja ja kaupallisen muotoilun ja viestinnän toimiston Kaimanan toimitusjohtaja Hasse Eranka kuuluu Kummien brändityöryhmään. Hän on ollut tekemisissä yritysvastuullisuuden kanssa koko 2000-luvun. Erankan mukaan vastuullisuudesta on puhuttu yrityksissä koko se aika, mutta vasta viimeiset kymmenen vuotta tekeminen on ollut systemaattista.

– 2010-luvulla on otettu jättimäisiä askelia. Yritykset ovat siirtyneet sanoista tekoihin, Eranka sanoo.

Syitä on useita: yhteiskunnan läpinäkyvyys, joka on pakottanut yritykset lunastamaan lupauksensa, sekä kuluttajien kiinnostus.

– Yrityksiltä vaaditaan nykyään paljon enemmän läpinäkyvyyttä ja eettisyyttä kuin aiemmin. Vastuullisuus kiinnostaa kuluttajia, kumppaneita ja mediaa – eli sanojen ja tekojen pitää olla linjassa. Yritysten ymmärrys siitä, että vastuullinen toiminta ja siitä viestiminen on kilpailuetu, vahvistuu pikkuhiljaa. Uskon kuitenkin, että menee vielä muutama vuosi ennen kuin se on luonnollisena osana yritysten strategiaa. ●

Hasse Eranka tuntee yritysvastuullisuuspuolen. (Kuva: Republic)

Vastuullisuus • www.kummit.fi

25

KUMMIT LIVE: ELÄMÄ LAPSELLE 7.9.

MTV3

YHTEISTYÖ TEKSTI LAURA KOLJONEN

Hyvää hiuksia hoidattamalla

Tarra ovessa kertoo, että RainbowHair kerää lahjoituspottia Kummeille koko vuoden 2022.

(Kuva: RainbowHair)

Parturi- ja kampaamoketju RainbowHair Oy lahjoittaa osan liikkeidensä palvelumyynnistä Kummeille.

Tavoitteena on kerätä vuoden aikana pienille potilaille 15 000 euroa.

V

UODEN 2022 ALUSSA

f ranchising-yrittäjänä neljässä NewHairstoren liikkeessä toimiva parturi-kampaamoketju RainbowHairin toimitusjohtaja Tuula Kellokoski päätti keskittää kaiken vuoden aikana tehtävän hyväntekeväisyyden Lastenklinikoiden Kummeille.

– Olen aiemminkin laittanut Kummeille pieniä summia yritykseni kautta, sillä arvostan Kummien toimintaa ja sitä, että heidän tarjoamansa apu on monipuolista, Kellokoski kertoo.

Lapset ovat lähellä Kellokosken sydäntä, sillä hänellä on kaksi lasta, joilla molemmilla on neljä lasta.

– He eivät ole toistaiseksi tarvinneet erikoissairaanhoitoa, mutta moni lapsi tarvitsee. Lapsille tarjottava apu on mielestäni sen arvoista, että haluan tukea sitä.

RainbowHairin tavoitteena on kerätä vuoden aikana 15 000 euroa. Lahjoituspottiin kertyy euroja kaikesta yrityksen palvelu- ja tuotemyynnistä.

Henkilökunta täysillä mukana RainbowHairilla on neljä liikettä, joista kolme sijaitsee Vantaalla – kaksi liikettä kauppakeskus Jumbossa sekä yksi Dixin kauppakeskuksessa – ja yksi Klaukkalassa.

RainbowHair tarjoaa parturi- ja kampaamopalveluiden lisäksi parranhuoltoa, kosmetologipalveluita ja erikoispalveluna peruukkien mittatilausvalmistusta.

Liikkeissä työskentelee yhteensä 45 kampaamoyrittäjää.

– Olemme tehneet aiempinakin vuosina hyväntekeväisyyttä, ja henkilökunta tykkää todella paljon,

että tällaisia tehdään. Olemme esimerkiksi tarjonneet ilmaisia hiustenleikkuita vähävaraisten perheiden lapsille.

Kellokoski sanoo, että Kummeille kerättävän lahjoituspotin kertymistä voi seurata yrityksen Facebooksivuilta.

– Yrityksessä toivomme, että lopullinen summa auttaa mahdollisimman montaa lasta. ●

Yhteistyö • www.kummit.fi

27

KUMMIEN HALLITUS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Hallituksen jäsenten Lastenklinikoiden Kummien hallitustyöskentely muistuttaa yritysten hallitustoimintaa. Yhdessä asiassa yhdistyksen hallitus kuitenkin eroaa niistä: hallituksen jäsenet tulevat kaikki eri aloilta. Hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Tuomo ”Tumppi” Raasio kertoo, mitä hyötyä siitä on.

L

ASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN hallituk-

sen tehtävät on tarkkaan määritelty. Hallitus kerää ensisijaisesti varoja Kummien neljään tärkeään tukikohteeseen: Suomen viidelle yliopistosairaalalle, lastentautien tutkimukseen, potilasviihtyvyyteen sekä mielenterveystyöhön.

Hallitukseen kuuluu hyvin eritaustaisia ihmisiä, joilla kaikilla on sama tavoite – kerätä mahdollisimman paljon tukea pienille potilaille.

Mutta miten Kummien hallitus toimii?

Siitä kertoo hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Tuomo ”Tumppi” Raasio. Juristin koulutuksen saanut pääomasijoittaja tuli mukaan Kummien toimintaan syntymäpäiväjuhlistaan.

– Tutustuin Kummeihin 40-vuotissyntymäpäivien kautta. Vaimoni järjesti juhlat ja kannusti vieraita lahjoittamaan Lastenklinikoiden Kummeille sen sijaan, että vieraat olisivat ostaneet minulle lahjoja. Kiitos vieraiden, kokoon saatiin varteenotettava summa, ja siitä juhliin saapui henkilökohtaisesti kiittämään Kummien senaikainen toiminnanjohtaja. Mielenkiinnosta tutustuin tarkemmin Kummien toimintaan, ja näiden keskustelujen lopputuloksena minut pyydettiin mukaan Kummien toimintaan. Myöhemmin minusta tuli Kummien hallituksen puheenjohtaja, joka olen ollut nyt jo toistakymmentä vuotta.

1) Hallituksen jäsenet ovat eri aloilta Raasion mukaan Kummien hallituspohja on poikkeuksellinen. Osaamista löytyy niin lääketieteestä kuin tapahtuma-alalta ja talouspuolelta.

– Mukana on sairaaloiden edustajia, kummivaikuttajia sekä ihmisiä yritysmaailmasta ja teknologiapuolelta. Lisäksi hallituksessa on paljon yhteiskunnallista osaamista, Raasio kertoo.

Hallituksen jäsenten erilaisuus on hänen mukaansa Tuomo Raasio on Kummien hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja. Hänellä on myös pitkä kokemus yritysmaailmasta. (Kuva: Kummit)

28

www.kummit.fi • Kummien hallitus

erilaisuus on suuri etu” suuri etu, sillä Kummien kaltaisen yhdistyksen on tärkeää pysyä kärryillä eri alojen kehityksestä. Se helpottaa myös yhteistyökumppaneiden hankkimista.

– Kun järjestetään Elämä Lapselle -konsertin kaltainen massiivinen tapahtuma, on tärkeää, että meillä on hallituksessa muusikko ja ammattitapahtumajärjestäjä. Juristi hallituksessa auttaa monessa asiassa, sillä hän pystyy nopeasti kommentoimaan juridisia asioita.

Raasio toivoo, että tulevaisuudessa hallituksessa olisi vielä enemmän diversiteettiä.

Hallitus käsittelee myös periaatteellisia kysymyksiä, kuten sitä, millaisilta tahoilta tukea voidaan ottaa vastaan. Suurimmat yhteistyökumppanit hyväksytetään hallituksella.

– Säännöllisesti arvioimme kumppanien sopivuutta. On hyvä, että hallituksessa säilyy tietty kriittisyys.

2) Jäsenet työskentelevät korvauksetta Kummien hallituksessa istutaan kolme vuotta kerrallaan, ja jokainen jäsen tekee työtä pro bonona eli korvauksetta.

Erovuorossa oleva jäsen voidaan valita jatkokaudelle, mikäli halua ja osaamista löytyy. Yliopistosairaaloiden edustajilla HUSia lukuun ottamatta on hallituksessa kiertävä kahden vuoden pesti.

Yhdistyksen hallituksella on samantyyppisiä tehtäviä kuin yrityksen hallituksella, josta määrää laki.

– Hallituksen tehtäviin kuuluu paljon muodollisia asioita, kuten tilinpäätöksen hyväksyminen, nimitysasiat, talousarvion hyväksyminen, kiinteän omaisuuden myyminen ynnä muuta.

Kummien hallituksen valitsevat yhdistyksen jäsenet jokakeväisessä vuosikokouksessa, jossa käydään läpi edellisvuoden toimintakertomus ja tilinpäätös.

3) Strategiaa tarkastellaan vuosittain Yhdistyksen toimintaa viitoittaa sille luotu strategia.

– Strategiaa tarkastellaan vuosittain ja pohditaan, onko sitä tarkoitus muuttaa tai tarkentaa. Muutokset voivat tulla kyseeseen, jos toimintaympäristö on muuttunut.

Raasion mukaan strategiassa tarkastellaan myös suurimpia lahjoitusvarojen jakoon liittyviä muutoksia. Rahan jakautuminen on tarkkaan määritelty: 30 prosenttia tuotosta jaetaan tutkimustyöhön, loput viiden eri yliopistosairaalan kesken.

Kummien hallituksessa istutaan kolme vuotta kerrallaan, ja jokainen jäsen tekee työtä pro bonona eli korvauksetta.

– Kummit voi ohjata varoja tietyn tyyppisiin tehtäviin. Esimerkiksi viime vuosina esille on noussut mielenterveysasiat. Kummeilla saattaa olla myös erilaisia teemavuosia, jolloin keskitytään erityisesti johonkin tiettyyn kohteeseen.

Strateginen muutos on myös se, että Kummit on nykyään entistä aktiivisempi omassa toiminnassaan.

Tästä esimerkkinä on juuri edellä mainittu mielenterveystyö.

– Kun meillä on tietoa koko kentästä, voimme olla aloitteellisia. Sen jälkeen alamme hakea kummeja, jotka puhuvat näistä asioista. Kummit ei siis ainoastaan kerää rahaa, vaan voi tehdä nostoja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kaikki kuitenkin tähtää siihen, että saataisiin kerättyä varoja pienille potilaille.

4) Kaikkien jäsenten asiantuntemus halutaan saada käyttöön Hallituksessa hyväksytetään kaikki Kummien isot pääyhteistyökumppanit ja suurimmat hankkeet.

– Hallituksessa käsitellään myös kaikki periaatteelliset tai hankalat asiat. Muuten hallitus ei puutu Kummien jokapäiväiseen tekemiseen.

Hallituksessa istuu Raasion mukaan oman alansa ”kovia tyyppejä”, ja kaikkien ammattitaito halutaan saada käyttöön.

– Jos havaitsemme, että tiettyä osaamista puuttuu, alamme kartoittaa henkilöitä, joilla tätä osaamista olisi.

5) Itsearviointi yhtenä työkaluna Yritysmaailmasta tuttu itsearviointi on käytössä myös Kummien hallituksessa. Käytännössä itsearviointi tarkoittaa sitä, että hallitus arvioi tasaisin väliajoin muun muassa sitä, miten se pärjää ja onko se saavuttanut tavoitteitaan.

– Käymme myös läpi, onko toimintamme tehokasta, saammeko kasaan laadukasta materiaalia, onko meillä hyviä keskusteluja, miten kokouksia johdetaan ynnä muuta. Pohdimme jatkuvasti keinoja, joilla voisimme parantaa tekemistämme. ●

Kummien hallitukseen kuuluvat: Tuomo Raasio (puheenjohtaja), Leea Vartia, Repe Harmanen, Kimmo Laiho, Sirpa Smolsky, Anna-Liisa Tilus, Marja-Leena Lähdeaho, Kaija-Leena Kolho, Jari Petäjä ja Lauri Ollari.

Kummien hallitus • www.kummit.fi

29

KUMPPANEITA

KUMMIEN YHTEISTYÖKUMPPANEITA

30

Pepsodent

Laakkonen

Atria

Lahjoita hymy! Pepsodent lahjoittaa myydyistä Pepsodent-tuotteista osan pienten potilaiden hyväksi ja on myös yksi Kummien pääyhteistyökumppaneista.

Laakkonen on Kummien pääyhteistyökumppani ja mukana tukemassa lasten ja nuorten mielenterveyttä Mielen tila -kampanjassa. Aiempina vuosina yhteistyön avulla on tuettu myös lasten syöpätautien tutkimusta sekä sydänkirurgiaa Suomessa.

Atria on Kummien uusi pääyhteistyökumppani vuonna 2022. Atrian ja Kummien yhteistyöllä vaikutetaan lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin.

3stepIT

Click Henkilöstöpalvelut

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Kummien pitkäaikainen yhteistyökumppani 3stepIT kerää vuonna 2022 lahjoitusta Kummien tukemaan valtakunnalliseen elvytysnukkehankkeeseen sekä toimii Kummit Golf -tapahtuman sponsorina.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Uudelle lastensairaalalle.

Aqua Lapland/Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla Kummit-lähdevesipullon ja -kanisterin myynnistä osan pienten potilaiden hyväksi. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Laatukoru

New Hairstore

Novita

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat myydyistä Teemu-nalle-tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä muiden valittujen tuotteiden myynnistä 10 % Kummien toiminnan tukemiseen

Käyttämällä seuraavien liikkeiden kampaamo- ja parturipalveluita olet tukemassa pienten potilaiden parasta mahdollista hoitoa: New Hairstore Jumbo, American Crew Jumbo, New Hairstore Dixi ja New Hairstore Klaukkala.

Novita ja koko Suomen neulontayhteisö ovat mukana tukemassa lasten ja nuorten mielenterveyttä osallistumalla Mielen tila -kampanjan tukemiseen.

Scania

Xylem

Scania haluaa aktiivisesti ja arvojensa mukaisesti osallistua Kummit-yhteistyön välityksellä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Suomessa.

Watermark-keräyksessä Xylem on yhdistänyt voimansa Dahlin, NIBEN, Flowplussan, Unidrainin ja Wavinin kanssa. Yhdessä kerätään varoja lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.

www.kummit.fi • Kumppaneita

KUMMITASSUTOHJELMA

Aamiaisen ja kehonhuollon jälkeen oululaisäidit pääsivät nauttimaan Martta Leskelän sointukylpylästä kauniissa miljöössä. (Kuva: Jaana Roos)

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Äitien virkistyspäivää päästiin jälleen viettämään

Kuopion äitien päivän kruunasi Downton Abbey -elokuva. Paikallinen taksiyritys tarjosi matkat paikasta toiseen. (Kuva: Jaana Roos)

Kummien järjestämä virkistyspäivä toi hetken hengähdystauon potilasperheiden äideille ympäri Suomen. Syksyllä vuorossa ovat potilasperheiden isät.

P

OTILASPERHEIDEN VANHEMPIEN VIRKISTYSPÄIVÄT ovat

Positiivisen psykologian luennoitsija Johanna Huhtamäki puhui vanhemmille menetyksestä ja mahdollisuudesta.

(Kuva: Jaana Roos)

olleet muutaman vuoden tauolla koronapandemian vuoksi, mutta tänä keväänä niitä päästiin jälleen järjestämään.

Kummit tarjosi kaikkien yliopistosairaala-alueiden äideille pienen irtioton arjesta.

– Virkistyspäivän tarkoitus on, että vanhemmat saavat hetken aikaa hengähtää ja pohtia tai olla pohtimatta jotakin muuta kuin potilasperhearkea, sanoo Kummien projektipäällikkö Jaana Roos.

Virkistyspäivät tarjoavat usein myös vertaistukea vanhemmille.

– Halutessaan virkistyspäivissä pääsee puhumaan asioista samaa kokeneiden vanhempien kanssa. Toisille isoin anti on nauttia siitä, että kerrankin joku toinen on suunnitellut päivän ohjelman ja itse voi rentoutua. ●

Kuopiossa rentouduttiin myös kylpylän poreissa ja käsien parafiinihoidossa. (Kuva: Jaana Roos)

Kummit kiittää: Kunnonpaikka, Kino Kuvakukko, VieVie, Scandic Oulu City, Scandic Atlas, Martta Leskelä, Tallink Silja, M & M Kuntotalo, Johanna Huhtamäki, Mielen Telakka ja Jenika Silosuo, Mia Kajosmäki, Cotone Hyvinvointi Oy, Anne Marika Ojanen Kummitassut-ohjelma • www.kummit.fi

31

Kummien pitkäaikaisen yhteistyökumppanin MTV:n järjestämä Suomi Areena Goes Media käsitteli myös television voimaa hyväntekeväisyyden mahdollistajana.

YHTEISTYÖ

K

Paneelikeskustelussa pohdittiin hyväntekeväisyyttä televisiossa.

(Kuva: Onni Ojala / MTV)

TEKSTI LAURA KOLJONEN

MTV mukana tekemässä hyvää TEKSTI LAURA KOLJONEN

Hyvän mielen konsertit starttasivat

32

www.kummit.fi • Yhteistyö

UMMIEN PITKÄAIKAINEN yhteistyökumppani MTV järjesti huhtikuussa tapahtuman nimeltään Suomi Areena Goes Media. Helsingin Pasilan kauppakeskus Triplassa järjestetty tapahtuma oli kaikille avoin. Paikalla oli myös Kummit.

Kummien ja Maikkarin pitkäjänteinen yhteistyö on mahdollistanut suomalaisten tavoittamisen jo vuosikymmenien ajan. Maikkari on aina ollut Kummien suurimpien varainhankintakonserttien, Elämä Lapselle- ja JouluMielellekonserttien, kotikanava. Konsertit ovat televisiossa todella suosittuja ja tavoittavat Maikkarin kautta satojatuhansia suomalaisia kotisohvilta. Näin saadaan iso apu pienille potilaille.

Suomi Areena Goes Media -tapahtuman yhtenä paneelikeskusteluna käsiteltiin nimenomaan television hyväntekeväisyyttä. Keskustelemassa olivat Kummien hallituksen kunniajäsen ja pitkäaikainen kummi Pirjo Nuotio, MTV:n kanavajohtaja Iina Eloranta sekä koomikko-näyttelijä Janne Kataja. Paneelin juonsi näyttelijä Ernest Lawson. ●

Suomen Lions-liitto järjesti huhtikuussa kolme Hyvän mielen konserttia kahdessa piirissään, Porissa ja Keminmaalla. Loput konsertit järjestetään syksyllä, ja konserttien tuotto ohjataan Kummeille.

V

UODEN 2019 LOPUSSA Kummit ja Suomen

Lions-liitto solmivat yhteistyösopimuksen. Tarkoituksena oli kerätä Kummeille 100 000 euroa Lionsien 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Varat haluttiin kohdentaa lasten syöpätautien tutkimukseen, hoitomenetelmien kehittämiseen ja lapsipotilaiden tukemiseen sairaaloissa.

Juhlavuosi oli tarkoitus käynnistää ympäri Suomen järjestettävillä konserteilla. Koronapandemia kuitenkin muutti suunnitelmia, ja konsertit jouduttiin siirtämään hamaan tulevaisuuteen. Viime vuonna Lionsit ovat keränneet Kummeille varoja vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa myymällä kirurgisesti pakattuja kasvomaskeja.

Huhtikuussa päästiin vihdoin järjestämään ensimmäiset Hyvän mielen konsertit Keminmaalla, Huittisissa ja Porissa.

– Alun perin meidän piti järjestää konsertit yliopistosairaalapaikkakunnilla, mutta päädyimme järjestämään ne piirikohtaisesti. Se on osoittautumassa toimivammaksi ratkaisuksi, sanoo Lionsien kumppanuusjohtaja Veikko Teerioja.

Lionseilla on Suomessa 14 piiriä, joissa järjestetään syys-lokakuun aikana vähintään yksi konsertti per piiri. ●

KUVA: UNSPLASH /IMANI BAHATI

KUMMIEN TUEN OSA-ALUEET 2/ 4

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Mielenterveystyö vaatii osaamista, hoito-ohjelmia ja resursseja Lasten ja nuorten hyväksi tehtävä mielenterveystyö on yksi Kummien tärkeistä tukiohjelmista. Muutama vuosi sitten lanseerattu Mielen tila -hanke

L

pyrkii tarjoamaan apua näyttöön perustuvien hoitomenetelmien avulla.

ASTEN JA NUORTEN mielenterveyden ongel-

mat ovat kasvava ilmiö, ja arviolta jopa viidesosa suomalaisista lapsista ja nuorista kärsii erilaisista mielenterveyden häiriöistä, kuten ahdistuneisuushäiriöstä.

Tästä syystä Kummit on nostanut yhdeksi keskeisistä tukiohjelmistaan mielenterveystyön. Kummien mielenterveystyö laajentui vuonna 2020 Mielen tila -kampanjalla.

Apua lapsille ja nuorille pyritään tuomaan näyttöön perustuvien hoito-ohjelmien kautta. Sellaisia ovat ahdistuneisuushäiriöön apua tuova Australiassa kehitetty Cool Kids sekä itsetuhoisille ja tunnesäätelyn ongelmien kanssa kamppaileville lapsille ja nuorille suunnattu DKT eli dialektinen käyttäytymisterapia.

Molemmat hoito-ohjelmat ovat perhelähtöisiä ja intensiivisiä, ja tapaamisiin osallistuvat lapsen tai nuoren lisäksi tämän vanhemmat.

Hoito-ohjelmien lisäksi Kummien tuella on tuotettu muun muassa traumatietoisuutta sairaaloiden henkilökunnalle lisäävä koulutuskokonaisuus.

Erikoissairaanhoito kouluttaa osaajia Kummien tuella Molemmat hoito-ohjelmat – sekä Cool Kids että DKT – ovat olleet käytössä erikoissairaanhoidon puolella esimerkiksi HUSissa. Molemmista on myös tutkimusnäyttöä; Cool Kids -ohjelman läpikäyneistä jopa 60 prosenttia ei enää täyttänyt ahdistuneisuushäiriön diagnoosia tapaamisten päätyttyä.

– HUSissa oli käytetty ahdistuksen hoitoon Cool Kidsiä jo muutaman vuoden ajan, ja siitä oli saatu hyviä tuloksia. Näimme, että meillä oli hieno tilaisuus lähteä levittämään samaa menetelmää valtakunnallisesti kaikkien yliopistosairaaloiden ja sitä kautta myös

kuntien saataville, sanoo Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli.

Cool Kidsiin liittyvät koulutukset ovat olleet hyvässä vauhdissa ympäri Suomen jo pidemmän aikaa. Tähän mennessä HUSin erikoissairaanhoidon ammattilaiset ovat Kummien tuella kouluttaneet valtakunnallisesti yli 120 Cool Kids -menetelmäohjaajaa, ja hoitomenetelmä on käytössä jo kaikissa yliopistosairaaloissa. Sen lisäksi hoito-ohjelmassa käytettäviä tukimateriaaleja on käännetty suomeksi ja päivitetty.

Cool Kidsin koulutuskokonaisuudesta ollaan parhaillaan rakentamassa verkkopohjaista koulutusalustaa. Se mahdollistaa sen, että osan koulutuksesta voi suorittaa verkossa.

Cool Kidsin perässä Mielen tila -hankkeeseen tuotu DKT halutaan niin ikään osaksi lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian hoitovalikkoa.

DKT eroaa Cool Kidsistä siinä mielessä, että se on käytössä vain erikoissairaanhoidossa, ei perustasolla.

Mielenterveystyön tukeminen koetaan tärkeäksi Mediassa lasten ja nuorten mielenterveysongelmista puhutaan paljon, mutta resursseja uupuu. Mielenkiintoa aihetta kohtaan kuitenkin on, ja Kummien työtä tukemaan on lähtenyt useita yrityksiä ja muita tahoja.

– Yhteiskunnallisia asioita seuraavien yritysten agendalla on toimia vaikuttavasti yhteisten asioiden eteen, ja mielenterveyden tuki koetaan yhdeksi tärkeimmistä kohteista tulevaisuuden terveyden osaalueista, Rapeli kertoo.

Rapeli sanoo, että Kummien tuella voidaan käynnistää ja organisoida hankkeita, joihin ei muuten olisi mahdollisuuksia.

– Esimerkiksi Cool Kids -hankkeessa synnytettiin kokonaan uusi tapa ohjata ja koordinoida hoitomenetelmän jalkauttamista valtakunnallisesti. ● Kummien tuen osa-alueet 2 / 4 • www.kummit.fi

33

YLIOPISTOSAIRAALAT

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Kun puhutaan lasten sairauksista, tieto on murusina maailmalla” Professori ja HUSin erityispediatrian linjajohtaja, ylilääkäri sekä Kummien jäsen Eero Jokinen jäi eläkkeelle 41 vuoden työuran päätteeksi.

Työssään hän nautti eniten potilasperheen kohtaamisesta.

S

UURI YLEISÖ EI USEINKAAN TIEDÄ, miten laaja-alaista työtä Kummit tekee, sanoo Eero Jokinen.

Jokinen jäi toukokuussa eläkkeelle HUSista, jossa hän toimi erityispediatrian linjajohtajana ja ylilääkärinä pitkään.

Hän on myös Kummien jäsen ja tehnyt pitkään yhteistyötä yhdistyksen kanssa. Jokisen muistot Kummeista ovat jo HUSin Lastenklinikalta, ajalta ennen Uutta lastensairaalaa.

Jokinen on nähnyt sairaalasta käsin, millainen merkitys pienille potilaille tehdyillä lahjoituksilla on – oli kyse sitten laitelahjoituksista tai potilasviihtyvyyteen ohjatuista varoista.

Hänen mukaansa suurin osa laitteista saadaan budjetoitua, mutta sairaaloissa on paljon asioita ja hankintoja, jotka jäävät budjetin ulkopuolelle tai niihin olisi varaa vasta useamman vuoden kuluttua.

– Tällaisia ovat muun muassa uudet projektit ja tutkimustyö. Kummien rahoituksen kautta niiden käynnistäminen on huomattavasti nopeampaa, ja sairaaloissa on mahdollista aloittaa sellaisiakin projekteja, joiden onnistumisesta ei ole täyttä varmuutta.

Kummien tuki ei voi korvata lakisääteisiä hankintoja. Sairaaloiden budjetit keskittyvät peruslääketieteeseen ja palkkoihin, mutta niin sanottuun sairaaloiden pehmeämpään puoleen budjetti ei useinkaan veny.

– Pehmeä puoli huomioi lapset ja heidän perheensä, ja sen avulla tuetaan hyvin olennaisella tavalla lapsen toipumista ja paranemista, Jokinen sanoo.

34

www.kummit.fi • Yliopistosairaalat

Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee potilasviihtyvyyteen kuuluvat sairaalaklovnit, joihin sairaaloiden on mahdollista käyttää Kummien lahjoitusvaroja.

– Se on ihan todistettua, että jos sairaalaklovnit ovat lapsen mukana menossa leikkaussaliin, esilääkityksen ja kipulääkityksen tarve vähenee. Klovnit myös tuovat lapselle hauskoja kokemuksia, mikä vaikuttaa lapsen mielialaan ja muistoihin sairaala-ajasta.

Laajat verkostot ovat lääkärille elinehto Jokinen valmistui lääkäriksi 41 vuotta sitten, vuonna 1981. Ensimmäinen työpaikka oli terveyskeskuslääkärin pesti Pöytyän kunnassa, Varsinais-Suomessa.

Sen jälkeen Jokinen työskenteli Turun yliopistollisessa sairaalassa, TYKSissä, ja väitteli lääketieteen kirurgian tohtoriksi.

Erikoistumisalakseen hän valitsi lastentaudit ja lasten kardiologian.

Vuosina 1992–1994 Jokinen opiskeli UT Southwestern Medical Centerissä Dallasissa, molekyylikardiologian yksikössä. Yhdysvalloissa Jokisen mukana oli koko perhe: vaimo ja kolme lasta.

– Ne olivat mukavia vuosia, ja lapset oppivat kielen. Itselleni ulkomailta saatu oppi oli enemmän kuin pelkkä molekyyligenetiikan oppi. Yhdysvalloissa tutus-

Professori Eero Jokinen on urallaan nähnyt, miten lasten sairaanhoito on kehittynyt. Nykyään moni hoito räätälöidään potilaan mukaan.

(Kuva: Laura Koljonen)

”Lapset myös ymmärtävät paljon enemmän asioita kuin uskotaankaan, ja siksi on tärkeää kertoa heille asioista rehellisesti.”

tuin moniin oman alani huippuihin ja tuleviin huippuihin ja opin näkemään, että asioita voi tehdä monella eri tavalla – ettei oma totuus ole ainoa totuus.

Eräänlainen yksisilmäisyys karisi.

Samalla huomasin, että Suomen lääketieteen tasossa ei ole mitään hävettävää.

Jokinen sanoo, että Suomi on pieni maa, ja siksi lääkäreiden ja tutkijoiden kansainväliset verkostot ovat niin tärkeitä. Opiskeluvuosien kontaktit sekä Suomessa että ulkomailla muuttuvat vuosien kuluessa lääkärille elintärkeiksi.

Jokinen on uransa aikana ollut myös aktiivinen luennoitsija kansainvälisissä lääketieteellisissä kongresseissa.

– Kun puhutaan lasten sairauksista, kyse on kuitenkin aika harvinaisista sairauksista, ja silloin myös tieto on murusina maailmalla. Joskus se puuttuva tiedonmurunen saattaa löytyä omista verkostoista.

Jokinen sanoo, että joissakin tapauksissa esimerkiksi kansainvälinen asiantuntija saattaa tulla Suomeen leikkaamaan, tai toisinpäin.

– On aina helpompi konsultoida kollegaa, jonka kanssa on istunut samassa kokouksessa tai kahvipöydässä. Erityisesti pienen maan edustajan pitää olla verkostoitunut, sillä meillä ei ole asiantuntijoita kaikkeen.

Jokinen myös muistuttaa, että Suomi on terveydenhuollon huippumaa, jonka tieto- ja taitomäärää pitää ja kannattaa esitellä maailmalla.

– Muun muassa elinsiirtojen osalta olemme selvästi parempia kuin Euroopassa keskimäärin, ja keskosten hoidon suhteen olemme maailman viiden parhaan prosentin joukossa.

”Lapset ymmärtävät enemmän kuin uskotaankaan” Jokinen aloitti työt Helsingin Lastenklinikalla vuonna 1996. Siirto TYKSistä HUSiin oli pitkän maanittelun tulos.

Ensin Jokinen reissasi Helsingin ja Turun väliä, kun vaimo ja kolme lasta asuivat Turussa. Kahden vuoden kuluttua perhe muutti Helsinkiin.

Potilastyön ohessa Jokinen on julkaissut 200 artikkelia, yli 70 kirjan kappaletta ja ohjannut 12 väitöskirjaa.

– Urani on vaatinut tarkkaa aikatauluttamista. Työn lisäksi olen pitänyt huolta vapaa-ajastani ja levosta. Illat ovat vapaa-aikaani ja niihin kuuluu liikunta, harrastukset ja perheen kanssa vietetty aika.

Jokinen sanoo nauttineensa työssään erityisesti potilaan ja perheen vuorovaikutuksesta. Se on hänen mielestään lääkärin työn ydintä.

– Kun vuorovaikutus on kunnossa, silloin on helpompi kertoa perheelle myös ikäviä asioita. Lääkäri

Yliopistosairaalat • www.kummit.fi

35

Sairaaloiden budjetit keskittyvät peruslääketieteeseen ja palkkoihin, mutta niin sanottuun sairaaloiden pehmeämpään puoleen budjetti ei useinkaan veny.

– Pehmeä puoli huomioi lapset ja heidän perheensä, ja sen avulla tuetaan hyvin olennaisella tavalla lapsen toipumista ja paranemista, Jokinen sanoo. tekee toimenpiteitä, mutta vuorovaikutuksella on paljon vaikutusta potilaan omaan mielialaan, tahtoon ja toiveisiin.

Jokinen sanoo, että lapset myös ymmärtävät paljon enemmän asioita kuin uskotaankaan, ja siksi on tärkeää kertoa heille asioista rehellisesti.

Jokin aikaa sitten hän oli luennoimassa aikuisille, jotka olivat olleet sydänoperaatiossa lapsena. Eräs keskiikäinen nainen muisteli, miten hänet pistettiin käytävään odottamaan joka kerta, kun lääkäri keskusteli hänen äitinsä kanssa.

– Kuusivuotias oli kuitenkin pystynyt joka kerta arvioimaan äidin eleistä, milloin uutiset eivät olleet hyviä. Mielestäni lapsille pitäisi voida kertoa asioista ikätasoisesti. Lapset ottavat asiat asioina ja suhtautuvat niihin yleensä ilman ennakkoluuloja. ●

36

www.kummit.fi • Yliopistosairaalat

Eero Jokinen on myös kokenut luennoitsija.

(Kuva: HUS Helsingin yliopistollinen sairaala)

Tässä juttusarjassa tutustutaan Kummivaikuttajiin

KUMMI-KAVERIKIRJA

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Lapset ovat kaiken keskipiste, mutta on myös ollut tärkeää kohdata potilaiden vanhempia” Näyttelijä Sanna Saarijärvi on ollut mukana Kummien toiminnassa 1990-luvulta asti. Hänelle erityisen läheisiä tukikohteita ovat potilasviihtyvyys ja laitehankinnat.

Olen ollut mukana Kummien toiminnassa….

1990-luvulta eli alusta asti. Ensimmäinen iso tapahtumani kummina oli Olympiastadionilla Elämä lapselle -konsertin juontaminen kesällä 1994. Olen vuosien varrella juontanut ja laulanut lukuisissa Kummien tapahtumissa, sekä ajanut rallia, keilannut ja tehnyt vaikka mitä.

Erityisen tärkeä osa-alue Kummien toiminnassa on… useampi

osa-alue, mutta henkilökohtaisesti olen kokenut voimakkaimmin potilasviihtyvyyden ja laitehankinnat. Olen kierrellyt Lastenklinikoilla esiintymässä lapsille ja ollut mukana järjestämässä erilaisia aktiviteetteja tuomaan iloa ja helpotusta pienten potilaiden sairaalaarkeen. Laitehankinnoista tulee mieleeni keskoskaappi, jonka saimme hankittua organisoimallani joulutapahtumalla pienellä esiintyjäporukalla. Oli liikuttavaa päästä näkemään keskoskaappi myöhemmin toiminnassa Lastenklinikalla.

vaikea sanoa.

Lähes 30 kummivuoteeni liittyy paljon hyviä muistoja ja kohtaamisia. Lapset ovat kaiken keskipiste, mutta on myös ollut tärkeää kohdata potilaiden vanhempia ja olla tuomassa iloa ja hengähdystaukoja heidän haastavaan arkeensa. Usein siihen on liittynyt teatteri.

Näyttelijänä on ollut hienoa olla järjestämässä vanhempien tapahtumia juuri teatterissa.

Mieleenpainuvin muistoni on.

i (oik.) osallistui muun Vuonna 2021 Sanna Saarijärv ssa Teemu-nallen muassa Kummit Golfiin. Kuva Pirjo Nuotio. (Kuva: kanssa poseeraa uutisankkuri Laura Koljonen)

Lastenklinikoiden Kummina haluan vaikuttaa /

kaikin tavoin. Kummitoiminta on laajaa ja olen osallistunut lukuisiin näkyviin tapahtumiin. Mutta aivan yhtä tärkeää ovat olleet monet pienet näkymättömät tapahtumat esimerkiksi tärkeiden yhteistyökumppaneiden kanssa tai ne pienet kummivierailut sairaalassa.

Usein tunteet ovat olleet pinnassa, ja välillä on ollut vaikeaa käsitellä näkemäänsä ja kokemaansa. Varsinkin sen jälkeen, kun itse sain lapsia. tukea / auttaa…

Minulle kummityössä on merkityksellisintä…

kokemus, että työpanoksellani ja osallistumisellani pystyn auttamaan – ja se tuntuu hyvältä ja merkitykselliseltä. Lapset ovat tärkeintä, heidän auttaminen ja tukeminen. Kummit tuntuu edelleen parhaalta hyväntekeväisyyskohteelta.

Kummi-kaverikirja • ww.kummit.fi

37

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Seurat päättävät, millä keinoin he keräävät varoja” Tänä vuonna startannut Kummien ja ruokatalo Atrian yhteistyö pyrkii keräämään varoja Kummien Mielen tila -hankkeeseen. Yhteistyön yhtenä osana Atria haastaa urheiluseurakumppaninsa keräämään varoja lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseksi.

A

TRIA LANSEERASI ALKUVUODESTA Hyvä

mieli heijastuu -kampanjansa, jonka avulla se haluaa suunnata huomion lasten ja nuorten mielenterveyteen ja tuoda aiheen perheiden ruokapöytäkeskusteluihin. Samalla se kerää varoja Lastenklinikoiden Kummien mielenterveystyöhön eli Mielen tila -hankkeeseen.

Tämän vuoden aikana Atria tukee Kummien tekemää mielenterveystyötä 60 000 eurolla.

Osana yhteistyötä ruokatalo on haastanut urheiluseurakumppaninsa mukaan keräämään varoja tärkeään kohteeseen.

LIITY TIIMIIN 38

www.kummit.fi • Mielen tila

– Seuroilla on keräysaikaa joulukuuhun saakka, sanoo Atrian Susanna Varonen. (Kuva: Atria)

Keräykseen nämä osallistuvat omalla keräyslippaalla.

– Seurat päättävät, millä keinoin he keräävät varoja.

Lippukaupassa voi olla vaikkapa Hyvä mieli heijastuu -lippupaketti tai fanituotemyynnistä voidaan ohjata osa keräykseen. Syksyllä tiedämme, miten olemme onnistuneet. Aikaa potin kartuttamiseen on joulukuuhun asti, sanoo Atrian toimitusjohtajan assistentti Susanna Varonen.

Seurojen oman keräyslippaan lisäksi Atrialla on haastettu mukaan myös omaa henkilökuntaa.

Lipun ostaja tekee päätöksen Atria on haastanut mukaan muun muassa Superpesisseuroja.

Susanna Varonen sanoo, että suhtautuminen on ollut seurapuolella positiivista sekä aiheen että toteutuksen suhteen.

Tällä hetkellä mukana on kymmenkunta seuraa, joista yksi on eteläpohjalainen Superpesisseura JymyJussit. Normaalioloissa JymyJussien otteluita on seuraamassa tuhatpäinen yleisö.

JymyJussien hallituksen puheenjohtaja Ossi Viljanen kertoo, että seura haluaa olla mukana tukemassa tämänkaltaista työtä.

– Lippukaupassamme on myynnissä erilaisia lippupaketteja ja yksittäisiä lippuja, joiden tuotosta ohjataan kymmenen prosenttia Kummien Mielen tila -hankkeeseen.

Viljanen sanoo, että tällä tapaa keräys on mahdollista tehdä yksinkertaisesti ja helposti.

– Emme ole aiemmin tehneet tämänkaltaista keräystä ja tämä on hieno idea. Meille on kunnia-asia olla mukana. ●

TAPATURMATIETOISKU 2/4 TEKSTI LAURA KOLJONEN

Trampoliinilla hyppely on hyvää liikuntaa, mutta pari juttua kannattaa muistaa Kesäkuukausina lastensairaaloita työllistävät erilaiset trampoliinivammat.

Silloin esimerkiksi HUSin Uuden lastensairaalan päivystyksessä trampoliinivammoja hoidetaan päivittäin.

K

UN LUMET KEVÄISIN SULAVAT, monessa

lastensairaanhoidon yksikössä alkaa tietty potilasryhmä korostua: trampoliinilla itsensä loukanneet lapset.

HUSin Uuden lastensairaalan lastenortopedi Topi Laaksonen kertoo, että kesä-, heinä- ja elokuun aikana tilastot näyttävät lukua 90 – eli Uudessa lastensairaalassa keskimäärin yhdellä potilaalla päivässä todetaan luun murtuma trampoliinihyppelyn seurauksena. Pienet vammat, kuten nyrjähdykset, hoidetaan yleensä terveyskeskuksessa.

– Puolet meille tulevista tramppavammoista on erilaisia murtumia, kuten kyynärvarren murtumia, Laaksonen sanoo.

Se syntyy yleensä siten, että käsi jää lapsen alle tai sillä otetaan vastaan ja yläraaja vääntyy huonoon asentoon. Jalkoihin tulevia tramppamurtumia ovat yleensä säärimurtumat.

– Yleensä trampoliinivamma syntyy silloin, kun lapsi osuu trampoliinin sivuun tai tippuu trampoliinilta. Tosin nykyään trampoliineissa on turvaverkot, joten tällaisia putoamisia on vähemmän, Laaksonen sanoo.

Lapsilla murtumat ovat erilaisia kuin aikuisilla Laaksosella on myös hyviä uutisia: lasten luiden luutumistaipumus on aivan eri luokkaa kuin aikuisilla, sillä lasten luut kasvavat.

– Jos lapsi murtaa kätensä ja se on kipsillä hoidettavissa, toipumisaika on yleensä pari kuukautta. Alaraajan murtuma paranee hieman pidempään. Riippuu toki siitä, miten liikeradat ovat palautuneet.

Toisin sanoen, jos lapsi murtaa kätensä alkukesästä, loppukesällä saattaa odottaa paluu trampoliinille.

Aikuiselle Laaksonen sen sijaan joutuisi sanomaan, että ”ei kyllä onnistu”.

Luiden luutumiseen vaikuttaa lapsen ikä. Lastensairaaloissa murtumat jaotellaan kolmeen ikäryhmään: alle 6-vuotiaat, 6–10-vuotiaat ja teinit.

Mitä pienempi lapsi, sitä rustoisempi, eli joustavampi, luu.

Topi Laaksonen hoitaa työssään muun muassa trampoliinihyppelystä aiheutuvia vammoja. (Kuva: HUS Helsingin yliopistollinen sairaala)

– Jos miettii vaikkapa kävelemään opettelevaa lasta, on ihan normaalia, että tämä putoaa pepulleen noin 50 kertaa päivässä. Lapsi ei ole millänsäkään, mutta jos aikuinen kaatuu 50 kertaa päivässä, hänestä todennäköisesti tulee ”invalidi”.

Lapset myös saavat erilaisia murtumia kuin aikuiset.

– Aikuisen luu murtuu vähän niin kuin lasi. Lapsilla yleisempiä ovat ryppy- ja niin sanotut pajunvitsamurtumat.

Uskomattomat temput ja tuplapomppu pois Topi Laaksosen mukaan trampoliinilla hyppely on hyvää ja kivaa liikuntaa, joka parantaa koordinaatiokykyä.

– En siis missään nimessä vastusta trampoliinilla hyppelyä. Parilla jutulla vammoja saa kuitenkin vähennettyä.

Laaksonen luopuisi esimerkiksi liian vaativien temppujen, kuten moninkertaisten volttien, yrittämisestä.

– Niiden seurauksena lapsi saattaa pudota niskoilleen, ja se on yleensä vakavin tramppavamma. Onneksi kuitenkin harvinainen.

Myös niin sanottu tuplapomppu on syynä moneen trampoliinivammaan. Kun trampoliinilla hyppii useampi kuin yksi henkilö, toisen voi saada samanaikaisella hypyllä ponnautettua korkealle.

– Isommat lapset saattavat pompauttaa pienemmän ja kevyemmän lapsen vahingossa jopa turvaverkon yli. Siksi kannattaa hyppiä yksin, ja pienten lasten aikuisten valvonnassa. ● Tapaturmatietoisku 2/ 4 • www.kummit.fi

39

YHTEISTYÖ

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Haluamme kohdistaa tukemme kaikkiin Suomen yliopistosairaaloihin” Julkisivu-urakointiin erikoistunut SL Rappaus haluaa olla vastuullinen työnantaja. Siihen kuuluu olennaisena osana yritysvastuullisuus ja Kummien tukeminen.

R

AKENNUSALALLA TOIMIVA SL Rappaus on

ollut tukemassa Kummeja jo useampana vuotena. SL Rappaus on vuonna 2005 perustettu yritys, joka julkisivu-urakoinnin lisäksi tekee asuntojen ja koulujen sekä muiden julkisten rakennusten sisäpuolen tasoite- ja maalausurakointia.

Viime vuonna yritys teki muun muassa Tampereen Nokia Arenan tasoite-ja maalaustyöt.

SL Rappaus toimii usealla paikkakunnalla: Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla sekä pääkaupunkiseudulla. (Kuva: SL Rappaus)

Ensimmäisen lahjoituksen yritys teki vuonna 2019, kun se halusi ohjata joululahjarahat hyvään tarkoitukseen.

SL Rappauksen toimistoassistentti Sirpa Lankinen sanoo, että yrityksessä tehtiin taustatyötä, jotta oikea kohde löytyisi.

– Aiemmin olimme tukeneet lähinnä urheiluseuroja, mutta Kummit oli ensimmäinen isompi toimija, jolle lahjoitimme. Haluamme kohdistaa tukemme kaikkiin Suomen yliopistosairaaloihin, sillä meille on tärkeää, että varat ohjataan kaikille lapsille ja nuorille, Lankinen sanoo.

SL Rappauksen toimitusjohtajan Sami Lankisen mukaan vastuullisuus on yrityksessä itsestään selvä asia.

– Ihan samalla tavalla kuin vastuullisuus liittyy vaikkapa työntekijöidemme työturvallisuuteen, yrityksen vakavaraisuuteen sekä siihen, että suoritamme työn sovitussa aikataulussa ja laadukkaasti, olemme mukana tukemassa niitä, jotka tarvitsevat apua.

Tämän vuoden lahjoitus vielä päättämättä Yritys on pyrkinyt haastamaan mukaan myös muita rakennusalan yrityksiä.

– Olemme katsoneet Elämä Lapselle -konserttia sillä silmällä, että kuka on lähtenyt mukaan, Sirpa Lankinen sanoo.

Toistaiseksi yritys on lahjoittanut Kummien yleispottiin, joka ohjataan kaikkiin Kummien tärkeisiin tukiohjelmiin. Tämän vuoden lahjoituksen suhteen asia on vielä pohdinnassa.

– Etenkin nyt koronapandemian ajan on puhuttu paljon lasten ja nuorten mielenterveysongelmista, joten se voi olla yksi hyvä vaihtoehto tänä vuonna. ●

40

www.kummit.fi • Yhteistyö

TEKSTI JA KUVAT HEIDI FORSELL

”Tänään kontrollissa oli kaikki hyvin”

POTILASPERHEKUULUMISIA

Pienen sydänpotilaan äiti, Heidi Forsell, piti kuvapäiväkirjaa lapsen kontrollikäynnistä.

KUVA: UNSPLASH /JOYFULCAPTURES

Tänään kontrollissa kaikki tutkimukset olivat tuttuja juttuja. Sydämen ultraäänitutkimuksen ajan ”palvelusväki” toimii ohjelmapalveluna.

Tutkimuksissa on nähty kyllä monenlaista sirkusta, jotta on saatu lapsi pysymään paikallaan. Ennen ultraäänitutkimus hoidettiin äidin sylis y sä, mutta nyt potilas haluaa jo pötköttää itse. hhal

kulkenut Orava on matkassa monessa – ja niin se mukana äänkin. Orava kulki tän yt leikkauksia on nähn oidon. Se on ja tehoh mukana kulkenut kin paikkoihin, sellaisiin nhemmat joihin va se mukaan. eivät pää uki on Oravan taton. korvaam

Pandemian vuoksi sairaalassa ei ole juurikaan ollut leluja käytössä, mutta kyllä luovuus keinot leikille keksii.

Kiipeiltävää ja tutkittavaa riittää, ja pitkät käytävät mahdollistavat helposti sekä juoksukisat että hippaleikin.

Kontrollipäivä on aina jännittävä koko perheelle, ja siihen valmistaudutaan monin keinoin. 4-vuotias osaa jo itse sanoittaa, mitkä asiat jännitykseen helpottavat. Käden silittäminen on yksi niistä.

Sairaalareissujen lopuksi pikku potilaalle on tärkeää päästä sairaalaan kahvioon syömään itse valittu salaatti ja värittää kaloja. Tänään kontrollissa oli kaikki hyvin. Loppuvuodesta sitten seuraavan kerran.

Potilasperhekuulumisia • www.kummit.fi

41

PSYKOLOGISET VOIMAVARAT

KU VA : UN SPL ASH

/ES TU DIO

BLO OM

TEKSTI LAURA KOLJONEN

NÄIN PYRIN PITÄMÄÄN PAKETIN KASASSA Jokaisessa perheessä tulee tiukkoja paikkoja, joissa

suunnitelmat voi heittää romukoppaan joko osittain tai kokonaan. Se vaatii erilaisia psykologisia taitoja: hyväksymistä, mielen hallintaa sekä palautumiskeinoja, joilla pidetään huolta omasta jaksamisesta.

Kolme Kummien toiminnasta tuttua henkilöä kertoo, miten he reagoivat ja saavat pidettyä itsensä toimintakuntoisina.

Resilienssiä, eli kykyä palautua vastoinkäymisistä, on mahdollista harjoittaa

P

ERHE-ELÄMÄ harvoin menee käsikirjoituksen mukaan. Joskus eteen tulee vakavia vastoinkäymisiä, kuten lapsen sairastuminen, joskus ongelmat ovat arkisempia mutta silti kuormittavia.

Psykologi Päivi Saranpää on työskennellyt kriisin, kuten sairauden, kohdanneiden perheiden kanssa.

Toisilla resilienssi, eli kyky palautua vastoinkäymisistä, on parempi kuin toisilla, ja siihen vaikuttaa eletty elämä. Resilienssiä voi kuitenkin harjoittaa. Saranpään mukaan selviytymiskyky lisääntyy yleensä iän myötä, kun asioihin tulee perspektiiviä ja kyky käsitellä vaikeuksia lisääntyy.

– Jos maailmankuva on myönteinen, voi paremmin havaita asiat, jotka tuottavat toivoa, sekä asiat, joiden puolesta kannattaa toimia. Tekeminen puolestaan auttaa kaikenlaiseen ahdistukseen. Se, että

42

www.kummit.fi • Psykologiset voimavarat

resilienssiin, Eletty elämä vaikuttaa ihmisen , muistuttaa psymutta sitä voi myös harjoittaa Laura Koljonen) kologi Päivi Saranpää. (Kuva:

tuntee voivansa ja osaavansa ratkoa asioita, puolestaan vähentää avuttomuuden tunnetta.

Lähde: Kummit-lehti nro 2/2020

”Pyrin keskittymään asioihin, joihin voin vaikuttaa”

T

IUKAN PAIKAN TULLEN pyrin pitämään kiinni

perusasioista: panostan uneen ja palautumiseen. Yritän myös mahdollisuuksien mukaan raivata tilaa liikkumiselle, kuten lenkkeilylle ja joogatyyppiselle harjoittelulle.

Toisinaan minun tarvitsee keskittyä enemmän kehoon, toisinaan mieleen. Olen oppinut aika hyvin tunnistamaan, kumpaa kehoni kaipaa.

Lenkille menen, kun mieli on täynnä ja keho tarvitsee liikettä. Sen sijaan ylivireystilassa tarvitsen enemmän rentoutumisharjoituksia, jotka palauttavat autonomista hermostoa.

Kun tilanne on tiukka ja tuntuu, etten selviä, pyrin pilkkomaan asiat. Kaikkea ei voi tehdä samanaikaisesti, joten teen asioita yksi kerrallaan.

Olen myös oppinut, ettei kaikkea voi hallita, joten pyrin keskittymään asioihin, joihin voin vaikuttaa.

Joskus teen mindfulness-harjoituksia. Yritän kuitenkin päivittäin tehdä jotakin hyvinvointini eteen. Se voi olla pieniäkin juttuja, kuten hengittelyhetki.

Päivät ovat tosi täynnä ja suunnitelmia voi tehdä, mutta aina ne eivät toteudu. Sekin on pakko hyväk-

Sanna Kekki kuuntelee tiuka ssa paikassa kehoaan: tarvitseeko se rasit usta vai hiljentymistä. (Kuva: Sanna Kekin albu mi)

syä, mutta voin tehdä sen, mitä kussakin tilanteessa on mahdollista. Ajattelun muokkaaminen ei ole helppoa, ja olen itsekin opetellut erilaisia palautumistapoja kymmenen vuotta.

Omasta hyvinvoinnista on kuitenkin pakko pitää kiinni, jotta voi auttaa ja tukea muita.

Sanna Kekki potilasperheen äiti ja Kummien Tampereen alueen vapaaehtoisten tiiminvetäjä

”Toisinaan minun tarvitsee keskittyä enemmän kehoon, toisinaan mieleen.

Olen oppinut aika hyvin tunnistamaan, kumpaa kehoni kaipaa.”

”Hälytyskellot soivat, jos huomaan, että minun on vaikea rauhoittua”

P

ERHEESSÄMME ON kolme lasta, ja vaikka

ka karsii kaikesta, Kaaoksen keskellä Sara Parik blogi) an Parik Sara a: (Kuv voi. mistä

meillä on perusasiat kunnossa, aina jollakin on jokin vaihe menossa. Ja aina voi tulla yllätyksiä.

Minulla on aika hyvä organisointikyky, ja jos arjen korttitalo uhkaa sortua, karsin asioita. Silloin esimerkiksi ulkoistan ruokapuolen tilaamalla ruokaa.

Meillä on mieheni kanssa sellainen onnellinen tilanne, että tukiverkostolta voi pyytää apua. Meillä on myös tasavertainen vanhemmuus, eikä perheessämme ole niin sanottua ykkösvanhempaa.

Psykologiset voimavarat • www.kummit.fi

43

PSYKOLOGISET VOIMAVARAT

Kun lapset olivat pieniä, ajattelin, että voin vaikuttaa kaikkeen omalla ahkeruudellani. Aika pian opin, etten voi, enkä voi loputtomiin pohtia, minkä asian olisi voinut tehdä paremmin. Itselleen pitää olla myös armollinen. Lapset kasvattavat.

Vanhin lapsemme on jo 8-vuotias, keskimmäinen on 6-vuotias ja nuorin 2-vuotias.

Teen paljon yhteistyötä Kummien kanssa, ja se on tuonut minulle perspektiiviä asioihin. Meidän perheellämme on perusasiat hyvin, ja pyrin keskittymään

siihen, etten tee arkisista jutuista ongelmia tai keskity vääriin asioihin – kuten siihen, onko kotona siistiä tai joudunko perumaan jonkin sovitun menon arjen yllätettyä.

On tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestaan.

Omalla kohdalla hälytyskellot soivat, jos huomaan, että minun on vaikea rauhoittua ja tuntuu, että rauhoittumiseen on vaikea varata aikaa. Silloin siihen pitää panostaa erityisesti.

Minulle nukkuminen on kaiken A ja O. Päivä- ja ruokarytmi tulee lasten myötä luonnostaan.

Loppupeleissä on hyvin selkeää, että lapset ja perheen hyvinvointi menee kaiken edelle.

Sara Parikka perheenäiti ja media-alan yrittäjä

”Keskityn yhteen asiaan, ja kun se on tehty, siirryn seuraavaan.

En siis pohdi sitä, miten saan hoidettua jonkin asian kello 17.”

”Olen oppinut erehdyksen ja epäonnistumisen kautta”

E

N OLE KOSKAAN suunnitellut omia asioitani hir-

vittävän pitkälle. Siitä syystä olen usein sopinut liian tiukkoja aikatauluja, ja palapeli on hajonnut jonkin yllättävän esteen takia.

Luonteeni on sellainen, että saan helposti lietsottua itseni paniikkiin – sellaiseen mahdottomuuden moodiin – ja siinä mielentilassa yksi epäonnistuminen hajottaa yleensä koko pakan.

Tällainen tilanne saattoi aiemmin tulla eteen vaikka silloin, kun minulla oli työvuoro, jonka päälle olin luvannut ohjata kaksi jumppaa. Sitten lapsi saattoi sairastua, ja löin hanskat tiskiin, enkä saanut tehtyä koko päivänä mitään. Näissä tilanteissa olin itse itseni pahin vihollinen.

Nykyään suhtaudun yllättäviin esteisiin niin, että tuon aikajanaa itseäni lähemmäs ja alan laittaa asioita pienempiin osiin. Ajattelen ikään kuin ihan pienen hetken eteenpäin. Kun tehtävänä on miljoona asiaa, en pohdi kaikkea päivän aikana tehtävää, vaan keskityn yhteen asiaan, ja kun se on tehty, siirryn seuraavaan. En siis pohdi sitä, miten saan hoidettua jonkin asian kello 17.

Työssäni toimittajana tämä tulee suht luonnollisesti, mutta taktiikka toimii myös työn ulkopuolisissa kaaostilanteissa, kun hoidettavaa on paljon.

En suoraan sanottuna muista, miten olen oppinut pilkkomaan asiat ja olemaan lietsomatta paniikkia.

Voi olla, että olen kasvanut lasteni mukana ja oppinut erehdyksen ja epäonnistumisen kautta.

Elämässäni ei satu yhtään vähemmän asioita kuin

44

www.kummit.fi • Psykologiset voimavarat

Kirsi Alm-Siiran taktiikka kaao stilanteessa on tehdä yksi asia kerrallaan. (Kuv a: MTV)

aiemmin, mutta nykyään minusta tuntuu, että aikaa on enemmän.

Palautumisestani pidän huolta urheilemalla ja nukkumalla. Olen yöunistani nykyään todella tarkka.

Aiemmin saatoin lueskella, surffata netissä tai tehdä töitä helposti yhteen tai kahteen yöllä. Olen eronnut lasteni isästä, ja lapset ovat minulla joka toinen viikko.

Silloin menen nukkumaan samaan aikaan kuin he, eli joskus puoli kymmenen aikaan. Ankkurivuorossa en tietenkään pääse tuohon aikaan nukkumaan, sillä lähetys alkaa kello kymmenen illalla.

Kirsi Alm-Siira perheenäiti ja MTV:n uutisankkuri

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Jokainen opettaja välittää siitä, miten oma ryhmä jaksaa” Suomen Rehtorit ry haluaa olla Kummien tukena edistämässä lasten ja nuorten mielenterveyttä.

L

ASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN Mielen tila -kampanjan tarkoituksena on löytää keinoja lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ratkaisemiseksi.

Kampanjan tavoitteena on myös nostaa lasten ja nuorten mielenterveys kaikkien yhteiseksi asiaksi.

Yhteistyö Kummien ja Suomen Rehtorit ry:n kanssa tähtää jälkimmäiseen: asiaa halutaan nostaa esille myös lasten ja nuorten arjessa, kuten kouluissa.

Antti Ikonen on Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja.

(Kuva: Antti Ikosen kuvaalbumi)

Yhteistyö näkyy peruskoululaisten perheissä Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Antti Ikonen sanoo, että vaikka järjestön perusajatuksena on koulujen ja johtamisen voimavarojen puolustaminen, myös lasten ja nuorten hyvinvointi on järjestön asia.

– Välitämme lapsista ja nuorista, ja siihen kuuluu olennaisesti se, että oppilaat voivat hyvin. Kummit tekee tahoillaan niin hyvää työtä, että jos voimme mitenkään edesauttaa heidän työtään, miksi emme niin tekisi, Ikonen kysyy.

Ikosella on opettajan kokemusta vuodesta 1991 saakka. Vuodesta 2001 asti hän on työskennellyt rehtorina.

Tämänhenkinen työpaikka on Joensuun kupeessa olevan Liperin Ylämyllyn koulu, jossa opiskelee 950 lasta.

KSI YLEISIMMISTÄ mielenterveyden haasteista on ahdisIkonen valmistui 30 vuotta sitten kestuneisuus. Jopa neljäsosa lapsista raportoi kokevansa kelle pahaa lamaa ja näki, miten epälievää ahdistuneisuutta viimeisen kouluterveyskyselyn tasa-arvoisesti se kohteli perheitä. perusteella. Ahdistusta aiheuttavia asioita ja tilanteita voi lähEpätasa-arvoisesti kohteli myös teä kohtaamaan. Tätä kutsutaan altistukseksi. Jos esimerkiksi koronapandemia. esitelmän tai vastausvuoron ottaminen luokassa aiheuttaa – Osalta rehtoreista ja opettajista stressiä, asiaa voi lähestyä altistusharjoittelulla: tulee huolestunutta viestiä. Kuten moni on kuullut ja havainnut, korona1. Luen valmiin tehtävän ohjeen luokalle aika polarisoi tilannetta, ja kotien 2. Esitän kysymyksen ryhmätyöskentelyn aikana hyvinvoinnin haasteet näkyvät lasten 3. Harjoittelen esitelmää vanhemmalle arjessa. Ne oppilaat, jotka olivat rajoilla 4. Esitän kysymyksen luokalle tai harmaalla vyöhykkeellä sen suhteen, 5. Viittaan ja sanon, etten ymmärtänyt asiaa pärjäävätkö he, ovat saattaneet mennä 6. Harjoittelen esitelmän pitämistä opettajalle tai huonompaan suuntaan. pienelle ryhmälle Ikonen sanoo, että 10 –15 vuotta sitten 7. Vastaan väärin koulupudokkuus oli suhteellisen mar8. Viittaan ja sanon, etten muistakaan, mitä piti vastata ginaalinen ilmiö.

9. Pidän esitelmän luokalle – Viestit kentältä kertovat, että viime Lasta kannustetaan ja palkitaan jokaisen askelman yrittämivuosina osalla oppilaista on entistä sestä. Jokaista askelmaa on hyvä harjoitella niin kauan, kunenemmän haasteita saada koulu käytyä nes se ei enää aiheuta merkittävää ahdistusta. Sen jälkeen ja jo perusopetuksen tutkinto kasaan. siirrytään seuraavalle askelmalle.

Niiden nuorten lukumäärä, jotka ovat vaarassa tippua kyydistä, on kasvanut.

Lähde: HUSin psykologit Sanna Hemnell ja Heini Elo sekä Kummien kanssa tehtävä yhteisHUS Lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari. työ näkyy myös peruskoululaisten perheissä. Suomen Rehtorit kannustaa Lue lisää: osaltaan viestimään tästä lasten ja nuorwww.mielenterveystalo.fi ten mielenterveyden teemoihin keskithttps://kummit.fi/tukiohjelmat/mielentila/koulu-koti tyvästä kampanjasta myös koululaisten koteihin. ●

Avain ahdistukseen on altistus

Y

Mielen tila • www.kummit.fi

45

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

”När man talar om barnsjukdomar är informationen fragmenterat utspridd över världen” Eero Jokinen, professor och ansvarig överläkare på HUS Nya barnsjukhuset samt medlem i Faddrarna, gick i pension efter en 41-årig arbetskarriär.

I sitt arbete tyckte han mest om mötena med patientfamiljerna.

D

EN STORA PUBLIKEN vet

ofta inte vilket omfattande arbete Faddrarna gör, säger Eero Jokinen.

Jokinen gick i pension från tjänsten som ansvarig överläkare på HUS Nya barnsjukhus i maj.

Han är också medlem i Faddrarna och har länge samarbetat med föreningen. Jokinens minnen från Faddrarna är redan från tiden på HUS Barnklinik, från tiden innan Nya barnsjukhuset.

På sjukhuset har Jokinen sett vilken betydelse de donationer som har gjorts till de små patienterna har – oavsett om det är fråga om apparatdonationer eller medel som styrts till patienternas trivsel.

Enligt honom lyckas man budgetera största delen av apparaterna, men det finns många saker och anskaffningar som faller utanför budgeten eller som man inte skulle ha råd med förrän flera år senare.

– Sådana är bl.a. nya projekt och forskningsarbete. Genom Faddrarnas finansiering går det avsevärt snabbare att inleda även sådana projekt som man inte med säkerhet vet om de kommer att lyckas.

Faddrarnas stöd kan inte ersätta lagstadgade anskaffningar. Sjukhusens budgeter är koncentrerade till den primära läkarvetenskapen och lönerna, – Samarbetet med Faddrarna har blivit tätare år för år, säger professor Eero Jokinen. men de kan sällan utökas till att täcka (Foto: HUS Helsingfors universitetssjukhus) sjukhusens så kallade mjukare sida.

– Den mjuka sidan beaktar barnen som är en del av patienttrivseln och för vilka sjukhuoch deras familjer, och med hjälp av den stöder man på ett mycket väsentligt sätt barnets återhämtning sen kan använda donationsmedel från Faddrarna. och tillfrisknande, säger Jokinen.

– Det är bevisat att om sjukhusclownerna följer Som ett exempel nämner han sjukhusclownerna, med ett barn till operationssalen, minskar behovet

46

www.kummit.fi • På svenska

av premedicinering och smärtstillande medicinering.

Clownerna ger också barnen roliga upplevelser, vilket inverkar på barnets sinnesstämning och minnen från sjukhustiden.

Breda nätverk är oerhört viktiga för en läkare Jokinen tog sin läkarexamen för 41 år sedan, 1981. Den första arbetsplatsen var som hälsovårdscentralläkare i Pöytis kommun i Egentliga Finland. Efter det arbetade Jokinen på Åbo universitetssjukhus, ÅUCS, och doktorerade i kirurgisk medicin.

Som specialområde valde han barnsjukdomar och barnkardiologi. År 1992–1994 studerade Jokinen vid UT Southwestern Medical Center i Dallas på molekylkardiologiska enheten. Jokinen hade hela familjen med sig i USA: hustru och tre barn.

– Det var trevliga år och barnen lärde sig språket.

För min egen del lärde jag mig mer än bara molekylgenetik. I USA blev jag bekant med många toppexperter inom mitt eget område och jag lärde mig att man kan göra saker på många olika sätt – att ens egen sanning inte alltid är den enda sanningen. Jag blev av med en viss enögdhet. Samtidigt märkte jag att det inte finns något att skämmas för beträffande nivån på den finländska läkarvetenskapen.

Jokinen säger att Finland är ett litet land, och därför är de internationella nätverken av läkare och forskare så viktiga. Kontakterna från studietiden både i Finland och utomlands blir livsviktiga för en läkare

under årens lopp. Under sin karriär har Jokinen också varit en aktiv föreläsare på internationella läkarvetenskapliga kongresser.

– När man talar om barnsjukdomar är det ändå fråga om ganska sällsynta sjukdomar, och då är också informationen fragmenterat utspridd över hela världen. Ibland kan den informationssmula som fattas hittas just i de egna nätverken. ”Barn förstår mer än man tror” Jokinen började arbeta på Barnkliniken i Helsingfors 1996. Flytten från ÅUCS till HUS var resultatet av långvarig övertalning.

Först reste Jokinen mellan Helsingfors och Åbo då hustrun och de tre barnen bodde i Åbo. Efter två år flyttade familjen till Helsingfors.

Samtidigt med patientarbetet har Jokinen publicerat 200 artiklar, kapitel i över 70 böcker och 12 doktorsavhandlingar.

– Min karriär har krävt noggrann tidsplanering.

Utöver arbetet har jag tagit hand om min fritid och vila. Kvällarna är min fritid och består av motion, hobbyer och tid med familjen.

Jokinen säger att han i sitt arbete i synnerhet har tyckt om växelverkan med patienterna och deras familjer. Han anser att det är kärnan i läkararbetet.

– När växelverkan fungerar är det lättare att berätta även ledsamma saker för familjen. Läkaren utför åtgärderna, men växelverkan har en stor inverkan på patientens sinnesstämning, vilja och önskemål. ●

Testamente för livet.

De testamenterade donationer som görs till Faddrana är skattefria och utgör en mycket viktig del av den hjälp vi förmedlar. Man kan ǐȖȲƊ Ƶȁ ɈƵȺɈƊǿƵȁɈƵȲƊƮ ƮȌȁƊɈǞȌȁ ȺơɨƚǶ ɈǞǶǶ ƊȲȁDzǶǞȁǞDzƵȲȁƊȺ IƊƮƮȲƊȲ ȲǏ‫ب‬Ⱥ ƊǶǶǿƚȁȁƊ ǞȁȺƊǿǶǞȁǐ ȺȌǿ ɈǞǶǶ ƵɈɈ ǿƵȲ ȺȯƵƧǞ˛ƧƵȲƊɈ ǿơǶ‫ ة‬ȺơȺȌǿ Ƶȁ ƊȯȯƊȲƊɈƊȁȺDzƊǏǏȁǞȁǐ‫ ة‬ƮƵɈ ȯƵƮǞƊɈȲǞȺDzƊ ǏȌȲȺDzȁǞȁǐȺƊȲƦƵɈƵɈ‫ ة‬ƮƵȁ ȯȺɯDzǞƊɈȲǞȺDzƊ ɨơȲƮƵȁ Ɗɨ ƦƊȲȁ ȌƧǘ ɐȁǐƊ ƵǶǶƵȲ ȯƊɈǞƵȁɈƵȲȁƊȺ ɈȲǞɨȺƵǶ‫ خ‬JƵȁȌǿ Ƶȁ ɈƵȺɈƊǿƵȁɈƵȲƊƮ ƮȌȁƊɈǞȌȁ DzƊȁ ǿƊȁ ǏȖȲƦƚɈɈȲƊ ǶǞɨȺǿȖǯǶǞǐǘƵɈƵȲȁƊ ǏȖȲ ǿơȁǐƊ ȺȌǿ ƦƊȲƊ ȯơƦȖȲǯƊɈ ȺǞȁ ǶǞɨȺȲƵȺƊ‫خ‬ wƵȲ ǞȁǏȌȲǿƊɈǞȌȁ Ȍǿ ƊǶǶƊ ƮȌȁƊɈǞȌȁȺǏȌȲǿƵȲ ȌƧǘ Ȍǿ IƊƮƮȲƊȲȁƊȺ ɨƵȲDzȺƊǿǘƵɈ ǏơȲ Ʈɐ ȯơ IƊƮƮȲƊȲȁƊȺ ǘƵǿȺǞƮƊ ȯơ ƊƮȲƵȺȺƵȁ ɩɩɩ‫خ‬DzɐǿǿǞɈ‫ ˛خ‬ ƵǶǶƵȲ ȯƵȲ ɈƵǶƵǏȌȁ ‫ خ׀ׂׅ ׂׄ׈׆ ف׉׀ـ‬IƊƮƮȲƊȲȁƊ ƵȲƦǯɐƮƵȲ ɨǞƮ ƦƵǘȌɨ ȌƧDzȺơ ǘǯƚǶȯ ǿƵƮ ƊɈɈ ǐȖȲƊ ɐȯȯ ƵɈɈ ɈƵȺɈƊǿƵȁɈƵ‫ خ‬

På svenska • www.kummit.fi

47

PÅ SVENSKA

Att hoppa trampolin är bra motion, men det lönar sig att komma ihåg några saker Under sommarmånaderna orsakar olika trampolinskador arbete på barnsjukhusen. Då behandlas trampolinskador dagligen till exempel på akutmottagningen på HUS Nya barnsjukhuset.

N

ÄR SNÖN SMÄLTER Åt en vuxen skulle Laaksopå våren börjar nen däremot vara tvungen att en viss patientsäga att ”det går dessvärre grupp öka i antal inte”.

Barnets ålder inverkar på på många barnsjukhusenheter: barn som har förbeningen. På barnsjukhus skadat sig på trampolin. delas frakturerna in i tre åldersBarnortoped Topi Laaksogrupper: under 6-åringar, 6–10nen på HUS Nya barnsjukhuset åringar och tonåringar. berättar att under juni, juli och Ju yngre barn, desto broskriaugusti visar statistiken siffran kare, dvs. flexiblare ben.

90 – dvs. på Nya barnsjukhu– Om man tänker på ett set konstateras en patient om barn som till exempel lär sig dagen ha en benfraktur som att gå är det helt normalt att följd av att ha hoppat trampohen faller på baken cirka 50 lin. Små skador, såsom stukgånger per dag. Barnet bryr sig ningar, behandlas vanligen på inte, men om en vuxen faller 50 hälsovårdscentralen. gånger per dag blir hen sanno– Cirka hälften av de tramlikt ”invalid”.

Topi Laaksonen behandlar i sitt polinskador som kommer till Barn får också annorlunda arbete bland annat skador som orsakats av trampolinhopp. oss är olika slags f rakturer, frakturer än vuxna.

(Foto: HUS Helsingfors universitets– Benen hos en vuxens såsom underarmsf rakturer, sjukhus) säger Laaksonen. bryts lite som glas. Hos barn är kompressionsfrakturer och En sådan uppstår vanligen så att armen blir under barnet eller att barnet tar emot så kallade greenstickfrakturer de vanligaste. med armen och den vrids i en dålig ställning. TrampoBort med häftiga konster och dubbelstudsar linfrakturer i benen är vanligen underbensfrakturer.

– Vanligen uppkommer trampolinskador när Enligt Topi Laaksonen är hopp på trampolin bra och barnet träffar sidan av trampolinen eller faller ner rolig motion som förbättrar koordinationsförmågan. från trampolinen. Nuförtiden har trampoliner vanligen – Jag har alltså absolut ingenting emot att man skyddsnät och således förekommer det färre fall från hoppar trampolin. Men det finns några saker med trampoliner, säger Laaksonen. vilka man kan minska på skadorna.

Laaksonen skulle till exempel avstå från att prova Frakturer är annorlunda hos barn än hos vuxna på alltför krävande konster, såsom multipla volter.

Laaksonen har också goda nyheter: förbeningen av – De kan orsaka att barnet landar på nacken och benen hos barn är i en helt annan klass än hos vuxna, det är vanligen den mest allvarliga trampolinskadan. eftersom benen hos barn växer.

Till all lycka är den dock sällsynt.

– Om ett barn bryter armen och den kan behandlas Också den så kallade dubbelstudsen är orsak till med gips är återhämtningstiden vanligen ett par många trampolinskador. När fler än en person hoppar månader. Det tar lite längre för en fraktur i en nedre trampolin kan man genom att hoppa samtidigt få extremitet att läka. Det beror dock på om rörelsebaden ena att studsa högt upp. norna har blivit återställda.

– Större barn kanske studsar ett mindre, och då kan ett lättare barn av misstag till och med studsa över Med andra ord, om ett barn bryter armen i början skyddsnätet. Därför lönar det sig att hoppa ensam, av sommaren kan hen i slutet av sommaren eventuoch små barn bör hoppa under uppsikt av vuxna. ● ellt återgå till att hoppa trampolin.

48

www.kummit.fi • På svenska

PÅ SVENSKA

”Idag på kontrollen var allting bra” En liten hjärtpatients mamma, Heidi Forsell, förde bilddagbok över sitt barns kontrollbesök.

FOTO: UNSPLASH /JOYFULCAPTURES

Idag på kontrollen var alla undersökningar bekanta. Under ultraljudsundersökningen av hjärtat agerade ”tjänstefolket” programtjänst. Vi har verkligen fått se många former av cirkus på undersökningarna för att få barnet att vara stilla. Tidigare gjordes ultraljudsundersökningen i mammas famn, men nu vill ppatienten redan ligga själv på bbritsen.

har varit Ekorren ånga med på m och det färder – också idag. var den har sett Ekorren er och operationård. Den intensivv med på har varit it platser drna inte får föräldra Ekorrens komma. ersättligt. stöd är o

På grund av pandemin har det knappt funnits några leksaker i användning på sjukhuset, men är man kreativ hittar man på lekar ändå. Det finns massor att klättra på och undersöka, och de långa korridorerna möjliggör både löptävlingar och ta-fatt-lekar.

Kontrolldagen är alltid spännande för hela familjen och man måste förbereda sig på många sätt. En 4-åring kan redan själv sätta ord på vilka saker som lättar på spänningen. Att smeka handen är en av dem.

Det är viktigt för den lilla patienten att sjukhusfärderna avslutas med ett besök i kafeterian för att äta en självvald sallad och färglägga fiskar. Idag var allt bra på kontrollen. Nästa gång är sedan i slutet av året.

På svenska • www.kummit.fi

49

Kummien tapahtumia vuonna 2022 Lastenklinikoiden Kummeilla on vuonna 2022 ohjelmassaan muun muassa seuraavia tapahtumia: 11.8.2022: Kummit Golf Perinteikkään, hyvää tekevän Kummit Golfin kentällä on nähty paljon tuttuja Kummeja. Tänä vuonna golfataan Peuramaalla.

7.9.2022: Kummit Live: Elämä Lapselle MTV3

KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi

Toimitus

Laura Koljonen Puh. 050 568 0790

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Lämmittäjänkatu 4 a, 00880 Helsinki

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Lämmittäjänkatu 4 a, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 (ma - to klo 10 –15) tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

Painopaikka

RAALI PAIN UT

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien vuoden 2022 ohjelmasta enemmän vuoden kolmannessa, lokakuussa ilmestyvässä Kummit-lehden numerossa ja tietysti jo aiemmin osoitteessa kummit.fi

YM

M

R

I

Kummien tunteikas joulukonsertti virittää tuttuun tapaan lämpimään joulutunnelmaan. Konsertti joulukeräyksineen esitetään Maikkarilla. Katsojat ja yritykset voivat antaa oman joululahjansa pienten potilaiden hyväksi tv-lähetyksen aikana tai jo ennakkoon.

ISTÖME

KK

11.12.2022: Kummit Live: JouluMielelle MTV3

R PÄ

ILJ

ÖMÄRK

E UOT OT

Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva, lapsipotilaiden tueksi järjestettävä Elämä Lapselle -konsertti nähdään syyskuussa Maikkarilla.

Suoraa lähetystä voi seurata ja pienten potilaiden auttamiseen osallistua omalta kotisohvalta! Mukana menossa Radio Nova. Lisätietoja: https://kummit.fi/ tapahtuma/elama-lapselle

Kummit

HIILIN E

TAPAHTUMAOPAS

T

Painotuotteet 4041-0619

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Länsikulma, Länsituuli 1 (2. krs), 02100 Espoo Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Seuraa myös Kummien sometilejä Instagramissa ja Facebookissa. Saat ajankohtaista tietoa Kummeista sekä tukikohteista, ja pääset seuraamaan kummivaikuttajien tempauksia ja piristystä pikkupotilaille ympäri Suomen.

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi

Markkinointija viestintäjohtaja

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Lastenklinikoiden Kummit tukee viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja lastensairaalaa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. Tämän lisäksi kummituen huipputärkeitä osa-alueita ovat lastentautien tutkimustyö, potilasviihtyvyys sekä lasten ja nuorten mielenterveystyö.

Viestintä- ja markkinointisuunnittelija

Eleonora Schirmer Puh. (09) 6824 520 eleonora@kummit.fi

Kumppanuuspäällikkö

Nina Tuomenoksa Puh. 050 371 3327 nina@kummit.fi

Projektipäällikkö, alueet

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Verkostokoordinaattori

Kaisa Heinonsalmi Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi

Kummit verkossa

www.kummit.fi

Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus RA/2020/1559–4.12.2020 voimassa 1.1.2021– voimassa koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. Ålands landskapsregering, Datum: 2020-12-07, Dnr ÅLR 2020/9486

Myös yritykset ja yhteisöt voivat mennä #kummitilaan

Lue lisää kummitila.fi 50

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

HYVÄÄ KESÄÄ! t. Lastenklinikoiden Kummit

Vuonna 2021 pienet potilaat viettivät Kummien tukemissa sairaaloissa yhteensä 114 226 yötä.

www.kummit.fi