Kummit-lehti 2/2020

Kummit L AS T E N K L I N I KOI D E N K U MMI T RY : N LEHTI

2/2020 www.kummit.fi

Potilasperheissä koronavirus huoletti, eristi eristi ja ja yllätti: yllätti:

”EMME OLE KOSKAAN OLLEET NÄIN PALJON YHDESSÄ” Kummit Live: Elastinen keräsi 45 000 euroa lasten ja nuorten mielenterveystyöhön

Kummien vapaaehtoistyö toi uusia ystäviä ja auttamisen iloa

12–15 4-vuotias Jonatan (vas.) sairastaa leukemiaa, ja hoitojen vuoksi hänellä on kohonnut infektioriski. Miten koronapandemia on vaikuttanut sellaisen perheen arkeen, jossa eletään jo valmiiksi eristyksissä – kun turvaverkkoon kuuluvia ei voi tavata ja joutuu elämään epätietoisuudessa sen suhteen, miten vakava riski koronavirus olisi jo valmiiksi sairaalle lapselle? Kummit-lehti oli yhteydessä kolmeen potilasperheeseen. Kuvassa Jonatan veljensä Linuksen kanssa.

2

www.kummit.fi • Sisältö

Kummit

IT KUMM SA: S VERKO i it.f kumm lle.fi se p la a elam itila.fi kumm a!

Lahjoit

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

HENKILÖT: 8

JOONAS HAAPASALO Neurokirurgi viettää toista post doc -vuottaan Kanadassa lasten aivokasvaintutkimuksen parissa.

12

MILO, NOEL JA JONATAN Koronaviruspandemia eristi monet potilasperheet neljän seinän sisälle. Kolme perhettä kertoo, miten kevät sujui.

20

SUVI YLIKYLÄ-ELERS JA SANNA KEKKI Turun ja Tampereen vapaaehtoistiimien vetäjät kannustavat kaikkia vapaaehtoistyön pariin.

24

MISKA HAAKANA Kun sairaalatapaamiset peruttiin, kummit kokosivat virtuaaliterveisiä. Yksi pikkupotilaita ilahduttaneista oli kummitubettaja MiskaMH.

26

AIRA SAMULIN, JOONA PUHAKKA, MARJA HINTIKKA JA PETRI HOLLMÉN Karanteeni, kolminkertaisesti töitä, kaikuva asunto ja sairastettu korona. Kummien ja tukitiimien elämä meni koronan myötä uusiksi.

32

JARMO SALO Pandemia vaikutti myös pitkäaikaissairaiden lasten hoitoon. Oysin lasten ja nuorten vastuualueen vs. vastuualuejohtaja kertoo, miten.

38

JARI PETÄJÄ ULS:n toimialajohtaja uumoilee, että lahjoituksista tulee sairaaloille entistä tärkeämpiä.

46

PÄIVI SARANPÄÄ Resilienssi eli selviytymiskyky paranee usein iän myötä, tietää Tyksin lastenpsykiatrian psykologi Päivi Saranpää.

52

ANNA-LIISA TILUS Yle TV1:n kuuluttaja Anna-Liisa Tilus on mukana Kummien toiminnassa puheviestinnän ammattilaisena, äitinä ja isoäitinä.

TAPAHTUMAT:

30

OFFICE MANAGEMENT #kummitila on IT-palveluyrityksen tämän vuoden moodi.

34

INTO DIGITAL JA IDA FRAM Kummien nettisivu- ja logouudistuksen toteuttivat Into-Digital ja Ida Fram. Jälki on superhienoa!

VAKIOPALSTAT: 5

PÄÄKIRJOITUS: ANU RAPELI Korona laittoi kevään suunnitelmat uusiksi.

Mutta muistetaan silti nauttia kesästä.

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

18

PIENI HETKI Laulaja-lauluntekijä Kasmir teki alkuvuodesta visiitin Oulun lastenklinikalle.

31

CARROT KITCHEN Kummit-lehden uusi ruokapalsta tarjoilee lapsille ja aikuisille hauskoja eväitä ja välipaloja.

49

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista Kummit saa tuloja

53

TÄMÄ ASKARRUTTAA Lapset kysyvät sairaus- ja sairaala-aiheisia kysymyksiä – ja joskus myös vastaavat

54

PÅ SVENSKA Luettavaa myös ruotsiksi

58

TAPAHTUMAOPAS Tämän vuoden tapahtumia

58

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

MUUT: 29

KORONAOPAS Kummien ja Husin lastenpsykiatrian julkaisema opas, Korona ja minä, kannattaa ottaa talteen.

MYYNTI TEKEE HYVÄÄ Ammattimyyjille suunnattu tilaisuus tarjoaa taas koulutusta ja mahdollisuuden tehdä hyvää.

40

44

KUMMIT LIVE: ELASTINEN Striimattu hyväntekeväisyyskeikka keräsi huikeat 45 000 euroa lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.

COOL KIDS KIINNOSTAA Ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon kehitetty Cool Kids on tarkoitus tuoda erikoissairaanhoidon puolelta perustasolle, kuten kouluihin.

42

RISTIKKO Kesätekemistä lapsille

45

LAHJOITUKSET SAIRAALOILLE Sairaaloiden leikki- ja pelihuoneet hiljentyivät keväällä, mutta Kummien yrityslahjoittajat muistuttivat pikkupotilaita leikkimisen tärkeydestä.

17

23

PEPSODENT Pepsodent lahjoittaa jokaisesta tänä vuonna myydystä tuotteesta osan Kummien työhön.

LIONS Tämän ja ensi vuoden aikana Suomen Lions-liitto aikoo kerätä Kummeille 100 000 euroa, jotka ohjataan lasten syöpätautien tutkimukseen.

Numero 2/20 • 24. vuosikerta www.kummit.fi

20–22

36

KUMPPANIT:

TÄSSÄ LEHDESSÄ

50

TESTAMENTTIOPAS Näin voit testamentata Kummeille

VAPAAEHTOISHOMMISSA Parasta Kummien vapaaehtoistyössä?

Uudet ystävät, merkityksellinen tekeminen, hauskuus. Sekä se, että jokainen voi osallistua siihen omalla tavallaan.

38–39

LAHJOITUSTEN MERKITYS Sairaaloille tehtävien lahjoitusten merkitys on alati kasvava. ULSin Jari Petäjä uskoo, että pandemia ei ainakaan vähentänyt lahjoitushaluja.

44

KUMMIT LIVE Elastisen energinen keikka tuotti iloa ja apua lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.

Se myös nousi Suomen katsotuimmaksi maksulliseksi striimikonsertiksi.

KANNEN KUVA: LAURA KOLJONEN

46–48

OSALLISTUMALLA AUTAT

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499. Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

RESILIENSSI ELI SELVIYTYMISKYKY Miksi toiset selviävät isoista kriiseistä paremmin kuin toiset? Psykologi Päivi Saranpää tietää syyn.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

Pidetään moottorit käynnissä.

Säilytä yhteys asiakkaisiin Tarjoamme yrityksellesi mahdollisimman suorat ja nopeat kanavat vuoropuheluun asiakkaitten ja yhteistyökumppanien kanssa.

Posti luetaan viimeistä kirjainta myöten. Sähköiset kanavat ovat joustavia alustoja kanssakäymiselle.

Tukenasi vuoropuhelun ylläpitämisessä: granodiesel.fi

Grano Diesel tarjoaa markkinointi- ja sisältöpalvelut luovasta mainonnan suunnittelusta tehokkaaseen tuotantoon, osuviin kohderyhmämäärityksiin ja osoitepoimintoihin.

PÄÄTOIMITTAJALTA Anu Rapeli, toiminnanjohtaja anu@kummit.fi

Poikkeuksellista kesää!

Osedvanlig sommar!

DEN GÅNGNA VÅREN har varit minst sagt speciell för oss alla. Jag hoppas att du mår bra trots omständigheterna. Också den här tidningen har gjorts genom specialarrangemang: intervjuerna har gjorts på distans, och de intervjuade har till stor del själva fått sköta fotograferandet. I det här numret talar vi mycket om följderna av coronaviruset, men också om de utmaningar som patientfamiljerna konstant står inför – med eller utan pandemi. Det kanske mest positiva i allt detta är att vi har fått större förståelse för människor som på grund av sjukdom lever i långvariga undantagsomständigheter. Uppskattningen av våra medmänniskor har också ökat. Tillsammans klarar vi även det här.

KULUNUT KEVÄTKAUSI on ollut meille kaikille vähintäänkin erikoinen. Toivon, että voit olosuhteisiin nähden hyvin. Myös tämä lehti on toteutettu erikoisjärjestelyin: haastattelut on tehty etänä, ja haastateltavat ovat suurelta osin itse päässeet myös kuvaushommiin. Tässä numerossa käsitellään paljon koronaviruksen vaikutuksia mutta myös niitä haasteita, joita potilasperheissä kohdataan jatkuvasti – oli pandemia päällä tai ei. Ehkä suurimpana positiivisena asiana tästä kaikesta meille on kertynyt enemmän ymmärrystä jonkin sairauden takia pitkään poikkeusolosuhteissa eläviä ihmisiä kohtaan. Myös arvostus kanssaihmisiä kohtaan on kasvanut. Yhdessä tästäkin selvitään.

Kummien toimintaan koronaviruspandemia on vaikuttanut siten, että fyysiset kohtaamiset ovat jääneet pois. Tilalle ovat tulleet muun muassa ihastuttavat Kummien ja kummitubettajien terveiset pienille potilaille. Terveisiä ja tsemppiä on välitetty potilaan omaan kännykkään. Lisäksi yrityslahjoittajamme ovat lähettäneet potilaille virkistystä suoraan omiin huoneisiin, sillä sairaaloiden leikkihuoneet eivät ole olleet normaaliin tapaan käytössä. Lahjoituksina on tullut ainakin leluja, pelejä ja askartelutarvikkeita.

Coronaviruspandemin har påverkat Faddrarnas verksamhet så att fysiska möten har fallit bort. De har ersatts bland annat av härliga hälsningar från Faddrar och fadder-youtubers till de små patienterna. Hälsningar och kämpa på-uppmuntringar har skickats till patientens egen mobiltelefon. Dessutom har våra företagsdonatorer skickat uppiggande hälsningar direkt till patienternas rum då sjukhusens lekrum inte varit i normalt bruk. Donationerna har bland annat bestått av leksaker, spel och pysselmaterial.

Tänä keväänä pääsimme myös toteuttamaan ensimmäisen Kummit Live -tapahtuman verkossa. Upean kummimme Elastisen vetämä poikkeuksellinen keikka keräsi tuhatmäärin katsojia.

Osallistujat saivat itse päättää, paljonko lipustaan maksavat, ja tuotto ohjattiin suoraan lasten ja nuorten mielenterveyskampanjaamme Cool Kidsiin. Myös potilasperheet pääsivät kokemaan tämän elämyksen joko omasta potilashuoneestaan tai kotisohvaltaan. Me kaikki tarvitsimme Elan positiivista energiaa!

Den här våren fick vi också göra vårt första Kummit Liveevenemang på nätet. Det exceptionella giget, som leddes av vår härliga fadder Elastinen, lockade tusentals tittare. Deltagarna fick själv besluta hur mycket de betalade för sin biljett, och intäkterna gick direkt till Cool Kids-mentalhälsokampanjen för barn och unga. Också patientfamiljerna fick ta del av upplevelsen, antingen i det egna patientrummet eller hemma i soffan. Vi behövde alla Elas positiva energi!

Tässäkin tilanteessa tukijoukkojen merkitys korostuu entisestään. Mikään näistä poikkeusajankaan toimenpiteistä ei olisi mahdollinen ilman Sinua. Eli lämmin ja suuri kiitos, että olet mukana!

Också i den här situationen betonas stödtruppernas betydelse ytterligare. Ingen av åtgärderna i dessa undantagstider skulle ha varit möjlig utan Dig. Således ett varmt och stort tack för att du är med!

Syksy näyttää yhä poikkeukselliselta, joten varovaisesti katsomme, millaisia toteutuksia pääsemme syyskauden osalta toteuttamaan. Se on kuitenkin varmaa, että perinteikäs Kummit Live: Elämä Lapselle nähdään suorana lähetyksenä 16.9. klo 20–22 MTV3:lla. Keräättehän kannustusjoukot kotisohville ja tulette jälleen kerran mukaan tutustumaan potilastarinoihin, tähtiartistien esityksiin ja auttamaan kanssamme?

Hösten ser fortfarande exceptionell ut, så det är med försiktighet som vi ser vad vi kan förverkliga under höstsäsongen. Det är i alla fall säkert att den traditionella Kummit Live: Livet för Barn ses i direktsändning 16.9 kl. 20-22 på MTV3. Ni samlar väl hejarklackarna i soffan där hemma och kommer igen än gång med och tar del av patienternas berättelser och stjärnartisternas uppträdanden samt är med och hjälper tillsammans med oss?

Sitä ennen nauti kesällä läheistesi seurasta sekä Suomen kauniista luonnosta ja lataa akkusi täyteen aurinkoenergiaa syksyn koitoksia varten.

Innan dess, njut under sommaren av att tillbringa tid med dina nära och kära samt av Finlands vackra natur, och ladda batterierna med solenergi inför höstens utmaningar.

Kesäterveisin

Sommarhälsningar

Anu

Anu Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm) ja tekstaamalla KUMMIT20 numeroon 16499 (20 €). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Vapaaehtoiseksi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään Kummipostia. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi

KuukausiKummiksi KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Yritysyhteistyö Kummien kanssa tarjoaa monta tapaa tehdä hyvää Yritysyhteistyö Yhteistyö Kummien kanssa on yrityksille erinomainen tapa toteuttaa vastuullisuutta sekä olla mukana tukemassa parasta mahdollista hoitoa lapsille ja nuorille Suomessa. Yhteistyö tarjoaa yrityksille laaja-alaiset mahdollisuudet ja erilaisia yhteistyövaihtoehtoja löytyy aina Kummien tapahtumista (Elämä Lapselle) erikseen räätälöityihin yhteistyöhankkeisiin. Yrityksillä on myös mahdollisuus toteuttaa yhteistyötä rojaltiperusteisesti, jossa tietyn tuotteen tai palvelun myynnistä lahjoitetaan osuus hyväntekeväisyyteen.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoidet Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 38 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO

Joonas Haapasalo työskentelee Torontossa sijaitsevassa Hospital for Sick Children -sairaalassa tutkijana. Kanadassa tästä sairaalasta käytetään yleisesti ytimekkäämpää nimeä SickKids.

Joonas Haapasalo lastenaivokasvainten kimpussa Kanadassa

Kirurgi sai tutkimuskipinän TEKSTI MATTI HANNULA

KUVAT KRISTIINA NORDFORS

Aivokasvaimet ovat lasten syöpäkuolleisuuden suurin aiheuttaja. Aivoja operoitaessa kirurgit joutuvat erityisesti puntaroimaan, etteivät tee liikaa pahaa tehdessään hyvää. Neurokirurgi Joonas Haapasalo tietää, ettei kirurgian puolella ole juurikaan enää kehitettävää. Edistyksen on alettava näkyä lääkkeissä. Sen vuoksi hän on nyt viettämässä jo toista post doc -vuottaan Kanadassa lastenaivokasvaintutkimuksen parissa.

EUROKIRURGI JOONAS HAAPASALO työskentelee Ontarion provinssin pääkaupungissa Torontossa sijaitsevassa Hospital for Sick Children (SickKids) -sairaalassa tutkijana. Hän lähti perheineen Kanadaan elokuussa 2018. Haapasalon vaimo, lastenlääkäri Kristiina Nordfors, työskentelee samassa sairaalassa lääkärinä.

Kanadassa koronalukemat ovat pysyneet asukaslu-

N 8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

kuun nähden varsin maltillisina, varsinkin jos niitä vertaa eteläiseen naapuriin, Yhdysvaltoihin, ja Kanadassa yli 80 prosenttia koronakuolemista on tapahtunut hoivakodeissa.

– Kristiinan arjessa koronavirus on jonkin verran näkynyt. Tekevät pitkiä työputkia ja ovat sitten etätöissä tavoitteena, etteivät kaikki lääkärit sairastuisi samaan aikaan, Haapasalo kertoi FaceTime -haastattelussa Kummit-lehdelle.

Sekä Haapasalo että Nordfors saivat Lastentautien tutkimussäätiön ns. Kummit-rahastosta apurahan yhdelle post doc -vuodelle.

– Minä hain sitten jatkorahoituksen toiselle vuodelle, Haapasalo kertoo.

– Sain 40 000 euroa kuten olin saanut ensimmäisellekin.

Olimme sen ensimmäisen vuoden aikana tutkijoina samassa ryhmässä. Kristiina on ollut tämän toisenkin vuoden työnsä ohessa kiinni tutkimuksessa eräänlaisten paperihommien myötä.

Pähkinänkuoressa ASTEN PAHANLAATUISET AIVOKASVAIMET ovat valitettavasti edelleen lasten yleisin syöpäkuolleisuuden syy.

Tämän lisäksi aivokasvaimet ja niiden hoito aiheuttavat lapselle erilaisia haittoja. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää taudin syntymekanismeja ja sitä, miksi toiset kasvaimet käyttäytyvät aggressiivisemmin leviten tervekudokseen. Aivosyövästä ja sen hoidoista aiheutuvia haittoja on tarkoitus vähentää ja parantaa potilaiden ennustetta sekä elämänlaatua. ●

L

Solumalleja tuliaisiksi SickKids on yksi maailman suurimmista lastensairaaloista, ja siellä on valtavan suuri lastenaivokasvaintutkimuskeskus.

Sairaalassa on lastenaivokasvaintutkimusryhmä, jota johtaa professori Michael Taylor, alan pioneeri.

Haapasalo ja Nordfors ovat kliinikoita ja tehneet ns. kliinis-patologista tutkimusta, eli he ovat tutkineet sekä lapsi- että aikuispotilaista koostuvia aivokasvainnäytteitä.

– Solumalleilla ja koe-eläinmalleilla tehtävä perustutkimus on täällä avautunut meille aivan uudessa valossa, Haapasalo hehkuttaa.

– Lastenaivokasvainten puolella perustutkimusta on Suomessa melko vähän. Onkin tarkoitus, että kun palaamme Suomeen, tuomme täältä tuliaisina solumalleja.

Tutkimuksessa potilailta kerätään kasvainkudosta.

– Kasvainkudosta voimme analysoida monella tavalla.

Suunnitelmissa on saada kudoksesta ”elävinä kiinni” geneettisiä asioita, joita olemme aiemmin tutkineet pakastetusta kudoksesta.

Moninaisia oireita Lastenaivokasvaimet ovat erittäin heterogeeninen tautiryhmä verrattuna esimerkiksi aikuisten aivokasvaimiin.

Suomessa lastenaivokasvaimia diagnosoidaan vuositasolla 40-50 potilaalla. Tietynlaisiin lastenaivokasvaimiin sairastuvat useimmiten alle kouluikäiset. Toinen selkeä sairastuvuuspiikki on varhaisaikuisiässä.

Oireet ovat usein epämääräisiä. Pienimmillä lapsilla pään kasvu ja etenkin kallonsaumojen aukeaminen ovat tyypillisiä oireita, kuten myös aamupäänsärky ja pahoinvointi, jotka ovat seurausta aivopaineen noususta. Sitten on lukuisa joukko epämääräisempiä, muun muassa neurologisia oireita, ja joskus voi kestää hyvinkin pitkään, ennen kuin niitä osataan yhdistää aivokasvaimeen.

Useimmissa tapauksissa pystytään suurin osa kasvaimesta poistamaan. Aivorungossa olevia kasvaimia ei sen sijaan pystytä poistamaan. Lastenaivokasvainpotilaista selviää kaiken kaikkiaan noin 70 prosenttia.

Keskitetty systeemi Kanadassa tutkimuksiin on käytettävissä huomattavasti enemmän rahaa kuin Suomessa.

– Resurssit ovat täällä laajat, Haapasalo luonnehtii.

Kanadassa on keskitetty systeemi. Esimerkiksi Ontarion provinssin osalta harvinaisia lastensairauksia hoidetaan pääosin SickKids-sairaalassa. Kun SickKids hoitaa lapsia myös muualta kuin Ontariosta, sen lapsipopu-

laatio on noin kuusi miljoonaa.

– Keskitetyssä systeemissä on tietysti huonotkin puolensa, esimerkiksi se, että potilasperheet joutuvat matkustamaan sairaan lapsensa kanssa todella pitkiä matkoja.

Toisin kuin Yhdysvalloissa, Kanadassa yksityinen terveydenja sairaanhoito on erittäin pienessä roolissa.

– Kanadassa julkinen puoli hoitaa valtaosan sairaanhoidosta.

Täällä ei esimerkiksi ole suuria yksityisiä sairaaloita lainkaan.

Terveydenhoidossakin julkinen puoli pelittää. Systeemi rahoitetaan vero- ja lahjoitusvaroilla ja toimii käsittääkseni hyvin.

Neurokirurgian dosentti Joonas Haapasalo on valmistunut lääkäriksi Turun yliopistosta 2009 ja väitteli tohtoriksi Tampereen yliopistossa 2011. Lääkäriksi valmistuttuaan Haapasalo on toiminut Tampereen seudulla. Neurokirurgian erikoislääkäriksi hän valmistui vuonna 2015, ja hänellä on nyt pari vuotta ollut neurokirurgian dosentuuri.

– Suurimman osan työurastani olen ollut kliinisessä työssä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sekä aikuisten että lasten puolella. Ennen Torontoon lähtöäni hoidin ensisijaisesti lapsia.

Pelkästään tutkijana hän on työskennellyt vain nämä kaksi Toronton post doc -vuottaan.

– Aivokasvaintutkimus on ollut selkeä ykkösprioriteetti, mutta olen jonkin verran tutkinut myös funktionaalista neurokirurgiaa. Sairaalan työntekijänä olen käyttänyt myös hyväkseni mahdollisuutta osallistua täkäläiseen meeting-toimintaan ja saanut sitä kautta tietoa, miten täällä yleisemmällä tasolla hoidetaan sairaita lapsia.

Kansallisella neurokeskuksellakin oma hanke Suomessa on käynnissä Kristiina Nordforsin vetämä lastenaivokasvaintutkimushanke, jossa Joonas Haapasalokin on ollut mukana. Siihen on kerätty Taysissa aineistoa jo vuodesta 2013.

– Jokainen aivokasvaimeen sairastunut lapsi ja hänen perheensä on pyritty saamaan mukaan tutkimukseen, Haapasalo taustoittaa. Potilaista pyritään keräämään paitsi kasvainkudosta myös verta ja selkäydinnestettä. Tavoitteena on kerätä 10 vuoden kohortti.

– Prospektiivisessä eli kertyvässä tutkimuksessa havainnoidaan, minkälaisia kasvaimia Tampereen seudulla esiintyy.

Kaksi vuotta sitten Suomessa käynnistyi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön alaisen kansallisen neurokeskuksen hanke. Siihen on valittu muutamia pilottihankkeita, joille ministeriö on myöntänyt rahoitusta.

Yksi näistä hankkeista on aivokasvainhanke, jossa Joonas Haapasalo toimii koordinaattorina.

– Olen luonut yhteistyöverkoston, jossa on asiasta ja sen kehittämisestä kiinnostuneita ihmisiä kaikista Suomen yliopistosairaaloista. Lasten puolelta mukana on neljä yliopistosairaalaa ja aikuisten puolelta kaikki viisi.

Ajatuksena on kehittää tutkimusta siten, että tietäisimme paremmin, minkälaisia kasvaimia Suomessa esiintyy.

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

Mutta perustutkimuksen tekeminen samassa mittakaavassa kuin Torontossa on hankalaa. Rahoitus on tietysti siihen eniten vaikuttava asia.

Suomessa tehdään silti paljon hyvää tutkimusta.

”

Tarkoitus on myös kehittää potilasrekrytointia siten, että esimerkiksi perustutkijoiden käyttöön saataisiin kattavasti näytteitä. Sitä silmällä pitäen on käynnissä monia projekteja sekä kotimaisella että kansainvälisellä tasolla.

– Yksi ajatus on myös se, että jos saamme Suomessa asiat pyörimään hyvin, pystymme eritoten Kristiinan laajojen täkäläisten syöpälääkärikontaktien avulla liittymään kansainvälisiin hankkeisiin. Verkostoituminen on olennainen osa tutkimustyötä, Haapasalo huomauttaa.

Aivokasvaimet ovat – onneksi – harvinaisia tauteja, ja lääketiede kehittyy koko ajan. Kasvaimia opitaan tuntemaan paremmin, ja niiden perimään liittyvä tieto on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana selkeästi mukaan sekä tutkimukseen että klinikkaan. Näitä asioita Haapasalo ja Nordfors yrittävät jatkossa edistää myös Suomessa.

Utopiasta totta Haapasalo tutkii kahta yleisintä lasten pahanlaatuista aivokasvainta, medulloblastoomaa ja ependymoomaa.

Neurokirurgi, tutkija Joonas Haapasalo taustallaan Toronton pilvenpiirtäjiä.

10

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

”

– Torontossa on kehitetty paljon niihin liittyvää geneettistä diagnostiikkaa, mutta myös lääkehoitoja. Täällä on parhaillaan menossa myös muutama prekliininen lääkehoitokokeilu. Niissä lääkkeitä on testattu koe-eläimillä, ja jos ja kun tulokset ovat lupaavia, voidaan testit laajentaa ihmiskokeiksi.

– Tutkimuksen yksi mielenkiintoinen osa-alue on, että saisimme elimistön oman immuunivasteen hyökkäämään kasvaimia kohtaan. On mielenkiintoista seurata, kun moni asia, joka vielä 5-10 vuotta sitten tuntui utopialta, on täällä Torontossa jo jossain määrin kliinisessä käytössä. Toivottavasti pian myös Suomessa.

Perustutkimus hankaloituu Haapasalon ja Nordforsin pojat, 6- ja 4-vuotiaat, eivät puhuneet vielä sanaakaan englantia, kun perhe syksyllä 2018 muutti Kanadaan.

– Jo kuukauden kuluttua rupesivat ymmärtämään kieltä ja nyt leikkivät keskenään englanniksi, isä kertoo.

Korona-aikaa Kanadassa. Tutkija-aviopari Joonas Haapasalo ja Kristiina Nordfors ovat työskennelleet lähes kaksi vuotta Torontossa SickKids-sairaalassa. Ensimmäisen vuoden he keskittyivät kumpikin tutkimustyöhön, Nordfors on työskennellyt toisen vuoden sairaalassa lääkärinä.

– Kotikieli meillä on kuitenkin edelleen suomi, mutta he ovat tehneet tässä vaiheessa tuollaisen kielivalinnan.

Perhe palaa elokuussa kahden Toronton-vuoden jälkeen Suomeen.

– Molemmat menevät Suomessa kansainväliseen päiväkotiin ja kouluun.

Vanhemmat jatkavat tutkimustyötään täällä.

– Se onnistuu varsin hyvin Suomessa, jos ajatellaan kliinisten rekisterien käyttöä, Haapasalo toteaa.

– Mutta perustutkimuksen tekeminen samassa mittakaavassa kuin Torontossa on hankalaa. Rahoitus on tietysti siihen eniten vaikuttava asia. Suomessa tehdään silti paljon hyvää tutkimusta. Täältä pitäisi pystyä tuomaan Suomeen asioita, joita voi helposti soveltaa suomalaisessa tutkimuskentässä. Mutta valitettavasti esimerkiksi valtion tutkimusrahoitus, jonka avulla yliopistosairaaloissa on saatu työllistettyä paljon tutkijoita, on vuosien saatossa vähentynyt. Säätiörahoitus on toisaalta mahdollistanut muun muassa tämän meidän tutkimusmatkamme täysin.

Kaksi roolia Haapasalon mielestä jatkossa pitääkin pyrkiä rakentamaan projekteja, jotka pystytään viemään läpi säätiörahoituksella.

– Omankin tutkimuksen tärkein asia on tarjota hyvää kliinistä tietoa ja hyviä tutkimusnäytteitä. Suomessa on biopankkitoiminta lähtenyt liikkeelle. Sellaiset asiat ovat käyttökelpoisia kansainvälistä yhteistyötä ajatellen. Suomalaisten näytemateriaalien ja potilaiden suostumuksella kootun datan hyödyntäminen kansainvälisissä konsortioissa voisi olla hyvä asia. Suomalainen tutkimus on sitä paitsi vahva varsinkin silloin, kun toimitaan klinikan ja perustutkimuksen rajapinnassa.

Oletko sielultasi enemmän kirurgi vai tutkija?

– Erittäin hyvä kysymys. Nyt post doc -kaudella heräsi taas kipinä tutkimukseen. Toivoisin, että voisin olla puoliksi tutkija ja puoliksi lääkäri. Potilaiden hoitaminen on konkreettista ja tärkeää. Sen vuoksi olen aikanaan halunnut lääkäriksi. Mutta haluan myös olla mukana etsimässä ja löytämässä uusia menetelmiä syöpäpotilaiden auttamiseksi.

Tutkimus tärkeässä roolissa Aivokasvaimet ovat lasten syöpäkuolleisuuden suurin aiheuttaja. Lasten verisyövissä eli leukemioissa on hyviä hoitomuotoja, mutta osassa aivokasvaimista hoitomuodot puuttuvat. Sen vuoksi tutkimus on ainoa tapa, millä asiaa saadaan edistettyä.

– Tämän hetken hoitomuodot eivät riitä kaikille aivokasvainpotilaille. Optimistina uskon, että aivokasvainten hoidot voivat jo lähivuosina kehittyä paljon. Se motivoi, Haapasalo sanoo.

– Kirurgin veitsellä pystyy parantamaan osan aivokasvaimista, mutta sitä osa-aluetta ei voi oikein enää kehittää. Osa aivokasvaimista on niin pahassa paikassa, ettei kirurginen operaatio tule kysymykseen. Silloin edistyksen on tultava lääke- tai sädehoitopuolelle.

Mukaan kansainvälisiin projekteihin Isossa kuvassa tavoitteena on saada Suomessa liikkeelle yhteisprojekteja, joissa suomalaiset aivokasvain- ja syöpälapset saataisiin mukaan kansainvälisiin tutkimusprojekteihin.

– Toki sellaisia on jo meneilläänkin, ja esimerkiksi lasten onkologeilla on omat pohjoismaiset ja eurooppalaiset yhteistyökanavansa. Mutta olisi hyvä olla yhteistyötä myös Pohjois-Amerikan suuntaan. Lasten aivokasvainten hoitotulokset ovat Suomessa hyviä, ja sitä olen tietysti yrittänyt täälläkin mainostaa. Meillä on varmasti opittavaa toisiltamme. ●

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

11

SELVIYTYMISTARINA

TEKSTI LAURA KOLJONEN

ULKOILUA, VIDEOPUHELUITA JA HERKKUPÄIVIÄ Mitä korona-aika on tarkoittanut niissä perheissä, joissa on vakavasti sairastunut lapsi, jonka immuniteetti on jo valmiiksi heikentynyt ja infektioriski korkea? Kummit-lehti kysyi kolmesta perheestä, miten pandemia on vaikuttanut heidän arkeensa.

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

”Eihän tätä voi aamusta iltaan miettiä” Heidi Särkkä:

”6-VUOTIAS poikamme Milo sairastui leukemiaan viime vuonna. Tällä hetkellä hän on hoidon ylläpito1vaiheessa, johon siirryimme helmikuussa. Milo saa hoitoa kotona, ja kahdeksan viikon välein hänellä on osastojakso. Silloin Milo saa sairaalassa rankempaa sytostaattihoitoa ja viettää osastolla viitisen päivää. Milolla on myös haimatulehdus, jonka aiheuttivat vahvat syöpälääkkeet.

Sytostaattiannoksen antamisen jälkeiset kaksi viikkoa Milon vastustuskyky on erittäin alhainen.

Sairauden vuoksi Milolla on myös karsittu ruokavalio, jotta hän ei saisi ruuasta minkäänlaista infektiota.

Ruokavalio on hyvin samanlainen, mitä raskaana olevat noudattavat: hedelmät pitää kuoria, irtolaarien tuotteita ei saa syödä, lihan ja kalan pitää olla kypsää ynnä muuta.

Uusioperheessämme on neljä lasta: 21-vuotias on jo muuttanut pois kotoa, 18-vuotias asuu vuoroviikoin meillä ja äidillään, 10-vuotias meillä ja tapaisi normaalisti isäänsä kerran viikossa. Milo on minun ja mieheni yhteinen lapsi.

Leukemiassa on kohonnut infektioristi. Ylläpito1-vaiheessa rajauksena on, että terveitä kavereita voi nähdä ulkona. Isovanhempia on sallittua nähdä, mikäli he ovat terveitä. Sen sijaan kauppaan tai muuhun julkiseen tilaan, jossa on paljon ihmisiä, ei saa mennä. Ylläpito2-vaiheessa julkisissa tiloissa saa oleilla.

Milo kyllä ymmärtää lääkäreiden ohjeet. Hän on sen verran pieni, että perhe on edelleen hänelle tärkein yksikkö. Totta kai häntä on silti harmittanut se, ettei kavereita ole voinut nähdä samaan tapaan kuin ennen sairastumista.

Kuulimme koronaviruksesta ensimmäisen kerran uutisista. Ystävämme asuu Espanjassa, ja näimme hänen Facebook-päivityksistään ja uutisista, miten virus levisi Euroopassa. Kysyimme sairaalasta, miten korona vaikuttaa Milon hoitoon, mutta lääkärit eivät heti osanneet vastata. Samaa asiaa yritettiin tietenkin selvittää kaikissa maissa.

Kun emme saaneet tarkempia ohjeita, teimme omat ratkaisumme. Otimme 10-vuotiaan pois koulusta ennen kuin hallitus päätti sulkea koulut. Tiesimme, että virus kyllä leviää Suomeen. Katsoin uutisia jännittyneenä, mutta lähinnä siitä syystä, että niin moni kysymys oli vailla vastausta. Oli vaikea päätellä, pitääkö virusta tosissaan pelätä. Lähinnä olo oli hämmentynyt.

Kyllä minua pelottaa, että Milo sairastuisi koronaan. Hänelle tuli influenssastakin rajut oireet, vaikka oli saanut rokotteen. Mutta eihän tätä voi aamusta iltaan miettiä. Pesemme käsiä jatkuvasti ja pyyhimme kaikkea mahdollista. Kaikki, mikä tulee ovesta sisään, pitää desinfioida.

Olen ollut Milon omaishoitajana elokuusta lähtien, mutta mieheni on käynyt töissä. Hänen työnsä

ß Vaikka ikäeroa on aika paljon, yhteisleikit ovat sujuneet. Kuvassa Milo isoveljensä Noelin kanssa.

(Kuva: Heidi Särkkä.)

ei sovellu etätyöhön. Onneksi mieheni työnantaja on joustanut, ja he miettivät ratkaisuja koko ajan.

Ystävämme ovat auttaneet meitä kauppaostoksissa.

Jos joudumme käymään kaupassa itse, menemme sinne riskiryhmäaikaan.

En niinkään pelkää, että sairastun itse, vaikka kyllähän sekin vaihtoehto on olemassa. Jokin aika sitten Vantaan kaupungilta otettiin meihin yhteyttä ja kysyttiin, miten olemme ajatelleet, että asiat järjestetään, jos molemmat vanhemmat sairastuvat samaan aikaan. He olivat yhteydessä kaikkiin niihin perheisiin, joissa oli vakavasti sairastunut lapsi. Silloin tajusin, etten ollut edes ajatellut omaa sairastumistani.

Isoimpia muutoksia perheessämme ovat olleet sosiaaliset muutokset. Ne ovat tuntuneet tosi rankoilta. Perheemme 18-vuotiaalla on meneillään työharjoittelu, jota hän ei voinut jättää väliin. Hän on asunut koko epidemian ajan äidillään. Aiemmasta liitostani oleva 10-vuotias puolestaan ei ole tavannut isäänsä koko koronapandemian aikaan. Toki olemme soitelleet videopuheluita, mutta ei se ole sama. Ikävä on hirmuinen kaikilla.

Olemme aiemmin olleet toimelias ja harrastava perhe, joka on nähnyt ihmisiä. Nyt sosiaalinen elämä on katkolla monin tavoin.

Milon hoito on jatkunut normaalisti. Jos hän on joutunut menemään sairaalaan, hoitohenkilökunnalla on ollut kasvomaskit. Verikokeet hoituvat kotisairaalan kautta, ja Milon lääkkeet olen voinut uusia TaikaHema-chatissa. Lisäksi meillä on ollut lääkärin etävastaanotto.

Kerran olemme joutuneet käymään päivystyksessä, kun Milon maksa-arvot jostain syystä nousivat radikaalisti. Silloin emme menneet normaalipäivystyksen kautta, vaan puhelimessa neuvottiin käyttämään eri reittiä.

Aiemmin, jos Milo on ollut osastohoidossa, olen kulkenut sairaalaan bussilla. Meillä on auto, mutta minulla ei ole ajokorttia. Joten jos mies ei ole ollut mukana, olen pyöräillyt Uuteen lastensairaalaan.

Kyllä se onnistuu – matkaa on 13 kilometriä.

Suurimmaksi osaksi kaikki on mennyt hyvin, mutta toki on päiviä, jolloin lapset kaipaavat ystäviään ja mummia ja ukkia ja heitä kiukuttaa ja väsyttää olla vain kotona.

Olemme yrittäneet järjestää kaikkien mielestä kivoja perhejuttuja, jotta saamme muuta ajateltavaa.

Mietimme lasten kanssa joka päivä, mitä hauskaa voisimme tehdä ja mistä nauttia. Olemme leiponeet paljon. Lisäksi olemme pelanneet lautapelejä, katsoneet leffoja ja ulkoilleet. Nauramme ja hassuttelemme paljon. Perjantaisin on aina herkkuruokapäivä.

Erään Milon sairaalajakson aikaan ULSissa järjestettiin taika- ja tanssikerho. Sitä vetänyt tanssinopettaja on lähettänyt Milolle tanssivideoita, ja niiden tahtiin olemme tanssineet koko perhe.” ●

KUKA? Vantaan Myyrmäessä asuva 6-vuotias Milo sairastui viime vuonna leukemiaan, ja hoitojen vuoksi hänellä on kohonnut infektioriski. Milo toivoo pääsevänsä esikouluun ensi syksynä.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

”Uskon, että tämä on meidän perheelle lähtökohtaisesti helpompaa” Sini Svanberg:

”MEILLÄ ON NELJÄ LASTA. Kolmasluokkalainen, tokaluokkalainen ja ekaluokkalainen sekä viisivuotias Noel. Noelille tehtiin vuonna 2017 munuaisensiirto, sillä hän sairastaa ARPKD:tä. Suomeksi sanottuna hänellä on polykystinen munuais- ja maksasairaus.

Munuaisensiirron takia Noel syö hyljinnänestolääkkeitä. Maksasairauden vuoksi edessä on jossakin vaiheessa maksansiirto.

Munuais- ja maksasairaus aiheuttaa monenlai-

â Noel on nimennyt uutiset koronaksi. Äitinsä Sinin mukaan poika kysyy ennen uutisia: ”katsotaanko koronaa”. (Kuva: Sini Svanberg.)

sia oireita: maksan ongelmat vaikuttavat sapen toimintaan, joten Noelilla on sappitieongelmia. Lisäksi hänellä on korkea verenpaine, ja maksasta johtuen pernakaan ei toimi kunnolla. Maksakirroosin vuoksi Noelin vastustuskyky on erityisen heikko.

Ennen koronavirusta Noel oli päiväkodissa. Meillä oli päiväkodin kanssa sopimus, että jos siellä oli liikkeellä vatsatautia tai muuta vastaavaa, he ilmoittavat meille ja otimme Noelin siksi aikaa pois hoidosta.

Noelin sairauden takia olemme aiemminkin vältelleet ihmismassoja, ja hygieniasta on aina pidetty hyvää huolta. Lapsemme osaavat nykyään kulkea ilman, että he koskevat ovenkahvoihin. Kylään tulleet kaverit ohjattiin ensimmäiseksi käsien pesuun.

Kun Kiinan Wuhan tammikuussa suljettiin, se vaikutti aika vakavalta. 9-vuotias kysyi heti, voiko virus tulla Suomeen. Häntä pelotti, ja sitten asiasta puhuttiin.

Kun tauti tuli Eurooppaan, sanoin lapsille, että koulut menevät todennäköisesti kiinni. Koronapandemian alussa lastenlääkäreiltä tuli viestiä, että Noel ei saa mennä päiväkotiin. Noelin hoito on jatkunut osittain etäyhteyden kautta, mutta labrakokeissa olemme käyneet sairaalassa. Sairaalasta on viestitetty, että jos sinne on syytä mennä, se on ihan turvallista.

Korona huolettaa minua vain Noelin kohdalla.

Virus on niin uusi, että joudumme ajattelemaan asioita pahimman kautta. On epätietoista, miten Noel kestäisi koronaviruksen. Jo perusflunssa ja RS-virus ovat hänelle aika pahoja. Mikä tahansa räkätauti äityy hänellä keuhkokuumeeksi, ja Noel joutuu osastohoitoon. Sen jälkeen toipuminen kestää helposti kuukauden.

Myös meidän uusperhekuviot menivät uusiksi, ja jouduimme miettimään, miten kaikki lapset tapaavat vanhempiaan. Tapaamisten rajaaminen oli uutta.

Lapsille olemme kertoneet, että joudumme toimimaan näin Noelin takia, ja kaikki ovat ymmärtäneet.

Arkemme on ollut sen verran epätavallista ja eristäytynyttä jo pitkään, että tämä koronaeristys on tuntunut ihan normaalilta. Siksi uskon, että tämä on meidän perheelle lähtökohtaisesti helpompaa kuin muille perheille. Kaikki ovat jo niin tottuneet siihen, että Noelin ehdoilla mennään. Mutta totta kai on hetkiä, kun kaikki harmittaa.

Noelista on ollut kivaa, kun sisarukset ovat olleet kotona. Piirtäminen, värittäminen ja legot ovat olleet suosiossa. Olemme myös ulkoilleet paljon.

Toivon, että rokote tulisi saataville tai rajoitustoimenpiteiden ansiosta virus tukahtuisi.” ●

KUKA? Helsingissä asuva 6-vuotias Noel sairastaa polykystista munuais- ja maksasairautta.

Maksakirroosin vuoksi Noelilla on heikko vastustuskyky.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

”Jos korona iskisi perheeseemme, olisimme aika yksin” Soila Tyni:

”PERHEEMME ON VIETTÄNYT noin vuoden verran eristyksessä. Syynä on se, että vuosi sitten huhtikuussa nuoremmalla pojallamme, 4-vuotiaalla Jonatanilla diagnosoitiin leukemia.

Siitä asti olen toiminut Jonatanin omaishoitajana.

Jonatanin sairastumisen jälkeen arki on pysynyt normaalina siltä osin, että mieheni on käynyt töissä ja toinen lapsemme Linus koulussa.

Hoitojakson alku oli rankka. Jonatan vietti sairaalassa kuusi viikkoa. Viimeisen puolen vuoden aikana hän on käynyt kahdeksan viikon välein sairaalassa saamassa hoitoa ja viettää osastolla aina vajaan viikon.

Jonatan ei ole diagnoosinsa jälkeen saanut käydä kaupassa eikä ole nähnyt kavereitaan edes ulkona.

Veli on saanut tuoda kavereita kotiin silloin, kun Jonatan on ollut sairaalassa. Emme ole nähneet tuttavaperheitä pitkään aikaan.

Ensimmäisen kerran korona kosketti perhettämme, kun kuulimme tapauksista Espanjassa. Perheenjäseniämme oli tuolloin siellä matkalla. Virus tuli lähelle myös silloin, kun mieheni ja vanhempi poikamme olivat hiihtolomalla Saksassa. Silloin ei kuitenkaan vielä joutunut karanteeniin matkan jälkeen – määräykset tulivat voimaan vasta maaliskuussa.

Ensiksi ajattelimme, että tuleehan näitä viruksia. Nyt on tullut selväksi, ettei korona ole menossa mihinkään vähään aikaan.

Kun virus alkoi levitä Suomessa, mies siirtyi etätöihin. Otimme myös Linuksen pois koulusta ennen kuin ne suljettiin, emmekä laittaneet häntä enää keväällä takaisin, vaikka koulut aukesivat hieman ennen kesälomaa.

Ruoat olemme tilanneet kotiin. Ainoastaan apteekissa olemme käyneet, mutta muuten olemme olleet vain perheen kesken.

Aluksi lisäeristäytyminen tuntui vaikealta. Olimme onnistuneet pitämään Jonatanin turvassa ja terveenä koko vuoden, ja leukemiaan liittyvää eristystä piti purkaa kesällä. Nyt olemme aika lailla sopeutuneet uuteen tilanteeseen.

Lapset pitävät yhteyttä kavereihinsa pelaamalla tietokonepelejä verkossa ja moikkaamalla heitä pihalla. Eristys ei tunnu mukavalta, mutta on ollut tosi kiva huomata, miten läheisiksi veljekset ovat tulleet, kun he ovat toistensa ainoat leikkikaverit. Linus ja Jonatan leikkivät legoilla ja Pokemoneilla ja pelaavat jalkapalloa. Perheen kesken ulkoilemme. Olemme pyöräilleet tai tehneet retkiä. Mökillä olemme saattaneet käydä päiväseltään. Tuntuu, että perheemme

á Onneksi ulkoilemaan on päässyt! Jonatan isoveljensä Linuksen kanssa Orivedenmökillä. (Kuva: Soila Tyni.)

on lähentynyt – emme ole koskaan olleet näin paljon yhdessä.

Jos korona iskisi perheeseemme, olisimme aika yksin. Minun vanhempani kuuluvat ikänsä puolesta riskiryhmään, ja mieheni vanhemmat asuvat Saksassa.

Jossakin vaiheessa olen pelännyt Jonatanin sairastuvan koronaan. En silti koe, että vaara vaanii joka puolella.” ●

KUKA? Helsinkiläinen Jonatan sairastaa leukemiaa. Hoitojen vuoksi hänellä on kohonnut infektioriski.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

MYYNTI TEKEE HYVÄÄ

Johtajatiimin Ruba Rubanovitsch ja Tero Nieminen (oik.) ovat jälleen puikoissa, kun Kummit järjestää tapahtuman ammattimyyjille. (Kuva: Atte Mäläskä.)

KUKA?

Mika D. Rubanovitsch ●

Myyntivalmentaja ja tietokirjailija

● Julkaissut 11 bisnestietokirjaa, muun muassa Myyntikapina (2018), STOP-myynti: pysähdy myymään (2019) sekä Modernin johtajan käsikirja: Älä ole pomo (2020).

Hyväntekeväisyyttä ja myyntikoulutusta

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Toista kertaa järjestettävä ammattimyyjille suunnattu Myynti tekee hyvää -tapahtuma antaa jälleen vinkkejä myyntityön ja sen johtamisen kehittämiseen. Samalla myyjät ja heidän asiakkaansa pääsevät tekemään hyvää.

UMMIT JÄRJESTI viime vuoden lokakuussa uudenlaisen tapahtuman, jossa ammattimyyjät soittelivat asiakkailleen Lastenklinikoiden Kummien asialla.

Moni yllättyi, kun vastapuoli ei myynytkään sitä, mitä yleensä, vaan ehdotti toisenlaista diiliä: hyväntekeväisyyttä.

Vuoden 2019 Myynti tekee hyvää -tapahtuma keräsi lastentautien tutkimukseen lähes 30 000 euroa.

Kuten viime vuonna, myös tällä kertaa tapahtuman myyntivalmentajana toimii Mika D. Rubanovitsch. Tilaisuuden muita esiintyjiä ovat lääkäri Pippa Laukka ja juontaja Mikko Leppilampi. Paneelissa on mukana Ruban yhtiökumppani Tero Nieminen.

Ruballa on edelliskerrasta hyviä muistoja.

– Parhaiten mieleeni jäi ihmisten hyvä henki tehdä asioita ja se, miten antaumuksella he olivat mukana. Päällimmäisenä jäi tietenkin mieleen se, että päivän aikana saimme kerättyä 30 000 euroa, Ruba kehaisee.

Myös tänä vuonna Ruba vetää myyjille myyntikoulutuksen ja antaa vinkkejä soittotekniikkaan. Sen jälkeen myyjät alkavat soitella omille asiakkailleen.

– Moikka, olen Myynti tekee hyvää -tapahtumassa. Mä en soita nyt myydäkseni, vaan pienten lasten asialla. Tuollainen myyntipuhe korostuu vielä enemmän tässä ajassa.

K

Korona muokkasi työn tekemistä Ruba sanoo, että koronavirusaika on muokannut yleisen asenneilmapiirin lisäksi työn tekemistä, mikä näkyy työyhteisöissä.

– Korona on iskenyt jokaiseen alaan ja yritykseen.

Kaikki ovat olleet samassa tilanteessa. Siksi uskon, että tilanne on tehnyt meistä ja yhteisöistämme solidaarisempia, Ruba sanoo.

Myös myyntivalmentajan omat työtavat ovat menneet kevään aikana uusiksi. Alkuvuosi oli dramaattinen.

– Maaliskuussa kalenteri tyhjeni koulutuksista päivässä, ja menin hetkeksi paniikkiin. Viikon kuluttua eräs tuttu asiakkaani alkoi kysellä etämyynnin sparrausta.

Sovin vetäväni sen ja huomasin, että tätähän minun nyt pitää myydä – tässä on se bisnes! Teimme kaikki myyntimateriaalit uusiksi ja lähdimme tarjoamaan uutta konseptia. Nyt olemme voineet pikku hiljaa alkaa järjestää myös lähivalmennuksia.

Ruba sanoo, että se voisi olla myös Myynti tekee hyvää -tapahtuman idea: uudistuminen.

– Sinne myyjät voivat tulla luomaan nahkansa.

Ruballa on tapahtumaan osallistujille jo tässä vaiheessa yksi bullet-lista valmiina: Tee soittolistat etukäteen valmiiksi, ja ota laturi mukaan. ●

Myynti tekee hyvää -tapahtuma järjestetään Helsingissä Apollo Live Clubilla 27.10.

Tapahtuman ajankohta saattaa muuttua koronatilanteen niin vaatiessa.

16

www.kummit.fi • Myynti tekee hyvää

YHTEISTYÖ TEKSTI LAURA KOLJONEN

Suun terveyttä ja hymyn voimaa Kummit aloittaa yhteistyön Pepsodentin kanssa. Yhteistyön myötä Pepsodent lahjoittaa jokaisesta tänä vuonna myydystä tuotteestaan osan Kummien työhön.

ASTENKLINIKOIDEN KUMMIT ja Pepsodent ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Yhteistyön tarkoituksena on välittää lapsiperheille tietoa suun terveydestä. Samalla Pepsodent haluaa olla mukana tukemassa Kummien työtä.

– Kummit on jatkuvasti tekemisissä lapsiperheiden kanssa, ja me puolestamme haluamme levittää kyseiselle ryhmälle sanomaa suunhoidon tärkeydestä, sanoo Unileverin markkinointipäällikkö Ilse Siekkinen.

Hampaiden reikiintyminen ei ole vain aikuisten ongelma: kolmella lapsella viidestä on reikiä.

– Pepsodent haluaa muistuttaa, että suun terveydellä on iso vaikutus kokonaisterveyteen ja hyvinvointiin. Terveellä suulla on myös helppo hymyillä.

Yhteistyön seurauksena Pepsodent lahjoittaa Kummien työhön tietyn osuuden kaikista tämän vuoden

L

aikana myydyistä tuotteistaan. Lisäksi yhteistyö näkyy katukuvassa kesään mennessä, ja se on esillä myös syksyn Elämä Lapselle -konsertissa.

– Paljon on vielä tekeillä, mutta lähtökohtaisesti tarjoamme valistusta esimerkiksi koululaisille. Yhteistyön myötä voimme tarjota myös suunhoidon tuotteita sairaaloissa, jos perhe joutuu jäämään sinne yllättäen.

– Jokainen Kummien toiminnassa mukana ollut tietää, mikä merkitys hymyllä on, sanoo Unileverin Ilse Siekkinen.

(Kuva: Unilever.)

Yhteistyö näkyi live-keikalla Pepsodentin ja Kummien yhteistyö näkyi jo toukokuisella Kummit Live: Elastinen -keikalla, jolla Pepsodent oli yhtenä pääyhteistyökumppanina. Kummien ja Pepsodentin yhteistyön on tarkoitus huipentua syyskuussa, Elämä Lapselle -konsertissa.

– Tämän lisäksi tarkoituksena on syksyllä toteuttaa digitaalinen koulukampanja, jossa alakoululaisia motivoidaan säännölliseen ja oikeaoppiseen hampaidenpesuun.

Temme myös myymäläkampanjan, joka alkaa näkyä kaupoissa elokuussa. Teemalla ”Lahjoita Hymy” kannustamme kuluttajia ostamaan Pepsodentia ja samalla tukemaan Kummeja, Ilse Siekkinen sanoo. ●

Yhteistyö • www.kummit.fi

17

PIENI HETKI Tällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvan verran potilaaseen, joka on saanut hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

Oulun yliopistollinen sairaala 22.2.2020 klo 15.35 Laulaja-lauluntekijä Kasmir teki keväällä visiitin Oysiin. Osastolla 60 hän pääsi moikkaamaan sairaanhoitaja Mirja Seppästä sekä tämän sylissä ollutta Emma Mankista. Ketä mahtoi jännittää eniten?

Kuva: Teemu Kemilä

18

www.kummit.fi • Pieni hetki

Pieni hetki • www.kummit.fi

19

VAPAAEHTOISET TEKSTI LAURA KOLJONEN

TEHDÄÄN HYVÄÄ JA PIDETÄÄN HAUSKAA

Lastenklinikoiden Kummien vapaaehtoiset ovat yhdistykselle kultaakin kalliimpia.

Viime vuonna vapaaehtoisrinkiä on alettu vahvistaa etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Turun ja Tampereen seudun vapaaehtoistiimien vetäjät kertovat, miksi lähtivät mukaan Kummien toimintaan ja mitä vapaaehtoistiimeissä tehdään.

”Pieni iloinen juttu sairaalassa jäi mieleen”

Suvi Ylikylä–Elers:

URUN SEUDUN vapaaehtoistiimin vetäjä, raisiolainen Suvi YlikyläElers lähti mukaan Kummien vapaaehtoistyöhön viime kesänä. Suvin tehtävänä on koordinoida Turun seudun toimintaa sekä vastata muun muassa lipaskeräyksistä ja tilittää ne.

Tosin nyt hän odottaa, että koronapandemia vähitellen hellittäisi ja vapaaehtoisjoukko pääsisi takaisin hommiin.

– Turun seudulla on todella sitoutunut kymmenen vapaaehtoisen tiimi, mutta mielellämme otamme lisää vapaaehtoisia mukaan, Suvi sanoo.

Tällä hetkellä kaikki kevään tapahtumat on siirretty syksyyn, mutta vain siirretty – ei peruttu.

Syyskaudella Turun suunnalla ehdittiin järjestää iloa lapsille ja potilasperheille erilaisten tapahtumien kautta.

Joulukuussa vapaaehtoiset organisoivat lipaskeräyksen kauppakeskus Skanssiin ja osallistuivat järjestämään TPS:n jääkiekkoilijoita vierailulle Tyksin lasten klinikan jokaiselle osastolle. Sen lisäksi potilasperheitä pääsi mestisjoukkue Tuton otteluun, ja jäähallissa kiersi Teemu-nalle yhdessä Tuton suositun Jore-maskotin kanssa.

Lähtökohtana on, että vapaaehtoiset järjestävät vähintään kolme tapahtumaa vuodessa.

Tälle keväälle oli suunnitteilla potilasperheiden hyvinvointi-ilta Kupittaalla. Turun Teknologiakiinteistöt lupasi tilat vapaaehtoisten käyttöön yhdeksi illaksi, ja Suvi sanoo,

T

20

www.kummit.fi • Vapaaehtoiset

että paikka on täydellinen hyvinvointi-illan järjestämiseen.

– Illan ohjelmassa olisi potilasperheistä huomioitu niin lapset kuin aikuisetkin kivalla ohjelmalla.

Alueen vapaaehtoistyön myötä Kummit on myös saanut näkyvyyttä. Turun seudulla useita tienvarsinäyttötauluja omistava Medialiiga näytti joulun alla Kummien mainoksia JouluMielellekonsertista.

Mukaan henkilökohtaisista syistä Suvi lähti mukaan Kummien vapaaehtoistyöhön henkilökohtaisista syistä.

– Minulla on kaksi lasta, ja heistä molemmat ovat viettäneet aikaa teho-osastolla.

Suvin 11-vuotias esikoistyttö painoi syntyessään 690 grammaa ja vietti Tyksin keskolassa viisi kuukautta. Esikoisen kaksoissisko menehtyi. Suvin viisivuotiaalla pojalla on synnynnäinen sydänvika, ja hän vietti Tyksin keskolassa yli kuukauden ja seitsemän vuorokautta Meilahdessa lasten sydänosastolla.

– Olemme saaneet suomalaiselta erikoissairaanhoidolta paljon, ja omasta kokemuksestani tiedän, mitä sairaala-arki teho-osastolla karuimmillaan on.

Suvi on päättänyt, että kaikki ilo, mitä lapsille ja vanhemmille voi vapaaehtoistyöllä tuoda – joko sairaalaan tai sen ulkopuolelle – se tuodaan.

Hän muistaa itsekin, miten iso merkitys pienillä iloa tuottavilla jutuilla aikoinaan oli.

– Olimme poikamme kanssa sairaalassa pääsiäisen

yli, ja yhtenä pääsiäispäivänä sairaanhoitajat jakoivat lasten sydänosaston potilaille yhteistyökumppanin lahjoittamat Kinder-munat. Koska poikamme oli vasta kolmen viikon ikäinen, jaoimme Kinder-munan puoliksi mieheni kanssa. Pieni juttu, mutta jäi mieleen.

Suville vapaaehtoistyö tuo ennen kaikkea hyvää mieltä.

– Uskon, että sitä saa koko perhe, sillä puhun asiasta niin innoissani. Perheeni on myös osallistunut toimintaan.

Ilon tuottaminen on aina yhtä palkitsevaa. Suvi nauttii lasten ja aikuisten ilahtuvista ilmeistä esimerkiksi silloin, kun iso Teemu-nalle tallustaa kauppakeskuksen käytävillä.

– Vapaaehtoistyössä olen myös tutustunut mahtaviin tyyppeihin, jotka kokevat työn yhtä tärkeänä kuin minä. Lasten ja nuorten hyvinvointi on lähellä sydäntäni, ja koen, että vapaaehtoistyö on omalta osaltaan tärkeää yhteiskuntavastuuta. ●

Kiinnostuitko osallistumaan Kummien vapaaehtoistyöhön Turun seudulla? Laita viestiä: turku@kummit.fi Tai liity Facebookissa Kummien Turun alueen omaan ryhmään. Saat tietoa, mitä tapahtumia alueellasi on.

”Pohdin, voisinko myös itse olla mukana järjestämässä muille tällaista” Sanna Kekki:

AMPEREEN ALUEEN vapaaehtoinen ja koordinaattori Sanna Kekki kiinnostui Kummien toiminnasta osallistuttuaan äitien virkistyspäivään viime keväänä.

Virkistyspäivät ovat Kummien ja paikallisten yritysten potilasperheiden vanhemmille järjestämiä tilaisuuksia, joiden tarkoituksena on lisätä lapsipotilaiden vanhempien jaksamista arjessa. Ja yleensä arjessa jaksaa paremmin, kun saa hetkeksi ajatukset pois siitä.

Sairaala-arki lapsen kanssa oli tullut tutuksi Sannalle, ja sairaalahenkilökunta oli vinkannut Kummeille, että pieni virkistys voi olla paikallaan.

– Sen päivän jälkeen oli leijuvissa fiiliksissä – niin paljon buustia siitä sain. Ajattelin, että tällä jaksan pitkään. Jälkikäteen pohdin, voisinko myös itse olla mukana järjestämässä muille tällaista, Sanna muistelee.

Virkistyspäivä osui Sannan kohdalla monin tavoin hyvään saumaan. Virkistyspäivässä hän sai tietää enemmän Kummien toiminnasta ja vapaaehtoisverkostosta.

– Kun kuulin, että Tampereen alueelle kaivataan vapaaehtoisia, kiinnostuin.

Sannalle tärkeä asia vapaaehtoistyössä on se, että arvot osuvat yhteen. Hän sanoo jo pidemmän aikaa miettineensä, millainen toiminta olisi hänen sydäntään lähellä, ja nyt se tuli vastaan.

Samojen arvojen lisäksi Sannalle on tärkeää olla ajan hermolla potilasperheiden tarpeista ja siitä, mikä heitä auttaa.

– Kummien kumppaneita ovat sairaalat, yritykset ja julkisuuden henkilöt. Sen lisäksi kumppaneina voi mielestäni nähdä myös potilasperheet. Oman kokemukseni mukaan Kummit tekee aika herkillä tuntosarvilla sitä tutkimustyötä, mitä me tarvitsemme ja miten voisimme yhdessä toimia verkostona.

T

Vahvuudet käyttöön Idea vapaaehtoistyöstä tuli siis oikeaan aikaan. Vapaaehtoisille järjestettävän koulutuksen jälkeen Sannasta tuli Tampereen alueen vapaaehtoistyön koordinaattori, johon hän sai vielä oman koulutuksensa.

– Lähdin mukaan ihan alkuvaiheessa ja pääsin käynnistämään toimintaa sekä rekrytoimaan ihmisiä mukaan.

Tällä hetkellä ringissä on noin 20 vapaaehtoista. Kaikki ovat mukana sen verran kuin pystyvät.

Korona siirsi myös Tampereen seudun kevääksi suunnitellut tapahtumat syksyyn. Yksi suunnitelmista oli potilasperheiden vanhemmille järjestettävä virkistyspäivä, toinen perinteinen kauppakeskustapahtuma.

– Emme ole vielä päässeet toimimaan kädet savessa.

Toistaiseksi jokainen vapaaehtoinen on lähestynyt omia verkostojaan ja kysynyt heidän halukkuuttaan lähteä mukaan tämäntyyppiseen toimintaan. Mukaan on pyydetty yrityksiä ja tapahtumien vetonauloja.

Sanna pitää vapaaehtoistyön yhteisöllisyydestä ja siitä, että työssä otetaan huomioon jokaisen vahvuudet.

– Toki yhdessä ideoidaan ja toteutetaan, ja kaikille löytyy omanlainen tapa olla mukana.

Omina vahvuuksinaan Sanna pitää innostustaan uuden kehittämiseen sekä kykyään innostaa muita.

– Minulla on myös hyvä tuntuma siihen, mitä perheet toivovat ja tarvitsevat. Lisäksi olen hyvä organisoimaan ja sitä puolta olen saanut vahvistaa omassa työssäni sosiaalialan kehittämistehtävissä.

Vapaaehtoistyön parasta asiaa Sannan ei tarvitse kauaa miettiä.

– Ilo. Saan tehdä asioita, joista syntyy muille iloa. Se on eräänlaista vastuun kantamista lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa. Oli kiva laittaa Facebookiin vapaaehtoistyöhön liittyvä ensimmäinen rekrytointi-ilmoitus saatesanoin: Hei, haluatko aloittaa vuotesi tekemällä jotakin merkityksellistä? ●

Kiinnostuitko osallistumaan Kummien vapaaehtoistyöhön Tampereen seudulla? Laita viestiä: tampere@kummit.fi

Vapaaehtoiset • www.kummit.fi

21

Tule mukaan Kummien vapaaehtoistyöhön!

ASTENKLINIKOIDEN KUMMEILLA on toimintaa ja tapahtumia kaikissa Suomen yliopistosairaalakaupungeissa: Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa.

Tapahtumia organisoi Kummien ydintiimi, mutta apuna on lähemmäs kahdensadan vapaaehtoisen rinki.

Vapaaehtoisilta Kummit saa avun lisäksi hyviä ideoita.

– Meillä on vapaaehtoisia ympäri maata. Isoimpiin pääkaupunkiseudulla järjestettäviin Kummien tapahtumiin tulee vapaaehtoisia Oulusta saakka, mutta totta kai helpointa on järjestää tapahtuma omalla paikkakunnalla, sanoo Kummien projektipäällikkö Jaana Roos.

Kummien vapaaehtoiseksi voi ryhtyä hyvin matalalla kynnyksellä.

Kummit kouluttaa paikkakuntien tiiminvetäjän, joka tiedottaa oman alueensa vapaaehtoisia. Muuten tehtävään ei vaadita erillistä koulutusta. Roosin mukaan ainoa vaatimus on, että vapaaehtoistyöntekijä tulee mukaan sydämellä ja hänellä on halua auttaa.

Työmäärän päättää vapaaehtoistyöntekijä.

– Kummeissa tiedetään, että elämäntilanteet voivat muuttua nopeasti, ja siksi ei ole olemassa minimitai maksimituntimäärää, johon vapaaehtoinen sitoutuu.

Kaikki työ on meille arvokasta. Osa vapaaehtoisista pystyy osallistumaan kerran vuodessa tunnin, kaksi, jotkut toiset ehtivät ja haluavat olla mukana mahdollisimman monessa jutussa.

Kummeille tehtävä vapaaehtoistyö voi olla kaikkea lipaskeräyksestä erilaisten tapahtumien järjestämiseen

L

tai omien verkostojen hyödyntämiseen. Fyysinen läsnäolo ei ole kaikille mahdollista, mutta sekään ei ole este. Yksi tapa tehdä vapaaehtoistyötä on tiedon levittäminen.

Auttamisen ilo palkitsee Vapaaehtoistyö on monin tavoin palkitsevaa. Sen avulla syntyy ystävyyssuhteita, ja se kiinnittää työnantajan huomion CV:ssä.

Ja yksi asia, jota ei kannata ohittaa on se, että vapaaehtoistyöstä tulee hyvä mieli! Auttamisesta saa auttamisen ilon.

– Moni vapaaehtoinen on kertonut, että hyvän tekeminen tuntuu sydämessä saakka. Lapsipotilaan ilo tai pieni hymy ovat monelle parhaita palkintoja, Jaana Roos sanoo.

Pienille potilaille kaikki ilo on kotiin päin. Sairaalahenkilökunta on raportoinut, että pienikin lahja tai huomionosoitus rikkoo normaalin sairaalapäivän rytmin.

– Hoitohenkilökunnan mukaan niinä päivinä, kun sairaalassa on tapahtumia tai vieraita, hoitotoimenpiteet ovat helpompia.

Roosilla on asiasta omakohtainen havainto. Viime kesäkauden avajaisissa Uudessa lastensairaalassa piipahtivat Teemu ja Sirpa Selänne. He vierailivat myös osastolla. Eräässä huoneessa potilaana oli tyttö, jolla oli hoidosta johtuen todella huono olo ja häntä pyörrytti.

– Hetken juteltuaan Teemun ja Sirpan kanssa hän sanoi, että hei, mua ei enää pyörrytä. Hän oli saanut hetkeksi muuta ajateltavaa. ●

Kiinnostaako vapaaehtoistyöhön osallistuminen? Laita viestiä suoraan Kummien projektipäällikkö Jaana Roosille jaana@kummit.fi tai kummit@kummit.fi

Näin vapaaehtoistyö pysyy mielekkäänä

1.

2.

3.

22

Etsi sellainen järjestö tai taho, jonka asiat ovat lähellä sydäntäsi. Pohdi, minkälaisten asioiden ja/tai ihmisten parissa haluat tehdä vapaaehtoistyötä ja millaisia asioita edistää.

Mieti omat resurssisi. Ei kannata haukata heti aluksi liian isoa palaa. Liikkeelle voi lähteä pienestä.

Kannattaa vaikka laittaa sähköpostia ja tiedustella, miten paljon aikaa vapaaehtoistyö vie.

Älä vertaa muihin vapaaehtoistyöntekijöihin. Osallistu omien mahdollisuuksien mukaan – ja muista, että yksikin tunti vapaaehtoistyötä on tärkeää.

www.kummit.fi • Vapaaehtoiset

Vinkit antoi Turun seudun vapaaehtoistiimin vetäjä Suvi Ylikylä-Elers.

YHTEISTYÖ

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Apua lasten syöpätautien tutkimukseen Kummien ja Suomen Lions-liiton yhteistyön tarkoituksena on kerätä tämän ja ensi vuoden aikana 100 000 euroa, jotka lahjoitetaan lasten syöpätautien tutkimukseen, hoitomenetelmien kehittämiseen ja lapsipotilaiden tukemiseen sairaaloissa.

UOMEN LIONS-LIITTO on osa kansainvälistä organisaatiota, Lions Clubs Internationalia, jonka yksi tärkeimmistä tukikohteista on lapsuusajan syöpien hoito ja siihen liittyvän tutkimuksen tukeminen.

Kummien ja Suomen Lions-liiton viime vuoden lopulla solmitun yhteistyön tarkoituksena on kerätä 100 000 euroa kahden vuoden aikana. Varat kerätään Lionsille tyypilliseen tapaan: on monta tapaa tehdä hyvää. Käytännössä lionsklubilaiset toteuttavat yhteistyötä tilanteeseen sopivalla tavalla.

S

Syöpähoitojen huima harppaus Suomessa syöpään sairastuu vuosittain 130 –150 lasta. Ikähaarukka vaihtelee 0 –16-vuoden välillä. Asiasta kertoo Lions-liiton verkkosivuilla julkaistulla videolla Husin Lasten syöpä- ja veritautien sekä kantasolusiirtoyksikön osastonylilääkäri Mervi Taskinen.

Taskisen mukaan lasten syövät voi karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: – Kolmasosa syövistä on leukemiaa, kolmasosa aivokasvaimia ja kolmasosa on kiinteitä kasvaimia.

Lasten syöpäsairauksien tutkimus ja sitä kautta hoito on kehittynyt vuosien mittaan valtavasti. Ensimmäiset syöpään sairastuneet lapsipotilaat alkoivat parantua 1960- ja 1970-luvuilla, ja siitä eteenpäin paranemisennusteet ovat kehittyneet positiivisempaan suuntaan.

– Nykyään 80 prosenttia syöpään sairastuneista lapsista paranee, joissakin syövissä paranemisprosentit ovat jo lähellä 100 prosenttia, Taskinen sanoo.

Silti kehitettävää riittää. Taskisen mukaan tutkimus ei koskaan lopu, sillä aina tulee uusia kysymyksiä.

Tavoitteena on myös jatkuvasti vähentää hoidon aiheuttamia haittavaikutuksia. Tulevaisuuden syöpähoitojen teemana ovat kohdennetut hoidot solusalpaus-, leikkaus- ja sädehoidon rinnalla. Lisäksi soluterapiat kehittyvät jatkuvasti.

– Tavoitteena on, että lapsi voisi elää terveen lapsen elämää. ●

Lasten syöpäsairauksien tutkimus ja hoito on kehittynyt vuosien mittaan valtavasti.

Video löytyy osoitteesta: www.lions.fi

Yhteistyö • www.kummit.fi

23

KUMMITERVEISIÄ

KO LJO NE N TEK STI LAU RA

e l l i k i a k ä i Tsempp e m ä l l y k a j – ! n ä ä d h ä n vielä ille. rveisiä pikkupotila te n ljo pa ät äv tt mmitubettajat lähe Tutut kummit ja ku

L

ASTENKLINIKOIDEN KUMMIT on ilahduttanut pikkupotilaita jo vuosikymmenten ajan. Etenkin kummien sairaalavierailut ovat aina tuottaneet paljon iloa. Vaikka tänä keväänä sairaalavierailut ja muut tapaamiset ovat olleet jäähyllä, tuttujen kummien halu ilahduttaa ei ole kadonnut mihinkään.

Niinpä kummit kuvasivat videoita. Niiden kautta he lähettävät terveisiä. Osa myös kertoi kikoista, joiden avulla he ovat pitäneet mielialansa korkealla. ●

terveiset: Tässä muutamat Tubettaja Roni Back

Etsi uusi projekti.

Artistit Eino ja Aapeli:

Lue kirjoja, kuuntele musaa, katso leffoja.

Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio ja Nekku-koira:

Mieti, mikä sinulle tuo toivoa.

Tv-toimittaja Mervi Kallio:

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.

Tubettaja Pinkku Pinsku:

Kokeile maalaamista ja piirtämistä.

Artisti Saara Aalto ja Lilli-koira:

Musiikki auttaa aina.

Artisti Michael Monroe:

Pysykää turvassa kotona.

Jos videot menivät ohi Kummien Instagramin puolella, käy katsomassa kaikki videotervehdykset osoitteesta: www.kummitila.fi/videotervehdykset 24

www.kummit.fi • Kummiterveisiä

Jääkiekkoilija Jere Sallinen:

Hyvää ja raikasta kesää ja tsemppiä!

MiskaMH:

a j a j u k k e j u Pikk a i t n i o s i s u m PLAYN KUMMITUBETTAJA MiskaMH, eli Miska Haakana, ei ole halunnut vajota synkkyyteen koronan vuoksi. Päin vastoin hän on jekuttanut seuraajiaan omalla kanavallaan ja ollut mukana piristämässä pikkupotilaita Kummien somekanavissa.

– Minua vähän ärsyttää se, että joidenkin mielestä tilanne on niin vakava, ettei saisi ollenkaan vitsailla tai pitää hauskaa.

Olen täysin eri mieltä. Nyt viimeistään pitäisi pitää hauskaa ja saada ihmiset nauramaan! MiskaMH sanoo.

Hauskaa hän on tubekanavallaan pitänytkin. Miska muun muassa jekutti seuraajiaan julkaisemalla videon, jolla hän väitti matkustaneensa Berliiniin siitä huolimatta, että matkustamista oli juuri pyydetty välttämään. Jekku onnistui vessanpöntön kannen ja verkosta löytyvien kuvien avulla.

– Siitä tuli hauskaa palautetta. Ensin ihmiset olivat ihan raivona, mutta kun selvisi, etten tietenkään ole lähtenyt matkalle, he naureskelivat vitsille. Kevään tilanne on ollut kaikille vaikea, mutta en halua muistuttaa, miten kammottavaa tämä on, vaan tuoda hauskuutta elämään. Minusta on outo ajatus, että nyt ei saisi vitsailla. Itse uskon, että mitä mustemmaksi mieli muuttuu, sitä stressaavampaa elämästä tulee. Eihän korona elämäniloa vie.

Miska sanoo, ettei hän kuitenkaan ole halunnut ohittaa koronaa. Hänestä tuntuisi oudolta, ettei poikkeustilanne näkyisi videoilla mitenkään.

Omien videoiden lisäksi Miska on moikannut potilasperheitä Kummien Instastoryissä julkaistujen videoiden välityksellä.

– Olen laittanut terkkuja, ja niihin on reagoitu. Terveisten lähettäminen on ollut tosi kivaa.

Miskan kalenterin korona tyhjensi, ja videot on pitänyt suunnitella uusiksi. Nyt kuvaukset tapahtuvat neljän seinän sisällä.

Miska julkaisee uuden videon joka perjantai klo 16.

Piristystä omaan arkeen on tuonut lenkkeily ja terveelliset elämäntavat. Lisäksi Miska on opetellut soittamaan koskettimia. Uuden kokeilua hän suosittelee kaikille. Sitä kautta voi löytyä vaikka uusi harrastus.

– Olen myös löytänyt videoiden tekoon uusia juttuja, sillä nythän minun pitää kuvata ne neljän seinän sisällä.

Niille, jotka haluavat MiskaMH:n tavoin jekuttamalla piristää muita, hänellä on hyväksi havaittu vinkki: – Omalla kustannuksella vitsailu on aika turvallinen tapa vitsailla. Silloin ei yleensä tule loukanneeksi muita. Sehän ei nimittäin ole jekutuksen tarkoitus. ●

S

â Jekutus piristää, tietää kummitubettaja MiskaMH. (Kuva: Alisa Aarniomäki.)

Kummiterveisiä • www.kummit.fi

25

KUMMIT JA KORONA TEKSTI LAURA KOLJONEN

KEVÄT, JOLLOIN ARKI MENI UUSIKSI Kummit Aira Samulin, Joona Puhakka, Marja Hintikka ja Petri Hollmén kertovat, miten korona vaikutti heidän elämäänsä.

Aira Samulin tapaa ystäviään parvekkeella Aira Samulin on pysynyt kotona.

(Kuva: Kummit.)

ANSSINOPETTAJA ja yrittäjä Aira Samulinille koronakevät on aiheuttanut kaaoksen kotiin.

Aira nimittäin päätti järjestää valokuvansa. Ja nyt tuhannet valokuvat ovat levällään hänen Helsingin-kodissaan.

Samulin on yksi pitkäaikaisimmista kummeista.

93-vuotias konkarikummi kuuluu riskiryhmään, joten hänen pitäisi pysyä kotona.

– Ensimmäisellä poikkeusoloviikolla ajattelin, että ihanaa – olenkin ollut levon tarpeessa. Iloitsin, että nythän saan myös järjestettyä valokuvani. Mutta mitä kauemmin tämä on kestänyt, sitä enemmän minua on alkanut huolettaa yritykseni. Puolet Hyrsylän Mutkan parhaasta sesongista on menetetty.

Airalla on Lohjalla yleisölle avoin karjalaistaloa muistuttava hirsilinna, jonka hän on suojellut ja säätiöinyt.

T 26

www.kummit.fi • Kummit ja korona

Yksi päivä tanssin parvekkeellani Macarenaa.

Liike, rytmi ja musiikki ovat parasta lääkettä.

”

”

Paikka houkuttelee kesäisin bussimatkailijoita, mutta poikkeustilanteen vuoksi ryhmäkierroksia ei ole voitu järjestää.

Aira sanoo, ettei tilanteelle voi mitään.

Voi vain odottaa.

– Minut on määrätty olemaan karanteenissa, ja olen alusta asti halunnut näyttää esimerkkiä. Kun Helsinkiä pommitettiin sodan aikana, meidän piti lähteä pois kotoa. Nyt on päinvastainen määräys: kotoa ei saa poistua. Kyllä se lähteminen oli monin tavoin hirveämpää.

Poikkeusaika tai ei, niin tanssista Aira ei ole luopunut. Hän sanoo, että tanssia varten ei tarvitse kuin neliön tilaa ja musiikkia!

– Yksi päivä tanssin parvekkeellani Macarenaa. Liike, rytmi ja musiikki ovat parasta lääkettä.

Aira sanoo, että hän on tavannut myös ystäviään toisen kerroksen parvekkeelta käsin.

– Ystävät soittavat, että olemme parvekkeen alla – tule ulos juttelemaan.

Ja käy Airalla myös sukulaisia: pojanpoika tuo ruuat, miniä käy tuomassa iltapäivälehtiä, ja lapsenlapsenlapset moikkaavat Airaa rappukäytävän portaissa.

– On hyvä, että heille jää muistikokemuksia tästä oudosta keväästä. He voivat joskus sitten muistella, että käytiin korona-aikaan tapaamassa ylämummoa ja katseltiin häntä puoli kerrosta alempaa. ●

Joona Puhakan kalenteri turposi kolminkertaiseksi OISTEN KALENTERIT koronavirus tyhjensi päivässä, toisten almanakka räjähti. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu entinen uimahyppääjä, nykyinen toimitusjohtaja Joona Puhakka.

– Työni on aina ollut hektistä, mutta korona muutti tilanteen täysin. Asiakkaiden ongelmat tarkoit-

T

Korona toi Joona Puhakan elämään kiireen ja jumppaamisen.

(Kuva: Matti Hannula.)

tivat, että yhtäkkiä minulla oli kolminkertaisesti töitä ja minuuttiaikataulu, Joona kertoo.

Joonalla ja hänen vaimollaan on kaksi kouluikäistä lasta. Nämä jäivät maaliskuussa kotikouluun.

– Täytyy myöntää, että olen ollut täydellinen sivustakatsoja ja seurannut ihaillen, miten vaimoni on järjestänyt aikataulut ja pitänyt paketin kasassa.

Onneksi meillä molemmilla on joustavat työt.

Joona sanoo, että arki on sujunut suhteellisen mukavasti ja lapset ovat ymmärtäneet tilanteen. Tunnelma oli kuitenkin iloinen, kun koulut aukesivat toukokuussa muutamaksi viikoksi ennen kesälomia.

Korona ja kotitoimistolla pyöriminen toivat elämään myös uuden harrastuksen.

– Koronan myötä olemme vaimon kanssa jumpanneet. Teemme sellaisia kovatempoisia HIIT-treenejä. Niillä pysyy mieli virkeänä. ●

Yhtäkkiä minulla oli kolminkertaisesti töitä ja minuuttiaikataulu.

”

”

Marja Hintikka naurattaa kollegoitaan päivän takulla ASTEN KANSSA on ainakin saanut olla paljon, sanoo juontaja-toimittaja Marja Hintikka.

Marjan ja puolisonsa Ile Uusivuoren perheeseen kuuluu kolme lasta, jotka ovat viettäneet korona-ajan kotona.

– Meillä on 3-, 5- ja 7-vuotiaat lapset,

L

Marja Hintikka on alkanut arvostaa kohtaamisia entistä enemmän.

(Kuva: Teemu Kemilä.)

Olen liveihminen.

Tapaamisten merkityksen huomaa myös siitä, että kaikki ovat tulleet studiolle ihan innoissaan.

”

”

Kummit ja korona • www.kummit.fi

27

KUMMIT JA KORONA

joten kotikoulupaineita meillä ei onneksi ole ollut, Marja sanoo.

Vanhemmat ovat tehneet töitä erikoisjärjestelyin.

Marja on juontanut Maikkarilla nähtävää Vappu ja Marja Liveä, jonka suunnittelupalaverit siirtyivät videoyhteyksien päähän. Lähetys kuvattiin normaaliin tapaan studiossa, mutta liveyleisö puuttui.

– Muutimme uuteen kotiin juuri ennen lockdownia.

Emme ehtineet laittaa mitään kodin tekstiilejä paikoilleen, joten kotona kaikuu. Ihan kuin palaveeraisi jossakin messuhallissa, Marja kuvailee.

Etäpalaverit ovat tuoneet iloa myös kollegoiden arkeen. Vappu Pimiän Instagramista on voinut seurata osiota ”Marjan päivän takku”.

– Ulkokultaisuus on kyllä karissut, ja työnteko on ollut pakko ottaa välillä huumorilla, kun lapset ovat pyörineet jaloissa.

Marja sanoo, että vaikka työnteko onnistuu näinkin, hän kaipaa kohtaamisia. Videoyhteyksien päästä ei samalla tavalla aisti kaikkea kommunikaatiota, kuten toisten ilmeitä ja eleitä.

– Olen liveihminen. Tapaamisten merkityksen huomaa myös siitä, että kaikki ovat tulleet studiolle ihan innoissaan.

Perheille, joissa arkea yritetään pyörittää niin normaaliin tapaan kuin mahdollista, Marjalla on terveisiä: – Nyt viimeistään se suorittaminen pois. Ei tarvitse venyä vuosisadan kasvattaja -suorituksiin. Jos lapsilla on turvallinen olo ja ruokaa jääkaapissa, se saa riittää. ●

Petri Hollmén sai koronan hiihtolomamatkaltaan Huomasin kyllä, että en ollut ihan kunnossa, vaikka olo oli hyvä ja pystyin tekemään töitä koko sen ajan, kun sairastin.

”

Petri Hollmén sairastui koronaan ja parantui.

(Kuva: Laura Koljonen.)

UMMIEN TUKIJOUKOISSA on myös sairastuttu koronavirukseen.

Tapahtumamarkkinoinnin toteuttamiseen tarkoitetun ohjelmiston kehittämiseen erikoistuneen Lyyti Oyn toimitusjohtaja, kaarinalainen Petri Hollmén oli yksi heistä, jotka saivat viruksen alkuvuodesta hiihtolomallaan Itävallan Tirolissa.

– Lomalta paluun jälkeen älysormukseni hälytti: kehon lämpötila oli normaalista poikkeava. En olisi itse osannut epäillä vähäisiä oireitani koronaksi ja epäröin mennä testiin. Vaimoni kuitenkin sanoi, että testiin on pakko mennä, koska Tiroli on julistettu epidemia-alueeksi. Kun tulos varmistui positiiviseksi, vaimo kommentoi ’et oo tosissasi’, Petri muistelee.

Positiivinen koronavirustestitulos tarkoitti sitä, että Petrin piti pysyä eristyksissä. Hän ei saanut lähteä koti-

K 28

www.kummit.fi • Kummit ja korona

”

pihaa kauemmas. Muu perhe sai liikkua lähipellolla ja -metsässä.

Petrin korona oli lievä. Hän sanoo olleensa kuumeessa yhtenä yönä, muuten olo oli suht normaali. Muu perhe sai vasta-ainetestissä negatiivisen tuloksen.

– Silti otin taudin tosissani. En urheillut tai mitään muuta, mitä teen normaalissa arjessa. Huomasin kyllä, että en ollut ihan kunnossa, vaikka olo oli hyvä ja pystyin tekemään töitä koko sen ajan, kun sairastin.

Kun Petri sairasti, koko viisihenkinen perhe siirtyi etätöihin ja -kouluun.

– Aika kului nopeasti eristyksessä. Ei niin sanotusti ollut pulaa vapaa-ajasta. Vaimo on syöpätutkija ja teki kotona kirjallisia töitä. Töiden ohessa pyöri 9-, 12- ja 14-vuotiaiden lasten kotikoulu.

Ero normaaliin arkeen oli melkoinen. Kalenterissa piti olla maalis- ja huhtikuussa maksimissaan kymmenen kotipäivää – nyt kotimaisemat tulivat enemmän kuin tutuiksi.

– Lapset tykkäsivät karanteeniajasta. Illalla pelattiin lautapelejä ja tehtiin ruokaa. Vapautta kyllä alkoi kaivata. Kaupassa käyntiä, fillarilenkkejä, oikeutta olla ja mennä, kuten huvittaa.

Petri parantui ja on palannut tällä hetkellä normaaliin arkeen siltä osin, kuin se on mahdollista. ●

MIELENTERVEYS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Vinkkejä poikkeusaikaan Kummien ja Husin lastenpsykiatrian julkaisema opas, Korona ja minä, kannattaa ottaa talteen koronapandemian mahdollisen toisen aallon varalta.

ORONAVIRUS huolettaa yhtä lailla lapsia ja nuoria kuin aikuisia.

Kummit ja Husin lastenpsykiatria julkaisivat keväällä pienen oppaan, jossa on paljon kokeilemisen arvoisia niksejä korona-ajan helpottamiseksi.

Oppaan ovat kirjoittaneet Husin psykologit Sanna Hemnell ja Linda Schauman.

Alla muutama vinkki oppaasta sekä perheiden hyväksi havaitsemia juttuja:

Koulun ja päiväkodin myötä on pysynyt selkeä päivärytmi.

Ja kun kenelläkään ei ole ollut omia menoja tai harrastuksia, niin lähes joka ilta on syöty yhdessä sekä päivällistä että iltapalaa.

K

1. Pidä kiinni päivärytmistä Poikkeusaika heitti ainakin aluksi monen perheen päivärytmin päälaelleen. Joissakin perheissä oltiin yhtäkkiä oudossa ja kuormittavassa tilanteessa, kun neljän seinän sisällä saatettiin tehdä täyttä työpäivää, käydä kotikoulua ja paimentaa päiväkotiikäistä. Opas kannustaa pitämään päivärytmin samana, vaikka elämä keskittyisikin pääasiassa kotiin.

KORONA JA MINÄ

4. Uutispaasto voi tehdä hyvää Aivan kaikkia uutisia ja uutislähetyksiä ei ole pakko seurata. Liiallinen uutisseuranta saattaa alkaa ahdistaa ja häiritä unta. Kannattaa myös olla tarkka sen suhteen, mistä tieto on peräisin. Netissä kiertää paljon harhaanjohtavia tarinoita muun muassa koronaan liittyen.

HUS lastenpsykiatria Psykologit Sanna Hemnell ja Linda Schauman

Korona ja minä -opas löytyy osoitteesta www.kummit.fi

Etäkoulu- ja -työviikkoina söimme aina yhdessä lounaan ja muuten kaikki tekivät omia hommiaan eri huoneissa.

2. Ole yhteydessä kavereihin ja sukulaisiin Onneksi yhteydenpito nykyvälineillä on suht helppoa.

Videopuhelut ja tsätit kannattaa hyödyntää.

Olemme nähneet muutamia sukulaisia ulkona.

Koululainen oli alkuun paljonkin yhteydessä kavereihin luokan etäkoulua varten perustetussa hangoutsissa, mutta myös siinä innostus tuntui laantuvan muutaman viikon jälkeen.

3. Nuku ja syö kuten normaalistikin Poikkeusolojen aikana moni on alkanut arvostaa tylsinä pitämiään terveellisiä elämäntapoja. Esimerkiksi pitkään nukkumisesta menee nopeasti hohto, jos sitä tekee joka päivä. Myös säännölliset ruokailuajat tekevät arjesta toimivan.

Ollaan seurattu uutisia aktiivisesti ja lapsetkin ovat katsoneet sekä uutisia, että lukeneet itse lehteä. Aiheesta on myös keskusteltu ja koitettu ”pehmentää” uutisten sisältöä.

5. Hermo menee!

Monessa perheessä elämä on mennyt koronan myötä sen verran mullin mallin, että pinna on kiristynyt ja useimmilla myös katkennut. Oppaassa kannustetaan selvittämään riidat mutta myös keksimään kivaa yhteistä tekemistä.

Hermot on olleet todella koetuksella ja riidelty on valitettavan paljon.

6. Puhu huolistasi Huolien nieleminen ei kannata, sillä silloin ne alkavat paisua. Kun mieltään painavista asioita puhuu, ne kutistuvat.

Poikkeustilasta on puhuttu paljon ja varsinkin siitä tasapainottelusta sen suhteen, minkä verran muita ihmisiä voi nähdä.

7. Rentoudu Mikä on sinusta kivaa ja vie ajatukset hetkeksi pois arkisista asioista? Muista tehdä asioita, jotka ilahduttavat!

Ollaan katsottu yhdessä tv-sarjoja ja leivottu. ● Mielenterveys • www.kummit.fi

29

KUMMITILA

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Olemme #kummitilassa yhdessä asiakkaidemme kanssa” IT-palveluyritys Office Management solmi keväällä rojaltisopimuksen Kummien kanssa.

Yrityksen jokainen uusi asiakas tuo apua lapsipotilaille.

YVÄNTEKEVÄISYYS on monen yrityksen tapa kantaa yhteiskuntavastuuta. Niin myös it-palveluyritys Office Managementin.

Se on sopinut lahjoittavansa Kummien toimintaan tietyn osuuden uusasiakashankin-

H

nastaan.

– Rojaltimalli sopii yrityksellemme hyvin, sillä meillä on paljon asiakaskohtaamisia ja sitä myöten uusia asiakkuuksia. Hyväntekeväisyydestä saa myös aikaan hyviä keskusteluja asiakkaiden kanssa, sanoo Office Managementin Helsingin myyntijohtaja Petri Wallin.

Wallin innostui rojaltimallista kuultuaan Nesteen tavasta tehdä hyväntekeväisyyttä. Neste lahjoitti Kummeille tietyn summan jokaisesta Oulun Kärppien tekemästä kotiottelumaalista.

– Kummien toiminnasta on helppo kertoa asiakkaille, sillä kaikki tietävät, mitä Kummit tekee, sanoo Petri Wallin.

(Kuva: Office Management.)

Wallin sanoo, että hyväntekeväisyysjärjestöksi valikoitui Kummit, koska se on ”valtakunnallinen ja tunnettu taho, jonka tekemälle työlle on aina tarvetta”.

– Olemme #kummitilassa yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Esillä myös työhaastatteluissa Wallin sanoo, että #kummitilaan on suunnitteilla vaikka mitä, kunhan asiakastapahtumia päästään taas järjestämään.

Myös uusien työntekijöiden rekrytointitilanteessa on mukava kertoa yrityksen arvoista ja sen tekemästä hyväntekeväisyydestä.

– Monet työnhakijat ovat olleet tosi otettuja, kun näitä keskusteluja on käyty. Samalla olemme päässeet tuomaan esille yrityksemme pehmeitä arvoja. ● 30

www.kummit.fi • Kummitila

CARROT KITCHEN Sarjassa kokataan lapsille ja lasten kanssa kehitettyjä reseptejä.

Juotava salaatti 1 avokado 5 lehtikaalin lehteä 3 dl pinaatin lehtiä

Kaisa Torkkeli toimii pedagogiikan ja ruoanlaiton asiantuntijana Carrot Kitchen mobiilisovelluksessa. Carrot Kitchen on lasten ikioma pelillinen kokkaussovellus, joka ohjaa lasta keittiössä turvallisella ja hauskalla tavalla.

pottuvarpaan kokoinen pala tuoretta inkivääriä 2 banaania 1 purkki (140 g) ananasta (omassa mehussaan) 4 dl omenatäysmehua

Kulaus kasviksia Hei kesälomalainen! Tämä resepti on tehty juuri sinulle.

00 GRAMMAA VUOROKAUDESSA eli viisi kourallista päivässä.

Se on määrä, joka meidän olisi hyvä syödä kasviksia päivittäin. Kesä on kasvisten rouskuttamisen parasta aikaa, mutta siitä voi tehdä vielä vähän hauskempaa. Salaatti humpsahtaa kurkusta alas melkein vahingossa, kun sen surauttaa juotavaan muotoon. Niin kuin yksi veijari kokkikerhossa totesi: – Tätä ei kyllä äiti usko. Söin koko lasillisen salaattia! ●

5

4 ille kaver 15 min.

KUVA: REETTA PASANEN

u Leikkaa avokado halki siemeneen asti ja pyöräytä puolikkaat irti toisistaan. Irrota siemen lusikan avulla. Koverra avokadon vihreä ”liha” kuoresta lusikalla ja pudota tehosekoittimen kulhoon. v Huuhdo lehtikaalin ja pinaatin lehdet vedellä. Leikkaa lehtikaalin keskellä oleva paksu lehtiruoti pois saksilla tai veitsellä.

Lisää pinaatti ja kaali tehosekoittimeen. w Kuori pieni pala inkivääriä ja lisää se sekoittimeen. x Lisää vielä kuoritut banaanit, ananas mehuineen ja omenamehu. y Laita kansi tiiviisti päälle ja surauta kaikki tasaiseksi juomaksi.

Carrot Kitchen • www.kummit.fi

31

PITKÄAIKAISSAIRAAT

TEKSTI LAURA KOLJONEN

” Pitkäaikaissairauksien hoito ei saisi kärsiä koronaviruksen takia” Koronavirus ja siihen liittyvä eristäytyneisyys on vaikuttanut myös pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten hoitoon. Oulun yliopistollisen sairaalan Jarmo Salo kertoo, millaisia erikoisjärjestelyjä tilanne on Oulussa vaatinut.

ISARATARTUNTANA LEVIÄVÄ koronavirus on aiheuttanut päänvaivaa erityisesti sairaaloissa. Miten estää viruksen leviäminen, mutta samalla hoitaa potilaita niin hyvin kuin mahdollista?

Ja entä, kun kyseessä ovat pitkäaikaissairaat, joiden vastustuskyky on usein jo valmiiksi heikko?

Koronavirus ei kuitenkaan ole pitkäaikaissairaita lapsia ja nuoria hoitavien lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan ainoa tai edes suurin huolenaihe.

Sairaaloissa pelätään koronan vaikuttavan siihen, miten hanakasti perheet hakeutuvat sairaalaan.

Oysin lasten ja nuorten vastuualueen vs. vastuualuejohtajana toimii Jarmo Salo. Hän muistuttaa, että pitkäaikaissairaiden lasten kohdalla on erityisen tärkeää hoitaa sairautta sekä turvata lapsen kasvu ja kehitys.

– Lääkäriin on syytä mennä, jos on merkittäviä oireita.

Epidemian alussa kansalaisia ohjeistettiin, että koronavirusoireisten ei pidä mennä sairaalaan, vaan kertoa oireistaan ensisijaisesti puhelimitse. Osa potilaista ymmärsi sen niin, että sairaalaan ei pidä mielellään hakeutua ollenkaan, Salo sanoo.

Salon vastuualue on iso. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on kahdeksan lasten- ja nuortenosastoa ja -yksikköä: lasten hematologian ja onkologian yksikkö, lastenkirurgia ja gastroenterologian yksikkö, lastenneurologian yksikkö, lastentautien poliklinikka, lasten leikkausosasto, lasten teho-osasto, vastasyntyneiden hoito-osasto sekä lasten sisätauti- ja infektio-osasto ja päivystys.

Osa lasten vanhemmista pelkää koronan tarttuvan lapseen, osa pelkää omaa sairastumista.

Salo muistuttaa, että tämänhetkisten tietojen mukaan lapset eivät ole merkittävässä riskissä koronaviruksen suhteen.

– Ylivoimaisesti isoin osa lapsista sairastaa viruksen lievänä. Pitkäaikaissairaiden lasten kohdalla merkittävämpi riski voi olla se, että perussairauden hoito kärsii, jos kontrollikäyntejä jätetään väliin.

P

32

www.kummit.fi • Pitkäaikaissairaat

Oys on pohjoisin yliopistosairaalamme ULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA palvelee isoa osaa pohjoisesta Suomesta. Oys tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sekä sairaanhoitopiirin erityisvastuu- eli erva-alueelle. Jälkimmäiselle se tuottaa muun muassa keskosten ja lasten syöpäsairauksien hoitoa. Oysin lasten ja nuorten klinikalla on yhteensä kahdeksan lasten- ja nuortenosastoa ja -yksikköä. ●

O

Sairauksia hoidetaan myös etänä Kuten monessa sairaalassa, myös Oulussa päivystys on ollut korona-aikaan normaalia hiljaisempi. Koronan pelko ei selitä sitä kokonaan. Muut infektiot ovat vähentyneet, sillä koulut ja harrastukset ovat olleet tauolla.

– Siitä olen aidosti huolissani, että lähetteet ovat vähentyneet. Olemme viestitelleet asiasta kollegoiden kesken ihan valtakunnallisestikin. Painotan: on entiseen tapaan tärkeää tulla sairaalaan, jos lapsella on vanhempien mielestä merkittäviä oireita, tai jos oireet haittaavat lasta, eivätkä vanhemmat tiedä niiden syytä.

”

Pitkäaikaissairaiden lasten kohdalla merkittävämpi riski voi olla se, että perussairauden hoito kärsii, jos kontrollikäyntejä jätetään väliin.

”

Säännöllisesti sairaaloissa kiertävät vuosittain ainakin erilaiset influenssat ja RS-virus. Niiden kohdalla perustoimenpiteenä on hygienian tehostaminen. Pandemioihin on myös varustauduttu.

– Mutta totta kai nyt puhutaan aivan eri mittaluokan asioista. Korona vaikuttaa niin moneen asiaan koko yhteiskunnan tasolla, Salo sanoo.

Koronavirusepidemian alussa Oysin lasten ja nuorten klinikalla tehtiin päätös siirtää lapsipotilaat yhteispäivystyksestä lasten klinikan tiloihin. Lisäksi hengitystieinfektioista kärsivät kulkivat sairaalaan eri sisääntulo-ovista kuin muut potilaat. Aiemmin kaikki potilaat kulkivat samoista ovista.

– Reagoinnin nopeus on ollut klinikalla hyvä.

Aluksi elektiivisiä eli kiireettömiä toimenpiteitä siirrettiin. Jos potilaalla on kontrolli kolmen vuoden välein, sen on voinut huoletta siirtää keväästä syksyyn. Kaiken kaikkiaan klinikat ovat kuitenkin lähellä normaalia toimintaa.

Pitkäaikaissairaiden lasten kohdalla on Salon mukaan tehty myös muunlaisia järjestelyjä.

Kaikki kontrollikäynnit, jotka on ollut mahdollista hoitaa etänä, on hoidettu etänä. Hoito etänä saattaa joissakin tilanteissa puoltaa paikkaansa myös koronan jälkeen – etenkin, kun Oysiin tullaan pitkien etäisyyksien päästä.

– Esimerkiksi osa hyvässä hoitotasapainossa olevien diabetespotilaiden kontrolleista voidaan toteuttaa etänä. Tärkeintä on, että hoito ei kärsi.

Kontrolleilla on jokaisessa hoidossa paikkansa, eikä niitä voi jättää väliin – ei, vaikka kyse olisi ei-niin-vakavista sairauksista.

Kaikkeen etähoito ei sovellu. Osa sairauksia vaatii hoitonsa puolesta vaikkapa nivelten tutkintaa ja sydämen ultrausta.

– Reagoinnin nopeus klinikalla on ollut hyvä, kiittelee Oysin Jarmo Salo.

(Kuva: Teemu Kemilä.)

Esimerkkinä Salo mainitsee tyypin 1 diabeteksen.

Se voi oireilla lisääntyneenä juomisena, virtsaamisena, väsymyksenä ja laihtumisena.

– Sen diagnoosin viivästyminen on vaarallista, ja jos lapsella on lisääntynyttä juomista ja virtsaamista, hänet pitää viedä lääkäriin välittömästi.

Joillakin Oysin poliklinikoilla on Salon mukaan tehty niin, että sairaanhoitajat soittavat edellisenä päivänä ja kertovat potilaan perheelle, että sairaalaan on turvallista tulla.

Virusinfektiot ovat sairaaloissa jokavuotisia vieraita.

Perhelähtöinen hoito jatkuu Kontaktien minimointi sairaalan sisällä on muuttanut myös sairaalan henkilökunnan arkea. Muun muassa klinikan lääkäreiden isot kokoukset on toistaiseksi lopetettu, ja kokousten osalta on muutenkin siirrytty videoneuvotteluihin.

– Samoin opetuksia on siirretty verkkoon, ja ruokalat ovat kiinni. Henkilökuntaa on myös ohjeistettu niin, että kaikki eivät ruokailisi ahtaassa taukohuoneessa samaan aikaan. Suojaimia käytetään järkevästi, Salo luettelee.

Osa lasten klinikan hoitohenkilökunnasta on kevään aikana koulutettu hoitamaan myös aikuisia koronapotilaita.

Perhemuotoinen hoito kuitenkin jatkuu. Toisien sanoen vanhemmat ovat edelleen tiiviisti mukana lasten hoidossa.

– Kun puhutaan sairaalahoidossa olevasta lapsesta, puhutaan koko perheestä. Lasten hoidon kannalta on välttämätöntä, että vanhemmat ovat mukana.

Kun koronapandemia on ohi, Oulun klinikalla siirrytään nopeasti normaaliin.

– Olemme jo nyt lähellä normaalitoimintaa. ●

Pitkäaikaissairaat • www.kummit.fi

33

KUMMIT.FI

TEKSTI KUVA

LAURA KOLJONEN INTO-DIGITAL JA IDA FRAM

Kummit.fi uudistui

Kummien upeasti uudistunut verkkosivusto aukeaa kesän aikana. Verkkosivustouudistuksen yhteydessä tehtiin myös graafisen ilmeen päivitys. Kurkkaa, mitä kaikkea sivustolta löytyy.

K 34

ESÄLLÄ KANNATTAA POIKETA osoitteessa www. kummit.fi. Sivusto nimittäin on täysin uudistunut. Uudenkarhealta sivustolta löytyy tuttua tietoa, mutta myös paljon täysin uudenlaista sisältöä. ●

www.kummit.fi • kummit.fi

Muun muassa tätä kaikkea löytyy osoitteesta www.kummit.fi: ●

Lahjoita pikkupotilaille – lahjoitusvaihtoehtona nyt myös MobilePay

●

Löydä tutut vaikuttajakummit

●

Katso, millaisia tapahtumia Kummeilla on lähiaikoina tulossa

●

Osallistu Kummien toimintaan vapaaehtoisena

●

Shoppaile verkkokaupassa

●

Selvitä, miten yrityksenne voisi parhaiten auttaa pikkupotilaita

●

Tutustu potilasperheiden blogipostauksiin

●

Lue haastatteluja ja juttuja Kummien ajankohtaisista hankkeista

Paljon uutta sisältöä UMMIEN SIVUSTON ja uuden käyttömukavuuden on toteuttanut IntoDigital.

Yrityksen toimitusjohtaja Aapo Mäki sanoo, että uusien verkkosivujen suunnittelussa on panostettu lahjoittamisen helppouteen.

– Jos mietitään lahjoituksia, niin verkkopalvelun käyttäjäystävällisyys on ihan ensisijainen asia. Kummien uusilla verkkosivuilla lähtökohtana kaikkeen on ollut, että lahjoittaminen olisi helppoa ja käyttökokemus miellyttävä, selkeä ja raikas.

Mäki sanoo, että nettisivujen luomisessa pätevät samat lainalaisuudet oli kyseessä sitten yleishyödyllinen hyväntekeväisyysjärjestö, kuten Kummit, tai sukkia myyvä yritys: selkeys, helppous ja vaivattomuus toimivat aina.

Uudelta verkkosivustolta löytyvät tutut potilasperheblogaukset ja vaikuttajakummiesittelyt. Tapahtumista ja ajankohtaisista hankkeista tulee löytymään aiempaa enemmän materiaalia.

Verkkopalveluun sisältyy myös verkkokauppa. Siellä on tuttujen tuotteiden lisäksi mahdollisuus ostaa aineettomia lahjoja.

– Kaiken kaikkiaan sivustolla tulee olemaan sisältöä paljon enemmän, ja Kummien verkkosivut tulevat harppaamaan uudelle tasolle, Aapo Mäki iloitsee. ●

K

Lahjoittajat ohjataan sivustolle OTENTIAALISTEN LAHJOITTAJIEN pitää myös löytää sivustolle helposti – eli aluksi heidät pitää ohjata sinne. Se puolestaan tarkoittaa hakukonemarkkinoinnin sekä verkko- ja somemainonnan optimaalista suunnittelua, josta vastaa samaan konserniin Into-Digitalin kanssa kuuluva palveluiden markkinoinnin toimisto Ida Fram.

Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen kertoo, että hakukonemarkkinointi on käytännössä sitä, että Kummien sisällöt näkyvät Googlen hakutuloksissa tietyillä hakusanoilla. Hakusana voi olla

P

vaikka ”lahjoitus”, ”testamenttilahjoitus” tai hakusanapari ”hyväntekeväisyys” ja ”lapset”.

Uuden verkkopalvelun onkin tarkoitus tukea myös Kummien runsaiden asiasisältöjen ja tarinoiden löydettävyyttä.

Kummien markkinointipäällikkö Matti Valli on uusien sivujen julkaisusta innoissaan.

– Olemme saaneet kumppaneiltamme paljon uusia ajatuksia. Uudistuva kummit.fi pyrkii palvelemaan tukijoitamme ja tukikohteitamme entistä paremmin, ja tavoittamaan uudet apujoukot inspiroivalla tavalla. ●

kummit.fi • www.kummit.fi

35

LOGOUUDISTUS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Graafisen ilmeen päivitys

2009

2020

Pro bonona Kummeja monta vuotta tukenut mainostoimisto King uudisti aikoinaan Teemunallen nykyiseen muotoonsa. Nyt Teemu-nalle sai ympärilleen uudistuneen graafisen ilmeen.

Palveluiden markkinoinnin toimisto Ida Fram uudisti Kummien graafisen ilmeen pro bonona.

LEN SEURANNUT KUMMEJA normaalina kuluttajana pitkään, joten oli tosi kiva päästä tekemään töitä brändin kanssa. Siinä vaiheessa, kun työ tuli minun pöydälleni, huomasin, että värimaailma, logo ja typografia kaipasivat hieman freesausta, sanoo Jirka Sauros, joka on vastuussa Kummien uudesta logosta ja visuaalisesta ilmeestä sekä verkkomainonnan visuaalisesta konseptoinnista.

Jirka työskentelee Ida Framin luovana johtajana, ja yritys on osa verkkosivu-uudistuksen toteuttajaa Into-Digitalia.

Jirkan mukaan verkkosivu-uudistuksen yhteydessä oli oikea aika tehdä graafisen ilmeen päivitys.

Vanhasta graafisesta ilmeestä säilytettiin kymmenisen vuotta sitten logouudistuksen yhteydessä päivitetty Teemu-nalle. Suunnilleen kaikki muu meni uusiksi.

Jirka sanoo, että uudistus on tehty tukemaan Kummien ydinarvoja graafisesti.

– Jos uutta ilmettä pitäisi kuvailla, niin käyttäisin adjektiiveja: lämmin, lähestyttävä, sympaattinen ja empaattinen.

– Ja Teemu-nalle on kuin kotonaan uudessa ympäristössään. ●

O IHME JA

KUMMI. AINA YHDESSÄ. xŞƋ īơƙƴ÷IJƑƬƏIJƩƑĺƏƴơ͡ ͹

TUEMME LASTENKLINIKOITA.

MONELLA TAPAA.

36

www.kummit.fi • Logouudistus

Tervetuloa

Kummit Golf Hirsalaan torstaina 13.8. klo 12.30

Lisätiedot: jaana@kummit.ďŹ

LAHJOITUKSET

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KORONAPANDEMIA TEKEE LAHJOITUKSISTA ENTISTÄ TÄRKEÄMPIÄ Lasten ja nuorten klinikoilla arki on jatkunut pandemiasta huolimatta.

Uuden lastensairaalan toimialajohtaja Jari Petäjä kertoo, mikä merkitys lahjoituksilla on ja millainen arki sairaaloilla on edessä koronapandemian jälkeen.

UMMIEN KAUTTA TEHTÄVÄT LAHJOITUKSET auttavat potilaita monin eri tavoin. Lahjoituksilla on mahdollista hankkia laitteita, kouluttaa sairaalahenkilökuntaa ja hankkia pikkupotilaille virkistystä sairaala-arkeen. Kummien vuosittaisesta budjetista tietty osa lohkaistaan myös Lastentautien tutkimussäätiölle.

Kummit ohjaa varoja viiteen yliopistosairaalaan ja niiden lasten ja nuorten klinikoille: Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Ouluun.

Mutta millaiseen arkeen klinikat palaavat, kun pandemia joskus laantuu?

K 38

www.kummit.fi • Lahjoitukset

Uuden lastensairaalan toimialajohtaja Jari Petäjä, mikä merkitys lahjoituksilla on sairaaloille ja pikkupotilaille? ”Merkitys on alati kasvava. Perinteisten sairaalaviihtyvyyteen liittyvien lahjoitusten lisäksi lahjoitusvaroja voidaan käyttää laitehankintoihin tai henkilökunnan kouluttautumiseen. Esimerkiksi Husin lasten- ja nuorisopsykiatrian ja Kummien yhteinen hanke, Cool Kids, on tällainen. Lahjoitusten kohdistaminen koulutukseen on suhteellisen uusi kokonaisuus. Kuten muissakin kohteissa, koulutuksessakin on kyse sellaisista koulutusmahdollisuuksista, joita sairaalan julkinen rahoitus ei kata.

Kummit on meille tärkein lahjoituskumppani. ULS

En usko, että koronapandemia on vähentänyt halua lahjoittaa.

Saattaa olla, että se on päinvastoin johtanut lisääntyneisiin lahjoituksiin.

”

”

saa Kummeilta vuosittain tietyn osuuden, ja euroissa se on useimmiten useampi satatuhatta.

Husin lasten ja nuorten kokonaisuuteen kuuluu ULS:n lisäksi lasten- ja nuorisopsykiatria, ja olemme myös vastuussa Lohjan, Raaseporin ja Porvoon alueen lasten hoitamisesta. Husiin kuuluu myös Hyvinkään lasten yksikkö.”

Miten koronapandemia on vaikuttanut ULS:issa lahjoitusten määrään ja/tai kohdentamiseen? ”Vielä on liian aikaista arvioida.

Olemme saaneet lahjoituksia koronaaikana, esimerkiksi testamentteja. Ne on tietenkin laadittu jo ennen koronaa.

Lahjoituksia on tullut myös koronaan liittyviin laitehankintoihin. Usein lahjoittaja on meihin etukäteen yhteydessä ja kysyy tarpeistamme. Olemme tavattoman kiitollisia, että on olemassa järjestäytynyttä lahjoitustoimintaa.

En usko, että koronapandemia on vähentänyt halua lahjoittaa. Saattaa olla, että se on päinvastoin johtanut lisääntyneisiin lahjoituksiin.

Näyttää vääjäämättömältä, että julkinen raha tulee vähenemään. Tämä on myös yliopistosairaaloidemme yhteinen huoli, että miten rahoitusasemamme kehittyy jatkossa ja miten pysymme hoidon kannalta ajan tasalla.”

Uuden lastensairaalan toimialajohtaja Jari Petäjä arvelee, ettei koronapandemia ole ainakaan vähentänyt ihmisten halua lahjoittaa sairaaloille.

(Kuva: Hus.)

Onko teille tehty suoraan koronaaikaan liittyviä lahjoituksia? ”ULSiin on hankittu koronapandemian aikana ECMO-laite Kummien tuella. Laitteella voidaan huolehtia potilaan hapetuksesta vielä sen jälkeen, kun hengityskonekaan ei riitä.

ECMO-laitetta käytetään äärimmäisessä keuhkoinfektiotilanteessa. Kuluneena talvena olemme esimerkiksi pelastaneet ECMO:lla kaksi influenssaan vaikeasti sairastunutta lasta. Uusi lastensairaala on ainoa paikka Suomessa, jossa tätä hoitoa lapsille voidaan antaa.

Meillä oli ennen kyseistä hankintaa vain kolme laitetta. ECMO-hankinnalla varauduimme harvinaisiin mutta mahdollisiin COVID-tautitapauksiin. Laitteelle on paljon käyttöä muissakin henkeä uhkaavissa tiloissa, ja neljä laitetta kaikkien Suomen lasten turvaksi ei ole turhan paljon.”

Miten ajankohtaiset asiat vaikuttavat lahjoituksiin?

Näkyykö se yleensä heti vai pidemmällä aikavälillä? ”Se on pidemmän aikavälin juttu. En usko, että koronapandemia näkyy meille kohdistetuissa lahjoituksissa kovinkaan paljon. Nämä ovat elämänaikaisia arvo-

valintoja. Esimerkiksi testamenttilahjoitus on yleensä huolellisen harkinnan tulos.”

Mikä merkitys lahjoituksilla on koronapandemian jälkeen? ”Tarve on nähtävissä aivan selkeästi. Sairaaloiden rahoituksen heiketessä lahjoitusten arvo tulee nykyisestään lisääntymään. Uskon vaikutuksen näkyvän jo vuonna 2021.”

Mikä on kokemuksesi: miten tämäntyyppiset tapahtumat yleensä vaikuttavat lahjoituksiin? ”Koronapandemian kanssa meillä ei ole mitään vertailukohtaa. Kaikkinensa suomalainen erikoissairaanhoito on selvinnyt koronasta todella hyvin ja hoitanut asiat upeasti tähän asti. Uskon, että koronan myötä sairaaloiden merkitys ja arvostus kasvaa.” ●

Lahjoitukset • www.kummit.fi

39

COOL KIDS KYSYMYKSET Mitkä ovat teidän alueellanne yleisimpiä syitä hakeutua lasten- ja nuorisopsykiatriselle?

Miten ahdistuneisuushäiriö näyttäytyy teillä hoidettavilla potilailla?

Miltä ahdistuneisuushäiriön hoitoon kehitetty Cool Kids -hoito-ohjelma kuulostaa? Olisiko sellaisella tarvetta teidän alueellanne?

Kummit kohdensi vuonna 2018 yhteensä 150 000 euron erillislahjoituksen lastenpsykiatrian akuuttitarpeisiin eri puolilla Suomea. Miten kohdennettu tuki näkyy tänä päivänä ja miten hoito/hoitopolku tms. on kehittynyt tuen ansiosta?

Millaiset asiat ovat tällä hetkellä kehityskohteitanne?

Miten korona, eristykset ja sitä kautta syntyneet perheiden haastavat tilanteet näkyvät teillä?

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Cool Kids kiinnostaa Husin lasten- ja nuorisopsykiatrian asiantuntijoiden Kummien tuella toteutettava Cool Kids halutaan tuoda erikoissairaanhoidon puolelta muun muassa kouluihin.

Ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon tehokkaita työkaluja tarjoavaa koulutusta ollaan järjestämässä Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun asiantuntijoille.

Minna Koskinen, apulaisylilääkäri, Taysin lastenpsykiatrian avohoidon yksikkö Meille tulee hyvin monenlaisia lähetteitä. Yleisimmät niistä liittyvät tunne-elämän häiriöihin, ahdistuneisuusja mielialahäiriöihin sekä itsetuhoisuuteen. Myös erilaiset käytöshäiriöt, koulunkäynnin vaikeudet, vuorovaikutus- ja syömishäiriöt näkyvät lähetteissä. Lasten tullessa erikoissairaanhoitoon ongelmat ovat usein moninaisia.

Ahdistuneisuushäiriöitä on monenlaista. Lapsella voi olla esimerkiksi eroahdistusta, yleistä ahdistuneisuutta tai sosiaalista ahdistuneisuutta. Lasta saattaa ahdistaa mennä kouluun, mikä aiheuttaa kuormittavuutta arkeen ja sosiaalisiin tilanteisiin. Kliinisenä tuntumana on, että näiden ”kroonistuneiden” ahdistuneisuushäiriöiden määrä on lisääntynyt. Kierre on saattanut päästä tosi pahaksi, ja 40

www.kummit.fi • Cool Kids

yleensä tarvitaan monenlaisia, pitkäkestoisia interventioita, että tilanne helpottaa. Olisi tärkeää, että ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät lapset pääsisivät avun piiriin mahdollisimman varhain ennen kuin toimintakyky romahtaa ja tilanne pitkittyy.

Tunnen menetelmän ja käsittääkseni hoito-ohjelma toimii hyvin. Meillä Taysissa on ollut ryhmiä ahdistuneille lapsille, ja niissä on ollut samoja elementtejä kuin Cool Kidsissä. Ilman muuta meillä olisi tarvetta tämäntyyppiselle hoito-ohjelmalle.

Raha käytetään lastentautien vastuualueen päivystyksessä lasten ja nuorten psykiatristen potilaiden hoitotyön osaamisen vahvistamiseen. Vuoden 2020 alkupuolella lasten päivystykseen Taysissa siirtyivät myös psykiatriset lapset ja nuoret. Tähän muutokseen liittyen koulutimme 61 päivystyksessä toimivaa sairaanhoitajaa. Kummien rahoitus mahdollisti nämä viime vuoden koulutukset.

(Tähän kysymykseen vastasi Taysin lastenklinikan ylihoitaja Tarja Heino-Tolonen.)

Kevään aikana päättyi kehittämishanke, jossa luotiin jalkautuvaa akuuttikonsultaatiota varhaiskasvatuksen ja koulun hankaliin tilanteisiin. Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikössä kehitetään vanhemmuuden tukemiseen liittyvää verkkopohjaista hoitomallia sekä digitaalisuutta hyödyntävää konsultaatiota neuvoloille. Uuteen lasten ja nuorten sairaalaan saatu aistihuone tuo myös monen-

laisia hoitomahdollisuuksia. Lisäksi avohoidon yksikössä kehitetään kohdennettuja hoitomalleja erilaisiin häiriöihin.

Koronapandemian vuoksi lastenpsykiatrialla on vahvistettu kiireellistä ja päivystyksellistä hoitoa. Hoitoon ohjautuneet perheet ovat olleet kuormittuneita, samoin osa lastenpsykiatrialla jo hoidossa olevista lapsista ja perheistä. Tästä syystä kiireellisiä avohoito- ja osastojaksoja on kevään aikana toteutunut tavanomaista enemmän.

Taina Juvén, vastuualuejohtaja, Tyksin lastenpsykiatria Tavallisimpia syitä ovat käytöshäiriöt ja tunteidensääntelyhankaluudet. Lähetteitä tulee myös masennuksen ja ahdistuksen tai neuropsykiatristen hankaluuksien takia.

Kun potilas tulee meille, ahdistuneisuushäiriö on jo vakava. Yleensä lapsen on vaikea suoriutua ikätasoisesti, ja pahimmassa tapauksessa pakko-oireet hallitsevat koko perhettä. Tavoitteena on, että lievemmät ahdistuneisuushäiriöt pystyttäisiin hoitamaan perheneuvoloissa ja kouluissa.

Olemme kuulleet Cool Kidsistä, ja olemme miettineet, että koulutus olisi meille hyvä. Mitä nopeammin lapselle ja perheelle on saatavilla apua, sen parempi. Olen itsekin ollut kollegani Elina Tiirin kanssa Husin Cool Kids -aiheisella luennolla. Toiveenamme olisi manualisoitu ja yhdenmukainen hoitomalli. Sellainen meiltä tällä hetkellä puuttuu. Osa lapsista tarvitsee pitkäkestoista hoitoa, mutta Cool Kids kulkisi vaihtoehtona sen rinnalla.

Saimme tukea alle 13-vuotiaiden syömishäiriöpotilaiden hoitopolun kehittämiseen Varsinais-Suomen alueella. Projektissa oli mukana kouluterveydenhuolto, Tyksin lastenpsykiatria sekä Tyksin ja Turun kaupungin lastentaudit. Teimme myös tiivistä yhteistyötä nuorisopsykiatrian kanssa. Aiemmin lähetteitä tuli yksittäisistä lapsista, joilla oli epäily syömishäiriöstä. Yhtäkkiä lähetteitä tuli vuositasolla reilusti yli kymmenen.

osastohoitoon liittyy Cool Kidsin kanssa joitakin yhteisiä elementtejä. Esimerkiksi se, että mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä tärkeämpää on, että koko perhe osallistuu hoitoon.

Saamamme tuki kohdistettiin syömishäiriökeskuksen perustamiseen ja moniammatillisen tiimin koulutukseen. Viime syksynä toteutui siihen liittyvä Living Skills -niminen kognitiivisiin käyttäytymisterapioihin liittynyt koulutusohjelma.

Meillä on meneillään aika paljon eri hankkeita.

Muun muassa neuropsykiatrian puolella on kuvattu ADHDhoitopolku. Barnahus-hankkeeseen liittyen kuvataan traumoja kokeneiden lasten hoitopolku.

Kyllä se näkyy, ja olemme varautuneet siihen, että kun etäyhteyksistä siirrytään taas livetapaamisiin, nähtävissä on perheiden kuormitusta. Koronapandemia on näkynyt potilasperheissämme hyvin eri tavoin, sillä arkirutiinit ovat menneet uusiksi. On myös lapsia, joiden elämään erikoisjärjestelyt ovat tuoneet hyvää.

Hanna Ebeling, osastonylilääkäri, Oysin lastenpsykiatrian vastuualueen johtaja sekä psykologit Sanna Tuomaala ja Johanna Vesa Muun muassa neuropsykiatriset häiriöt ja monenlaiset emotionaalisiin ongelmiin liittyvät häiriöt. Lasten ongelmat näkyvät usein käyttäytymisessä. Kehitykseen liittyvät monet vaikeudet sekä traumaattiset elämäntapahtumat voivat olla ainakin osatekijöinä häiriöiden taustalla.

Ahdistuneisuus voi näyttäytyä pelkoina, välttämiskäyttäytymisenä, liiallisena murehtimisena, uniongelmina, pakko-oireisuutena, syömisen pulmina, koulunkäyntivaikeuksina, haasteina sosiaalisissa suhteissa, käytösoireina ja ylipäänsä ikätasoisen toiminnan ja kehityksen häiriintymisensä.

Vuodesta 2014 olemme kehittäneet lastenpsykiatrista arviointijaksoa. Kuten muuallakin, myös meillä lähetemäärät ovat kaksinkertaistuneet 2010-luvun alusta.

Meidän on pitänyt miettiä hyvin tarkkaan, miten olemassa olevilla resursseilla voidaan arvioida ja parhaalla mahdollisella tavalla hoitaa isompi määrä lapsia.

Olemme kuulleet, ja Oysin lastenpsykiatrialta on aikomus osallistua koulutukseen. Sen jälkeen osaamista on tarkoitus jalkauttaa myös alueen muille toimijoille erikoissairaanhoidon ulkopuolella. Ryhmämuotoiselle fokusoidulle lyhytterapeuttiselle hoidolle on tarvetta erityisesti perustasolla.

Se ei ole näkynyt meillä vielä. Ohjeistuksena on ollut suosia etähoitoa, ja tuntuu, että olemme ottaneet tilanteessa digikolmiloikan. Olemme saaneet palvelusta myös hyvää palautetta, ja se tulee jäämään ainakin osittain pysyväksi käytännöksi.

Kummien lahjoitus on mahdollistanut yksiköissämme liikunnallisten ja kiinnostavien toimintojen toteuttamisen. Lahjoituksen turvin ehdittiin aloittaa sirkustyöpajat ennen kuin sirkus meni koronan vuoksi tauolle.

Lisäksi aloitimme tauon jälkeen liikuntaryhmän. Liikuntaryhmässä pystytään entistä monipuolisemmin harrastamaan maksullisiakin liikuntamuotoja. Lapset ovat aina innolla mukana ryhmän toiminnassa.

Ilona Luoma, ylilääkäri, Kysin lastenpsykiatrian palvelulinja Uskon, että syyt ovat aika lailla yhteneväiset muiden yliopistosairaaloiden kanssa. Suurimmat häiriöryhmät ovat kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt, käytöshäiriöt sekä tunne-elämän häiriöt, joihin kuuluu ahdistus ja masennus. Häiriöt eivät aina ole toisiaan poissulkevia, vaan voivat esiintyä päällekkäin.

Riippuu mihin kohtaan lapsen kehityskaarta se osuu. Pienemmillä lapsilla saattaa olla eroahdistushäiriötä, joka vaikeuttaa eskariin tai kouluun menoa. Tai sitten on sosiaalisten tilanteiden pelkoa, joka aiheuttaa välttämiskäyttäytymistä.

Tiedämme hoito-ohjelman, ja olemme halukkaita osallistumaan koulutukseen. Tarvetta on. Meidän avo- ja

Kehityskohteena meillä on tällä hetkellä erityisesti uuden sairaalan rakentaminen ja siihen liittyvät toiminnot. Tehokkuuden vaatimus uutta rakennettaessa on suuri.

Samalla meidän on muistettava, että tasapainoiseen psyykkiseen kehitykseen lapset tarvitsevat rauhallista, yhteistä vuorovaikutusta ja myönteisiä tunnekokemuksia.

Vaikeus sietää epävarmuutta korostuu ahdistuneisuushäiriöissä, minkä seurauksena korona-ajan epävarmuus on lisännyt kuormitusta perheissä. Lasten oireilu, esimerkiksi välttämiskäyttäytyminen ja pelot, ovat jopa lisääntyneet. Yleisesti lisääntynyt kuormitus heijastuu vanhempien jaksamiseen ja sitä kautta parisuhteeseen ja koko perheen hyvinvointiin. ●

Kummien tämän vuoden iso hanke, Cool Kids, pyrkii tarjoamaan tehokkaita ratkaisuja lasten ja nuorten ahdistushäiriöiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Kansallinen hanke käynnistyy menetelmän kehittäjän Ron Rapeen koulutuksesta.

Cool Kids • www.kummit.fi

41

KESÄTEKEMISTÄ

SANAVARASTO

42

www.kummit.fi • Kesätekemistä

TESTIIN!

Kesälomalla voi jättää kännykän ja pädin hetkeksi narikkaan ja ratkoa vaikka sanaristikkoa. Ota ristikko mukaan uimarannalle tai mökkimatkalle. Mutta varoituksen sana: ristikoiden makuun päästessä on vaikea lopettaa.

Ristikon ratkaisut löytyvät sivulta 45. Ristikon tekijä: Sanaris.

Kesätekemistä • www.kummit.fi

43

COOL KIDS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Kummit Live oli menestys!

Toukokuun puolivälissä järjestetty Kummit Live: Elastinen -hyväntekeväisyyskeikka keräsi huikeat 45 000 euroa lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.

OIKKEUSOLOT SYNNYTTÄVÄT poikkeuksellisia ratkaisuja. Konsertit ovat ainakin hetkellisesti siirtyneet verkkoon, mutta kyllä ne katsojia keräävät. Toukokuun puolivälissä järjestetty Kummit Live: Elastinen -hyväntekeväisyyskonsertti nousi Suomen kaikkien aikojen katsotuimmaksi maksulliseksi striimikonsertiksi.

Konsertilla kerättiin rahaa lasten ja nuorten mielenterveystyöhön. Pottiin kertyi 45 000 euroa.

Lahjoitetulla summalla rahoitetaan muun muassa yli sata Cool Kids -ryhmäterapiakertaa perheille. Cool Kids on hoito-ohjelma, josta on saatu maailmalla hyviä tuloksia lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriön hoidossa.

Kummit Live -konsertti järjestettiin Keikalla.fi-alustalla. Konserttiin sai ostaa lipun, ja lisäksi lippuja jaettiin potilasperheille ympäri Suomen.

P

Kummit Live: Elastinen keräsi rahaa lasten ja nuorten mielenterveystyöhön. (Kuvat: Kummit.)

Elastinen: ”Erilainen keikka” Konsertin suosio yllätti myös artistikonkari Elastisen.

– Unohtumaton kokemus. Saavutimme mahtavan flow-tilan, ja konsertti oli erilainen kaikista toteuttamistani. Palaute ja sen määrä oli suorastaan häkellyttävää.

Tavoite oli tehdä hyvää ja pitää samalla hauskaa tarjoten jotain ainutlaatuista ja erilaista. Kaikki meni nappiin ja onnistuimme todella hyvin. Olen ylpeä jokaisesta mukana olleesta ja panoksestamme tärkeälle asialle, Elastinen kommentoi konsertin jälkeen.

Konsertissa Elastisen kanssa esiintyivät Petteri Sariola, Esa Mäkynen ja Okke Komulainen. ● Online-keikan mahdollistivat: keikalla.fi, Lippu.fi, Pepsodent, Barona, NEP Finland, Hollywood House Studios, Radio Nova, Rähinä Records, Kaiku Entertainment, Fullsteam Oy, Concreto Agency, Smartum sekä Republic.

Lisäksi lämpimät kiitokset myös: Verkkokauppa.com, Tuomas Kukko LKV, Helmi Kirpputori, VetCare, Synesa ja Auto-Salpa.

44

www.kummit.fi • Cool Kids

TEKSTI LAURA KOLJONEN

YRITYSLAHJOITUS

Ajanvietettä lastenklinikoille Lastenklinikoiden leikkihuoneet ovat hiljentyneet koronarajoitusten myötä, mikä on ollut pettymys monelle sairaalassa pitkiä aikoja viettävälle potilaalle. Yrityslahjoittajat ovat kuitenkin muistaneet lapsipotilaita lahjoittaessaan ajanvietettä lastenklinikoille ympäri Suomen.

AIRAALOIDEN LEIKKI- JA PELIHUONEET ovat usein hyvin suosittuja. Ja miksi eivät olisi? Totta kai myös sairaalassa olevat lapset kaipaavat leikkimistä ja kivaa tekemistä.

Nyt pandemian aikana leikki- ja pelihuoneisiin ei kuitenkaan ole hygieniasyistä päässyt normaaliin tapaan.

Onneksi Kummien yrityslahjoittajat tulivat hätiin ja lähettivät lastenklinikoille ympäri Suomen päheitä lahjoituksia. Lahjoittajien joukossa olivat muun muassa Lidl, Tokmanni, Clas Ohlson, Flying Tiger, Wise Nose, Document House, Asennetta Elämään ry.

Lahjoituskuormassa oli ainakin kuulokkeita, Star Wars -hahmoja, barbeja, Hot Wheels -autoja, kaukoputkia, askartelutarvikkeita, Viaplay-koodeja ynnä vaikka mitä muuta.

Lahjoittajat olivat muistaneet myös vanhempia. Heille lahjoitettiin muun muassa hygieniatuotteita. Ne tulevat tarpeeseen, sillä osa perheistä joutuu lähtemään sairaalaan kovalla kiireellä, eikä silloin ole aikaa pakata sairaalalaukkua. ●

S

Ristikko on aiemmin julkaistu Lemmikki-lehdessä.

SAITKO TEHTYÄ RISTIKON OIKEIN?

Yrityslahjoitus • www.kummit.fi

45

TUNNETAIDOT

” Resilienssi eli selviytymiskyky vaihtelee ihmisestä riippuen, mutta sitä voi harjoittaa” TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

Psykologi Päivi Saranpää sanoo, että vaikeassa elämäntilanteessa liiat vaatimukset kannattaa heittää roskikseen.

46

www.kummit.fi • Tunnetaidot

Koronavirus on saanut meidät epävarmuuden tilaan. Miten selvitä tukalasta tilanteesta, jonka kestosta ei ole tietoa? Entä voiko omaa mieltään järjestää?

ONILLE PERHEILLE ALKUVUODESTA leviämään lähtenyt koronavirus on aiheuttanut paljon huolta sekä epävarmuuden ja ahdistuksen tunteita. Niiltä on harva välttynyt kevään aikana. Tyksissä psykologina ja psykoterapeuttina työskentelevä Päivi Saranpää sanoo, että kriisitunnelmat näkyvät perheissä eri tavalla. Saranpää työskentelee myös sellaisten perheiden kanssa, joissa lapsi on sairastunut vakavasti.

– Oli kriisi sitten koronaan tai lapsen vaikeaan sairauteen liittyvä, se vie aina paljon voimia. Tähän koronaaikaan liittyy vielä erityisen paljon pelkoa ja avuttomuutta, ja niiden kanssa on vain elettävä, Saranpää sanoo.

Saranpään mukaan vakavan sairauden hoitoon liittyy yleensä erilaisia suunniteltuja jaksoja, kuten hoitojakso ja ylläpitovaihe. Koronaan liittyy toistaiseksi paljon sellaista, mitä kukaan ei tiedä. Se erityisesti ahdistaa ja aiheuttaa epävarmuutta.

Monen mielessä pyöriikin tällä hetkellä se, miten suojata itseään ja läheisiään, miten ja missä virus itse asiassa leviää, kannattaako hengityssuojaimia käyttää ynnä muuta.

Mutta vaikka samat kysymykset risteilevät ihmisten päässä, suhtautumistavat vaihtelevat. Yksi lukittautuu kotiinsa ja noudattaa asiantuntijoiden ohjeita pilkun tarkasti, toinen viis veisaa ohjeista ja suhtautuu virukseen kuin perusflunssaan, kolmas panikoi, neljäs rauhoittelee muita.

Saranpää sanoo, että se, miten ihminen kriisistä selviytyy, linkittyy selviytymiskykyyn – eli resilienssiin.

M

Resilienssi avainasemassa Resilienssi tarkoittaa ihmisen psyykkistä selviytymiskykyä ja kykyä palautua vastoinkäymisistä.

– Resilienssi vaihtelee ihmisestä riippuen, mutta sitä voi harjoittaa.

Jokainen meistä on eri tavalla herkkä sen suhteen, mitä ympäristössä tapahtuu. Siksi jotkut tuntuvat selviävän vastoinkäymisistä helpommin kuin toiset.

– Resilienssiin vaikuttaa se, mitä elämässä on aiemmin tapahtunut, mitä hyviä ja huonoja asioita on kohdannut, millaisista asioista on jo selvinnyt, millaisia ihmissuhteita elämään on mahtunut – eli millainen elämä ihmisellä on ylipäätään ollut, Saranpää luettelee.

Hänen mukaansa selviytymiskyky lisääntyy iän myötä, kun asioihin saa perspektiiviä ja ihmisen kyky käsitellä vaikeuksia lisääntyy.

Resilienssin lisäksi tärkeää on taito hallita omaa elämäänsä ja ajatuksiaan. Se liittyy paljon elämänasenteeseen. Eli millaisena ihminen näkee maailman: myönteisenä vai kielteisenä. Saranpään mukaan sitä helpompi ihmisen on toimia, mitä myönteisempänä hän maailman näkee.

– Jos maailmankuva on myönteinen, voi paremmin havaita asiat, jotka tuottavat toivoa, sekä asiat, joiden puolesta kannattaa toimia. Tekeminen puolestaan auttaa kaikenlaiseen ahdistukseen. Se, että tuntee voivansa ja osaavansa ratkoa asioita, puolestaan vähentää avuttomuuden tunnetta.

Positiivisten seikkojen näkeminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että negatiiviset kieltäisi kokonaan ja teeskentelisi, ettei niitä ole olemassa. Etenkin kriisien kaltaisissa tilanteissa asioista – myös vaikeista ja pelottavista – on tärkeää voida puhua, jotta toimintakyky säilyy.

– Ahdistuksesta, pelosta, epävarmuudesta tai avuttomuuden kokemuksista ei saa tulla sellaista oloa, että ne tarvitsee piilottaa.

Lapsilla epävarmuuden tunteet ja ahdistus nousevat usein pintaan eri tavalla kuin aikuisilla. Saranpään mukaan etenkään pieni lapsi ei välttämättä osaa sanallistaa ahdistustaan.

– Siksi jo se auttaa, että lähellä on aikuinen, joka pohtii ääneen lapsen tunnetilaa.

Mikä on perheen tapa käsitellä vaikeita asioita?

Epävarmuus vaikuttaa moneen arkiseen asiaan. Saattaa tulla uniongelmia, ruoka ei maistu tai maistuu liikaa, huomaa olevansa jatkuvasti ärtynyt, eikä oikein tiedä, miksi.

Huomaa vain, että olo on oudon alavireinen.

Pienillä lapsilla epävarmuus saattaa oireilla käytöshäiriöinä: itkuisuutena, levottomuutena ja kiukkuisuutena. Osa lapsista reagoi ylilevottomalla käytöksellä, osa vetäytyy omiin oloihinsa.

– Lapsi ei välttämättä osaa kertoa huolistaan, mutta vanhemmat huomaavat, että jokin painaa.

Saranpää sanoo, että vanhempi voi auttaa lasta tunteidensa kanssa sitä enemmän, mitä paremmin hän osaa eläytyä lapsen kokemukseen.

Älä epäröi hakea apua kriisisssä Vanhemman on vaikea tukea lasta, jos oma jaksaminen on koetuksella. Pidä siis huolta omasta jaksamisesta ja tarvittaessa hae apua.

1.

Vaikka fyysistä kontaktia toivotaan edelleen vältettävän, yhteydenpitoa muihin ei kannata lopettaa. Ole yhteydessä sukulaisiin ja ystäviin niillä välineillä, joilla se on mahdollista.

2.

Yhteiskunnan palvelut eivät ole olleet poissa käytöstä, vaikka ne on saatettu toteuttaa eri tavalla kuin aiemmin. Esimerkiksi perheneuvolat ja sosiaalitoimen perhetyö ovat toiminnassa – eli apua on tarjolla, jos tuntuu siltä, ettei itse pärjää.

3.

Löydä oma keinosi rauhoittua kriisissä. Moni saa apua erilaisista mindfulness- ja hengitysharjoituksista, joiden tutoriaaleja löytää internetistä. Niitä kannattaa ainakin kokeilla.

Vinkit antoi psykologi Päivi Saranpää.

Tunnetaidot • www.kummit.fi

47

Rutiinit ovat siitä hyviä, että silloin tuntee tekevänsä jotakin.

Rutiinit ovat myös tärkeä rauhoittumiskeino siksi, että ne eivät kuluta paljon voimia, sillä niitä tehdessä toimii eräänlaisella autopilotilla.

”

”

– Jos aikuinen tuntee lapsiksi, että ne eivät kuluta paljon sensa hyvin ja osaa miettiä, mitvoimia, sillä niitä tehdessä toimii käköhän asiat lasta huolettavat, eräänlaisella autopilotilla. Huoli juttelun kautta aikuinen autja kuormitus vievät paljon ajataa lasta ymmärtämään omaa tustilaa. Siksi kevään aikana on oloaan. Samalla lapsen taidot voinut tuntua siltä, ettei päässä ymmärtää omia tunteitaan kehitei ole kovin paljon vapaata tilaa. tyvät. Siitä on se hyöty, että tunErikoissairaanhoidon verkkopalveluista Ylimääräiset vaatimukset teet, joita ymmärtää, ovat sääterveyskyla.fi ja mielenterveystalo.fi löytyy roskikseen! deltävissä. paljon tietoa liittyen koronavirukseen ja Kriisit paljastavat usein myös Moni on huomannut koronan sen aiheuttamaan huoleen. Sivustolla on sen, mikä on perheen tapa käsiaikaan – ja muissakin vaikeissa osiot muun muassa aiheista: tellä vaikeita asioita. Vaikeissa elämäntilanteissa – että keskitty● Rutiinit elämäntilanteissa aikuisten tunminen luovuutta vaativiin asioi● Ahdistus teiden sääntely korostuu; lasten hin sakkaa ja kaikenlaisen uuden tunnetilat ovat nimittäin usein pohdinta tuntuu vaivalloiselta. ● Epävarmuuden sietäminen verrannollisia siihen, miten vanSaranpää sanoo, että vai● Eristyksissä olo hemmat reagoivat. keissa elämäntilanteissa ei kan● Tietoa viruksesta. nata vaatia itseltään liikaa.

– Jos mietitään vaikka koronatilannetta, niin jos vanhem– Riittää, että asiat sujuvat Lue lisää: mat pysyvät rauhallisina ja lapsi riittävän hyvin. Ylimääräiset vaawww.terveyskyla.fi on vielä pieni, hän ei välttämättä timukset voi heittää roskikseen. www.mielenterveystalo.fi Sen sijaan kaikki, mikä ylläedes huomaa, että on jotenkin pitää toivoa ja uskoa siihen, että poikkeuksellinen tilanne. Lapsi saattaa lähinnä ihmetellä, miksi jossakin vaiheessa asiat muutemme mene mummolaan. Kun lapsi miettii asiaa, siitä tuvat paremmiksi, ovat keskittymisen arvoisia. Samoin kaikki ne keinot, joilla voi kerätä voimia. kannattaa hänelle kertoa.

Koronaviruksen vaikutukset ovat kuitenkin osuneet Joillekin liiallinen tiedotusvälineiden seuraaminen perheisiin epätasaisesti ja epäreilusti. Toisia perheitä on ollut tuskallista. Aiheeseen liittyviä uutisia tuli aluksi esimerkiksi koronan talousvaikutukset kurittavat toiympäri vuorokauden, mikä aiheutti joillekin erityistä sia enemmän. ahdistusta.

– Monelle kävi kuten silloin, kun kyse on sairastu– Ne lapset, joilla asiat ovat huonommin elämässä jo valmiiksi, ovat joutuneet nyt erityisen koville. Tästä misesta. Ensin ahmi kaiken mahdollisen tiedon ja tuli asiasta monet tahot Suomen hallitusta myöten ovat ikään kuin tiedolla kyllästetyksi. Mutta jossakin vaiheessa, olleet huolissaan. kun aiheesta ei enää löytynyt uutta tietoa, sen siirsi hieman syrjään.

Miten arjen toimintakyky säilyy?

Arvot joko korostuvat tai muuttuvat Mutta miten vanhempi voi rauhoittaa itsensä ja hallita ajatuksiaan, kun tuntuu siltä, että kaikki vyöryy päälle?

Meneekö maailma tai arvomaailma aina uusiksi, kun Alkushokkiin jokainen reagoi tunteella. Sen jälkeen elää kriisivaiheen? Tekeekö koettelemus vahvemmaksi tulee sopeutumisvaihe. vai muuttuuko ihminen entistä hauraammaksi?

Saranpään mukaan koronatilanteen sopeutumisvaihe – Vaikean tilanteen jälkeen ihminen usein oppii jotaon hieman erilainen kuin vaikkapa sairastumisessa. kin. Nyt olemme ainakin oppineet varovaisuutta. Koro– Sillä mihin sopeudumme? Nyt ehkä sopeudumme nan kohdalla odotamme vastausta siihen, mitä opimme siihen, ettei voi mennä kouluun tai matkustaa. Uudelleen yhteiskunnan ja maailman tasolla, Saranpää huomauttaa. suuntautumisen vaihe on kuitenkin vasta edessäpäin.

Hän sanoo toivovansa, että tästä seuraa myös jotakin Onko sitten mitään keinoa suunnitella elämäänsä, hyvää. Kyse on siitä, mitkä arvot kriisin myötä korostuvat ja mitkä muuttuvat. kun ainoa varma asia on epävarmuus eikä kenelläkään ole tiedossa, mihin olemme menossa?

– Mitkä ovat ne tärkeät asiat, jotka säilyvät? Asi– Silloin voi miettiä, mitä keinoja on, jotta arjen toiasta ei tietenkään vielä ole tutkimustietoa, mutta uskon, mintakyky säilyy. Eli miten kukakin pystyy toimimaan että tämä aika tulee muuttamaan ihmisiä ja maailmaa. ja riittävästi rauhoittamaan omaa mieltään.

Koronavirusta ei ole kukaan päässyt karkuun – se on Se onnistuu Saranpään mukaan parhaiten, kun ei jää koskettanut jollakin tavalla kaikkia.

Paluu arkeen tapahtuu vähitellen. Saranpää epäilee, yksin ajatustensa kanssa. Puhuminen ja jakaminen helpottavat. Toinen helpottava asia ovat rutiinit. että siihen kuluu tovi. Tärkeintä on silloin maltti ja rauha – Rutiinit ovat siitä hyviä, että silloin tuntee tekevänsä rakentaa elämäänsä uudestaan.

– Korona tuli äkkiä, mutta se lähtee hitaasti. ● jotakin. Rutiinit ovat myös tärkeä rauhoittumiskeino

Jos koronavirus aiheuttaa edelleen huolta ja kysymyksiä

PÄIVI SARANPÄÄ työskentelee Tyksin lastenpsykiatrialla psykologina. Hän on myös perheterapeutti ja lasten ja nuorten yksilöpsykoterapeutti. Saranpää työskentelee sekä pienten lasten ja heidän perheidensä kanssa että yleissairaalapsykiatrian työryhmässä.

48

www.kummit.fi • Tunnetaidot

KUMPPANEITA

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Click Henkilöstöpalvelut

Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Greenmakers Oy

Helsinki Outlet

HUOM!

Greenmakers Oy lahjoittaa 5% viherhuoltosopimusten liikevaihdosta rojalteina Kummeille 1.1.–31.12.2020.

Helsinki Outlet lahjoittaa 10 000 €/vuosi ja outlet-tapahtumista yhdessä liikkeiden kanssa kerätyt varat Kummien toiminnan tukemiseen.

Huom! Kiinteistönvälitys on Kummien yhteistyökumppani – viiden tähden välittäminen vaatii oikeaa asennetta. www.huom.fi

Laakkonen

Laatukoru

Office Management

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen kumppani, ja yhteistyön avulla on tuettu mm. lasten sydänkirurgiaa ja syöpätautien tutkimusta Suomessa. Laakkonen on myös yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden aikana myydyistä Teemunalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Office Management kerää rojaltia 1.4.2020–31.3.2021 uusasiakashankinnasta 10 000 €/vuosi.

Oriola

Tallink Silja Oy

Suomen Ilotulitus Oy

Oriola lahjoittaa osuuden valittujen Gefilus-tuotteiden myynnistä Kummeille.

Vuonna 2012 alkaneen yhteistyön aikana Tallink Silja on kerännyt yhteensä yli 400 000 euroa Kummien kautta lahjoitettavaksi lasten- ja nuorten kirurgisten osastojen laitehankintoihin. Tallink Silja on mm. yksi Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Suomen Ilotulitus Oy tekee lahjoituksen jokaisesta ilotuliteostoksesta Kummeille vuodenvaihteessa.

Rojaltituotteet • www.kummit.fi

49

TESTAMENTTIOPAS

Testamentti Kummeille –

lahja elämälle

Lastenklinikoiden Kummit tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja lastentautien tutkimustyötä. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

ESTAMENTTILAHJOITUKSET Kummeille ovat verovapaita ja ne muodostavat erittäin tärkeän osan välittämästämme avusta. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laitehankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitun lastenklinikan tietylle osastolle. ●

T

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien verkkosivuilta www.kummit.fi tai soittamalla numeroon (09) 6824 520.

50

www.kummit.fi • Testamenttiopas

Testamentin muoto Pätevän testamentin tekemiseksi tiettyjä muotomääräyksiä on noudatettava tarkoin. Kun oikeaa muotoa noudatetaan, voi testamentin tekijä lähes vapaasti päättää testamenttinsa sisällöstä.

❞

Vanhanakin pitää muistaa elää omaa elämäänsä. Kaikkea ei tarvitse jättää perinnöksi sukulaisille, osan voi lahjoittaa testamentissaan tärkeänä pitämäänsä kohteeseen.

Aira

Mitä tulee ottaa huomioon? kirjallinen testamentin tekijän tunnistetiedot testamentin teon päiväys tekijän oma allekirjoitus todistajat yhtä aikaa paikalla todistajien tieto, että kyseessä on testamentti todistajien todistuslausuma todistuksen aika ja paikka todistajien allekirjoitus, asuinpaikka, ammatti

•• •• •• •• •

Todistajat: Todistajien tulee olla vähintään 15-vuotiaita ja todistajiksi kykeneviä. Puolisoa, lähiomaista tai muuta henkilöä, jolle saattaa olla testamentista hyötyä, ei saa käyttää todistajina.

Jos esteellistä henkilöä käytetään todistajana, voidaan testamentti julistaa pätemättömäksi.

❞

Testamentin voi laatia hyvin itsekin.

Toki, jos kokee itsensä epävarmaksi, kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen.

Tarvittaessa lakiapua testamentin laatimiseen saa veloituksetta kohteeksi valitun hyväntekeväisyysjärjestön kautta.

Testamenttilahjoitus Lastenklinikoiden Kummeille tukee lapsipotilaita eri puolilla Suomea. Kummit auttaa viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja tukee uusia mullistuksia mahdollistavaa lastentautien tutkimustyötä. Testamenttilahjoituksella on näin mahdollista jättää perinnöksi parempi huominen.

Olli

MALLI TESTAMENTISTA

TESTAMENTTI Minä allekirjoittanut Liisa Orvokki Liinanen (000000-00A) ilmoitan viimeisenä tahtonani, että kuolemani jälkeen kaikki omaisuuteni on menevä yleishyödylliselle Lastenklinikoiden Kummit ry. -järjestölle, joka saa omaisuuteni täyden omistusoikeuden.

Mahdolliset lakiosavaateet Lastenklinikoiden Kummit ry. voi maksaa rahassa.

Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Liisa Liinanen Osoite: Varta vasten kutsuttuina, yhtä aikaa läsnäolevina ja esteettöminä todistamme, että sairaanhoitaja Liisa Liinanen on terveellä ja täydellä ymmärryksellä, vapaasta tahdostaan selittänyt yllä olevan sisältävän hänen viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa.

❞

Kannustaisin ihmisiä suhtautumaan testamentin sisältöön avarakatseisemmin eli voisiko vaikkapa osan perinnöstä ohjata oman perheen lisäksi hyväntekeväisyyskohteeseen. Useille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Kummeille, testamenttilahjoitus on myös perintöverosta vapaa. Näin avautuu mahdollisuus tukea kolmannen sektorin kautta ympäröivää yhteiskuntaa ja tulevia sukupolvia.

Kaarina

Todistamme myös, että Liisa Liinanen, jonka henkilöllisyyden olemme todenneet (tai henkilökohtaisesti tunnemme), on omakätisesti allekirjoittanut yllä olevan testamentin.

Helsingissä

päivänä

kuuta 20

Kalle Kallela, syntymäaika, ammatti Osoite:

Maija Maijanen, syntymäaika, ammatti Osoite:

Testamenttiopas • www.kummit.fi

51

KUMMI-KAVERIKIRJA

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Tässä juttusarjassa tutustutaan Lastenklinikoiden kummeihin.

KUVA MATTI HANNULA

Pitkäjänteisellä yhdessä tekemisellä saa aikaan hienoja tuloksia Puheviestinnän ammattilainen ja Yle TV1:n kuuluttaja Anna-Liisa Tilus haluaa antaa oman ammattitaitonsa Kummien käyttöön. Tilus kuuluu myös Kummien hallitukseen.

Olen ollut mukana Kummien toiminnassa… pitkään!

Kymmeniä vuosia. Aktiivisimmin olen ollut mukana edellisvuodet, sillä pari vuotta sitten minusta tuli myös Kummien hallituksen jäsen. Olin pyynnöstä hyvin otettu. Kummi-vuosieni aikana olen ollut juontamassa erilaisia tapahtumia, muun muassa kirkkokonsertteja ympäri Suomen. Kuulun myös Kummien markkinointityöryhmään ja olen ollut mukana Hirsalan Kummit Golfissa vaikka kuinka monesti. Olen nopea lähtemään mukaan.

Minut houkutteli mukaan… en edes muista

kuka, sillä siitä on niin kauan. Lähdin toki mukaan, sillä Kummien ja minun arvot osuivat yhteen.

Hauskaa on ollut erityisesti… hyvän tekeminen.

Sillä en tarkoita sitä, että aina olisi lystiä, sillä aihepiiri on aika rankka. Tarkoitan sitä, että tämänkaltainen hyväntekeväisyys on konkreettista. Esimerkiksi yrityksille suunnatussa Kummien golf-tapahtumassa mukana on myös potilasperheitä, ja ihmiset oikeasti kohtaavat. Pidän myös ruohonjuuritason markkinoinnista ja sitä pääsen Kummeissa tekemään. On myös ollut mielettömän hauskaa tutustua muihin kummeihin.

Mieleenpainuvin muistoni on… varmasti vastasyntyneiden teho-osastolta. On oikeasti pysäyttävää nähdä sellainen

52

www.kummit.fi • Kummi-kaverikirja

aipaleeltaan paljon.

Anna-Liisa Tilus on saanut Kummi-t

kirpun kokoinen vauva, josta kuitenkin kasvaa aikuinen, terve ihminen. Miten sellainen on mahdollista?

Kummi-taipaleeni on opettanut minulle… että

pitkäjänteisellä yhdessä tekemisellä saa aikaan hienoja tuloksia. Olen myös oppinut, miten kehittyvä, luova ja ketterä organisaatio Kummit on. Loistavana esimerkkinä tästä pidän Elastisen 16.5. somessa järjestettyä live-konserttia.

Lastenklinikoiden Kummina haluan vaikuttaa/tukea/ auttaa… tuomalla oman ammattitaitoni

Kummien käyttöön. Tuon mukanani esiintymis- ja markkinointitaitoni, mutta koen, että olen mukana myös äitinä ja isoäitinä. Minulla on kolme lasta, eikä se ole aina ollut ruusuilla tanssimista.

Siinä mielessä olen myös eräänlainen vertaistuki.

TEKSTI LAURA KOLJONEN

TÄMÄ ASKARRUTTAA

Mikä on koronavirus? ”Öö tota…. joo se on minun koiralla joo joo… ja siihen sairastuu mummolassa.”

”Äiti sano, että nyt ei voi nähdä kavereita, jos on yhtään kipeä olo.”

Adella, 3

Jasper, 6

Tällä kertaa lapset kertovat koronaviruksesta.

”Koronan takia pitää pestä kädet, kun käy kakalla.”

Aatos, 5

”Se on sellainen tauti, ettei nyt voi mennä päiväkotiin.”

Simo, 5

”Se on sellainen virus, joka ei ole perusterveille kovin vaarallinen, mutta mummoille ja papoille se on vaarallinen ja kestää kauan.”

Alli, 9

”Korona on paha vanhuksille.

Se tuli, kun kiinalaiset söi lepakon. Ei saa syödä lepakoita.”

”Peli. Ukilla ja mummilla on se mökillä.”

Janni, 6

”Se on sairaus, ja siitä tulee korva kipeäksi.”

Minoel, 6

Akseli, 7

”Viruksen takia kaikki on koko ajan kotona, ja on kuulemma perheaika.”

Masa, 8

”Se on virus, joka menee kyllä ohi. Se on vaan tämmönen vaihe maailmalla.”

Lenni, 10

”Se on ärsyttävä.

Ja nyt siitä on tullut myös pandemia.”

”Uudenlainen tauti – vaarallinen.”

Oskari, 9

Hilma, 6

Tämä askarruttaa • www.kummit.fi

53

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

”Resiliensen, dvs. överlevn olika människor, men Coronaviruset har försatt oss i ett tillstånd av osäkerhet. Hur skall vi klara av denna svåra situation, vars långvarighet vi inte känner till?

Och kan man få ordning på sitt eget sinne? ÖR MÅNGA FAMILJER HAR CORONAVIRUSET, som började sprida sig i början av året, förorsakat mycket oro samt känslor av osäkerhet och ångest. Det är få som kunnat undvika dessa känslor den här våren. Pävi Saranpää arbetar som psykolog och psykoterapeut på Åucs, och hon säger att krisstämningen tar sig olika uttryck i olika familjer. Saranpää arbetar också med familjer i vilka det finns ett allvarligt sjukt barn.

– Oavsett om krisen har att göra med coronaviruset eller med ett barns svåra sjukdom tar det alltid ordentligt på krafterna. Dessa coronatider överskuggas dessutom av speciellt mycket rädsla och hjälplöshet, och man måste bara leva med det, säger Saranpää.

Enligt Saranpää ingår det oftast många olika skeden i den planerade vården av en allvarlig sjukdom, till exempel ett vårdskede och ett upprätthållningsskede. Tills vidare finns det mycket angående coronaviruset som ingen vet någonting om. Det ger speciellt upphov till ångest och förorsakar osäkerhet.

Många funderar just nu på hur man skall skydda sig själv och sina nära och kära, hur och var viruset de facto sprider sig, om det lönar sig att använda andningsmask, osv.

Men fastän samma frågor rör sig i huvudet på folk är förhållningssätten olika. Någon isolerar sig i hemmet och följer experternas instruktioner till punkt och pricka, en annan struntar blankt i instruktionerna och förhåller sig till viruset som till en vanlig influensa, en tredje hamnar i panik, en fjärde lugnar andra.

Saranpää säger att det sätt på vilket en människa överlever en kris är länkat till överlevnadsförmågan – dvs. resiliensen.

F

Resiliensen i nyckelposition Resiliens är en människas psykiska överlevnadsförmåga och förmåga att återhämta sig från motgångar.

– Resiliensen varierar från person till person, men man kan träna upp den.

Vi är alla känsliga på olika sätt till vad som händer i vår omgivning. Därför verkar det som om en del människor klarar av motgångar bättre än andra.

– Resiliensen påverkas av det som hänt en tidigare i livet, vilka bra och dåliga saker man har mött, hurudana människorelationer man har haft i livet – dvs. hurudant liv man har haft överlag, räknar Saranpää upp.

Enligt henne ökar överlevnadsförmågan med åldern då man får perspektiv på saker och ting och ens förmåga att hantera svårigheter ökar.

Förutom resiliens är det viktigt att ha förmågan att kontrollera sitt eget liv och sina tankar. Det är starkt kopplat till livsinställningen. Med andra ord, hur ser man på världen: positivt eller negativt? Enligt Saranpää är det lättare för en människa att agera ju positivare syn på världen hen har.

– Om världsbilden är positiv är det lättare att se de saker som inger hopp och de frågor som det lönar sig att göra något för. Att ta itu med saker däremot hjälper mot alla slags ångest. Det att man känner att man kan lösa saker minskar å sin sida känslan av hjälplöshet.

Det att man ser det positiva betyder ändå inte att man helt och hållet förnekar det negativa och låtsas att det inte existerar. Speciellt i krisartade situationer är det viktigt att man kan prata om saker – också svåra och skrämmande sådana – för att handlingsförmågan skall bibehållas.

– Upplevelser av ångest, fruktan, osäkerhet eller hjälplöshet får inte inge en känsla av att man måste gömma undan dessa upplevelser.

Hos barn stiger känslor av osäkerhet och ångest ofta till ytan på ett annat sätt än hos vuxna. Enligt Saranpää kan i synnerhet ett litet barn inte nödvändigtvis verbalisera sin ångest.

– Därför hjälper redan det att en vuxen som funderar högt över barnets känslotillstånd finns nära till hands. ●

PÄIVI SARANPÄÄ arbetar som psykolog inom barnpsykiatrin på Åucs. Hon är också familjeterapeut och individpsykoterapeut för unga. Saranpää arbetar både med små barn och deras familjer samt i arbetsgruppen för allmänsjukhuspsykiatri.

54

www.kummit.fi • På svenska

adsförmågan, varierar hos den går att träna upp.”

Psykologen Päivi Saranpää säger att det lönar sig att kasta överdrivna krav i soptunnan när man är i en svår livssituation.

(Bild: Laura Koljonen.)

På svenska • www.kummit.fi

55

PÅ SVENSKA

Utevistelser, videosamtal och delikatessdagar Vad har coronatiden betytt i sådana familjer där det finns ett allvarligt sjukt barn, vars immunitet redan är nedsatt och infektionsrisken är hög?

Heidi Särkkä,

mamma till 6-åriga pojken Milo: ”MILO insjuknade i leukemi förra året. Just nu är han i underhåll1-fasen av vården. Milo får vård hemma och med åtta veckors mellanrum har han en avdelningsperiod. Då får Milo hårdare cytostatikabehandling på sjukhuset och tillbringar cirka fem dagar på avdelningen. På grund av de starka cancermedicinerna har Milo också en infektion i bukspottskörteln.

Efter att Milo har fått en cytostatika-dos är hans motståndskraft mycket låg under de följande två veckorna.

Vi har fyra barn i vår bonusfamilj: 21-åringen har redan flyttat hemifrån, 18-åringen bor varannan vecka hos oss och varannan hos sin mamma, 10-åringen bor hos oss och skulle normalt träffa sin pappa en gång i veckan. Milo är mitt och min mans gemensamma barn.

Leukemi innebär en ökad infektionsrisk. Restriktionerna är att man får träffa friska kompisar utomhus och mor- och farföräldrar om de är friska. Däremot får man inte gå till butiken eller andra offentliga utrymmen där det finns många människor.

Vi hörde om coronaviruset för första gången på nyheterna. Vi frågade på sjukhuset hur coronaviruset påverkar Milos vård, men läkarna kunde inte ge ett direkt svar. Man försökte naturligtvis utreda samma fråga i alla länder.

Då vi inte fick några specifika instruktioner, gjorde vi våra egna beslut. Vi tog 10-åringen från skolan innan regeringen beslutade att skolorna skulle stängas. Vi visste att viruset nog skulle komma till Finland. Jag följde med spänning med nyheterna – det var svårt att dra några slutsatser om huruvida man på allvar skulle frukta viruset. Den främsta känslan var förvirring.

Visst är jag rädd att Milo skall få coronaviruset. Han fick svåra symptom redan av influensan, även om han hade fått vaccin. Men inte kan man ju fundera på det här från morgon till kväll. Vi tvättar ideligen händerna och 56

www.kummit.fi • På svenska

6-åringen Milo är van vid att leva ett isolerat liv.

(Bild: Heidi Särkkä.)

torkar av allt möjligt. Allt som kommer in genom dörren skall desinficeras.

Den största omställningen i vår familj har varit de sociala förändringarna. De har känts jättetuffa. Vår 18-åring håller på med sin arbetspraktik som han inte har kunnat hoppa över. Han har bott hos sin mamma under hela epidemin. 10-åringen, som är från mitt tidigare äktenskap, har inte träffat sin pappa under hela coronaepidemin. Vi har nog ringt videosamtal, men det är inte samma sak.

Alla saknar varandra jättemycket.

Till största delen har allt gått bra, men visst finns det dagar när barnen saknar sina vänner och mormor och morfar, och de är gnälliga och trötta på att bara vara hemma.

Vi har försökt ordna familjegrejer som alla i familjen tycker om för att ha någonting annat att tänka på. Vi funderar varje dag med barnen vad vi kunde göra och njuta av. Vi har bakat mycket. Dessutom har vi spelat sällskapsspel, tittat på filmer och varit mycket ute. Vi skrattar och skojar mycket. På fredagar äter vi alltid någon riktigt god mat.

Under en av Milos sjukhusperioder ordnades en trolleri- och dansklubb på Nya barnsjukhuset. Dansläraren som ledde klubben har skickat dansvideor till Milo, och hela familjen har dansat till dem.” ●

Vad är coronavirus? ”Öö, dehäran…. jo, min hund har det, jo jo… och man kan bli sjuk hos mormor.”

Adella, 3

”Mamma säger att man nu inte kan träffa kompisar om man känner sig ens lite sjuk.”

Jasper, 6

PÅ SVENSKA

Den här gången berättar barn om coronaviruset.

”På grund av coronan måste man tvätta händerna när man går och kackar.”

Aatos, 5

”Det är en sån sjukdom att man nu inte kan gå till dagis.”

Simo, 5

”Det är ett sånt virus som inte är speciellt farligt om man är frisk, men för mormor och morfar är det farligt och kan ta länge.”

Alli, 9

”Ett spel.

Mommo och moffa har det på stugan.”

Janni, 6

”Corona är farligt för gamla människor. Det kom när kineserna åt en fladdermus. Man får inte äta fladdermöss.”

”Det är en sjukdom, och man får ont i örat av det.”

Minoel, 6

Akseli, 7

”På grund av viruset är alla hemma hela tiden, och det kallas familjetid.”

Masa, 8

”Det är ett virus som nog går om. Det är bara en sån här fas i världen.”

Lenni, 10

”Det är irriterande.

Och nu har det dessutom blivit en pandemi.”

”En ny sorts sjukdom – farlig.”

Oskari, 9

Hilma, 6

På svenska • www.kummit.fi

57

TAPAHTUMAOPAS

Kummeilla taas runsaasti tapahtumia vuonna 2020 Lastenklinikoiden Kummeilla on vuonna 2020 ohjelmassaan muun muassa seuraavia tapahtumia: Koko vuoden 2020 Cool Kids -kampanja ympäri Suomen Kummien valtakunnallinen mielenterveyskampanja Cool Kids käynnistyy. Tavoitteena on lasten ja nuorten mielenterveyshaasteiden tunnetuksi tekeminen ja varainhankinta.

13.8.2020 Kummit Golf Hirsala Hirsalassa järjestettävä Kummit Golf on suosituimpia Kummien järjestämiä yrityksille suunnattuja hyväntekeväisyystapahtumia. Pelipäivään mahtuu täyden kierroksen golfkisa, lounas sekä ohjelmallinen illallinen.

Kummit Golfin kentällä on perinteisesti nähty paljon tuttuja Kummeja.

16.9.2020 Kummit Live: Elämä Lapselle

Kummit KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi

Toimitus

Laura Koljonen Puh. 050 568 0790

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

Painopaikka ISTÖME

R

I

YM

R PÄ

M

KK

Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva, lapsipotilaiden tueksi tehtävä Elämä Lapselle -konsertti nähdään ja kuullaan livenä klo 20–22 MTV3:lla sekä Radio Novalla.

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041-0619

27.10. Myynti tekee hyvää, Helsinki

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:

Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty B2Btapahtuma kerää jälleen koolle Suomen parhaat myyjät ja myyntitiimit. Mukana mm. Mika Rubanovitsch, Tero Nieminen, Pippa Laukka ja Mikko Leppilampi.

Tapahtuma järjestetään koronatilanne huomioiden.

Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi

11.12. Kummit Live: JouluMielelle Kummien perinteinen, joulutunnelmaan virittelevä ja hyvää tekevä joulukonsertti lähetetään suorana lähetyksenä klo 20–22 MTV3:lla.

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien vuoden 2020 vuoden ohjelmasta enemmän kolmannessa, lokakuun alussa ilmestyvässä Kummit-lehden numerossa ja tietysti jo aiemmin osoitteessa Kummit.fi.

58

Toiminnanjohtaja

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Kumppanuuspäällikkö

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektipäällikkö, alueet

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Verkostokoordinaattori

OIKAISU

Kummit verkossa

Kaisa Latva-Rasku Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Edelliseen Kummit-lehden numeron 1/2020 Oysiin liittyvään juttuun oli lipsahtanut virhe.

Toisin kuin lehdessä kirjoitettiin, myös Oysin lastenkirurgia on muuttamassa uuteen sairaalaan.

Toimitus pahoittelee virhettä!

Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ålands landskapsregering, Datum: 2020-01-20, Dnr ÅLR 2020/231

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

OSTA HETI VERKOSTA ALK. 193 €/KK Laakkonen tarjoaa fiksun tavan hankkia auto 2-4 vuodeksi ilman alkupääomaa. Kiinteä kuukausimaksu sisältää myös talvirenkaat. FiksuDiili on fiksu myös sopimuksen päättyessä, palautat auton vain liikkeeseemme ja voit halutessasi ottaa jälleen uuden auton FiksuDiilillä. Valitse omasi laajasta FiksuDiili-mallistosta laakkonen.fi/fiksudiili

SE AINOA OIKEA. VAIN LAAKKOSELTA.

FiksuDiili on kiinteään kuukausimaksuun perustuva yksityis- ja yritysleasing. Lisätiedot www.laakkonen.fi/fiksudiili. Esim. Uusi Opel Corsa 5-ov Comfort 75 kokonaiskustannus FiksuDiilillä 193 €/kk. 48 kk/40 tkm. Vuokraerät yhteensä 193 € x 48 = 9.264. Opel Corsa -malliston CO2-päästö 107-132 g/km, yhdistetty EU-kulutus 5,6-6,0 l/100 km. Palvelun tuottaa OP Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, Helsinki tai Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kivenkatu 9, Helsinki. Sopimus edellyttää myönteisen luottopäätöksen. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin.

Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä

Kerava Kouvola Kuopio Lahti

Lappeenranta Lieksa Porvoo Tampere

Turku Vantaa Varkaus

KUMMIT LIVE: ELÄMÄ LAPSELLE 16.9.

MTV3