Kummit-lehti 1/2022

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

Kummit

1/2022 www.kummit.fi

Parasetamoli hyvin pienten keskosten hoidossa Kummitassutohjelma ja potilasviihtyvyys

HELMI SAI UUDEN SYDÄMEN

8–10 Lastentautien ja neonatologian erikoislääkärin Outi Aikion tutkimuskohde on monelle tuttu lääke: parasetamoli. Hän tutkii sitä erittäin pienten keskosten hoidossa.

On viitteitä siitä, että parasetamoli on hyvin käyttökelpoinen lääke heidän hoidossaan.

Erityisen hyväksi lääkkeeksi se on osoittautumassa keskosten PDA-hoidossa. Duktus eli avoin valtimotiehyt (PDA) on sikiöaikainen suoni, joka jää hyvin pienillä keskosilla usein avoimeksi.

– Lisäksi parasetamolilla vaikuttaa olevan kaksoisvaikutus.

Sitä voidaan antaa keskosille myös kipulääkkeenä – toisin kuin ibuprofeenia, Outi Aikio sanoo.

Kuva: Teemu Kemilä

2

www.kummit.fi • Sisältö

Kummit

KUMMITSA: VERKOS it.f i

kumm selle.f i alap elam mitila.f i kum

Lahjoit

a!

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

HENKILÖT: 8

OUTI AIKIO Mihin tutkimusta tarvitaan? Neonatologian erikoislääkäri kertoo.

12

HELMI Helmi sai kahdeksan kuukauden ikäisenä uuden sydämen.

18

MIKA RÄMET Miten lasten koronarokotteita tutkittiin?

21

JARI PETÄJÄ Lastensairaaloissa pelättiin koronapandemian jälkeistä RS-virusepidemiaa.

22

TERHI TAPIAINEN Lasten infektiotautien testaaminen halutaan lapsille miellyttävämmäksi.

28

SANNA HEMNELL Cool Kids -kouluttajia on koko ajan enemmän.

29

HEINI ELO Dialektisen käyttäytymisterapian, DKT:n, nuorten mallin koulutukset käynnistyvät.

31

SIRKKU HIETA Sairaalamaailma kiehtoi sairaanhoitajaa jo lapsena.

37

MISKAMH Tubettaja toivoo pääsevänsä morottamaan pikkupotilaita.

TAPAHTUMAT: 16

HELSINKI SKI WEEKS Hyvän mielen aamupäivä käynnisti pääkaupunkiseudun hiihtolomaviikon.

KUMPPANIT: 26

30

35

ATRIA Atria haluaa tukea Kummien tekemää lasten ja nuorten mielenterveystyötä.

CLICK HENKILÖSTÖPALVELUT Click Henkilöstöpalvelut on tehnyt Kummien kautta lukuisia laitehankintoja.

XYLEM Elokuussa järjestettävä Xylem Watermark -pyöräily kerää varoja Mielen tilaan.

36

3STEPIT Kummien pitkäaikainen kumppani teki lahjoituksen vastasyntyneiden tehohoitoon.

38

SPONDA Näin valitset vastuullisuuskumppanin.

TÄSSÄ LEHDESSÄ Numero 1/22 • 26. vuosikerta www.kummit.fi

12–15

VAKIOPALSTAT: 5

7

PÄÄKIRJOITUS: ANU RAPELI Kummitassut-ohjelma satsaa potilasviihtyvyyteen.

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa.

24

KUMPPANEITA Näistä tuotteista Kummit saa tuloja.

46

PÅ SVENSKA Luettavaa myös ruotsiksi

50

TAPAHTUMAOPAS Tämän vuoden tapahtumia.

50

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot.

HELMI Nelivuotias Helmi sai uuden sydämen alle vuoden ikäisenä.

22–23

MUUT: 25

TESTAMENTTILAHJOITTAMINEN Testamenttilahjoitukset ovat Kummeille merkittäviä.

32

KUMMITASSUT-OHJELMA Potilasviihtyvyys on yksi Kummien tärkeimmistä tukikohteista.

34

MONIAISTINEN LUONTOYMPÄRISTÖ Oulussa verinäytteenottotilaan rakennetaan luontohuone.

39

TAPATURMATIETOISKU Korkeajännitevammat ovat erittäin vaikeahoitoisia.

41

KYSY MAARETILTA Kouluttajapsykoterapeutti ja kummi Maaret Kallio kertoo, miten sodasta voi kertoa lapsille ja nuorille.

42

TÄSTÄ SYYSTÄ TUEMME KUMMEJA Kuusi ihmistä kertoo, mikä sai heidät mukaan Kummien tukijoukkoihin.

KANNEN KUVA: MATTI HANNULA

INFEKTIOTAUTITESTAUS OYSissa tutkitaan, voisiko infektiotauteja testata jotenkin muuten kuin nenä-nielu -testillä.

31 SAIRAALA-ARKEA Sairaanhoitaja Sirkku Hieta työskentelee HUSin Uuden lastensairaalan päivystyksessä.

42–45

OSALLISTUMALLA AUTAT 1

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

2 Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499. Tekstiviestin hinta on 10 €.

3 Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi 4 Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi 5 Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi 6 Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

KUMMIEN TUKIJOUKOT Tie Kummien tukijaksi on jokaisella omanlaisensa.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

Teknologia tulevaisuuden terveyden mahdollistajana Joka kymmenes Suomessa syntynyt lapsi tarvitsee syntymänsä jälkeen avustusta hengittämiseen.

Vastasyntyneen elvytys vaatii salamannopeaa päätöksentekoa, kokemusta ja varmuutta – huipputason elvytyksen varmistaminen on kirjaimellisesti elintärkeä tavoite.

Lastenklinikoiden Kummit ry:n pitkäaikaisena yrityskumppanina ja ystävänä halusimme tänä vuonna kohdentaa tukemme innovaatiohankkeelle, joka tuo vastasyntyneiden kanssa työskenteleville ammattilaisille uusimman teknologian mukaiset elvytyssimulaationuket koulutustarkoitukseen.

Meille teknologiasta, ympäristöstä ja yhteiskunnasta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Siksi 3stepIT on ilolla mukana tukemassa kehitystä, joka turvaa jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle tasa-arvoiset mahdollisuudet saada parasta hoitoa heti ensimmäisestä hengenvedosta lähtien.

Ota haaste vastaan – autetaan yhdessä!

PÄÄTOIMITTAJALTA Anu Rapeli, toiminnanjohtaja anu@kummit.fi

Oikeus olla lapsi – myös sairaana ja sairaalassa

Rätten att vara ett barn – även när man är sjuk och på sjukhus

S

A

AIRASTUMINEN on jo itsessään

kurjaa, mutta vakavan sairauden kohdatessa pieni potilas joutuu vielä lähtemään kotoaan vieraaseen paikkaan, sairaalaan.

Kotiin jäävät omat tutut tavarat, rutiinit ja kaverit. Joskus perhe joutuu matkustamaan kauemmas, kun oma lähisairaala vaihtuu yliopistolliseksi lastensairaalaksi tai -klinikaksi.

TT INSJUKNA ÄR i sig redan trist,

men när ett barn drabbas av en allvarlig sjukdom är det dessutom tvunget att lämna sitt hem och åka till en främmande plats, ett sjukhus. De egna, bekanta sakerna, rutinerna och kompisarna blir hemma. Ibland är familjen tvungen att resa längre bort när det egna närsjukhuset byts till ett universitetsbarnsjukhus eller -klinik.

Viime vuonna pienet ja vähän suuremmatkin potilaat viettivät yliopistosairaaloissa kaikkiaan 114 200 yötä – moni lapsi useissa eri jaksoissa. Sairaalakäynnillä hoidetaan tietenkin sairauteen kuuluvat toimenpiteet ja keskustellaan perheen kanssa siihen liittyvästä elämänmuutoksesta, mahdollisesta lääkityksestä ja sopeudutaan uuteen arkeen. Usein saatetaan suunnitella myös seuraavaa käyntiä. Siksi on tärkeää, että potilasperheelle jää sairaalakäynnistä mahdollisimman mukava kokemus ja sairaalaan tullaan mielellään uudelleen.

Förra året tillbringade de små och också lite större patienterna totalt 114 200 nätter på universitetssjukhusen – många av barnen i flera olika perioder. På sjukhusbesöken sköts naturligtvis de åtgärder som anknyter till sjukdomen och man pratar med familjen om den livsförändring som den innebär, eventuell medicinering och man anpassar sig till den nya vardagen. Ofta kan man också planera följande besök. Därför är det viktigt att patientfamiljen får en så behaglig upplevelse av sjukhusvistelsen som möjligt och att de gärna kommer till sjukhuset igen.

Erilaiset viihtyvyys- ja virkistystoiminnot auttavat potilasta ja tämän perhettä jaksamaan raskaassa tilanteessa. Usein jo pieni ilo vaikuttaa mielialaan positiivisesti ja saattaa jopa edistää paranemisprosessia. Omalla potilasviihtyvyystyöllään Kummit pyrkii luomaan myönteisiä muistijälkiä sairaalakäynneistä; mielialaa nostavat muun muassa reippaustarrat, pienet lahjat, lohtua tuovat Kummit-nallet sänkykaverina, satukirjat, värityskirjat, pelit, tietokoneet, iloiset lakanat ja sairaala-asut, akvaariot ja yllättävät vierailijat. Lisäksi tarjoamme virkistyshetkiä koko perheelle ja hengähdystaukoja vanhemmille. Vanhempien jaksamisen tukeminen on tärkeää, sillä heidän hyvinvointinsa heijastuu sairastavaan lapseen ja tämän sisaruksiin.

Olika trivsel- och rekreationsfunktioner hjälper patienten och deras familj att orka i den tunga situationen. Ofta har redan en liten dos glädje en positiv inverkan på sinnesstämningen och kan till och med främja läkningsprocessen. Med sitt eget arbete för patienttrivseln strävar Faddrarna efter att skapa positiva minnesspår från sjukhusbesöken; humöret stiger bland annat av duktighetsdekaler, små gåvor, Fadder-nallar som ger tröst i sängen, sagoböcker, färgläggningsböcker, spel, datorer, glada lakan och sjukhuskläder, akvarier och överraskningsgäster. Därtill erbjuder vi rekreationsstunder för hela familjen och andningspauser för föräldrarna. Det är viktigt att stöda föräldrarnas ork eftersom deras välbefinnande avspeglas på det sjuka barnet och dess syskon.

Paras mahdollinen hoito lapselle ja nuorelle sisältää sairaalakokemuksen kaikki puolet. Ammattilaiset takaavat ensiluokkaisen hoidon, mutta Kummeja tarvitaan tueksi kohdissa, joissa julkista rahoitusta ja resursseja ei ole mahdollista käyttää. Siksi käynnistimme Kummitassut-ohjelman (lue lisää sivulta 32). Kummitassut-ohjelmalla haluamme tukea ja monipuolistaa potilasviihtyvyyttä kaikissa yliopistollisissa lastensairaaloissa. Tähän työhön tarvitsemme runsaasti yhteistyötahoja yrityksistä yksityisiin lahjoittajiin ja toteuttajiin. Tervetuloa mukaan!

Den bästa möjliga vården för barnet och den unga innefattar alla sidor av sjukhusupplevelsen. Yrkeskunnig personal garanterar en högklassig vård, men Faddrarna behövs som stöd där den offentliga finansieringen och resurserna inte kan användas. Därför startade vi Kummitassut-programmet (läs mer på sid 32). Med Kummitassut-programmet vill vi stöda patienttrivseln och göra den mångsidigare på alla våra universitetsbarnsjukhus. För det här arbetet behöver vi många samarbetspartner, allt från företag till privata donatorer och aktörer. Välkommen med!

Kiitos, että olet kanssamme mukana tekemässä ihmeitä.

Tack för att du är med oss och utför mirakler.

Terveisin Anu

Hälsningar Anu

Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

Osta pienelle potilaalle lohtua sairaalaan

25 €

Kummit-lohtunallen avulla pieni potilas saa lohtua sairaala-aikaansa Kun lapsi joutuu sairaalaan, voi pieni mieli täyttyä erilaisista ajatuksista.

Kummit-lohtunallen tärkeänä tehtävänä on olla lapsen vierellä hänen sairaalamatkallaan.

Ostamalla Kummien verkkokaupasta ”Lohtua pienelle potilaalle” -lahjan olet tuomassa turvaa lapsen sairaalamatkalle. Lahjoituksellasi hankitaan Kummit-lohtunalle, toimitetaan se sairaalaan sekä tuetaan lasten ja nuorten viihtyvyyttä sairaala-aikana.

Voit osallistua myös yrityksenä: 200 €:n lohtupaketilla saatte 10 nallea toimitettuna sairaalaan sekä tuette potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana.

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm) ja tekstaamalla KUMMIT20 numeroon 16499 (20 €). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Vapaaehtoiseksi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään Kummipostia. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa – tarjolla on hyvän mielen työtehtäviä, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi

KuukausiKummiksi KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Yritysyhteistyö Kummien kanssa tarjoaa monta tapaa tehdä hyvää Yritysyhteistyö

Lahjoitukset

Yhteistyö Kummien kanssa on yrityksille erinomainen tapa toteuttaa vastuullisuutta sekä olla mukana tukemassa parasta mahdollista hoitoa lapsille ja nuorille Suomessa. Yhteistyö tarjoaa yrityksille laajaalaiset mahdollisuudet ja erilaisia yhteistyövaihtoehtoja löytyy aina Kummien tapahtumista (Elämä Lapselle) erikseen räätälöityihin yhteistyöhankkeisiin. Yrityksillä on myös mahdollisuus toteuttaa yhteistyötä tietyn tuotteen tai palvelun myynnistä lahjoitettavalla osuudella.

Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoidet Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 40 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

TÄRKEÄ TUTKIMUS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVA TEEMU KEMILÄ

”Keskosten ominaispiirteistä ja heidän lääkkeiden sietokyvystään tulee jatkuvasti vastaan yllätyksiä” Lastentautien ja neonatologian erikoislääkärin Outi Aikion tutkimuskohde on monelle tuttu lääke: parasetamoli. Hän tutkii sitä erittäin pienten keskosten hoidossa.

On viitteitä siitä, että parasetamoli on hyvin käyttökelpoinen lääke pienten keskosten hoidossa, ja lisäksi sillä saattaa olla kaksoisvaikutus.

K

YMMENEN VUOTTA TAKAPERIN Oulun

yliopistollisen sairaalan keskosten tehoosastolla oltiin ihmeissään: miksi kaikista pienimpien keskosten duktus-leikkausten määrä oli yhtäkkiä romahtanut.

Duktus eli avoin valtimotiehyt (PDA) on sikiöaikainen suoni. Hyvin pienillä keskosilla se jää usein avoimeksi.

Avoin valtimotiehyt on sikiölle elintärkeä, sillä se yhdistää keuhkovaltimon laskevaan aorttaan ja huolehtii muun muassa sikiön aivojen verenkierrosta.

Kohdussa duktuksen kuuluukin olla avoinna. Täysiaikaisina syntyneillä vauvoilla duktus sulkeutuu normaalisti muutaman päivän sisällä syntymästä.

Pienillä keskosilla duktus ei kuitenkaan sulkeudu normaalisti, vaan se jää herkästi auki. Avoin duktus vaikeuttaa keskosen toipumista ja saattaa aiheuttaa vakavia sairauksia, kuten keuhkoverenvuotoa, aivoverenvuodon, keuhkosairauden tai keskosilla esiintyvän suolistosairauden.

Duktus pitää siis sulkea, ja siihen on keinoina muun muassa lääkehoito. Yli puolet alle kilon painoisista keskosista ja kaksi kolmasosaa ennen raskausviikkoa 28 syntyneistä keskosista saa PDA-hoidon.

Toinen vaihtoehto on leikkaushoito.

Näiden leikkausten määrän romahtaminen siis ihmetytti OYSin keskosten teho-osastolla.

– Aiemmin näitä leikkauksia oli kuukausittain, mutta yhtäkkiä niitä oli vain 1–2 vuodessa, sanoo Outi Aikio.

Aikio on lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri. Hän työskentelee OYSin vastasyntyneiden tehoja valvontayksikössä.

– Luimme tuolloin yhdysvaltalaisesta tiedejulkaisusta, miten israelilaisryhmä oli onnistunut sulkemaan viiden keskosen avoimen duktuksen parasetamolilla. Alun perin parasetamolia oli käytetty kipulääkkeenä, sillä noihin aikoihin sitä oli alettu saada suonensisäisesti annosteltavana liuoksena.

8

www.kummit.fi • Tärkeä tutkimus

Koska samaa liuosta oli käytössä myös OYSissa, Aikio alkoi perata sairaalan PDA-tilastoja.

– Niissä oli nähtävissä selvä muutos! Se oli suunnaton hämmästys ja herätti innostuksen, että tätä pitää kyllä selvittää lisää.

Avoimen duktuksen hoito on vaikeaa Kipua lievittävä ja kuumetta alentava parasetamoli on suurimmalle osalle tuttu lääke. Eikä ihme – se on yksi maailman käytetyimmistä kipulääkkeistä.

Parasetamoli ei kuitenkaan ole harmiton. Maksimiannoksen ylittäminen voi vaurioittaa maksaa vakavasti, ja Suomessa kuolee säännöllisesti ihmisiä parasetamolin aiheuttamiin vakaviin maksavaurioihin.

Miten tällaista lääkettä voidaan siis antaa pienille, jopa alle kilon painoisille keskosille?

– Sepä se. Keskosten keho reagoi parasetamoliin eri tavalla kuin vanhemman lapsen tai aikuisen keho.

Keskoset sietävät parasetamolia hyvin, Aikio sanoo.

Tähän mennessä avointa duktusta on hoidettu ibuprofeenilla, mutta se aiheuttaa keskosille pahoja sivuvaikutuksia, eikä Aikion mukaan edes toimi kovin hyvin.

Sivuvaikutuksina voi olla pahimmillaan suolen puhkeaminen ja akuutti keuhkoverenkierron vajaus.

Leikkaushoito taas on hyvin raskas keskoselle.

– Se on niin pienelle iso leikkaus ja hyvin komplikaatioaltis. Myös jälkihoito on pitkä, sillä keskoset eivät muutenkaan ole kauhean hyväkuntoisia joutuessaan kyseiseen leikkaukseen. Itse asiassa leikkaus voi olla haitallisempi kuin avoinna oleva duktus.

Ibuprofeeni on ollut käytössä avoimen duktuksen hoidossa siksi, että siitä on ollut käytössä suonensisäinen valmiste.

– Parasetamolista puolestaan tuli keskoshoidossa käytettävä suonensisäinen valmiste vasta jonkin aikaa sitten. Meillä OYSissa se on ollut käytössä vuodesta 2009. Itse asiassa vasta kymmenen vuotta sitten tutkijoillekin alkoi kirkastua, miten parasetamoli vaikuttaa.

Parasetamolilla on mahdollisesti kaksoisvaikutus Keskosilla parasetamolin vaikutusmekanismi on Aikion mukaan lähellä ibuprofeenia, mutta keskoset sietävät sitä paremmin kuin ibuprofeenia. Se ei myöskään aiheuta samanlaisia sivuvaikutuksia.

Erityisen hyväksi lääkkeeksi se on osoittautumassa keskosten PDA-hoidossa.

– Lisäksi parasetamolilla vaikuttaa olevan kaksoisvaikutus. Sitä voidaan antaa keskosille myös kipulääkkeenä – toisin kuin ibuprofeenia.

Perinteisesti keskosten kipulääkkeenä on käytetty morfiinia. Se kyllä poistaa kroonisen kivun, mutta niin pienen ihmisen akuutin kivun hoidossa se on Aikion mukaan muulla tavalla ongelmallinen.

– Morfiini tekee vauvoista vaisuja, he eivät pissaa hyvin ja jaksavat hengittää huonosti. Silloin hengityskonehoito pitkittyy, eikä se ole hyvä asia. Keskosen pitäisi alkaa hengittää itse mahdollisimman nopeasti.

Parasetamolin kaksoisvaikutuksesta saatiin näyttöä vuonna 2016. Silloin valmistui tutkimus, jossa oli mukana 218 oululaiskeskosta.

Huomattiin, että parasetamolin käyttö vähensi morfiinin tarvetta keskosten tehohoidossa.

Aikio kertoo, että parasetamolin turvallisuus vauvoille liittyy heidän maksansa toimintaan.

”Keskosten keho reagoi parasetamoliin eri tavalla kuin vanhemman lapsen tai aikuisen keho. Keskoset sietävät parasetamolia hyvin”, Aikio sanoo.

– Vauvojen maksa metaboloi eri tavalla kuin aikuisilla.

Suomeksi sanottuna keskosen maksa käsittelee parasetamolia eri tavalla kuin aikuisen maksa. Näin ollen isokaan annos ei näytä olevan keskosille samalla tavalla myrkyllistä kuin aikuisille.

– Yleensä ajatellaan, että keskoset sietävät kaikkia lääkkeitä paljon pienempiä määriä kuin aikuiset, mutta keskosten ominaispiirteistä ja heidän lääkkeiden sietokyvystään tulee jatkuvasti vastaan yllätyksiä.

On viitteitä siitä, että parasetamolin toksisuus ei ole

Outi Aikio tutkii parasetamolin käyttöä pienten keskosten hoidossa. Hänen tutkimuksessaan on useampi osatutkimus, ja se on osa kansainvälistä monitutkimusta.

Tärkeä tutkimus • www.kummit.fi

9

1) Keskostutkimus on tuore ala

2) Kennedyn perhetragedia alkusysäyksenä

Sata vuotta sitten keskosille ei ollut olemassa hoitoa, eivätkä he ylipäätään jääneet henkiin kuin sattumalta. 1950-luvulla keskosille alettiin antaa happea syntymän jälkeen. Osa selvisi, mutta annetun hapen myötä keskoset sokeutuivat, sillä lisähappi suurina annoksina on myrkyllistä silmänpohjille.

Keskostutkimus käynnistyy kunnolla 1960-luvulla.

Sysäyksenä on Yhdysvaltain presidentin John F. Kennedyn perhetragedia: Patrick Kennedy kuoli keskosena RDS:ään. RDS-tauti on keskosilla esiintyvä hengitysvaikeusoireyhtymä, joka johtuu keuhkojen kypsymättömyydestä. Rahoitusta löytyi, ja tutkimustyö alkoi.

3) Hoitovälineet kehittyvät…

4) …samoin hoidot

1960-luvulta tähän päivään mennessä keskostutkimuksessa on otettu lukuisia harppauksia. Keskosille on alettu tehdä omia hoitovälineitä, kun aiemmin hoidossa on käytetty isompien lasten hoitovälineitä.

Myös hengityskoneiden käyttö ja niiden säätömahdollisuudet ovat muuttuneet pehmeämmiksi. Keskosille on nykyään olemassa myös nenälle laitettavat happiviikset, joiden ansiosta heitä ei tarvitse aina laittaa edes hengityskoneeseen.

RDS-taudissa käytettävä surfaktantti hapenpuutteesta kärsivälle keskoselle on lisännyt heidän henkiinjäämistään merkittävästi.

2000-luvulla keksittiin, miten keuhkoverenkiertoon liittyviä, vaikeasti hoidettavia ongelmia on mahdollista hoitaa: typpioksidihoito avaa keuhkoverenkierron, ja kofeiinin käyttö auttaa hengitystauoissa.

Parasetamolin kaksoisvaikutuksesta saatiin näyttöä vuonna 2016. Silloin valmistui tutkimus, jossa oli mukana 218 oululaiskeskosta. Huomattiin, että parasetamolin käyttö vähensi morfiinin tarvetta keskosten tehohoidossa. keskosille hirveän uhkaava – ja se, jos mikä on ihan uusi visio! Toivotaan, että voimme tutkimuksella osoittaa parasetamolin tuplavaikutuksen.

Tutkija voi auttaa suurempaa joukkoa Uransa Aikio on tehnyt OYSissa, jos mukaan ei lasketa vuoden piipahdusta Helsingin Kätilöopistolla.

Aikion tutkijapolku alkoi lääketieteen lisensiaattina vuonna 1996. OYSin vastasyntyneiden teho-osaston silloinen ylilääkäri Maila Koivisto ehdotti Outia tutkimaan väitöskirjassaan keskosten keuhkojen typpioksidia.

Väitöskirja valmistui vuonna 2002, ja typpioksidihoitoa käytetään nykyään vastasyntyneiden tehohoidossa.

Viimeistään väitöskirjaprosessi roihautti rakkauden tutkimukseen.

– Käytännön lääkärinä voin tehdä sinänsä antoisia käytännön töitä. Tutkijana voin tehdä enemmän, suuremmassa mittakaavassa. Yritän visioida asioita, joista ei vielä tiedetä tarpeeksi ja jotka hyödyttäisi-

vät potilaita. Se, että saan etsiä tietoa potilaita varten, tuottaa minulle suurta iloa. Tiedon julkistaminen ja maailmalle saattaminen on todella palkitseva hetki.

Kuusi prosenttia suomalaislapsista syntyy keskosina. Maailmalla luku on korkeampi.

Silti keskosiin liittyvää lääketutkimusta on tehty todella vähän. Aikio sanoo, että syitä on useita.

– Keskoset eivät ole hirveän kiinnostava kohde, sillä potilasryhmä on lääkeyhtiöiden näkökulmasta kuitenkin pieni. Kaupallisesti keskosiin ei liity kauheasti intressejä.

Keskostutkimuksen rahoitus tulee pääosin erilaisten säätiöiden kautta. Tällainen säätiö on muun muassa Lastentautien tutkimussäätiö, jota kautta Kummit tukee tutkimusta.

Aikio huomauttaa, että raha ei selitä kaikkea siitä, miksi keskosia ei tutkita kovin paljon.

– Keskosia on myös hankala tutkia, sillä keskosten elimistö toimii eri tavalla kuin isompien lasten tai aikuisten.

Mutta tässä on Aikion mukaan myös se syy, miksi keskosia pitäisi tutkia entistä enemmän.

– Koska keskosten keho tosiaan toimii eri tavalla, suunnan pitäisi olla se, että saisimme lisää keskosille sovitettuja lääkkeitä. Perinteisesti lääkkeet vähän niin kuin ”valuvat” aikuisten puolelta lasten puolelle. Eli ensin tehdään tutkimusta, ja jostakin lääkkeestä tulee aikuisten versio. Sitten siitä tulee isommilla lapsilla tutkittu versio, ja lopuksi lääke tulee keskosten käyttöön.

Aikio sanoo, että keskosille pitää tarjota yhtä hyvää hoitoa kuin muillekin.

– Keskonen on kuten sinä ja minä, yhtä lailla ihminen. Ja hyvän hoidon tarjoaminen kuuluu ihmisyyteen. ●

Lastenklinikoiden Kummit tukee lastentautien tutkimustyötä ja on mukana mahdollistamassa vuosittain noin kymmentä tärkeää lastentautien tutkimushanketta Suomessa. Kummit on tukenut Lastentautien tutkimussäätiön kautta Outi Aikion tutkimusta parasetamolin käytöstä pienten keskosten hoidossa.

10

www.kummit.fi • Tärkeä tutkimus

Lähde: lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri Outi Aikio

VÄHÄN TUTKITUT KESKOSET

Hyvää pääsiäistä Kummitukijoille! www.kummit.fi

SELVIYTYMISTARINA

TEKSTI JA KUVAT MATTI HANNULA

Helmin sydänlihassairaus suisti koko perheen rutiinit raiteiltaan

Siirre antoi uuden startin elämälle Odottavan aika on tunnetusti pitkä. Erityisen pitkältä se varmasti tuntuu, jos odotuksen kohde on oman lapsen sydänsiirre.

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

A

LKUKEVÄÄSTÄ 2018 Päivillä ja Laurilla

oli kaikki enemmän kuin hyvin. Seitsemänvuotiaalle esikoiselle, perusterveelle Kaapolle, oli 18. helmikuuta syntynyt terve pikkusisko, joka sai nimekseen Helmi.

– Pääsimme synnytyksen jälkeen nopeasti kotiin ja elimme täysin tavallista arkea vauvamme kanssa.

Helmi oli kiltti ja iloinen vauva, Päivi kertoo.

Huhtikuun lopulla hän huolestui, kun Helmi söi normaalia huonommin, sekä rinta- että pulloruokinnassa.

– Vappuaattona vein Helmin yksityiselle lääkäriasemalle lastenlääkärin vastaanotolle. Mitään selittävää ei löytynyt. Saimme lähetteen HUSin Lastenklinikan päivystykseen, mistä pääsimme myöhemmin illalla kotiin. Mitään syytä tai selitystä huonolle syömiselle emme sieltäkään saaneet.

Vappupäivänä huoli kasvoi, kun Helmi ei vieläkään syönyt kunnolla, ennemminkin entistä huonommin.

– Lähdimme ohjeistuksen mukaisesti takaisin Lastenklinikalle. Siellä tehdyissä verikokeissa ilmeni, että Helmi oli hieman kuivunut huonosti syömisen seurauksena.

Päivystyksessä Helmille päätettiin laittaa nenämahaletku lisämaitojen antamista varten.

– Se oli kuitenkin hänelle liian kova rasitus. Helmin tila huononi nopeasti. Keuhkokuvassa lopulta nähtiin kookas sydän. Sydämen ultraääni varmisti diagnoosin: dilatoiva kardiomyopatia (DCM) eli sydänlihassairaus.

Taistelu aikaa vastaan Heti diagnoosin varmistuttua Helmi vietiin lasten teho-osastolle.

– Anestesialääkäri kertoi, että DCM-diagnoosipotilaista yksi kolmasosa selviää lääkityksellä, yksi kolmas osa saa sydänsiirteen, yksi kolmasosa menehtyy.

Melko pian alettiin Helmin kohdalla puhua sydämensiirrosta. Helmin tilanne heilautti elämän hetkessä pois raiteiltaan, Päivi sanoo.

Siitä alkoi Helmin ja koko hänen perheensä taistelu aikaa vastaan.

Lauri-isä keskittyi aluksi oman työnsä ohessa pyörittämään kodin arkea. Toki hän oli sitten ajoittain sairauslomalla Helmin tilanteen mukaan.

– Välillä kävin töissä. En tiedä, sainko siellä silloin mitään aikaan.

Päivin tukena sairaalassa oli hänen hyvä ystävänsä.

Aluksi Helmi oli noin viikon teho-osastolla, ja sen jälkeen matka jatkui sydänosastolle.

– Sydänosastolla pystyimme olemaan enemmän Helmin luona ja osallistumaan päivittäiseen hoitoon, Päivi ja Lauri muistavat.

– Parissa viikossa huomattiin, ettei lääkityksestäkään ole tarpeeksi apua sydämelle, vaan ainoa vaihtoehto on sydämensiirto. ”Elämä tuntui pysähtyneen” Perinnöllisyys selvitettiin heti Helmin saatua DCMdiagnoosin. Koko muu perhe kävi sydäntutkimuksissa ja verikokeissa. Perinnöllisyyttä ei löytynyt. Sen sijaan löytyi kardiomyopatian aiheuttanut geenivirhe.

Ennen Helmin elinsiirtolistalle pääsyä tutkittiin, ettei hänellä ole muita mahdollisia elinikää laskevia tai ei-hoidettavissa olevia sairauksia. Kun sellaisia ei löytynyt, Helmi pääsi listalle kesäkuun alussa 2018.

Helmin oma sydän ei enää jaksanut pumpata riit-

Helmi on nyt kuin kuka tahansa touhukas nelivuotias.

Parissa viikossa huomattiin, ettei lääkityksestäkään ole tarpeeksi apua sydämelle, vaan ainoa vaihtoehto on sydämensiirto. tävästi, ja juhannuksena Helmille asetettiin sydämen vasemman kammion tukipumppu.

– Päivä kerrallaan mentiin odottaessa, tuleeko tieto siirteestä vai ei. Meille ei luvattu, että saisimme Helmin vielä joskus kotiin. Meille ei luvattu, että saisimme Helmin vielä joskus syliin. Kun tilanne oli oikein huono, jopa kosketus oli hänelle liikaa. Pystyimme vain istumaan Helmin vuoteen vierellä. Kaikesta huolimatta uskoimme ihmeeseen ja hänen selviytymiseensä.

Koko kesän ajan oli joku isovanhemmista kotona auttamassa. Päivi ja Lauri kertoivat Kaapolle avoimesti ja rehellisesti, mistä oli kyse, ja ettei Helmi kenties enää tule kotiin.

– Olihan se tilanne tietysti Kaapollekin järkytys.

Päivät, viikot ja kuukaudet kuluivat. Helmin hoito tukipumpussa teho-osastolla jatkui infektioiden säestyksellä. Pumpun letkujen vaihtamiset sekä hengityskoneen ja kevyemmän hengitystuen jatkuva säätäminen muodostuivat niin ikään rutiineiksi. Sairaala vaihtui, kun Uusi lastensairaala otettiin syyskuussa 2018 käyttöön. Se tiesi siirtoa pois vanhalta Lastenklinikalta.

– Elämä ympärillämme meni eteenpäin, mutta meidän elämämme tuntui pysähtyneen, Päivi kertoo.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

Lopulta hän pyysi minua istumaan ja kertoi sitten, että nyt on sydän löytynyt ja että siirto tehdään jo seuraavana yönä.

Pelko muuttui toivoksi Helmi oli niin sanotussa hätähaussa, hakualueena kaikki Pohjoismaat.

– Eräänä lokakuisena päivänä ihmettelin, kun anestesialääkäri kävi tosi usein siinä Helmin vuoteen luona, Päivi muistelee.

– Lopulta hän pyysi minua istumaan ja kertoi sitten, että nyt on sydän löytynyt ja että siirto tehdään jo seuraavana yönä. Jatkuva kuoleman pelko muuttui toivoksi elämästä.

Helmi oli noin kahdeksan kuukauden ikäinen saadessaan siirteen. Operaatio suoritettiin sydänkirurgi Jukka Salmisen johdolla.

– Me odottelimme läheisessä hotellissa. Halusimme olla mahdollisimman lähellä.

Aamukymmenen maissa Päiville ja Laurille ilmoitettiin, että operaatio on onnistuneesti ohi.

– Hetkellinen verenpaineen katoaminen siinä oli tosin ollut.

Onneksi ennen korona-aikaa Siitä alkoi Helmin toipuminen isosta leikkauksesta.

– Oli hämmentävää, miten nopeasti hänen vointinsa koheni. Oikeastaan vain ensimmäisen vuorokauden jännitimme, mihin suuntaan tilanne etenee.

Jo puolitoista viikkoa myöhemmin Helmi siirrettiin teho-osastolta vuodeosasto Taikaan.

Helmi on ollut perhepäivähoidossa syksystä 2020 ja nauttii jokaisesta päivästä täysillä.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Nestemäinen hyljinnänestolääke menee Helmillä alas rutiinilla.

– Uudessa lastensairaalassa vierailusäännöt olivat onneksi paljon vapaampia kuin vanhalla Lastenklinikalla. Ja onneksi silloin ei vielä ollut koronaa. Saimme olla molemmat yhtä aikaa Helmin luona.

Siirron jälkeen Helmi oli kaiken kaikkiaan sairaalassa noin kuukauden, marraskuun puoliväliin asti, ja sen jälkeen toipuminen jatkui kotona.

– On oikeastaan aika jännää, miten tarkasti muistan kaikki tapahtumat ennen siirtoa, mutta siirron jälkeiset muutamat viikot ovat oudosti hävinneet muistista, Päivi toteaa.

Helmillä oli tietysti heti siirron jälkeen todella paljon lääkitystä. Päivi ja Lauri alkoivat harjoitella lääkkeiden antamista jo vuodeosastolla. Nyt Helmillä on vain hyljinnänestolääke kolmesti päivässä. Se tuleekin pysymään päivittäisissä rutiineissa koko Helmin loppuelämän.

– Ensimmäinen vuosi siirron jälkeen oli haasteellinen. Verikokeita ja muita sairaalakäyntejä oli usein, joskus useamman kerran viikossa. Helmillä oli paljon ilmeisesti lääkityksestä johtuneita vatsavaivoja ja infektioita. Niinpä sairaalassa vietettiin usein myös kokonaisia päiviä ja öitä.

Kuin kuka tahansa nelivuotias Vain rintakehän arvista näkee, että Helmille on tehty iso sydänleikkaus.

– Arvista hän on itsekin kysellyt, ja olemme Helmille kertoneet, että hänelle on vaihdettu sydän. Muuten hän on kuin kuka tahansa touhukas nelivuotias ja elää tavallista pienen tytön elämää.

Kaikki oppiminen Helmillä alkoi käytännössä vasta yhdeksän kuukauden iässä, kun hän pääsi sairaalasta kotiin.

– Tavallaan hän aloitti vasta sitten elämänsä. Silti Helmi käveli jo puolitoistavuotiaana. Tai oikeastaan juoksi. Ei hän oikeastaan koskaan kävele, Päivi naurahtaa.

– Puhe sen sijaan tuli reilusti myöhässä, vasta viime kesänä hän rupesi puhumaan kunnolla.

Sydämen tilanne on ollut siirron jälkeen hyvä eikä hyljintää ole ollut. Helmi on ollut perhepäivähoidossa syksystä 2020 ja nauttii jokaisesta päivästä täysillä.

Joitakin rajoitteita Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Helmillä ei ole eikä tule olemaan elämässään rajoitteita.

– Koska on vielä liian vähän tutkimustietoa siitä, miten hyljinnänestolääkitys vaikuttaa sikiöön, ei omien lasten hankkimista suositella. Papukaijoja ei voi ottaa kotieläimiksi ja matkustelua ”eksoottisiin” maihin on syytä välttää, kuten myös tiettyjä hedelmiä, muun muassa limeä ja greippiä.

Päivi-äiti on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja fysioterapeutti.

– Sairaanhoitajan ammattini oli jonkinlainen kirous siinä vaiheessa, kun odotimme Helmille siirrettä. Tieto nimittäin lisäsi tuskaa. Toisaalta ymmärsin asioita keskimääräistä paremmin. Osasin myös kysyä ja kyseenalaistaa.

Helmi vanhalla Lastenklinikalla diagnoosin jälkeen toukokuussa 2018. Kuva: Helmin perheen arkisto

– Käynnit sairaalassa ja verikokeissa ovat vähentyneet, mutta sydämen tilannetta seurataan säännöllisesti. Helmin hoito keskittyy Uuden Lastensairaalan Taika-osastolle. Siellä hoitajien ja lääkäreiden tuki on ollut ja on edelleen korvaamattoman arvokasta, Päivi ja Lauri kiittelevät.

Apua saa ja sitä pitää pyytää Päivi ja Lauri kokevat olevansa onnekkaita, että ovat suomalaisia ja asuvat Suomessa.

– Verojenmaksu ei ole varsinkaan tämän prosessin jälkeen harmittanut. Meillä on todella hyvä julkinen terveydenhoito.

Päivi ja Lauri menevät nyt luottavaisin mielin eteenpäin elämässä.

– Olemme oppineet, ettei tulevaa pidä murehtia etukäteen, vaan nautitaan ja eletään tässä hetkessä.

Vastaavaan tilanteeseen joutuvia he kehottavat pyytämään rohkeasti apua.

– Vertaistukea on mahdollisuus saada sekä sairaalan puolesta keskusteluapua. On myös muistettava pitää huolta omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta, vaikka tilanne olisi kuinka huono. Eikä perheen muita lapsia sovi unohtaa. ●

Helmin elämän alkuvaikeudet on voitettu. Päivi ja Lauri menevät nyt luottavaisin mielin eteenpäin arjessa.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

PIENI HETKI

19.2.2022 klo 11 Sumi Jaakkola (kesk.) osallistui helmikuussa Helsinki Ski Weeksin hyvän mielen aamupäivään. Pääkaupunkiseudun hiihtolomaviikon aluksi järjestetyssä tapahtumassa lanseerattiin Kummien ja ruokatalo Atrian vuoden alussa alkanut yhteistyö.

Tapahtumaan osallistui myös Sumin isä Tomi (oik.) sekä entinen huippumaastohiihtäjä Sami Jauhojärvi.

Kuva: Eleonora Schirmer

16

www.kummit.fi • Pieni hetki

Pieni hetki • www.kummit.fi

17

KORONAVIRUS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Koronarokotteen pitää olla lapsilla hyvin siedetty ja turvallinen”

Mika Rämet:

Tällä hetkellä nuorimmat koronavirusrokotteen saajat ovat 5 – 11-vuotiaita.

Halutessaan he ovat voineet saada rokotteen viime vuoden lopusta saakka.

Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo, että lasten kohdalla koronarokotteen hyötyjä ja mahdollisia haittoja on jouduttu miettimään enemmän kuin aikuisten koronarokotteen kohdalla.

K

OLMATTA VUOTTA KESTÄVÄ koronavirus-

pandemia sai koko maailman tieteentekijät ponnistelemaan, jotta tilanteeseen löydettäisiin ulospääsy.

Moni näki valoa tunnelin päässä, kun EU-alueella aloitettiin vuoden 2020 joulukuun 27. päivä koronarokotukset.

Tällä hetkellä rokotukset ovat Suomessa edenneet siihen vaiheeseen, että rokotetta tarjotaan kaikille yli 5-vuotiaille. Sitä nuoremmille rokotetta ei vielä anneta eikä tarjota, sillä heidän kohdallaan tutkimukset ovat vielä käynnissä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee koronavirusrokotetta ”5–11-vuotiaille lapsille, joiden sairaus tai tila saattaa altistaa heidät vakavalle koronataudille” sekä ”5–11-vuotiaille lapsille, joiden lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteisia henkilöitä”.

Ikäryhmän riskiryhmäläisille aloitettiin rokotukset vuoden 2021 puolella.

Perusterveille 5–11-vuotiaille rokotusta on tarjottu tämän vuoden alusta saakka.

Lääkkeiden ja rokotteiden osalta niiden tutkiminen lapsilla on välttämätöntä. Vaikka lapsilla ja nuorilla käytettäisiin samoja lääkevalmisteita ja rokotteita kuin aikuisilla, niitä ei voi antaa heille samaa annosta.

Lasten ja nuorten fysiologiassa, eli elimistön toiminnassa, on eroja aikuisiin nähden. Siitä syystä he sietävät joitakin lääkkeitä aikuisia paremmin, toisia heikommin.

– Lasten kohdalla koronarokotteen tutkiminen oli tärkeää, sillä rokotteen pitää olla heille hyvin siedetty. Kuten tiedettyä, tautina korona on lapsilla lievempi kuin iäkkäillä. Siksi rokote ei saa aiheuttaa lapsille esimerkiksi korkeaa

18

www.kummit.fi • Koronavirus

Mika Rämet oli mukana tekemässä koronarokotetutkimusta 5–11-vuotiaille.

Tutkimukseen osallistui 2268 lasta. Heistä kaksi kolmasosaa sai rokotetta, loput lumerokotetta.

(Kuva: Matti Hannula)

”Monessa perheessä rokotetta on odotettu. Sillä vaikka lapsi ei kuuluisi riskiryhmään, perheeseen saattaa kuulua joku muu riskiryhmäläinen.” kuumetta, vakavista haittavaikutuksista puhumattakaan, sanoo Mika Rämet.

Rämet on Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja. Hän on myös lastentautiopin professori Oulun yliopistossa.

Rämet oli mukana tekemässä koronarokotetutkimusta 5–11-vuotiaille.

Hän kertoo, miten tutkimus on tehty ja millaisia tuloksia tutkijat saivat.

Näin 5 – 11-vuotiaiden lasten koronarokotetutkimus eteni

A

IKUISTEN JA LASTEN rokotetutkimuksessa pätee sama

periaate: rokotetta tutkitaan neljässä eri faasissa.

Ennen faasia 1 tutkijat ovat muun muassa keränneet tietoa taudin syntymekanismeista ja vaarallisuudesta sekä testanneet rokotetta koe-eläimillä.

Koronarokotteiden osalta lapsilla tehtäviä tutkimuksia on edeltänyt jo valtava käyttökokemus rokotteesta aikuisilla.

Tulosten oltava mahdollisimman sovellettavissa Oli kyseessä sitten mikä tahansa rokotetutkimus, tutkimuksen valmisteleva työ aloitetaan paljon ennen kuin tutkimusta päästään varsinaisesti tekemään.

FAASI 1 Ensimmäisessä faasissa osallistujia on muutama Ensinnäkin rokotetutkimukselle kymmenen, ja tutkimus tehdään sokkouttamattomasti. Sen pitää olla viranomaisluvat. Ne haetaan aikana varmistetaan, että rokotteeseen ei liity lapsilla mitään muun muassa Fimealta ja Kansalliselta yllättävää. Sopivaa annosta haetaan. 5−11-vuotiaiden lasten eettiseltä toimikunnalta TUKIJA:lta. rokoteannos Comirnatyllä on yksi kolmasosa aikuisten annok– Kesäkuussa 2021 aloimme rekrysesta, ja alle 5-vuotiailla laajempaan tutkimukseen valikoitoida tutkimukseen osallistuvia, ja tämä tuu yksi kymmenesosa. Se määritetään tässä tutkimusvaiosuus oli varsin nopeatahtinen, sillä panheessa. Tutkimuksessa arvioidaan myös rokotteen siedettädemia oli silloinkin niin sanotusti päällä. vyyttä ja nähdään, miten immuunivasteet tulevat eri annokRekrytoimme tutkimukseen osallistusilla. Korona on tautina sitä lievempi, mitä nuorempi lapsi vat lapset kahdessa viikossa neljästä eri on kyseessä. Se on oleellinen asia rokotetutkimuksen kanmaasta, Rämet kertoo. nalta, sillä rokotteen tulee olla lasten keskuudessa hyvin sieRokotetutkimukseen osallistuvat detty ja haittojen mahdollisimman vähäiset. lapset saivat rokotteesta 10 milligramman annoksen. Tehosteannoksen he FAASI 2 Faasissa kaksi haetaan tyypillisesti sopiva annos ja saivat kolmen viikon kuluttua ensimannosväli. Selvitetään, millaisia puolustusvasteita eri annokmäisestä annoksesta. silla saadaan. Tähän faasiin osallistuu joitakin satoja tutkit– Kyllä tämä meidän rokotetutkitavia. Rokotteen turvallisuutta ja siedettävyyttä seurataan tarkasti myös tässä vaiheessa. Comirnatyn osalta havaittiin, muskeskuslaisten kesän viettoa aika lailla määritti. että 6–23 kuukauden ikäisillä valitulla annoksella saatiin vasRokotetutkimuksen kohdalla on taavanlaisia vasta-ainetasojen nousuja kuin muissakin ikäRämetin mukaan tärkeää miettiä sitä, ryhmissä, mutta 2−4-vuotiailla ne jäivät muita matalammiksi. että tulokset olisivat mahdollisimman sovellettavissa. Tästä syystä esimerkiksi FAASI 3 Faasissa kolme on useita kymmeniä tuhansia osalperussairas lapsi, jonka sairaus ei ole hoilistujia. Tässä vaiheessa tarkastelun kohteena on erityisesti totasapainossa, ei voi osallistua rokoterokotteen teho ja turvallisuus. Toistaiseksi tutkimustuloksia tutkimukseen. Silloin voi olla hankala alle 5-vuotiaiden lasten tutkimuksesta joudutaan odottasaada selville rokotteen haittavaikutukmaan. sia, sillä on mahdotonta sanoa, johtuvatko ne rokotteesta vai sairaudesta.

FAASI 4 Faasi neljä liittyy myyntiluvan jälkeiseen tutkimukseen. Tässä vaiheessa katsotaan, miten rokote vaikuttaa – Lähtökohtaisesti hyvässä hoitotasapainossa oleva perussairas voi osallisoikeassa elämässä, eli miten se puree tautiin ja vaikuttaa tua, sillä meidän on hyvä saada mahtaudin esiintyvyyteen. Haittavaikutuksia seurataan niin pitdollisimman laaja-alainen käsitys tutkään kuin valmiste on käytössä. kittavasta rokotteesta.

Lähde: Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet Tutkimukseen osallistui myös lapsia, jotka olivat aiemmin altistuneet koronavirukselle, sekä sellaisia, jotka eivät olleet altistuneet.

– Tutkimuksen kannalta oli relevanttia tietää, mikrogramman annoksena. Esimerkiksi 12–15-vuotituleeko rokotteesta erityisiä haittavaikutuksia, jos lapsi aat saivat saman rokotteen, mutta 30 mikrogramon jo altistunut. man annoksena.

Sekä Pfizerin lapsille että aikuisille annettavan Lapsille annettu rokote on annokselta rokotteen valmistaja on sama, mutta kyseessä on eri pienempi kuin aikuisten valmiste.

Nuorimmat rokotetut lapset ovat lehden painoon Lapsille ei siis anneta vain pienempää annosta menon aikoihin 5–11-vuotiaita. aikuisten Pfizerin rokotteesta, vaan kyseessä on eri Kuten muutkin lapset, he ovat saaneet BioNTechrokote.

Pfizerin Comirnaty -rokotteen – tosin pienempänä 10 – Siinä mielessä kenenkään ei tarvitse ajatella, että

Koronavirus • www.kummit.fi

19

perusterve lapsi vie kehittyvien maiden aikuisten rokotteen.

Rämet sanoo, että 16–18-vuotiaat olivat mukana jo Pfizerin alkuperäisessä, aikuisilla tehdyssä tutkimuksessa, ja kyseisiä rokotteita on annettu yli 16-vuotiaille jo pitkään.

– Omikron-muunnos kuitenkin muutti palettia.

Ennen omikronia oli tiedossa, että yli 16-vuotiailla Pfizerin rokote toimi todella hyvin ja suojasi tartunnalta.

Rokotteesta on tullut sille ikäryhmälle tyypillisiä lieviä haittavaikutuksia, kuten että rokotteen antamisen jälkeen pistospaikka on ollut kipeä ja lisäksi on esiintynyt päänsärkyä ja huonovointisuutta.

Haittavaikutukset ovat olleet samansuuntaisia kuin aikuisilla.

Lisäksi harvinaisena haittavaikutuksena on raportoitu tapauksista, joissa nuorilla miehillä on esiintynyt sydänlihastulehdus muutama päivä kakkosrokotteen jälkeen.

Rämet sanoo, että – toistaiseksi tuntemattomasta syystä – sydänlihastulehdukset infektiotautien jälkeen ovat yleensäkin tyypillisempiä pojilla ja nuorilla miehillä kuin tytöillä ja naisilla.

– Yhdysvalloissa kyseiselle ikäryhmälle on annettu 10 miljoonaa rokotetta, ja siellä noin yksi miljoonasta on saanut sydänlihastulehduksen. Haittavaikutus on

siis tässä ikäryhmässä selvästi harvinaisempi kuin 16–39-vuotiailla.

Lapsilla rokotteen pitää olla hyvin siedetty 5–11-vuotiaiden lasten riskiryhmille rokotteita tarjottiin jo viime vuoden puolella.

– Monessa perheessä rokotetta on odotettu. Sillä vaikka lapsi ei kuuluisi riskiryhmään, perheeseen saattaa kuulua joku muu riskiryhmäläinen.

Lasten kohdalla rokotteiden hyötyä ja mahdollisia haittavaikutuksia on jouduttu miettimään enemmän kuin aikuisten rokotteiden kohdalla.

Koronavirusinfektio aiheuttaa lapsille yleensä samantyyppiset oireen kuin muutkin hengitystieinfektiot.

– Lapsilla koronatauti on tavallisesti lievempi kuin iäkkäillä. Siksi myös rokotteen pitää olla hyvin siedetty.

Rämet antaa esimerkin: 80-vuotiaalla henkilöllä tauti on tilastollisesti tarkasteltuna vaikea, joten on perusteltua, että he saavat rokotteesta vaikkapa voimakkaamman kuumereaktion kuin lapset.

Lääkkeen mahdolliset haittavaikutukset eivät saa olla pahemmat kuin mitä itse tauti lasten kohdalla olisi.

– Tätä samaa käydään läpi jokaisen rokotteen kohdalla. Vaakakupissa ovat aina haitat ja hyödyt. ●

Kummit-lehden painoon mennessä Suomessa 5–11-vuotiaista ensimmäisen rokoteannoksen oli saanut 25,4 prosenttia ja toisen 6,9 prosenttia. 12–17-vuotiaista vastaavat luvut ovat: 1. annos: 79,3 prosenttia, 2. annos: 73,2 prosenttia ja 3. annos: 1,2 prosenttia. (Lähde: THL)

20

www.kummit.fi • Koronavirus

LASTENSAIRAALOIDEN KORONATILANNE

RS-virus ja omikron ovat lasten kohdalla hallinnassa, sanoo HUSin toimialajohtaja Jari Petäjä. (Kuva: HUS)

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Koronaviruksen jälkeen pelättiin pahaa RS-virusepidemiaa Koronaviruksen omikron-muunnos levisi etenkin lasten keskuudessa.

Miten se näkyi sairaala-arjessa?

K

ORONAVIRUKSEN AIHEUTTAMA TAUTI

on perusterveillä lapsilla yleensä lievä.

Omikron-muunnos levisi etenkin lasten keskuudessa, mutta ei muuttanut tautia lapsille aiempaa vaarallisemmaksi.

HUS Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja ja Uuden lastensairaalan johtava ylilääkäri Jari Petäjä kertoo, että lapsilla sairaalaan joutuminen koronaviruksen takia on harvinaista, vaikka päivystyksessä onkin omikronin myötä ollut paljon koronapositiivisia lapsia.

– Kun sairaalaan tullut lapsi on testattu ja todettu koronapositiiviseksi, meillä on vähän keinoja varmistaa, mikä on koronan vaikutus siinä, minkä takia he ovat sairaalaan tulleet. Kaikki oireet ripulista kuumekouristuksiin ovat sellaisia, että niitä aiheuttavat koronan lisäksi lukuisat muut eri virukset, Petäjä sanoo.

Pandemian ensimmäisenä vuotena lastensairaaloissakin oltiin varuillaan, sillä taudista tiedettiin hyvin vähän.

– Nyt, kun viruksesta tiedetään enemmän, olemme keskittyneet potilaan taudinkuvaan. Osa koronapositiivisista lapsipotilaista on jouduttu ottamaan osastolle, valtaosa on kotiutettu – ihan oireista riippuen.

RS-virusepidemiasta odotettiin vaikeaa Koronaviruksen takia ihmisten kontakteja pyrittiin vähentämään radikaalisti. Liikkumisrajoitukset, lisääntynyt etätyö ja kiinni olevat paikat vaikuttivat myös muiden tautien, kuten influenssan, esiintyvyyteen.

– Sen lisäksi RS-virusepidemia katkesi koronarajoituksiin vuonna 2020, eikä sitä ilmaantunut myöskään keväällä 2021. Odotimme vaikeaa RS-virusepidemiaa seuraavalle talvelle, ja näin tapahtuikin, sillä osa lapsista ei ollut kolmanteen ikävuoteensa mennessä ollut sen kanssa vielä tekemisissä, Petäjä sanoo.

RS-virus on yleisin syy, miksi pienet vauvat joutuvat sairaalaan. RS-virus leviää tehokkaasti, ja melkein kaikki vauvat saavat sen, mutta suurin osa sairastaa sen nuhatautina. Osalle virus kuitenkin aiheuttaa limaisen keuhkotulehduksen. Lääkettä virukseen ei ole, joten pahasta RS-virustaudista kärsivä joutuu sairaalaan.

Marras-joulukuussa RS-virustartunnat olivatkin huipussaan. Huipun kohdalla HUSin sairaaloiden 210:stä lasten sairaansijasta yhteensä 36 oli varattuna RS-viruksen takia sairaalaan joutuneelle lapselle.

Joululoman aikaiset kiristykset ihmisten tapaamisissa kuitenkin sammuttivat epidemian.

– Voi sanoa, että RS-virus ja omikron ovat hallinnassa.

Petäjä kuitenkin muistuttaa, että koronapandemia ei ole vielä ohi. Yksittäisiltä lapsilta on löydetty koronaviruksen jälkeen Kawasakin taudin kaltainen tulehduksellinen tila, joka kestää muutaman viikon ja vaatii hoitoa.

– Se on kuitenkin eri asia kuin long covid. Jostain syystä lasten long covid ei ole näyttäytynyt ainakaan meidän sairaaloissamme. ● Lastensairaaloiden koronatilanne • www.kummit.fi

21

UUSI HANKE

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Lasten infektiotautien testaaminen halutaan helpommaksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa, lasten infektio-osaston päivystyksessä on aloitettu tutkimushanke, jonka tarkoituksena on saada infektiotautien testaaminen miellyttävämmäksi. Osa tutkimuksesta tehdään Kummien tuella.

K

ORONAVIRUSPANDEMIA on tehnyt tikulla

otettavan nenä-nielu -näytteen tutuksi.

Tekniikka ei tietenkään ole uusi, vaan samalla tavalla otetaan myös muita hengitystievirusnäytteitä.

Oulun yliopistollisen sairaalan lasten infektio-osaston ja päivystyksen vastuulääkäri Terhi Tapiainen sanoo, että lastenklinikoilla ja -sairaaloissa kyseinen näytteenotto on arkipäivää.

– Vakavasti sairaana sairaalaan tulevilta lapsilta otetaan nenä-nielu -näyte osana virusten laajempaa diagnostiikkaa. Kyseistä näytettä otetaan myös muista hengitystieviruksista, kuten influenssasta, RS-viruksesta, rino-viruksesta ja muista hengitystietaudinaiheuttajista.

Koronapandemian myötä sairaaloissa on huomattu, miten paljon pieniltä lapsilta ja koululaisilta voidaan joutua ottamaan virusnäytteitä. Testi ei aiheuta kipua, mutta on etenkin pienille lapsille epämiellyttävä.

– Meidän tehtävämme lastenlääkäreinä on miettiä, miten testistä saisi lapsille miellyttävämmän.

22

www.kummit.fi • Uusi hanke

Helmikuussa 2022 alkoikin tutkimushanke, joka yrittää löytää toisenlaisia tapoja ottaa lapsilta hengitystievirusnäyte.

Lasten infektiolääkäri Terhi Tapiainen, millaista tutkimusta OYSissa tehdään? ”Pandemia-aikana koronavirusnäytteitä on otettu valtava määrä. Jossakin vaiheessa havahduimme täällä infektiotautien osastolla siihen, että voisiko koronatestausta tehdä myös muunlaisista näytteistä, kuten sylki- ja kurlausnäytteistä. Nenä-nieluun laitettava tikku saattaa olla lapselle hyvin epämiellyttävä.

Lastensairaaloissa ja lastenklinikoilla tulisi aina miettiä lasten näkökulma: mikä on vähiten kipua ja epämiellyttävyyttä aiheuttava tapa hoitaa kyseinen asia.

Tutkimus lähti käyntiin helmikuussa. Tähän asti kaikki hengitystievirukset koronaviruksen lisäksi on testattu nenä-nielu -tikulla, ja testi tehdään yleensä aina, jos lapsi tulee sairaalaan. Tutkimuksessa ovat mukana luvan antaneiden perheiden lapset. Heiltä otetaan nenä-nielu -näytteen lisäksi sylki- ja kurlaus-

”Lastensairaaloissa ja lastenklinikoilla tulisi aina miettiä lasten näkökulma: mikä on vähiten kipua ja epämiellyttävyyttä aiheuttava tapa hoitaa kyseinen asia.”

Mitä tutkimukseen osallistuminen vaatii perheiltä? ”Luvan lisäksi hieman aikaa. Perheille annetaan sairaalan päivystyksessä näytteenottovälineet. Ennen kuin lasta aletaan tutkia, siinä on yleensä hetki aikaa sillä välin, kun sairaanhoitaja kirjaa asiat tietokoneelle.

Perhe voi ottaa sylki- ja kurlausnäytteen esimerkiksi odotellessaan pääsyä varsinaiseen koronatestiin. Sen jälkeen sairaanhoitaja ottaa nenä-nielu -näytteen ja laittaa ylimääräiset näytteet tutkimuslaitteeseen, joka antaa tunnissa vastauksen kaikkiin hengitystieviruksiin. Sen jälkeen kaikki näytteet laitetaan rinnatusten ja verrataan niitä nenä-nielu -näytteeseen.

Tavoitteena on saada tutkimukseen mukaan useampi sata lasta. Otoskoon on laskettu olevan noin 500 lasta. Sen kokoisesta ryhmästä saisimme ainakin riittävästi yleisimpiä viruksia ja voisimme arvioida, miten testi toimii erilaisella näytemateriaalilla. Lisäksi näytteet pakastetaan perheen luvalla, jotta voimme määrittää niistä muun muassa tarkat virusmäärät.”

Tutkimusryhmän vetäjä on lastentautiopin professori Terhi Tapiainen. (Kuva: Teemu Kemilä)

näyte. Näitä kolmea testiä on tarkoitus ottaa rinnakkain tietty ajanjakso. Sen jälkeen tuloksia verrataan keskenään. Jos tulokset ovat vaikkapa kohtalaisen hyviä, eli yhdenmukaisia, tiettyjen potilaiden kohdalla voisimme harkita epämiellyttävän testaustavan korvaamista toisella.

Aiheesta on tehty aiemmin pieniä tutkimuksia, mutta niistä on vaikea tehdä päätelmiä. Koronatestauksessa kurlausta on testattu jonkin verran, mutta ei lapsilla. Sekin on tärkeää tietää, jos sylki- ja kurlaus -testaus ei toimi.”

Miten paljon lapsia on koronapandemian aikaan testattu? ”Toisessa koronapandemian aikaisessa tutkimuksessamme keräsimme systemaattisesti tietoa päiväkoti-ikäisiltä lapsilta, jotka osallistuivat infektioiden seurantatutkimukseen. Osa heistä oli käynyt koronavirustestissä vuoden aikana jopa kymmenen kertaa.

Määrä kuvastaa hyvin sitä kuormaa, jonka tämä pandemia on aiheuttanut lapsille ja lapsiperheille. Koronapandemiankin jälkeen meillä on edelleen paljon lapsia, joilla on perussairauksia ja jotka täytyy testata hoidollisista syistä. Siksi lastentautien päivystyksissä olisi tärkeää tehdä tätä diagnostiikkaa myös muille hengitystieinfektioille.”

Miten kauan tutkimusta on tarkoitus tehdä ja minkä ikäisiä tutkittavat ovat? ”Jos kaikki menee suunnitellusti, tutkimus kestää yhden epidemiologisen vuoden. Siinä ajassa ehdimme saada mahdollisimman laajan kattauksen erilaisia virustyyppejä.

Ihan pienillä lapsilla tutkimusta ei tässä vaiheessa tehdä. Meillä on ideoita, miten pieneltä lapselta voisi kerätä sylkeä, mutta emme mene siihen vaiheeseen ennen kuin tutkimusta on tehty isommilla lapsilla ja katsottu, että se toimii.

Todennäköisesti suurin osa tutkimukseen osallistuvista lapsista on noin 4-vuotiaita ja sitä vanhempia, mutta ei missään nimessä alle 2-vuotiaita.”

Miten tutkimus rahoitetaan? ”Tutkijoiden rahoitus tulee omista apurahoista.

Nenänielu-tikkutesti tehdään veronmaksajien rahoilla, kuten tähänkin asti. Tutkimus- ja arviointivaiheessa meidän on kuitenkin pakko ottaa sylki- ja kurlausnäytteitä rinnatusten, ja tähän osuuteen olemme saaneet rahoituksen Kummeilta.

Kummit lähti mukaan rahoitukseen, sillä tutkimuksemme tähtää lasten parempaan hoitoon ja sairaalakokemuksen parantamiseen. Kummien työ on tärkeää, ja on hyvä, että rahoituskentällä on myös itsenäisiä toimijoita. Sairaalassa lisärahoituksen saaminen tällaiseen voisi olla haastavampaa.” ●

Oulun yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta tekevät lastentauteihin erikoistuva väitöskirjatutkija Ville Lindholm, tutkimushoitaja Leena Okkonen sekä infektiolääkärit Minna Honkila ja Niko Paalanne. Yhteistyökumppanina tutkimuksessa on NordLab. Lisäksi mukana on virusten tutkijoita muista yliopistoista, kuten Turusta. Tutkimusryhmää vetää lastentautien professori ja lastentautien infektiolääkäri Terhi Tapiainen.

Tutkimusta tehdään osittain Lastenklinikoiden Kummien tuella.

Uusi hanke • www.kummit.fi

23

KUMPPANEITA

KUMMIEN YHTEISTYÖKUMPPANEITA

24

Pepsodent

Laakkonen

Atria

Lahjoita hymy! Pepsodent lahjoittaa myydyistä Pepsodent-tuotteista osan pienten potilaiden hyväksi ja on myös yksi Kummien pääyhteistyökumppaneista.

Laakkonen on Kummien pääyhteistyökumppani ja mukana tukemassa lasten ja nuorten mielenterveyttä Mielen tila -kampanjassa. Aiempina vuosina yhteistyön avulla on tuettu myös lasten syöpätautien tutkimusta sekä sydänkirurgiaa Suomessa.

Atria on Kummien uusi pääyhteistyökumppani vuonna 2022. Atrian ja Kummien ”Hyvä mieli heijastuu” -yhteistyöllä vaikutetaan lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin.

3stepIT

Click Henkilöstöpalvelut

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Kummien pitkäaikainen yhteistyökumppani 3stepIT kerää vuonna 2022 lahjoitusta Kummien tukemaan valtakunnalliseen elvytysnukkehankkeeseen sekä toimii Kummit Golf -tapahtuman sponsorina.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Uudelle lastensairaalalle.

Aqua Lapland/Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla Kummit-lähdevesipullon ja -kanisterin myynnistä osan pienten potilaiden hyväksi. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Laatukoru

New Hairstore

Novita

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat myydyistä Teemu-nalle-tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä muiden valittujen tuotteiden myynnistä 10 % Kummien toiminnan tukemiseen

Käyttämällä seuraavien liikkeiden kampaamo- ja parturipalveluita olet tukemassa pienten potilaiden parasta mahdollista hoitoa: New Hairstore Jumbo, American Crew Jumbo, New Hairstore Dixi ja New Hairstore Klaukkala.

Novita ja koko Suomen neulontayhteisö ovat mukana tukemassa lasten ja nuorten mielenterveyttä osallistumalla Mielen tila -kampanjan tukemiseen.

Koukkupaja Oy

Scania

Xylem

Koukkupaja Oy lahjoittaa ajalta 1.4.2021–31.3.2022 osan jokaisen asennetun autokoukun myynnistä Kummien työhön lastenklinikoiden hyväksi.

Scania haluaa aktiivisesti ja arvojensa mukaisesti osallistua Kummit-yhteistyön välityksellä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Suomessa.

Watermark-keräyksessä Xylem on yhdistänyt voimansa Dahlin, NIBEN, Flowplussan, Unidrainin ja Wavinin kanssa. Yhdessä kerätään varoja lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.

www.kummit.fi • Kumppaneita

TESTAMENTTILAHJOITTAMINEN

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVA: UNSPLASH / SCOTT GRAHAM

Testamentilla voit lahjoittaa parasta mahdollista hoitoa lapsille ja nuorille koko Suomessa Kummeille tehdyn testamenttilahjoituksen avulla voit parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen lapsen selviytymismahdollisuuksia.

Testamenttilahjoitukset muodostavat erittäin tärkeän osan Kummien

T

välittämästä avusta.

ESTAMENTTI on hyvä tapa jättää jälkeensä

jotakin pysyvää. Teknisesti testamentti on asiakirja, jossa Sinä määräät, mitä omaisuudellesi tapahtuu kuolemasi jälkeen. Testamentti kuvastaa tekijänsä arvoja eli kertoo, millaiset asiat Sinulle olivat tärkeitä.

Voit kohdentaa testamenttilahjoitukset Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen tai tarkemmin rajattuun, haluamaasi kohteeseen, kuten:

• • • • •

laitehankintoihin lastentautien tutkimustyöhön lasten ja nuorten mielenterveystyöhön potilaiden viihtyvyyteen yhteen viidestä yliopistosairaalasta (Helsinki, Turku, Tampere, Oulu tai Kuopio)

Yleislahjoitus Kummien työn tueksi antaa sairaaloille mahdollisuuden käyttää testamenttivarat kulloinkin ajankohtaisimpaan hankkeeseen ja hankintaan. ●

Tästä syystä tein testamentin Kummeille: ”Olen koko ikäni arvostanut Helsingin Lastenklinikan toimintaa ja siellä tehtävää työtä.

Aiheeseen liittyy myös omakohtainen kokemus: veljeni oli 1950-luvulla hoidettavana Helsingin Lastenklinikalla, ja kävin usein häntä katsomassa.

Veljeni menehtyi alle 6-vuotiaana, mutta sitä ennen hän sai parasta mahdollista hoitoa.

Olen myös itse ollut lapsena sairaalassa useamman viikon. Muistan sairaalan kliinisenä ja pelkistettynä. Vanhemmat kävivät katsomassa minua vierailutunnilla – muun ajan jouduin viettämään yksin. Siihen aikaan lapsen sairaalassa olo oli hyvin erilaista kuin tänä päivänä.

Minulla ei ole omia lapsia, joten olen päättänyt antaa muiden lapsille. Tein testamentin Lastenklinikoiden Kummeille, sillä Kummien kautta varat ohjataan Suomen yliopistollisten lastensairaaloiden lisäksi tutkimustyöhön. Tutkimustyö on ainoa tapa, jolla lasten sairauksien hoito kehittyy ja käytettävissä ovat uusimmat hoitokeinot.

Osan testamentattavista varoista olen perinyt isältäni. Olen varma, että kohde olisi isänikin mieleen. Tämä on tavallaan kahden sukupolven lahjoitus.” ●

https://kummit.fi/lahjoita/lahjoita-testamentilla testamenttilahjoittaminen • www.kummit.fi

25

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVAT SAMI TUORINIEMI

”Ruokapöydässä käydään yleensä läpi sitä, miten päivä on mennyt ja mitä muuta kuuluu” Lastenklinikoiden Kummit ja ruokatalo Atria ovat aloittaneet yhteistyön.

Tarkoituksena on suunnata huomio lasten ja nuorten mielenterveyteen ja tukea Kummien tekemään mielenterveystyötä.

Y

KSI KUMMIEN KESKEISISTÄ tukikohteista on

lasten ja nuorten mielenterveys. Tammikuun alussa ruokatalo Atria aloitti yhteistyön Kummien kanssa ja ohjaa varoja nimenomaan tähän tukikohteeseen.

Ruokatalo Atrian Hyvä mieli heijastuu -kampanja haluaa lisätä ihmisten tietoutta lasten ja nuorten mielenterveysasioista sekä laittaa samalla hyvän kiertämään.

Sen lisäksi Atria lahjoittaa Lastenklinikoiden Kummien tekemään lasten ja nuorten mielenterveystyöhön 60 000 euroa vuoden 2022 aikana.

Atria Suomen markkinointipäällikkö Elina Vuolle kertoo, että yhteistyöllä halutaan tavoittaa erityisesti perheet sekä nostaa esiin se, miten tärkeitä ruokapöytäkeskustelut ovat.

Nykypäivänä perheiden arkiruokailu on muuttunut, ja monessa kodissa tilanne on se, että yhteisen pöydän ääreen ei välttämättä ehditä arkisin kokoontua.

– Haluamme muistuttaa perheitä siitä, että näitä yhteisiä ruokahetkiä kannattaa kuitenkin vaalia. Ruokapöydässä käydään yleensä läpi sitä, miten päivä on mennyt ja mitä muuta kuuluu, Vuolle sanoo.

Lapsiperheet ovat tärkeä ryhmä Kummien ja Atrian yhteistyö starttasi helmikuussa Helsinki Ski Weeks -tapahtumassa. Hyvän mielen aamupäivän aikana Helsingin Olympiastadionilla oli tarjolla ruokaa, aktiviteetteja ja tietoa lasten ja nuorten mielenterveysasioista sekä niiden hoidosta.

Ennen tapahtumaa perheitä myös pyydettiin jakamaan Kummien somekanavien kautta omien lasten mietteitä siitä, mistä tulee hyvä mieli.

Atria ja Kummit tekevät yhteistyötä 26

www.kummit.fi • Mielen tila

Ñ Sivakoimaan pääsi, vaikka mukana ei olisi ollut omia suksia.

Paikalla oli myös urheilutoimittaja ja kummi Mervi Kallio.

Hän valitsee ruokaa maastohiihtäjä Sami Jauhojärven kanssa.

Ò Tubettaja Roni Back on mukana lasten ja nuorten tukijoukoissa.

Ô Hiihtokierrosten määrän sai valita oman kuntonsa mukaan.

ensimmäistä kertaa. Elina Vuollen mukaan kyseessä on ruokatalon näkyvin sosiaalisen vastuun yhteistyö.

Päätökseen vaikutti moni asia.

– Ensiksikin lasten ja nuorten mielenterveysasiat ovat hyvin akuutti asia. Näkyvyydellä haluamme nostaa tietoisuutta ennaltaehkäisevän mielenterveystyön tärkeydestä ja kannustaa ihmisiä lahjoittamaan. Toiseksi lapsiperheet ovat meille tärkeä ryhmä, ja muun muassa tuemme lasten liikuntaharrastuksia tehdaspaikkakunnillamme. Olemme suomalainen yritys, ja halusimme tehdä yhteistyötä, jonka vaikutukset ovat lähellä. Näistä syistä valitsimme Kummit, Vuolle kertoo.

Yhteistyö näkyy myös ruokakaupoissa Hyvä mieli heijastuu -kampanja näkyy läpi vuoden erilaisissa tapahtumissa, kuten Kummien perinteisessä JouluMielelle-konsertissa, mutta myös ruokakaupoissa ympäri Suomen.

– Syksyllä yhteistyö näkyy Atrian ruokapakkauksissa. Viestiä tuodaan esille lapsiperheiden suosikkituotteissa. Toivotaan, että sitäkin kautta voimme tuoda tärkeää asiaa esille ja laittaa hyvän mielen kiertämään. ●

MITÄ? Kummien

Mielen tila tarjoaa ratkaisuja lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ●

Ahdistuneisuushäiriöt ovat merkittävä lasten ja nuorten mielenterveydellinen ongelma: niitä esiintyy 6–10 prosentilla.

●

Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat muun muassa paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, eroahdistushäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, määräkohtaiset pelot, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö.

Ahdistuneisuushäiriö hankaloittaa toimintakykyä.

●

Ahdistuneisuushäiriöt tulevat erikoissairaanhoidon piiriin usein melko myöhäisessä vaiheessa, sillä perustasolta puuttuu hoito-ohjelma.

●

HUS aloitti vuonna 2020 Lastenklinikoiden Kummien tuella pilotin, jossa erikoissairaanhoito kouluttaa näyttöön perustuvan Cool Kids -hoitoohjelman osaajia ja auttaa menetelmien käyttöönotossa sekä seurannassa peruspalveluiden puolella – kunnissa ja kouluissa. Cool Kids auttaa ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

●

Cool Kids on lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon kehitetty kymmenen kerran hoitomalli lapsille ja nuorille.

●

DKT eli dialektinen käyttäytymisterapia on suunnattu itsetuhoisille lapsille ja nuorille.

●

Lasten DKT-malli on 6–13-vuotiaille, ja se on perhekeskeinen. Nuorten DKT-malli on suunnattu 11 ikävuodesta eteenpäin, ja siihen kuuluu myös ryhmätyöskentelyä.

●

Tänä vuonna Kummien tuella alettiin kouluttaa DKT-osaajia erikoissairaanhoidon puolelle ympäri Suomen.

●

Nuorten DKT-malli on ollut käytössä HUS Lastenpsykiatrian puolella vuodesta 2017, HUS Nuorisopsykiatrialla jo sitä aiemmin.

Lähde: HUS nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta, HUS lastenpsykiatrian psykologi Heini Elo, HUS ja Kummit

Mielen tila • www.kummit.fi

27

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Cool Kids -koulutukset jatkuvat Mielen tila -kampanjan ensimmäinen tukikohde oli ahdistuneisuudesta kärsivät lapset ja nuoret. Heille suunnattu Cool Kids -hoito-ohjelma pyrkii auttamaan lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Cool Kids -työntekijöiksi pätevöityneiden määrä kasvaa koko ajan.

V

UONNA 2020 LANSEERATTU Kummien

Mielen tila -kampanja kerää varoja lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.

Ensimmäinen tukikohde oli ahdistuneisuudesta kärsivät lapset ja nuoret.

Mielen tilan ensimmäisenä vuotena HUS aloitti Kummien tuella pilotin, jossa erikoissairaanhoito koulutti näyttöön perustuvan Cool Kids -hoito-ohjelman osaajia. Koulutettavat olivat sekä erikoissairaanhoiSanna Hemnell kouluttaa Cool Kids -osaajia muiden HUSin lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian asiantuntijoiden kanssa.

(Kuva: Laura Koljonen).

28

www.kummit.fi • Mielen tila

don että peruspalveluiden puolelta, kuten kouluista ja perhekeskuksista.

Cool Kidsin tavoite on auttaa lapsia ja nuoria mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kouluttajina toimivat HUSin lasten- ja nuorisopsykiatrian asiantuntijat, ja tällä hetkellä he ovat kouluttaneet Suomeen jo reilu 120 Cool Kids -osaajaa.

Koulutustahti ei ole ainakaan hiljentymässä.

Viime keväänä, hankkeen ensimmäisessä vaiheessa, koulutettavina oli HYKSin erityisvastuualueen ammattilaisia sekä työntekijöitä kustakin yliopistosairaalasta. Tämän kevään koulutukseen osallistuu ammattilaisia laajemmin muiden Suomen yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilta.

Cool Kids -kouluttajana toimiva HUS Lastenpsykiatrian psykologi ja perheterapeutti Sanna Hemnell kouluttaa osaajia kahden muun ammattilaisen kanssa, ja huhtikuussa mukaan liittyy neljäs apukäsi.

– Tällä hetkellä koulutettavana on ammattilaisia Tampereen Taysin, Turun TYKSin, Oulun OYSin ja Kuopion KYSin alueilta. Kolmelta ensimmäiseltä alueelta on mukana 12 koulutettavaa ja KYSin alueelta 26. Osallistujat ovat muun muassa perheneuvoloista ja erikoissairaanhoidon puolelta, Hemnell kertoo.

Osaajien määrä kasvaa jatkuvasti Cool Kidsin koulutukseen sisältyy perusopetus, jonka lisäksi jokainen osallistuja osallistuu tietyn tuntimäärän menetelmäohjaukseen ja toteuttaa neljä Cool Kidsin menetelmää käyttävää hoitoa.

– Sen jälkeen pätevöityy Cool Kids -työntekijäksi.

Näin varmistetaan, että kaikilla hoitoja tekevillä on sama koulutus ja samat vaatimukset.

Pääsääntöisesti koulutus on vuoden pituinen.

Hemnellin mukaan moni koulutukseen osallistunut työntekijä on kokenut Cool Kids -koulutuksen mielekkääksi ja saanut siitä työskentelytapoja myös muuhun työhön.

– Cool Kidsin kohdalla pitää aina tapauskohtaisesti pohtia sitä, soveltuuko se kyseiseen tilanteeseen.

On kiva kuulla, että koulutuksen osallistujat ovat kokeneet perheiden hyötyvän hoidosta, ja samaa palautetta on tullut myös hoidon läpikäyneiltä perheiltä.

Koulutusten edetessä hoito-ohjelman osaajien määrä kasvaa jatkuvasti. Siihen tarvitaan lisää työntekijöitä ohjaamaan uusia koulutettuja ensimmäisen vuoden ajan. Marraskuussa 2021 alkoikin menetelmäohjaajakoulutus jatkokoulutuksena jo pätevöityneille Cool Kids -työntekijöille.

Hemnell sanoo, että seuraavaksi uudet menetelmäohjaajat ottavat haltuun peruskoulutuksen käyneitä työntekijöitä. ●

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Ensimmäiset DKT-koulutukset käynnistyvät Kummien Mielen tila -kampanja rahoittaa tutkittujen hoitomenetelmien käyttöönottoa lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Yksi näyttöön perustuva hoitomenetelmä on DKT, eli dialektinen käyttäytymisterapia.

Se auttaa itsetuhoisia lapsia ja nuoria. DKT-koulutukset alkavat kevään aikana kolmen yliopistosairaalan alueella.

K

UMMIEN MIELEN TILA -KAMPANJAAN on

lisätty Cool Kids -hoito-ohjelman lisäksi myös toinen näyttöön perustuva hoitomenetelmä: DKT. DKT on lyhenne sanoista dialektinen käyttäytymisterapia, ja se auttaa tunnesäätelyvaikeuksista ja itsetuhoisuudesta kärsiviä lapsia ja nuoria.

Tarve DKT:lle nousi esiin asiantuntijoiden keskuudesta.

Kummit kysyi alueiden kiinnostusta ohjata osa Kummien tuesta DKT-koulutukseen, ja ensivaiheessa mukaan lähti kolme aluetta: HUS, TYKS ja KYS. HUS Lastenpsykiatrian psykologi Heini Elo käyttää DKT:ta työssään ja on mukana koulutuksessa yhtenä menetelmäohjaajana.

Koulutusta vetämään haluttiin erityisen kokeneet ja osaavat tekijät. Nuorten DKT-mallin koulutus alkaa huhtikuussa suomalaisin voimin ja jatkuu elo-syyskuussa ulkomaisten kouluttajien opissa.

DKT vaatii työntekijältä vankkaa osaamista DKT:n avulla hoidetaan tunnesäätelyvaikeuksista kärsiviä itsetuhoisia lapsia ja nuoria. Heillä tunteet ovat niin intensiivisiä, että heillä on vaikeuksia selvitä niiden kanssa.

– Impulsiivinen käytös vaikuttaa usein perheen lisäksi kaverisuhteisiin. DKT:ssä opettelemme ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja, Heini Elo sanoo.

Tunteiden säätelyn vaikeus voi pahimmillaan ilmetä lapsella itsensä vahingoittamisena, ja siihen pitää Elon mukaan puuttua aina.

Alun perin DKT on kehitetty epävakaasta persoonallisuushäiriöstä ja itsetuhoisuudesta kärsiville aikuisille. Myöhemmin mallista luotiin lasten ja nuorten versiot.

DKT on hyvin intensiivinen hoito-ohjelma, johon osallistuu sekä lapsi että tämän vanhemmat. Hoidossa lapsen ja vanhempien kanssa opetellaan uusia tapoja toimia hyvin intensiivisten tunteiden kanssa.

– DKT on hoidollinen ajattelutapa, jossa keskeisenä asiana on uusien taitojen opettelu. Lapsi oppii tunnistamaan tunteitaan ja pärjäämään niiden kanssa.

Potilaalle DKT-hoito kestää noin puoli vuotta, 16–24 viikkoa.

Toisin kuin Cool Kids -hoito-ohjelmaa, dialektista

käyttäytymisterapiaa ei olla viemässä perustasolle eli kouluihin ja terveyskeskuksiin. Itsetuhoiset lapset tarvitsevat aina erikoissairaanhoidon tuen.

Heini Elo sanoo, että jos lapsen tai nuoren haasteena on vaikeat tunnesäätelyongelmat ja itsetuhoisuus, se vaatii työntekijältä paljon kokemusta ja osaamista.

– Kaikki koulutukseen osallistujat työskentelevät erikoissairaanhoidossa.

He ovat joko sairaanhoitajia, lääkäreitä, psykologeja tai sosiaalityöntekijöitä.

Koulutukseen kuuluu yhteensä 10–12 koulutuspäivää ja koulutettavia Heini Elo käyttää on 24. Heistä yhdeksän on HUSin alutyössään DKTeelta, saman verran TYKSistä ja kuusi mallia. (Kuva: Laura Koljonen) KYSistä.

Intensiiviviikkojen välissä osallistujat aloittavat hoidot potilaiden kanssa, ja välissä on itseopiskelua, tehtäviä ja työnohjausta.

Heini Elo toimii hankkeessa menetelmäohjaajana yhdessä sosiaalityöntekijä Marja Pollardin kanssa.

Lisäksi mukana on Cool Kids -koulutuksia vetävä HUS Lastenpsykiatrian psykologi ja perheterapeutti Sanna Hemnell.

Oma rooli ja kokemus HUS Lastenpsykiatrian puolella nuorten DKT-malli on ollut käytössä vuodesta 2017. Se on suunnattu noin 11 ikävuodesta ylöspäin. Sitä nuoremmille lapsille käytetään lasten DKT-mallia, jossa käsitellään enemmän myös vanhemmuuden kysymyksiä.

Ensimmäiset lastenpsykiatrian työntekijät kouluttautuivat DKT-lasten malliin kesällä 2021.

Heini Elo odottaa koulutukselta erityisesti sitä, että Suomeen syntyisi lastenpsykiatrian puolelle DKTosaajien verkosto.

– Lastenpsykiatrian puolella on kuitenkin erilaisia haasteita kuin nuorten puolella, sillä hoito on perhekeskeisempää.

Cool Kids -hoidon tavoin DKT:llä on saavutettu hyviä tuloksia. ● Mielen tila • www.kummit.fi

29

YHTEISTYÖ

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Hyvinkään sairaalan lastenosastolle lahjoitettiin nasaaliylipainelaite Kummien monivuotinen yhteistyökumppani, Click Henkilöstöpalvelut Oy, on tehnyt Kummien kautta laitelahjoituksia yliopistosairaaloihin vuodesta 2014.

H

USIN HYVINKÄÄN sairaa-

lan lastenosastolle lahjoitettiin helmikuussa uusi nasaaliylipainelaite.

Lahjoituksen takana oli Click Henkilöstöpalvelut, joka mahdollisti laitehankinnan Kummien kanssa.

Uudella nasaaliylipainelaitteella voidaan tukea hengitysvaikeuksista kärsivien vastasyntyneiden ja keskosten hoitoa.

Clickin ja Kummien yhteistyön avulla on hankittu uusia laitteita ja koneita Tampereen, Turun ja Helsingin lastenklinikoille. Lisäksi lahjoituksilla on parannettu potilasviihtyvyyttä.

Clickin yrittäjä Kirsti Tuisku kertoo yrityksen lahjoittaneen ennen Kummityhteistyötä pieniä summia useaan eri kohteeseen. Lopulta yrityksessä kuitenkin päädyttiin siihen, että iso lahjoitus yhteen kohteeseen on vaikutukseltaan suurempi kuin pieni summa monelle eri toimijalle.

– Kummit oli monelle Clickissä tuttu.

Kummien työ on näkyvää, joten tiesimme, mitä rahoilla tehdään. Lasten erikoissairaanhoito valikoitui lahjoituskohteeksi siksi, että useilla toimihenkilöillämme on pieniä lapsia. Varmasti jokainen vanhempi joutuu jossakin vaiheessa pohtimaan sitä, mitä tapahtuisi, jos oma lapsi sairastuisi.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Kummien kumppanuuspäällikkö Nina Tuomenoksa, Clickin rekrytointikonsultti Laura Piri, Clickin Helsingin aluejohtaja Mikael Karlsson sekä ylilääkäri Petri Rahkonen.

(Kuva: Eleonora Schirmer)

Myös rekrytoinnista lahjoitetaan Kummeille Click Henkilöstöpalvelut on perheyritys. Omaa toimihenkilöstöä sillä on noin 20, mutta se välittää vuosittain useita satoja työntekijöitä eri alojen yrityksiin.

– Palveluitamme on käyttänyt jo yli 2000 yritystä.

Osa vuokrahenkilökunnasta siirtyy asiakasyrityksen palkkalistoille.

30

www.kummit.fi • Yhteistyö

Rekrytoinnista kilahtaa tietty summa Kummien työn tueksi.

– Sekä rekrytoinneista että laitehankinnoista on helppo viestiä ulospäin. Jos asiakas palkkaa vuokratyöntekijän, se osallistuu samalla Kummien työn tukemiseen, Kirsti Tuisku sanoo. ●

SAIRAALA-ARKEA TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Sairaalamaailma on kiehtonut minua lapsesta saakka”

Tässä juttusarjassa tutustumme sairaaloiden työntekijöihin

Sairaanhoitaja Sirkku Hieta työskentelee HUSin Uuden lastensairaalan päivystyksessä. Sirkulle onnistunut työpäivä on sellainen, jonka aikana hän on onnistunut lievittämään lapsipotilaan sairaalapelkoa. ”OLEN VALMISTUNUT lastensairaanhoitajaksi vuonna

1997. Työskentelen tällä hetkellä HUSin Uuden lastensairaalan päivystyksessä ja olen viihtynyt siellä 16 vuotta. Sitä ennen olen työskennellyt lasten syöpätautien, elinsiirtojen ja sisätautien parissa.

Päivystyksessä otetaan potilaat vastaan. Meille tulevat kaikki kipsattavista psyykkisesti oireileviin lapsiin. Tykkään, kun päivystyksessä pääsee tekemään monenlaista: pediatrisen hoitajan, kirurgisen hoitajan, neurologisen hoitajan ja psykiatrisen hoitajan töitä.

Tulen erityisen hyvin toimeen sellaisten potilaiden kanssa, jotka vastustavat hoitoa ja ovat itsepäisiä. Olen ollut sellainen itsekin.

Minulla puhkesi 10-vuotiaana ykköstyypin diabetes ja olin todella hankala potilas. Hoidin diabetesta hyvin, mutta saatoin esimerkiksi karata sairaalasta.

Siihen aikaan diabetesta käytiin hoitamassa sairaalassa, ja vietinkin siellä paljon aikaa. Muistan, että olin todella kiinnostunut sairaalamaailmasta ja kyselin lääkäreiltä ja hoitajilta koko ajan.

Olen leikkinyt sairaalaleikkejä nukeilla pienestä asti. Ne kiehtoivat minua aivan eri tavalla kuin siskoani, joka oli niihin lopen kyllästynyt.

Mielestäni teen parasta mahdollista työtä. Lapset ovat niin hassuja. Tykkään myös työskennellä koko perheen kanssa.

Haluan olla sellainen hoitaja, joka esittelee itsensä ja kertoo lapselle, mitä tehdään seuraavaksi. Nimeän toimenpidevälineet ja kerron, jos jokin sattuu. Lapsen luoton saaminen ei ole helppoa, eikä hänelle saa koskaan valehdella.

Onnistunut työpäivä on sellainen, jonka aikana olen onnistunut hälventämään edes yhden lapsen sairaalapelkoa.” ●

Sairaanhoitaja Sirkku Hieta tekee työtä lasten ja heidän perheidensä kanssa. (Kuva: Laura Koljonen)

Sairaala-arkea • www.kummit.fi

31

KUMMIEN TUEN OSA-ALUEET 1 / 4

Leikin avulla voidaan käydä läpi myös tulevia toimenpiteitä. (Kuva: Mikko Hinkkanen / HUS)

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Kummitassut-ohjelma panostaa sairaaloiden potilasviihtyvyyteen Kummien tuki jakaantuu neljään eri

ASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN Kummitas-

peleistä ja askartelutarvikkeista sairaalan vierailijoihin ja esiintyjiin. Siihen sisältyy myös erilaiset vanhempien virkistyspäivät ja hemmottelut sekä potilasperheristeilyt.

Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli sanoo, että tänä vuonna startanneen Kummitassut-ohjelman tavoitteena on monipuolistaa ja tukea potilasviihtyvyyttä kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa.

– Haluamme tukea lapsen oikeutta olla lapsi myös sairaana ja ollessaan sairaalassa. On tärkeää olla pienten potilaiden tukena sairaala-arjessa mutta myös lapsille tärkeinä juhlapyhinä, kuten jouluna, vappuna ja halloweeninä, Rapeli sanoo.

sut-ohjelma tuo piristystä ja virkistystä pienten potilaiden sairaala-arkeen.

Potilasviihtyvyys on kohde, johon sairaaloiden julkinen rahoitus ei riitä, joten se on pääsääntöisesti lahjoitusten varassa. Sairaaloilla on mahdollisuus hankkia klovnityötä Kummien tuella.

Potilasviihtyvyyteen kuuluu kaikkea leluista,

Hyvää hoitoa ja parempi muisto Tärkeintä sairaalassa on tietenkin hyvä hoito, mutta sairaala-ajasta voi jäädä myös uusia ja iloisia muistoja.

Niitä syntyy erilaisista yllätyksistä.

Kummit on pyrkinyt yllättämään pienet potilaat myös pandemia-aikana, kun vierailijoita ei ole voinut

tukiohjelmaan: yliopistosairaaloiden tutkimustyöhön, laitehankintoihin, potilasviihtyvyyteen sekä mielenterveystyöhön. Ohjelmien tarkoituksena on tukea parasta mahdollista hoitoa pienille potilaille.

L 32

www.kummit.fi • Kummien tuen osa-alueet 1 / 4

”Julkinen rahoitus ei kata sairaalassa potilasviihtyvyyttä.

Kummien tärkeä tuki on mahdollistaja, ilon- ja avuntuoja potilasperheille haastavissa tilanteissa.”

Jari Petäjä, toimialajohtaja, lastentautiopin dosentti, Lasten ja nuorten sairaudet, HUS

Sairaalaklovnit piristävät pieniä potilaita. (Kuva: Henrik Ås)

päästää sairaaloihin. Esimerkiksi joulupukki vieraili nosturilla sairaalan ikkunan takana, ja vappuna pienille potilaille jaettiin vappupallot. Sairaalassa toimenpiteeseen on voinut valmistautua lukemalla Kummien tuella painettua nukutussatukirjaa, ja ikioma pehmonalle kuuntelee kaikki huolet ja murheet.

Sairaalaklovnit ovat tiivis ja näkyvä osa yliopistosairaaloiden arkea. Klovnien läsnäolo helpottaa useita toimenpiteitä ja ilahduttaa lapsia. Sairaaloilla on mahdollisuus hankkia klovnityötä Kummien tuella, ja yhteistyö Kummien ja sairaalaklovnien kesken tiivistyy tänä vuonna.

Kummitassut-ohjelman tukemiseen voivat osallistua kaikki halukkaat. Yksityishenkilö voii ostaa potilasviihtyvyyteen aineettoman lahjan, jolla tarjotaan sairaalaan joutuvalle lapselle lohtunalle ja erilaista piristystä.

Yritykset puolestaan voivat osallistua Kummitassut-ohjelmaan lahjoittamalla tai hankkimalla tuotteita ja palveluita tai mahdollistamalla säännöllisen ammattiesiintyjän sairaalaan. ●

ILAHDUTA ÄITIÄ KUMMITLAHJALLA! Kummien verkkokaupasta löytyy nykyään myös aineettomia lahjoja.

Niistä ilahtuvat lahjan saajan lisäksi pienet potilaat ympäri Suomen.

Valitse lahjaksi lastentautien tutkimus, potilasviihtyvyys, lasten ja nuorten mielenterveys tai laitehankinta.

Kummit-lahjat löydät osoitteesta: https://kummit.fi/verkkokauppa tai voit tilata lahjan soittamalla Kummitoimistoon puh. 09 682 4520

Kummien tuen osa-alueet 1 / 4 • www.kummit.fi

33

POTILASVIIHTYVYYS

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Luontokuvat helpottavat lasten verinäytteenottoa Sairaalassa yksi lasten

Luonnoskuva moniaistisesta luontoympäristöstä lasten verinäytteenottotilassa OYSin uuden sairaalan tiloissa. (Kuva: Ulla Autio, AIHIOMO Oy)

inhokkitoimenpiteistä on verinäytteenotto. Oulun yliopistollisessa sairaalassa toimenpiteen aiheuttamaa jännitystä ja pelkoa pyritään lievittämään moniaistisen luontoympäristön avulla.

Tilassa pienen potilaan huomion kaappaa todennäköisemmin kettu kuin näytteenottoneula.

T

UTKIMUSTEN MUKAAN neulan pistäminen

ja verinäytteenotto ovat lapsille yksi eniten ahdistusta, pelkoa ja kipua aiheuttava toimenpide. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän yleensä pelottaa.

Oulun yliopiston tohtorikoulutettava Saija Huhtala halusi selvittää, voisiko toimenpidepelkoa lievittää.

Huhtala on mukana yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen hoitotyössä (IndFamilyNurs) -tutkimusryhmässä. Päivätyönään hän on OYSin apulaisosastonhoitajana lasten veri-, syöpä- ja sisätaudeilla sekä lasten infektio-osastolla ja lasten päivystyksessä.

Huhtalan kokoomaväitöskirjassa arvioidaan moniaistisen luontoympäristön vaikuttavuutta 5–9-vuotiaan lapsen kokemaan ahdistukseen, pelkoon ja kipuun sekä vanhemman kokemaan ahdistukseen ja tyytyväisyyteen laskimoverinäytteenoton aikana.

Käytännössä väitöskirjassa tutkitaan sitä, voiko moniaistinen luontoympäristö tehdä 5-9-vuotiaiden lasten verinäytteenotosta vähemmän pelottavan.

– Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa luontoympäristön vaikuttavuudesta. Tätä tietoa puolestaan voidaan hyödyntää viihtyisien lapsi- ja perhelähtöisten uusien sairaalatilojen suunnittelussa ja toteutuksessa, Huhtala sanoo.

Viihtyisyyttä kaivataan erityisesti lastensairaaloissa,

sillä sairaala on monelle lapselle pelottava ympäristö.

– Kaikki ne hajut, sairaalahenkilökunta oudoissa vaatteissa ja kliinisyys, Huhtala luettelee.

Moniaistisen luontoympäristön tarkoitus on siirtää lapsen huomio muualle toimenpiteestä. Siksi luontoympäristö on nimenomaan moniaistinen: sitä voi katsoa, sen voi kuulla ja sitä voi koskettaa.

Tutkittu tieto taustalla Mutta mikä on moniaistinen luontoympäristö?

Se on osittain virtuaalisesti rakentuva tila, jossa on hyödynnetty luonnon materiaaleja ja ääniä. OYSiin rakennettavassa moniaistisessa luontoympäristössä on valokuvaaja Markus Hanhelan luontokuvia Pohjois-Pohjanmaan alueelta.

Verinäytteenottotilan lisäksi luontoympäristöä ollaan suunnittelemassa myös tutkimus- ja hoivatilaan lastensairaalassa.

– Moniaistinen luontoympäristö perustuu kaikilta osin tietoon ja tutkimusnäyttöön. Luontopuolen tutkimusten mukaan luonto lisää hyvinvointia sairaaloissa. Esimerkiksi ikkunasta näkyvä metsä vaikuttaa toipumiseen positiivisesti.

Myös lapset ovat olleet mukana suunnittelemassa sairaalaan tulevaa luontoympäristöä. Lapset saivat valita tilaan kivoiksi kokemiaan metsän eläimiä. Kuviin valikoitui kettu, siili, orava, perhonen, jänis, kärppä ja käpytikka. ●

Kummit on tukenut OYSin moniaistisen luontoympäristön toteutusta ja materiaaleja.

34

www.kummit.fi • Potilasviihtyvyys

YHTEISTYÖ

TEKSTI LAURA KOLJONEN

LVI-alan ammattilaiset polkevat hyvää pienille potilaille Kummien mielenterveystyö valikoitui LVI-alan ammattilaisten lahjoituskohteeksi ajankohtaisuutensa takia.

5

00 PYÖRÄILTYÄ KILOMETRIÄ Etelä-Suomen

alueella ja neljä päivää aikaa polkea. Siinä on Xylem Watermark-pyöräilyn säännöt.

Ja sitten idea: Yhteensä kuusi LVI-alan yritystä – Dahl, NIBE, Unidrain, Flowplus, Xylem ja Wavin – kerää varoja Kummien Mielen tila -kampanjaan.

Kaikille avoin keräys kestää koko vuoden 2022. Sen aikana järjestetään erilaisia tapahtumia, ja näkyvin niistä on Xylem Watermark-pyöräily.

Elokuussa järjestettävään pyöräilyyn osallistuu noin 50 LVI-alan ammattilaista.

– Tempauksen ideana on tuoda tärkeää asiaa esille, sanoo Xylemin avainasiakaspäällikkö Nils Backman.

Backman on ollut mukana järjestämässä pyöräilyä myös kahtena viime kesänä. Aiempina vuosina varoja on kerätty Unicefille ja Sylvalle.

Tänä kesänä tavoitteena on kasata noin 50 hengen porukka LVI-alalta, kunnallisesta vesihuollosta ja yhteistyökumppanien työntekijöistä.

– Asiakkaita ei ole tarvinnut juuri houkutella mukaan. Aiempina vuosina osallistujamäärä on tullut nopeasti täyteen, Backman sanoo.

Hän on totta kai itsekin mukana hyväntekeväisyyslenkillä.

– Olen harrastanut pyöräilyä koko ikäni, mutta alalta löytyy paljon muitakin pyöräilijöitä. Tämä ei kuitenkaan ole mikään kisa, vaan poljemme sellaista vauhtia, että kaikki pysyvät mukana. Viime vuonna kukaan ei keskeyttänyt.

Xylem Watermark-pyöräily lähti liikkeelle kolmen yrityksen tempauksesta, mutta vuosi vuodelta 500 kilometrin hyväntekeväisyysmatka on kerännyt enemmän ja enemmän osallistujia.

Tavoitteena 10 000 euroa Koko vuoden keräyksen tavoitteena on 10 000 euroa.

Nils Backman kertoo, että keräyskohteeksi valikoitui Kummit, sillä se on luotettava ja kotimainen toimija.

Pyöräilytapahtuman reitti on Vantaa–Vierumäki, Vierumäki–Hämeenlinna, Hämeenlinna–Nuuksio ja Nuuksio–Vantaa. (Kuva: Xylemin tapahtumaarkisto)

– Halusimme kohdistaa keräyksen varat kotimaahan, ja Kummit oli puheena jo aiempina vuosina. Kohdistaminen Kummien tekemään lasten ja nuorten mielenterveystyöhön valikoitui sillä perusteella, että aihepiiri on ajankohtainen ja koskettaa niin monia. ●

Mielen tilaan varoja keräävä LVI-alan Xylem Watermark-pyöräily järjestetään 5.– 8. elokuuta.

Yhteistyö • www.kummit.fi

35

YHTEISTYÖ

TEKSTI LAURA KOLJONEN

3stepIT:ltä tukea elvytysnukkehankkeeseen Teknologiayritys 3stepIT on tukenut Kummeja jo yli kymmenen vuoden ajan.

Ystävänpäivänä yhteistyö laajeni entisestään, kun yritys teki kohdennetun lahjoituksen avaamalla Kummeille digilippaan.

Kerätyt varat ohjataan valtakunnalliseen elvytysnukkehankkeeseen.

T

EKNOLOGIAN ELINKAARENHALLINTAAN erikoistunut

3stepIT haluaa olla mukana tukemassa parasta mahdollista hoitoa pienille potilaille.

Yritys on ollut tukemassa Kummeja Vastasyntyneen elvytystä harjoitellaan tiimissä. (Kuva: TYKS Majakkasairaala) yli kymmenen vuoden ajan, ja rahallisten lahjoitusten lisäksi 3stepIT on toiEnsimmäisen 4000 euron lahjoituksen yritys teki minut perinteisen yritystapahtuman, Kummit Golfin, pääyhteistyökumppanina. ystävänpäivänä. Yritys on sitoutunut tukemaan hanNyt kumppanuutta on vahvistettu entisestään: ketta uudella yhtä suurella summalla, kun digilippaan 3stepIT haluaa auttaa Kummeja kohdentamalla tukepääoma on tuplaantunut. aan elvytysnukkejen hankkimiseksi vastasyntyneiden Taustalla pitkä yhteistyö Kummien kanssa tehohoidon harjoittelussa.

Suomessa syntyy vuosittain noin 46 000 lasta. Viisi 3stepIT:n perustajaosakkaan ja hallituksen puheenprosenttia vastasyntyneistä tarvitsee puhalluselvyjohtajan, Jarkko Veijalaisen, mukaan yrityksen liiketoitystä maskin kanssa, jotta keuhkoihin saadaan tarmintamalli perustuu vastuullisuuteen, ja siksi pitkäaipeeksi ilmaa ja happea. kainen yhteistyö Kummien kanssa on ollut luontevaa.

Vauvan elvytys vaatii sairaalahenkilökunnalta väli– Huolehdimme kiertotalouteen perustuvalla tektöntä reagointia ja vankkaa osaamista. nologian elinkaarenhallinnan mallillamme asiakkaiTämän osaamisen varmistamiseksi henkilökunta demme IT-laitteiden koko elinkaaresta: hankinnasta uusintaan, ja laitteiden hallinnasta tietoturvalliseen harjoittelee vastasyntyneen kokoisilla simulaationupoistoon. Samalla vähennämme teknologian tuottakeilla. Nuket ovat kalliita: yksi vastasyntyneen kokoimaa hiilijalanjälkeä, Jarkko Veijalainen sanoo. nen elvytysnukke maksaa käyttöönottokoulutuksiVeijalainen lisää, että koska 3stepIT:n ydinliiketoineen noin 25 000 euroa. minta mahdollistaa asiakkaille uusimman teknolo3stepIT:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Mira gian hankinnan ja vastuullisen käytön, yritys haluaa Kariola sanoo, että yritys toivoo voivansa tukea kyseistä tarjota saman sairaaloiden hoitohenkilökunnalle ja teknologiahanketta haastamalla myös sidosryhmänsä pienille potilaille. ● mukaan lahjoitukseen.

3stepIT:n elvytysnukkejen hankinnan tukemiseen kohdennettu digilipas on voimassa koko vuoden 2022, ja siihen voi lahjoittaa kuka tahansa.

Elvytysnukkejen hankinta ja tarvittava koulutus rahoitetaan Ronkaisen muistorahaston ja yritysten lahjoituksilla. Varat ohjataan sairaaloihin Kummien kautta.

36

www.kummit.fi • Yhteistyö

Tässä juttusarjassa tutustutaan Kummivaikuttajiin

KUMMI-KAVERIKIRJA

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Odotan, että pääsen jälleen morottamaan jengiä” Tubettaja ja sisällöntuottaja MiskaMH yllättyi ensimmäisellä sairaalavierailullaan, miten paljon tekemistä sairaaloissa on lapsille.

Olen ollut mukana Kummien toiminnassa….

vuodesta 2019. Samaan aikaan toimintaan tuli mukaan useampi tubettaja Splay One -yhteistyön myötä. Halukkaat pääsivät lastensairaalaan lapsipotilaita tapaamaan.

Se oli huikea kokemus. Itselleni jäi mieleen, kun eräs isä kysyi, ehtisimmekö toisen tubettajan, Roposen, kanssa morottamaan hänen lastaan. Totta kai ehdimme. Kun lähdimme pois ja katsoimme taakse, lasiikkunan läpi näkyi kaksi todella iloista hahmoa.

Erityisen tärkeä osa-alue Kummien toiminnassa

tutkimustyö. Jos sitä ei tehdä, sairauksiin ei löydetä parannuskeinoja. Jos ei ole varaa tehdä tutkimusta, sitä ei paikata laitemäärillä.

Sairauden hoidon lisäksi myös potilasviihtyvyys merkitsee paljon. Sairaalavierailuilla olen yllättynyt, miten paljon sairaaloissa on tekemistä lapsille. On pelejä, telkkareita, leluja.

Sairaaloissa on valoisaa ja viihtyisää. Minulla oli sairaalasta aiemmin todella erilainen mielikuva.

tehnyt sairaalavieraiVaikuttajakummi MiskaMH on Kummien konserteissa. luiden lisäksi juontohommia (Kuva: Laura Koljonen)

on…

jokainen potilasvierailu. Elämä Lapselle -konsertissa kaksi poikaa tuli moikkaamaan minua, kun juttelimme ennen suoraa lähetystä. Olin aiemmin lähettänyt heille videotervehdyksen, ja he kertoivat, miten kiva se oli saada.

Mieleenpainuvin muistoni on….

Yllätyin, miten iloisia he olivat siitä, sillä en varsinaisesti pidä itseäni mitenkään mielenkiintoisena henkilönä. Palaute tuntui merkitykselliseltä.

Lastenklinikoiden Kummina haluan vaikuttaa /

En ole ajatellut mitään tiettyä osa-aluetta. Lahjoitusten lisäksi on mielestäni tärkeää tuoda sairaaloihin viihtyvyyttä ja iloa.

Odotan, että pääsen jälleen morottamaan jengiä.

tukea / auttaa…

Pidän omasta hyvinvoinnistani huolta…

liikunnan ja oman rauhan avulla. Tylsä vastaus, mutta toimii. Tykkään juosta luonnossa. Siellä pääsee ihan eri tavalla ajattelemaan.

Kummi-kaverikirja • ww.kummit.fi

37

YHTEISTYÖ

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Näin valitset vastuullisuuskumppanin Hyväntekeväisyys ja lahjoitukset ovat Kummien yhteistyökumppani Spondalle osa vastuullisuusstrategiaa.

Samalla ne ovat tärkeä osa yrityksen sosiaalisen vastuun tavoitteita. Miten Sponda päätyi juuri Kummeihin?

Y

RITYSVASTUULLISUUTTA voi kantaa

monella tapaa, mutta ensin pitää tehdä liuta valintoja.

Yrityksessä joudutaan pohtimaan, mille taholle tai toimijalle yritys haluaa tukeaan antaa, onko tämä toimija kotimainen vai ulkomainen, kuka asiasta viime kädessä päättää, miten kumppanin luotettavuus ja vaikuttavuus varmistetaan, vaihdetaanko kohdetta vuosittain vai kehitetäänkö yhteistyötä yhden toimijan kanssa, lahjoitetaanko usealle eri toimijalle vai yhdelle, entä miten asiasta viestitään.

Ajatustyö kuitenkin kannattaa. Sillä tavalla saadaan parhaat tulokset, ja yhteistyö kehittyy molempia osapuolia hyödyttäväksi.

Toimitila- ja kauppakeskuskiinteistöjä omistava ja vuokraava Sponda on tehnyt Kummien kautta isoja laitelahjoituksia HUSin Uuteen lastensairaalaan.

Lisäksi Sponda on tehnyt Kummeille lahjoituksen useana vuotena JouluMielelle-konsertissa.

Spondan vastuullisuuspäällikkö Pirkko Airaksisen mukaan hyväntekeväisyys ja lahjoitukset ovat osa yrityksen vastuullisuusohjelmaa ja samalla tärkeä osa sosiaalisen vastuun tavoitteita.

Sosiaalisen vastuun lisäksi Spondan strategiaan kuuluu ympäristövastuu, taloudellinen vastuu ja henkilöstövastuu.

Spondan vastuullisuuspäällikkö Pirkko Airaksinen ja henkilöstöjohtaja Marcus Reijonen kertovat, mitä yrityksen kannattaa ottaa huomioon, kun se valitsee yritykselle vastuullisuuskumppania.

1) Tee yrityksen arvojen mukainen päätös Pirkko Airaksinen kertoo, että Spondan arvoja ohjaavat lauseet ”ihmiset ensin” ja ”menestytään yhdessä”.

– Teemme tiivistä yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa. Haluamme, että asiat toimivat hyvin ja että sidosryhmämme voivat hyvin, Airaksinen sanoo.

38

www.kummit.fi • Yhteistyö

Pirkko Airaksinen on Spondan vastuullisuusjohtaja. (Kuva: Sponda)

Koska yritys toimii Suomen rajojen sisällä, myös sen sidosryhmät ovat kotimaisia. Siksi oli luontevaa valita sosiaalisen vastuullisuuden kumppaniksi suomalainen toimija.

Sosiaalisen vastuullisuuden kumppaneita pohdittiin yhdessä yrityksen henkilöstöhallinnon kanssa. Se kartoitti luotettavia kumppaneita.

2) Muista, ettei vaikuttavuus ole sama kuin näkyvyys Spondan henkilöstöjohtaja Marcus Reijonen tutustui potentiaalisiin vastuullisuuskumppaneihin.

– Katsoin, että toimijat ovat vakiintuneita ja tunnettuja, ja niiden toiminta on sellaista, että sillä on vaikutusta. Meille oli tärkeää, että tekeminen oli oikeasti vaikuttavaa, ei vain näkyvää.

3) Mieti, mitä yhteistyöllä tavoitellaan Yrityksessä on myös hyvä pohtia sitä, mitä yhteistyöllä tavoitellaan.

– Onko tavoitteena laaja yhteiskunnallinen vaikutus vai jokin yksittäinen teko, Reijonen kysyy.

4) Ota henkilöstö avuksi!

Kun henkilöstöjohtaja oli valinnut muutaman potentiaalisen yhteistyökumppanin, viimeinen sana annettiin henkilöstölle.

Spondalla työskentelee 140 työntekijää, ja tässä tapauksessa he pääsivät sanomaan viimeisen sanan.

He äänestivät sosiaalisen vastuullisuuden kumppaniksi Lastenklinikoiden Kummit ja HUSin Uuden lastensairaalan. ●

TAPATURMATIETOISKU 1/4

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Nuorten korkeajännitevammoista kaivataan parempaa tiedotusta Sähkötapaturmista vakavammat, korkeajännitevammat, ovat erittäin vaikeahoitoisia. Osa tapaturmista on harkitsemattomia vahinkoja, jotka olisivat estettävissä.

P

LASTIIKKAKIRURGI Jyrki Vuola on pitkän uransa aikana nähnyt ja hoitanut useita kymmeniä korkeajännitevammoja. Korkeajännitevamma voi olla työtapaturma, mutta nuorilla se syntyy lähes aina junan Professori, plastiikkakirurgi Jyrki Vuola työskentelee HUSin Palovammakatolle tai valotolppaan kiipeämisen seukeskuksessa. Vakavia korkeajännitevammoja voi hoitaa jopa kymmenen rauksena. henkilöä. (Kuva: Jyrki Vuola) – Tällaisia nuoria tulee joka vuosi 1–3 kappaletta. Suurimpaan osaan korkeajännitevammoista liittyy tietämättömyys. Ei tajuta, yleensä yöaikaan ja mukana on samanikäisiä kavemitä tarkoittaa, kun junan johtimissa kulkee tuhanreita, jotka eivät kauhultaan tajua alkaa elvyttää. sien volttien virta tai jännite, Vuola sanoo.

Korkeajännitevamman hoitaminen on hidasta, epävarmaa ja kallista.

Hän tietää seuraukset. Vuola on työskennellyt 30 vuotta HUS Palovammakeskuksessa, joka sijaitsee – Kriittinen vaihe on ensimmäinen vuorokausi. Silnykyisin Jorvin sairaalassa. Palovammakeskuksessa loin annetaan hyvin intensiivistä hoitoa, minkä jälkeen hoidetaan kaikki Suomen erittäin vaikeat palovamheti seuraavina vuorokausina pyritään poistamaan mapotilaat. kuollut kudos. Korkeajännitevammoissa yhdistyvät usein sähkön aiheuttamat hermovammat ja liekin Niiden hoito on hyvin kallista ja hidasta.

– Erityisesti meitä jäytävät turhat palovammat. aiheuttamat palovammat. Lisäksi korkeajännitevamNiitä saavat esimerkiksi nämä train surfferit, jotka ovat moihin liittyy usein sisäelinvaurioita, aivovaurioita, kes10–20-vuotiaita nuoria, useimmiten poikia. He kiipeäkushermostomuutoksia ja amputaatioita. vät junan katolle eivätkä tajua, että johtimissa kulkee – Jorvin sairaalan Palovammakeskuksessa vakakymmenien tuhansien volttien virta tai jännite. Niivia korkeajännitevammoja voi hoitaa jopa kymmenen den aiheuttama jälki on pahaa. henkilöä, ja leikkaus voi kestää viisi tuntia.

Vuola muistuttaa, että jos ihminen saa vaikean Kallis ja hidas hoito palovamman, se jättää jälkensä koko loppuelämään.

Sähkötapaturmat jaetaan kahteen kategoriaan: mataTietoisku fysiikan tunnille lajännitevammoihin (230–1000 wolttia) ja korkeajän-

nitevammoihin (yli tuhat wolttia).

Junan katolle kiipeillyt saa korkeajännitevamman.

– Johtimeen ei tarvitse edes osua, kun sähkövirta hyppää ihmiseen ja saa aikaan erittäin pahan sähköpalovamman. Yleensä vaatteet syttyvät palamaan, ja henkilö putoaa junan katolta ja saa erilaisia liitännäisvammoja.

Asiaa ei auta se, että junan katoille kiipeillään

Jyrki Vuola sanoo, että jokainen turha korkeajännitevamma jää kaihertamaan.

– Toivon, että esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmaan lisättäisiin fysiikan tunnille tietoisku korkeajännitevammoista.

Sen lisäksi hän toivoo, että vanhemmat kertoisivat lapsilleen riskeistä, ja rataliikenteen isojen solmukohtien paikkakunnilla aiheesta jaettaisiin tietoiskuja. ● Tapaturmatietoisku 1 / 4 • www.kummit.fi

39

KYSY MAARETILTA

”Se ei auta ketään, että olemme hätätilassa.” välittyy lapselle. Silloin voi sanoa, että nyt on vaikea tilanne ja olen huolissani. On aina pelottavampaa, jos ilmassa on kireyttä, mutta lapsi ei tiedä, miksi. Jos aikuinen sanoo, että kaikki on hyvin ja keho kertoo toista, se hämmentää.

Kriisitilanteissa vakauttaminen on erityisen tärkeää, sillä se on vastapainoa kaaoksen tunnulle. Eli käytännössä: tutuista rutiineista, kuten iltapalasta ja hampaiden pesusta kannattaa ehdottomasti pitää kiinni. Arki suojaa lasta ja aikuista.”

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVA WSOY / LAURA MALMIVAARA

Kun sota ahdistaa lasta Ukrainan sota on vyörynyt uutiskuvista myös lasten ja nuorten silmille. Miten lapsen kanssa voi puhua sodasta, ja miltä osin häntä on siltä suojattava? Ja mikä on paras tapa? Kouluttajapsykoterapeutti ja kummi Maaret Kallio kertoo.

1) Arjen rutiinit suojaavat kaikkia ”Mikään ei tuo lapselle niin paljon turvaa kuin aikuisen vakaus, ja siitä syystä on tärkeää vakauttaa ensin oma olo. Ukrainan sodan kohdalla on puhuttu paljon siitä, miten puhua lapselle sodasta ja mitä voi sanoa, mutta tärkeämpää on oleminen.

Jos aikuinen on ahdistunut tai huolissaan, kyllä se

2) Pidä taukoja uutisseurannasta ”Paljon on puhuttu myös tiedon rajaamisesta. Sitä kannattaa jokaisen miettiä. Olemme erilaisia, ja osalle juuri ajantasainen tieto tuo hallinnan tunnetta. Itse olen huomannut, että kestän aika rajuakin uutistekstiä, mutta kuvat sodasta menevät heti ihon alle. Hälytysjärjestelmäänsä ei kannata myöskään aktivoida jatkuvasti, vaan kannattaa pohtia, missä kohtaa päivää uutisia seuraa.

Perheissä ilta on ylipäätään herkkää aikaa: lapset alkavat olla väsyneitä, ja ollaan pikku hiljaa menossa iltapuuhien kautta nukkumaan.

Jos televisio pauhaa iltaisin sota-aiheista ja vanhemmat ovat uutisiin todella fokusoituneita, lastenkin voi olla vaikea rauhoittua.

En sano, etteikö uutisia saisi seurata, mutta iltapalat ja iltatouhut kannattaa pitää ennallaan. Aika monelle aikuiselle iltauutisointi ei sovi – se vaikuttaa uneen. Ja onko sotauutisointiskrollaus se ensimmäinen asia, jota haluat aamulla tehdä?”

3) Tehkää jotakin yhdessä ”Kun ajattelu käy ylikierroksilla, konkreettinen tekeminen auttaa. Päätään ei pääse ajattelemalla pakoon, eikä tunteitaan voi ajatella selkeiksi. Kaikki tekeminen yleensä auttaa, oli se sitten legojen rakentamista, uimahalliin menoa, ruuanlaittoa tai hiihtämistä.”

4) Kesäsuunnitelmia saa tehdä! ”Nuoret ja alakoululaiset ovat tiedon ja disinformaation äärellä. Nuorten kanssa on tärkeä keskustella aiheesta. Sometohtori Suvi Uski ehdotti, että lapset voisivat pitää Tiktokista taukoa, sillä siellä leviää aika raakaa materiaalia, eikä kaikki ole totta.

Jos lapsi tai nuori on ahdistunut sodasta, voi muistuttaa, että ihmiset ovat selvinneet aiemminkin todella vaikeista tilanteista ja juuri nyt olemme turvassa. Maailmassa on myös valtava määrä viranomaisia ja muita ammattilaisia, jotka tekevät kaikkensa, että tilanne selviäisi.

Moni pohtii, saako tällaisessa tilanteessa olla iloinen. Se ei auta ketään, että olemme hätätilassa. Tilanne on vaikea ja vakava, mutta tulevaisuutta ei saa torpata. Kannattaa tehdä kesä- ja syksysuunnitelmia.” ●

Lue aiheesta myös Maaretin kotisivuilta: https://maaretkallio.com Kysy Maaretilta • www.kummit.fi

41

KUMMIEN TUKIJOUKOT

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Tästä syystä tuen Kummeja Polku Kummien tukemiseen on jokaisella erilainen. Yksi on mukana auttamisen halusta, toinen henkilökohtaisista syistä, kolmas, koska arvostaa tiedettä, ja neljäs kotoa saadun esimerkin kannustamana. Kuusi henkilöä kertoo, miksi juuri he ovat mukana Kummien tukijoukoissa.

Filosofi Frank Martela on tutkinut hyvää elämää. Haluamme tuottaa ympärillemme hyvää.

(Kuva: Marek Sabogal)

Hyvän tekeminen kuuluu hyvään elämään

F

ILOSOFI Frank Martela on tutkinut merki-

tyksellistä elämää. Martelan mukaan ihmiselämä on parempaa, kun meillä on tärkeä rooli yhteisössä ja voimme tuottaa ympärillemme jotakin hyvää.

– Hyväntekeväisyys voi olla arkista auttamista, kuten puolison, ystävien, omien lasten tai naapurin auttamista, tai sitten se voi olla rahan tai ajan lahjoittamista. Ei siis ole olemassa yhtä hyvän tekemisen muotoa, eikä se välttämättä ole maailman muuttamista. Kaikki hyvän tekeminen on samalla tavalla hyödyksi – myös tekijälle itselleen. ● Lähde: Kummit-lehti nro 4/2020

42

www.kummit.fi • Kummien tukijoukot

Muun muassa näin voit tukea Kummeja 1) Tekemällä kertalahjoituksen 2) Ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi 3) Perustamalla oman keräyksen esimerkiksi merkkipäiväsi kunniaksi 4) Antamalla aikaasi Kummeille 5) Ryhtymällä kummikaveriksi 6) Menemällä kummitilaan isomman porukan kanssa oman keräysaktiviteetin kautta Lue lisää: kummit.fi

”Jokainen lahjoittaja näkee vaikkapa konsertti-inserteissä, mihin heidän rahansa menevät. Minä näen myös, mitä vapaaehtoisvoimin saadaan aikaan erilaisissa tapahtumissa.”

Marika Parkkosta motivoi nähd meno. (Kuva: Laura Koljonen)

ä avun perilleSuvi Ylikylä-Elers antaa Kum meille aikaansa.

(Kuva: Suvi Ylikylä-Elersin kuva -albumi)

”20 vuotta sitten kummipoikani sairautta ei olisi voitu hoitaa”

L

APSET OVAT LÄHELLÄ SYDÄNTÄNI, vaikka minulla

ei omia olekaan. Minulla on kuitenkin paljon lapsia lähipiirissä ja kummilapsia – lapset ovat tulevaisuuden toivo.

Tutkimustyö on minulle erityisen tärkeä osa-alue, sillä sitä kautta sairauksiin löydetään parannuskeinoja.

Esimerkiksi 20 vuotta sitten kummipoikani sairautta ei olisi voitu hoitaa. Nyt hän voi elää normaalia arkea.

Kummien työssä minulle on tärkeää se, että lasten auttamisen lisäksi työllä tuetaan myös vanhempia.

Tuen Kummeja antamalla aikaani vapaaehtoistyöhön ja tekemällä pieniä lahjoituksia.

Esimerkin vapaaehtoistyöhön sain kotoa, kun äitini otti minut 16-vuotiaana mukaan Kummien vapaaehtoistoimintaan. Hän on tehnyt sitä pitkään.

Minua motivoi nähdä antamani avun tulokset.

Jokainen lahjoittaja näkee vaikkapa konsertti-inserteistä, mihin heidän rahansa menevät. Minä näen myös, mitä vapaaehtoisvoimin saadaan aikaan erilaisissa tapahtumissa.

Marika Parkkonen, turvatarkastajien koordinaattori

”Kummien kautta voin tehdä asioita paikallisesti”

K

UMMIEN TYÖSSÄ MINUA PUHUTTELEE eniten

sairaala-arjen parantaminen – sekä lapsille että heidän vanhemmilleen. Kummit mahdollistaa pieniä elämyksiä sairaala-arkeen, joka poikkeaa hyvin merkittävästi normaalista arjesta.

Sairauteen liittyy paljon surua ja huolta, ja siksi potilasperheiden viihtyvyyden parantaminen on tärkeää. Pienten yllätysten ja elämysten avulla potilas ja hänen perheensä saavat edes hetkeksi muuta mietittävää. Kun elämän täyttää huoli, silloin pienikin ilonpilkahdus, kuten sairaalassa jaettu vappupallo, voi tuoda ison ilon.

Minulla on omia kokemuksia siitä, mitä tarkoittaa, kun lapsi sairastaa. Näiden kokemusten kautta Kummien toiminta on tullut entistäkin tärkeämmäksi.

Tapani tukea Kummeja on antaa yhdistykselle aikaani tunteja laskematta. Kummit on tunnettu yhdistys, jolla on pitkä ja hyvä historia. Pidän siitä, että Kummien kautta voin tehdä asioita paikallisesti.

Suvi Ylikylä-Elers, kumppanuuspäällikkö

Kummien tukijoukot • www.kummit.fi

43

KUMMIEN TUKIJOUKOT

e Kummien työn Hanna Heinikaista puhuttele ikaisen kuvatiedeperusta. (Kuva: Hanna Hein albumi)

”Tärkeää työtä tehdään tiedeperusteisesti”

K

UMMEISSA MINUA PUHUTTELEE se, että tärkeää

työtä tehdään tiedeperusteisesti. Sen lisäksi mielenterveyspuolella työ on ennakoivaa, ei vain jälkihoitoa. Kun maailma kehittyy, on ihanaa, että voimme hoitaa lasten ja nuorten sairauksia ennakoivasti.

Kummeilla on myös hyvät perusteet, miksi tiettyihin sairauksiin halutaan etsiä ratkaisuja. Kummit ei auta vain auttamisen halusta. Toki auttamisen halu on tärkeää, mutta keinojen pitää olla myös toimivia ja tehokkaita.

Sen lisäksi, että koen Kummien puuttuvan oikeanlaisiin asioihin, se on tuttu ja luotettava organisaatio.

Kummien tekemä työ on tullut lähelle omassa elämässäni. Kun on itsekin ollut avun tarpeessa, se herättää.

Minun tapani auttaa on kertoa eteenpäin Kummien tekemästä tärkeästä työstä. Lisäksi olen lahjoittanut pieniä summia.

Hanna Heinikainen, kehityskoordinaattori

Noora Wesin on huomannut, että monella on kipinä auttamiseen. Noora kuva ssa vasemmalla, oikealla Jenna Rantoharju. (Kuv a: Noora Wesin kuva-albumi)

”Näen, miten paljon Teemunalle lapsia ilahduttaa”

M

INULLA ON HENKILÖKOHTAISET motiivit tukea Kummien työtä: olen nähnyt, miten apu menee perille sitä tarvitsevalle. 5-vuotiaalla kummipojallani on vaikea sairaus, ja hän syntyi keskosena. Kummien tuki näkyi konkreettisesti kummipoikani sairaala-aikana. Olen myös nähnyt, mikä merkitys Kummien tarjoamalla virkistyspäivällä on vanhemmille.

Kummit on minulle lapsuudesta tuttu. Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, ja sieltä masinoimme aina konserttireissun Elämä Lapselle -konserttiin.

Olen mukana Kummien vapaaehtoistoiminnassa.

Vapaaehtoisena minua motivoi eniten, kun näen, miten paljon Teemu-nalle ilahduttaa lapsia pörrätessään jossain kauppakeskuksessa. Pidän siitä, että voimme tuoda iloa kaikille lapsille, emme vain pienille potilaille.

Kummien kautta olen tutustunut ja verkostoitunut useiden ihmisen kanssa. Minusta tuntuu, että tosi monella on kipinä auttamiseen ja lasten hyvinvoinnin tukemiseen.

Noora Wesin, palvelusihteeri

44

www.kummit.fi • Kummien tukijoukot

”Kaikki hyvän tekeminen on samalla tavalla hyödyksi – myös tekijälle itselleen.”

”Hyväntekeväisyys liittyy minulla merkityksellisyyteen”

A

JATTELEN HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ isompana

kokonaisuutena. Hyväntekeväisyys liittyy minulla merkityksellisyyteen, ja Kummit olen valinnut kotimaisuuden vuoksi. Kummit on kotimainen ja konkreettinen ja vie apua sitä tarvitseville.

Olen aikoinaan työskennellyt kehitysvammapuolella lasten lyhytaikaishoidossa. Tällä hetkellä työskentelen työhyvinvoinnin parissa. Kummien tukikohteista lähimpänä sydäntäni on lasten ja nuorten mielenterveys.

Vuonna 1995 valmistuin psykiatriseksi sairaanhoitajaksi, ja niiltä ajoilta jäi kiinnostus ihmisen mieleen.

Se kiinnostus on kasvanut elämän varrella. Samalla on vahvistunut tietämys siitä, miten tärkeää meidän on pitää huolta mielestämme ja osata johtaa sitä.

Toinen minulle tärkeä kohde on tutkimustyö. Ilman tutkimusta asiat eivät mene eteenpäin.

Mia Kajosmäki, hyvinvointiyrittäjä

Lasten ja nuorten mielentervey s on lähellä Mia Kajosmäen sydäntä. (Kuva: Laur a Tammisto)

”Yliopistosairaaloiden panos terveydenhuoltoomme on valtava”

L

tienestit Joona Kokkola lahjoitti päivän Kummeille. (Kuva: Fysiomaker)

ASTEN JA NUORTEN AUTTAMINEN on lähellä arvo-

jani. Kaikki Kummien tukikohteet ovat minulle tärkeitä, mutta erityisesti arvostan yliopistosairaaloita ja niihin tehtäviä laitehankintoja. Yliopistosairaaloiden panos terveydenhuoltoomme on valtava.

Kummeja on tullut seurattua aiemminkin, mutta parin vuoden sisällä olen kohdannut työssäni asioita, jotka ovat tuoneet Kummien toiminnan lähemmäksi arkeani.

Minun tapani auttaa Kummeja on ollut muun muassa työpanokseni lahjoittaminen. Olen yksi kuopiolaisen Fysiomakerin omistajista, ja viime joulukuussa päätimme lahjoittaa koko päivän tuoton Kummeille.

Kerroimme asiasta somessa asiakkaillemme, ja nähtävissä oli pieni yleisöryntäys, kun ihmiset varasivat aikoja. Sen päivän kaikki asiakkaat tiesivät hyväntekeväisyystempauksesta. Yrityksessämme on 19 työntekijää, ja jokainen lähti mukaan – osa urakoi jopa 12 tunnin työpäivän. Tuli mieleen vanhan ajan talkoohenki.

Joona Kokkola, vastaava fysioterapeutti Kummien tukijoukot • www.kummit.fi

45

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

”Vi möts ständigt av överraskningar beträffande prematurers egenskaper och deras tolerans för läkemedel” Specialistläkare inom barnsjukdomar och neonatologi Outi Aikios forskningsobjekt är ett läkemedel som är bekant för många: paracetamol. Hon undersöker det i behandlingen av mycket små prematurer.

Det finns indikationer på att paracetamol är ett mycket användbart läkemedel i behandlingen av små prematurer, och det är dessutom möjligt att det har en dubbelverkan.

F

ÖR TIO ÅR SEDAN var man förundrade på

Uleåborgs universitetssjukhus intensivvårdsavdelning för prematurer: varför hade ductus-operationerna på de allra minsta prematurerna plötsligt rasat?

Ductus, dvs. den öppetstående artärgången (PDA) är ett fostertida blodkärl. På mycket små prematurer förblir den lätt öppen.

Den öppetstående artärgången är livsviktig för fostret eftersom den förbinder lungpulsådern med nedåtgående aortan och ombesörjer bland annat blodcirkulationen i fostrets hjärna.

I livmodern ska ductus vara öppetstående. På bebisar som har fötts fullgångna försluts ductus vanligen inom några dagar efter födelsen.

På små prematurer försluts dock inte ductus normalt utan den förblir lätt öppetstående. En öppetstående ductus försvårar prematurens återhämtning och kan förorsaka allvarliga sjukdomar, såsom lungblödning, hjärnblödning, lungsjukdom eller en hos prematurer förekommande tarmsjukdom.

Ductus måste alltså förslutas och ett av sätten att göra det på är genom läkemedelsbehandling. Över hälften av prematurer som väger under ett kilo och två tredjedelar av prematurer som har fötts före graviditetsvecka 28 får PDA-behandling.

Ett annat alternativ är operativ behandling.

Det rasade antalet dylika operationen var alltså vad som förvånade på intensivvårdsavdelningen för prematurer på OYS. – Tidigare utfördes dessa operationer månatligen, men plötsligt gjordes bara 1–2 operationer per år, säger Outi Aikio.

Aikio är specialistläkare inom barnsjukdomar och

46

www.kummit.fi • På svenska

neonatologi. Hon arbetar på enheten för intensivvård och observation av nyfödda på OYS. – Vi läste då i en amerikansk vetenskapspublikation hur en israelisk grupp hade lyckats försluta öppetstående ductus på fem prematurer med paracetamol. Ursprungligen hade paracetamol använts som smärtstillande läkemedel då man vid den tiden hade börjat få det som lösning som kunde doseras intravenöst.

Eftersom samma lösning också användes på OYS började Aikio rensa upp sjukhusets PDA-statistik.

– Man kunde se en tydlig förändring!

Det väckte en otrolig förundran och en iver över att ytterligare utreda det hela.

Det är svårt att behandla öppetstående ductus Paracetamol är en smärtstillande och febernedsättande medicin som är bekant för de flesta.

Och det är inte så konstigt – den är ett av världens mest använda smärtstillande läkemedel.

Paracetamol är dock inte ofarligt. Om man överskrider den maximala dosen kan det skada levern allvarligt och i Finland dör det regelbundet människor i leverskador som har orsakats av paracetamol.

Hur kan man då ge ett sådant läkemedel åt små prematurer som inte ens väger ett kilo?

– Det är just det. Prematurers kroppar reagerar annorlunda på paracetamol än ett äldre barn eller en vuxen. Prematurer tål paracetamol bra, säger Aikio.

Outi Aikio undersöker användningen av paracetamol i behandlingen av små prematurer.

Hennes forskning består av ett flertal delundersökningar och ingår i internationell multipel forskning. (Foto: Teemu Kemilä)

Hittills har öppetstående ductus behandlats med ibuprofen, men det förorsakar svåra biverkningar för prematurer.

I värsta fall kan biverkningarna bestå av att tarmen spricker och av akut blodcirkulationsbrist i lungorna.

Operativ behandling däremot är mycket tung för en prematur.

Ibuprofen har använts vid behandling av öppet-

stående ductus på grund av att det har funnits som intravenöst preparat.

– Paracetamol däremot blev ett intravenöst preparat som används i behandling av prematurer bara för ett tag sedan. Här på OYS har vi haft det i användning sedan 2009.

Paracetamol har eventuellt en dubbeleffekt Hos prematurer är påverkansmekanismen av paracetamol enligt Aikio nära den som ibuprofen har, men prematurer tål paracetamol bättre än ibuprofen.

Det förorsakar inte heller samma typer av biverkningar.

Det håller på att visa sig vara ett särskilt bra läkemedel för behandling av PDA hos prematurer.

– Dessutom verkar paracetamol ha en dubbeleffekt. Det kan administreras åt prematurer också som smärtstillande läkemedel – i motsats till ibuprofen.

Traditionellt har man använt morfin som smärtstillande läkemedel för prematurer. Det tar nog bort kronisk smärta, men som smärtbehandling hos en så liten människa är det enligt Aikio problematiskt på andra sätt.

– Morfin gör bebisarna slöa, de kissar inte ordentligt och orkar inte andas bra. Då blir respiratorbehandlingen utdragen och det är inte bra. En prematur borde börja andas själv så fort som möjligt.

Man fick bevis på dubbeleffekten av paracetamol 2016. Då blev en undersökning som innefattade 218 Uleåborgsprematurer färdig.

Man märkte att användningen av paracetamol minskade behovet av morfin i intensivvården av prematurer.

Aikio säger att paracetamol är tryggt att använda på bebisar tack vare deras leverfunktion.

– Bebisars lever metaboliserar annorlunda än hos vuxna.

I klarspråk kan man säga att en prematurs lever hanterar paracetamol på ett annorlunda sätt än en vuxen människas lever. Således verkar inte ens en stor dos vara giftig för prematurer på samma sätt som för vuxna.

– Vanligen tänker man att prematurer tål alla läkemedel i betydligt mindre mängder än vuxna, men vi stöter hela tiden på överraskningar beträffande prematurers egenskaper och deras tolerans för läkemedel. Det finns tecken på att paracetamolets giftighet inte är väldigt hotande för prematurer – och det om något är en helt ny vision! ●

Faddrarna har genom Stiftelsen för pediatrisk forskning understött Outi Aikios forskning gällande användning av paracetamol i behandlingen av prematurer.

På svenska • www.kummit.fi

47

PÅ SVENSKA

I den här artikelserien bekantar vi oss med Barnklinikernas faddrar.

”Jag ser fram emot att få hälsa på igen” Youtubaren och innehållsskaparen MiskaMH överraskades på sin första sjukhusvisit av hur mycket det finns för barnen att göra på sjukhuset.

Jag har varit med i Faddrarnas verksamhet…

sedan 2019. Samtidigt kom ett flertal youtubare med i verksamheten i och med Splay One-samarbetet. Den som ville fick komma till barnsjukhuset för att träffa barnpatienterna.

Det var en fantastisk upplevelse. Själv minns jag hur en pappa frågade om jag och en annan youtubare, Roponen, skulle hinna komma och säga hej till hans barn. Det är klart att vi gjorde det. När vi gick därifrån och tittade bakåt såg vi två mycket glada figurer bakom glasfönstret.

Ett särskilt viktigt delområde i Faddrarnas

forskningsarbetet. Om sådant inte görs hittas inga botemedel mot sjukdomar.

Om det inte finns pengar för forskning, går det inte att ersätta den med apparatmängder.

Utöver behandlingen av sjukdomen betyder också patienttrivseln mycket. På sjukhusvisiterna har jag överraskats av hur mycket det finns för barnen att göra på sjukhusen.

Det finns spel, tv:n, leksaker. Det är ljust och trivsamt på sjukhusen. Min tidigare uppfattning om sjukhus var verkligen annorlunda.

verksamhet är...

varje patientbesök. På Livet för Barn-konserten kom två pojkar och hälsade på mig när vi stod och pratade före direktsändningen. Jag Mitt mest oförglömliga minne är…

48

www.kummit.fi • På svenska

har utöver sjukhusInfluencerfaddern MiskaMH cier på Faddrarnas visiterna också varit konferen nen) Koljo a Laur : (Foto . erter kons

hade tidigare skickat en videohälsning till dem och de berättade hur roligt det var att få den. Jag var överraskad av hur glada de var över den, eftersom jag inte anser mig vara en särskilt intressant person. Feedbacken kändes betydelsefull.

Som Barnklinikernas Fadder vill jag påverka /

Jag har inte tänkt på något speciellt delområde. Utöver donationerna tycker jag att det är viktigt att föra med sig trivsel och glädje till sjukhusen. Jag ser fram emot att igen få hälsa på alla.

stödja / hjälpa…

Jag tar hand om mitt eget välbefinnande…

genom motion och lugn och ro. Det är ett tråkigt svar men det fungerar. Jag tycker om att springa i naturen. Där får tankarna utrymme på ett helt annat sätt.

PÅ SVENSKA

Det finns en önskan om att underlätta testning av infektionssjukdomar hos barn Vid Uleåborgs universitetssjukhus på akutmottagningen för infektionssjukdomar hos barn har man inlett ett forskningsprojekt där syftet är att göra testningen av infektionssjukdomar behagligare. En del av forskningen bedrivs med Faddrarnas stöd.

I

OCH MED coronaviruspandemin har

vi fått bekanta oss med näs-svalgprovtagning med sticka. Tekniken är naturligtvis inte ny, utan också andra luftvägsvirusprov tas på samma sätt.

Ansvarig läkare på infektionsavdelningen för barn på Uleåborgs universitetssjukhus Terhi Tapiainen säger att på barnklinikerna och barnsjukhusen är nämnda provtagning vardagsrutin.

– När ett allvarligt sjukt barn kommer till sjukhuset tas ett näs-svalgprov som en del av en mer omfattande virusdiagnostik. Provet i fråga tas också vid andra luftvägsvirus, såsom influensa, RS-virus, rhinovirus och andra luftvägspatogener.

I och med coronapandemin har man på sjukhusen märkt vilken mängd virusprov man kan bli tvungen att ta av små barn och skolbarn. Testet är inte smärtsamt men det är obehagligt, i synnerhet för små barn.

– Vår uppgift som barnläkare är att fundera på hur man kunde göra testet behagligare för barn.

Barninfektionsläkare Terhi Tapiainen, Forskningsgruphurudan forskning bedriver man på pen leds av profesOYS? sor i barnsjukdomslära Terhi Tapiainen. ”Under pandemitiden har det tagits ett (Foto: Teemu Kemilä) enormt antal coronavirusprov. I något skede började vi här på avdelningen för infektionssjukdomar fråga oss om man kanske kunde göra coronatestningen också från andra typer av prov, såsom salivprov. Dessa tre test ska tas parallellt under en viss tidsoch gurglingsprov. Stickan som används när man tar period. Därefter jämför man resultaten sinsemellan. näs-svalgprov kan vara mycket obehaglig för ett barn.

Om resultaten är relativt bra, dvs. enhetliga, kan man Forskningen inleddes i februari. Hittills har alla luftför vissa patienter överväga att ersätta det obehagvägsvirus utöver coronaviruset testats med näs-svalgliga testningssättet med det andra. sticka, och testet görs vanligen alltid när ett barn komOm allt går enligt planerna pågår undersökningen mer till sjukhuset. Barn i familjer som har gett sitt i ett epidemiologiskt år. Under den tiden hinner vi får medgivande är med i undersökningen. Av dem tas en så omfattande uppsättning av olika virustyper som utöver näs-svalgprovet också ett saliv- och gurglingsmöjligt.” ●

Undersökningen görs delvis med stöd av Barnklinikernas Faddrar.

På svenska • www.kummit.fi

49

TAPAHTUMAOPAS

Kummien tapahtumia vuonna 2022

Kummit KUMMIT-LEHTI: Päätoimittaja

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi

Toimitus

Laura Koljonen Puh. 050 568 0790

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Lämmittäjänkatu 4 a, 00880 Helsinki

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Lämmittäjänkatu 4 a, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 (ma - to klo 10 –15) tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva, lapsipotilaiden tueksi järjestettävä Elämä Lapselle -konsertti nähdään syyskuussa Maikkarilla.

Suoraa lähetystä voi seurata ja pienten potilaiden auttamiseen osallistua omalta kotisohvalta! Mukana menossa Radio Nova.

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

Joulukuu 2022 Kummit Live: JouluMielelle MTV3

Painopaikka

Perinteikkään, hyvää tekevän Kummit Golfin kentällä on nähty paljon tuttuja Kummeja. Paikka tarkentuu myöhemmin.

Syyskuu 2022 Kummit Live: Elämä Lapselle MTV3

Lastenklinikoiden Kummit tukee viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja lastensairaalaa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. Tämän lisäksi kummituen huipputärkeitä osa-alueita ovat lastentautien tutkimustyö, potilasviihtyvyys sekä lasten ja nuorten mielenterveystyö.

Myös yritykset ja yhteisöt voivat mennä #kummitilaan

Lue lisää kummitila.fi 50

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

R

ILJ

ÖMÄRK

E UOT OT

Seuraa myös Kummien sometilejä Instagramissa ja Facebookissa. Saat ajankohtaista tietoa Kummeista sekä tukikohteista, ja pääset seuraamaan kummivaikuttajien tempauksia ja piristystä pikkupotilaille ympäri Suomen.

M

ISTÖME

I

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien vuoden 2022 ohjelmasta enemmän vuoden toisessa, kesäkuussa ilmestyvässä Kummit-lehden numerossa ja tietysti jo aiemmin osoitteessa kummit.fi

R PÄ

KK

Kummien tunteikas joulukonsertti virittää tuttuun tapaan lämpimään joulutunnelmaan. Konsertti joulukeräyksineen esitetään Maikkarilla. Katsojat ja yritykset voivat antaa oman joululahjansa pienten potilaiden hyväksi tv-lähetyksen aikana tai jo ennakkoon. Mukana menossa Radio Nova.

RAALI PAIN UT

YM

11.8.2022: Kummit Golf

HIILIN E

Lastenklinikoiden Kummeilla on vuonna 2022 ohjelmassaan muun muassa seuraavia tapahtumia:

T

Painotuotteet 4041-0619

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Länsikulma, Länsituuli 1 (2. krs), 02100 Espoo Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi

Markkinointija viestintäjohtaja

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointisuunnittelija

Eleonora Schirmer Puh. (09) 6824 520 eleonora@kummit.fi

Kumppanuuspäällikkö

Nina Tuomenoksa Puh. 050 371 3327 nina@kummit.fi

Projektipäällikkö, alueet

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Verkostokoordinaattori

Kaisa Heinonsalmi Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi

Kummit verkossa

www.kummit.fi

Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus RA/2020/1559–4.12.2020 voimassa 1.1.2021– voimassa koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. Ålands landskapsregering, Datum: 2020-12-07, Dnr ÅLR 2020/9486

Vuonna 2021 pienet potilaat viettivät Kummien tukemissa sairaaloissa yhteensä 114 226 yötä.

www.kummit.fi

Tehdään yhdessä hyvää.

Kun huollatat autosi Laakkosella, olet mukana tekemässä hyvää ja auttamassa pieniä potilaita.

Laakkonen on jo yli 10 vuoden ajan tukenut Lastenklinikoiden Kummien arvokasta työtä Suomessa ja lahjoittanut yhteensä yli 500.000 euroa.

Lahjoitusvaroja on käytetty mm. sydänläppähankkeen kehitystyöhön ja käyttöönottoon, lastentautien tutkimustyöhön, lastenklinikoiden laitehankintoihin sekä Mielen Tila -kampanjaan, jolla tuetaan lasten ja nuorten mielenterveystyötä.

Espoo Helsinki Joensuu

Jyväskylä Kerava Kouvola

Kuopio Lahti Lappeenranta

Lieksa Porvoo Tampere

Turku Vantaa Varkaus