7 minute read
JOONAS HAAPASALO
ASIANTUNTIJA KERTOO
Joonas Haapasalo työskentelee Torontossa sijaitsevassa Hospital for Sick Children -sairaalassa tutkijana. Kanadassa tästä sairaalasta käytetään yleisesti ytimekkäämpää nimeä SickKids.
Advertisement
Kirurgi sai TEKSTI MATTI HANNULA KUVAT KRISTIINA NORDFORS tutkimuskipinän
Aivokasvaimet ovat lasten syöpäkuolleisuuden suurin aiheuttaja. Aivoja operoitaessa kirurgit joutuvat erityisesti puntaroimaan, etteivät tee liikaa pahaa tehdessään hyvää. Neurokirurgi Joonas Haapasalo tietää, ettei kirurgian puolella ole juurikaan enää kehitettävää. Edistyksen on alettava näkyä lääkkeissä. Sen vuoksi hän on nyt viettämässä jo toista post doc -vuottaan Kanadassa lastenaivokasvaintutkimuksen parissa.
NEUROKIRURGI JOONAS HAAPASALO työskentelee Ontarion provinssin pääkaupungissa Torontossa sijaitsevassa Hospital for Sick Children (SickKids) -sairaalassa tutkijana. Hän lähti perheineen Kanadaan elokuussa 2018. Haapasalon vaimo, lastenlääkäri Kristiina Nordfors, työskentelee samassa sairaalassa lääkärinä.
Kanadassa koronalukemat ovat pysyneet asukaslukuun nähden varsin maltillisina, varsinkin jos niitä vertaa eteläiseen naapuriin, Yhdysvaltoihin, ja Kanadassa yli 80 prosenttia koronakuolemista on tapahtunut hoivakodeissa. – Kristiinan arjessa koronavirus on jonkin verran näkynyt. Tekevät pitkiä työputkia ja ovat sitten etätöissä tavoitteena, etteivät kaikki lääkärit sairastuisi samaan aikaan, Haapasalo kertoi FaceTime -haastattelussa Kummit-lehdelle.
Sekä Haapasalo että Nordfors saivat Lastentautien tutkimussääPähkinänlaatio on noin kuusi miljoonaa. – Keskitetyssä systeemissä tiön ns. Kummit-rahastosta apurahan yhdelle post doc -vuodelle. kuoressa on tietysti huonotkin puolensa, esimerkiksi se, että potilasper– Minä hain sitten jatkoraheet joutuvat matkustamaan sai
hoituksen toiselle vuodelle, HaaL ASTEN PAHANLAATUISET raan lapsensa kanssa todella pitpasalo kertoo. AIVOKASVAIMET ovat valikiä matkoja. – Sain 40 000 euroa kuten tettavasti edelleen lasten Toisin kuin Yhdysvalloissa, olin saanut ensimmäisellekin. yleisin syöpäkuolleisuuden syy. Kanadassa yksityinen terveydenOlimme sen ensimmäisen vuoden Tämän lisäksi aivokasvaimet ja ja sairaanhoito on erittäin pieaikana tutkijoina samassa ryhniiden hoito aiheuttavat lapselle nessä roolissa. mässä. Kristiina on ollut tämän erilaisia haittoja. Tutkimuksen – Kanadassa julkinen puoli toisenkin vuoden työnsä ohessa tavoitteena on selvittää taudin hoitaa valtaosan sairaanhoidosta. kiinni tutkimuksessa eräänlaisten syntymekanismeja ja sitä, miksi Täällä ei esimerkiksi ole suuria paperihommien myötä. toiset kasvaimet käyttäytyvät yksityisiä sairaaloita lainkaan. aggressiivisemmin leviten terveTerveydenhoidossakin julkinen Solumalleja tuliaisiksi kudokseen. Aivosyövästä ja sen puoli pelittää. Systeemi rahoiteSickKids on yksi maailman hoidoista aiheutuvia haittoja on taan vero- ja lahjoitusvaroilla ja suurimmista lastensairaaloista, tarkoitus vähentää ja parantaa toimii käsittääkseni hyvin. ja siellä on valtavan suuri laspotilaiden ennustetta sekä elätenaivokasvaintutkimuskeskus. mänlaatua . ● Neurokirurgian dosentti Sairaalassa on lastenaivokasJoonas Haapasalo on valmistuvaintutkimusryhmä, jota johtaa nut lääkäriksi Turun yliopistosta professori Michael Taylor, alan 2009 ja väitteli tohtoriksi Tampioneeri. pereen yliopistossa 2011. Lää
Haapasalo ja Nordfors ovat kliinikoita ja tehneet ns. käriksi valmistuttuaan Haapasalo on toiminut Tampereen kliinis-patologista tutkimusta, eli he ovat tutkineet sekä seudulla. Neurokirurgian erikoislääkäriksi hän valmistui lapsi- että aikuispotilaista koostuvia aivokasvainnäytteitä. vuonna 2015, ja hänellä on nyt pari vuotta ollut neuro– Solumalleilla ja koe-eläinmalleilla tehtävä perustutkirurgian dosentuuri. kimus on täällä avautunut meille aivan uudessa valossa, – Suurimman osan työurastani olen ollut kliinisessä Haapasalo hehkuttaa. työssä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sekä aikuis– Lastenaivokasvainten puolella perustutkimusta ten että lasten puolella. Ennen Torontoon lähtöäni hoion Suomessa melko vähän. Onkin tarkoitus, että kun din ensisijaisesti lapsia. palaamme Suomeen, tuomme täältä tuliaisina solumalleja. Pelkästään tutkijana hän on työskennellyt vain nämä
Tutkimuksessa potilailta kerätään kasvainkudosta. kaksi Toronton post doc -vuottaan. – Kasvainkudosta voimme analysoida monella tavalla. – Aivokasvaintutkimus on ollut selkeä ykkösprioSuunnitelmissa on saada kudoksesta ”elävinä kiinni” riteetti, mutta olen jonkin verran tutkinut myös funkgeneettisiä asioita, joita olemme aiemmin tutkineet pakastionaalista neurokirurgiaa. Sairaalan työntekijänä olen tetusta kudoksesta. käyttänyt myös hyväkseni mahdollisuutta osallistua täkäMoninaisia oireita miten täällä yleisemmällä tasolla hoidetaan sairaita lapsia. Lastenaivokasvaimet ovat erittäin heterogeeninen tautiläiseen meeting-toimintaan ja saanut sitä kautta tietoa, ryhmä verrattuna esimerkiksi aikuisten aivokasvaimiin. Kansallisella neurokeskuksellakin oma hanke Suomessa lastenaivokasvaimia diagnosoidaan vuositaSuomessa on käynnissä Kristiina Nordforsin vetämä lassolla 40-50 potilaalla. Tietynlaisiin lastenaivokasvaimiin tenaivokasvaintutkimushanke, jossa Joonas Haapasalosairastuvat useimmiten alle kouluikäiset. Toinen selkeä kin on ollut mukana. Siihen on kerätty Taysissa aineissairastuvuuspiikki on varhaisaikuisiässä. toa jo vuodesta 2013.
Oireet ovat usein epämääräisiä. Pienimmillä lapsilla – Jokainen aivokasvaimeen sairastunut lapsi ja hänen pään kasvu ja etenkin kallonsaumojen aukeaminen ovat perheensä on pyritty saamaan mukaan tutkimukseen, tyypillisiä oireita, kuten myös aamupäänsärky ja pahoinHaapasalo taustoittaa. Potilaista pyritään keräämään paitsi vointi, jotka ovat seurausta aivopaineen noususta. Sitkasvainkudosta myös verta ja selkäydinnestettä. Tavoitten on lukuisa joukko epämääräisempiä, muun muassa teena on kerätä 10 vuoden kohortti. neurologisia oireita, ja joskus voi kestää hyvinkin pit– Prospektiivisessä eli kertyvässä tutkimuksessa kään, ennen kuin niitä osataan yhdistää aivokasvaimeen. havainnoidaan, minkälaisia kasvaimia Tampereen seu
Useimmissa tapauksissa pystytään suurin osa kasvaidulla esiintyy. mesta poistamaan. Aivorungossa olevia kasvaimia ei sen Kaksi vuotta sitten Suomessa käynnistyi lisäksi sosisijaan pystytä poistamaan. Lastenaivokasvainpotilaista aali- ja terveysministeriön alaisen kansallisen neuroselviää kaiken kaikkiaan noin 70 prosenttia. keskuksen hanke. Siihen on valittu muutamia pilottihankkeita, joille ministeriö on myöntänyt rahoitusta. Keskitetty systeemi Yksi näistä hankkeista on aivokasvainhanke, jossa JooKanadassa tutkimuksiin on käytettävissä huomattavasti nas Haapasalo toimii koordinaattorina. enemmän rahaa kuin Suomessa. – Olen luonut yhteistyöverkoston, jossa on asiasta ja – Resurssit ovat täällä laajat, Haapasalo luonnehtii. sen kehittämisestä kiinnostuneita ihmisiä kaikista Suo
Kanadassa on keskitetty systeemi. Esimerkiksi Ontamen yliopistosairaaloista. Lasten puolelta mukana on rion provinssin osalta harvinaisia lastensairauksia hoineljä yliopistosairaalaa ja aikuisten puolelta kaikki viisi. detaan pääosin SickKids-sairaalassa. Kun SickKids hoiAjatuksena on kehittää tutkimusta siten, että tietäisimme taa lapsia myös muualta kuin Ontariosta, sen lapsipopu- paremmin, minkälaisia kasvaimia Suomessa esiintyy.
– Torontossa on kehitetty paljon niihin liittyvää Tarkoitus on myös kehittää potilasrekrytointia siten, ” Mutta perustutkimuksen tekeminen samassa mittakaavassa kuin Torontossa on hankalaa. Rahoitus on tietysti siihen eniten vaikuttava asia. Suomessa tehdään silti paljon hyvää tutkimusta. ” että esimerkiksi perustutkijoiden käyttöön saataisiin geneettistä diagnostiikkaa, mutta myös lääkehoitoja. Täällä kattavasti näytteitä. Sitä silmällä pitäen on käynnissä on parhaillaan menossa myös muutama prekliininen monia projekteja sekä kotimaisella että kansainvälisellä lääkehoitokokeilu. Niissä lääkkeitä on testattu koe-eläitasolla. millä, ja jos ja kun tulokset ovat lupaavia, voidaan testit – Yksi ajatus on myös se, että jos saamme Suomessa laajentaa ihmiskokeiksi. asiat pyörimään hyvin, pystymme eritoten Kristiinan – Tutkimuksen yksi mielenkiintoinen osa-alue on, laajojen täkäläisten syöpälääkärikontaktien avulla liittyettä saisimme elimistön oman immuunivasteen mään kansainvälisiin hankkeisiin. Verkostoituminen on hyökkäämään kasvaimia kohtaan. On mielenkiinolennainen osa tutkimustyötä, Haapasalo huomauttaa. toista seurata, kun moni asia, joka vielä 5-10 vuotta
Aivokasvaimet ovat – onneksi – harvinaisia tausitten tuntui utopialta, on täällä Torontossa jo josteja, ja lääketiede kehittyy koko ajan. Kasvaimia opitaan sain määrin kliinisessä käytössä. Toivottavasti pian tuntemaan paremmin, ja niiden perimään liittyvä tieto myös Suomessa. on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana selkeästi mukaan sekä tutkimukseen että klinikkaan. Näitä Perustutkimus hankaloituu asioita Haapasalo ja Nordfors yrittävät jatkossa edistää Haapasalon ja Nordforsin pojat, 6- ja 4-vuotiaat, myös Suomessa. eivät puhuneet vielä sanaakaan englantia, kun perhe syksyllä 2018 muutti Kanadaan. Utopiasta totta – Jo kuukauden kuluttua rupesivat ymmärHaapasalo tutkii kahta yleisintä lasten pahanlaatuista tämään kieltä ja nyt leikkivät keskenään englanaivokasvainta, medulloblastoomaa ja ependymoomaa. niksi, isä kertoo.
Neurokirurgi, tutkija Joonas Haapasalo taustallaan Toronton pilvenpiirtäjiä.
Korona-aikaa Kanadassa. Tutkija-aviopari Joonas Haapasalo ja Kristiina Nordfors ovat työskennelleet lähes kaksi vuotta Torontossa SickKids-sairaalassa. Ensimmäisen vuoden he keskittyivät kumpikin tutkimustyöhön, Nordfors on työskennellyt toisen vuoden sairaalassa lääkärinä.
– Kotikieli meillä on kuitenkin edelleen suomi, mutta he ovat tehneet tässä vaiheessa tuollaisen kielivalinnan.
Perhe palaa elokuussa kahden Toronton-vuoden jälkeen Suomeen. – Molemmat menevät Suomessa kansainväliseen päiväkotiin ja kouluun.
Vanhemmat jatkavat tutkimustyötään täällä. – Se onnistuu varsin hyvin Suomessa, jos ajatellaan kliinisten rekisterien käyttöä, Haapasalo toteaa. – Mutta perustutkimuksen tekeminen samassa mittakaavassa kuin Torontossa on hankalaa. Rahoitus on tietysti siihen eniten vaikuttava asia. Suomessa tehdään silti paljon hyvää tutkimusta. Täältä pitäisi pystyä tuomaan Suomeen asioita, joita voi helposti soveltaa suomalaisessa tutkimuskentässä. Mutta valitettavasti esimerkiksi valtion tutkimusrahoitus, jonka avulla yliopistosairaaloissa on saatu työllistettyä paljon tutkijoita, on vuosien saatossa vähentynyt. Säätiörahoitus on toisaalta mahdollistanut muun muassa tämän meidän tutkimusmatkamme täysin.
Kaksi roolia Haapasalon mielestä jatkossa pitääkin pyrkiä rakentamaan projekteja, jotka pystytään viemään läpi säätiörahoituksella. – Omankin tutkimuksen tärkein asia on tarjota hyvää kliinistä tietoa ja hyviä tutkimusnäytteitä. Suomessa on biopankkitoiminta lähtenyt liikkeelle. Sellaiset asiat ovat käyttökelpoisia kansainvälistä yhteistyötä ajatellen. Suomalaisten näytemateriaalien ja potilaiden suostumuksella kootun datan hyödyntäminen kansainvälisissä konsortioissa voisi olla hyvä asia. Suomalainen tutkimus on sitä paitsi vahva varsinkin silloin, kun toimitaan klinikan ja perustutkimuksen rajapinnassa.
Oletko sielultasi enemmän kirurgi vai tutkija?
– Erittäin hyvä kysymys. Nyt post doc -kaudella heräsi taas kipinä tutkimukseen. Toivoisin, että voisin olla puoliksi tutkija ja puoliksi lääkäri. Potilaiden hoitaminen on konkreettista ja tärkeää. Sen vuoksi olen aikanaan halunnut lääkäriksi. Mutta haluan myös olla mukana etsimässä ja löytämässä uusia menetelmiä syöpäpotilaiden auttamiseksi.
Tutkimus tärkeässä roolissa Aivokasvaimet ovat lasten syöpäkuolleisuuden suurin aiheuttaja. Lasten verisyövissä eli leukemioissa on hyviä hoitomuotoja, mutta osassa aivokasvaimista hoitomuodot puuttuvat. Sen vuoksi tutkimus on ainoa tapa, millä asiaa saadaan edistettyä. – Tämän hetken hoitomuodot eivät riitä kaikille aivokasvainpotilaille. Optimistina uskon, että aivokasvainten hoidot voivat jo lähivuosina kehittyä paljon. Se motivoi, Haapasalo sanoo. – Kirurgin veitsellä pystyy parantamaan osan aivokasvaimista, mutta sitä osa-aluetta ei voi oikein enää kehittää. Osa aivokasvaimista on niin pahassa paikassa, ettei kirurginen operaatio tule kysymykseen. Silloin edistyksen on tultava lääke- tai sädehoitopuolelle.
Mukaan kansainvälisiin projekteihin Isossa kuvassa tavoitteena on saada Suomessa liikkeelle yhteisprojekteja, joissa suomalaiset aivokasvain- ja syöpälapset saataisiin mukaan kansainvälisiin tutkimusprojekteihin. – Toki sellaisia on jo meneilläänkin, ja esimerkiksi lasten onkologeilla on omat pohjoismaiset ja eurooppalaiset yhteistyökanavansa. Mutta olisi hyvä olla yhteistyötä myös Pohjois-Amerikan suuntaan. Lasten aivokasvainten hoitotulokset ovat Suomessa hyviä, ja sitä olen tietysti yrittänyt täälläkin mainostaa. Meillä on varmasti opittavaa toisiltamme. ●
