PÄIVI SARANPÄÄ

TUNNETAIDOT

” Resilienssi eli selviytymis- kyky vaihtelee ihmisestä riippuen, mutta sitä voi harjoittaa”

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

Psykologi Päivi Saranpää sanoo, että vaikeassa elämäntilanteessa liiat vaatimukset kannattaa heittää roskikseen.

Koronavirus on saanut meidät epävarmuuden tilaan. Miten selvitä tukalasta tilanteesta, jonka kestosta ei ole tietoa? Entä voiko omaa mieltään järjestää?

MONILLE PERHEILLE ALKUVUODESTA leviämään lähtenyt koronavirus on aiheuttanut paljon huolta sekä epävarmuuden ja ahdistuksen tunteita. Niiltä on harva välttynyt kevään aikana. Tyksissä psykologina ja psykoterapeuttina työskentelevä Päivi Saranpää sanoo, että kriisitunnelmat näkyvät perheissä eri tavalla. Saranpää työskentelee myös sellaisten perheiden kanssa, joissa lapsi on sairastunut vakavasti. – Oli kriisi sitten koronaan tai lapsen vaikeaan sairauteen liittyvä, se vie aina paljon voimia. Tähän koronaaikaan liittyy vielä erityisen paljon pelkoa ja avuttomuutta, ja niiden kanssa on vain elettävä, Saranpää sanoo.

Saranpään mukaan vakavan sairauden hoitoon liittyy yleensä erilaisia suunniteltuja jaksoja, kuten hoitojakso ja ylläpitovaihe. Koronaan liittyy toistaiseksi paljon sellaista, mitä kukaan ei tiedä. Se erityisesti ahdistaa ja aiheuttaa epävarmuutta.

Monen mielessä pyöriikin tällä hetkellä se, miten suojata itseään ja läheisiään, miten ja missä virus itse asiassa leviää, kannattaako hengityssuojaimia käyttää ynnä muuta.

Mutta vaikka samat kysymykset risteilevät ihmisten päässä, suhtautumistavat vaihtelevat. Yksi lukittautuu kotiinsa ja noudattaa asiantuntijoiden ohjeita pilkun tarkasti, toinen viis veisaa ohjeista ja suhtautuu virukseen kuin perusfl unssaan, kolmas panikoi, neljäs rauhoittelee muita.

Saranpää sanoo, että se, miten ihminen kriisistä selviytyy, linkittyy selviytymiskykyyn – eli resilienssiin.

Resilienssi avainasemassa Resilienssi tarkoittaa ihmisen psyykkistä selviytymiskykyä ja kykyä palautua vastoinkäymisistä. – Resilienssi vaihtelee ihmisestä riippuen, mutta sitä voi harjoittaa.

Jokainen meistä on eri tavalla herkkä sen suhteen, mitä ympäristössä tapahtuu. Siksi jotkut tuntuvat selviävän vastoinkäymisistä helpommin kuin toiset. – Resilienssiin vaikuttaa se, mitä elämässä on aiemmin tapahtunut, mitä hyviä ja huonoja asioita on kohdannut, millaisista asioista on jo selvinnyt, millaisia ihmissuhteita elämään on mahtunut – eli millainen elämä ihmisellä on ylipäätään ollut, Saranpää luettelee.

Hänen mukaansa selviytymiskyky lisääntyy iän myötä, kun asioihin saa perspektiiviä ja ihmisen kyky käsitellä vaikeuksia lisääntyy.

Resilienssin lisäksi tärkeää on taito hallita omaa elämäänsä ja ajatuksiaan. Se liittyy paljon elämänasenteeseen. Eli millaisena ihminen näkee maailman: myönteisenä vai kielteisenä. Saranpään mukaan sitä helpompi ihmisen on toimia, mitä myönteisempänä hän maailman näkee. – Jos maailmankuva on myönteinen, voi paremmin havaita asiat, jotka tuottavat toivoa, sekä asiat, joiden puolesta kannattaa toimia. Tekeminen puolestaan auttaa kaikenlaiseen ahdistukseen. Se, että tuntee voivansa ja osaavansa ratkoa asioita, puolestaan vähentää avuttomuuden tunnetta.

Positiivisten seikkojen näkeminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että negatiiviset kieltäisi kokonaan ja teeskentelisi, ettei niitä ole olemassa. Etenkin kriisien kaltaisissa tilanteissa asioista – myös vaikeista ja pelottavista – on tärkeää voida puhua, jotta toimintakyky säilyy. – Ahdistuksesta, pelosta, epävarmuudesta tai avuttomuuden kokemuksista ei saa tulla sellaista oloa, että ne tarvitsee piilottaa.

Lapsilla epävarmuuden tunteet ja ahdistus nousevat usein pintaan eri tavalla kuin aikuisilla. Saranpään mukaan etenkään pieni lapsi ei välttämättä osaa sanallistaa ahdistustaan. – Siksi jo se auttaa, että lähellä on aikuinen, joka pohtii ääneen lapsen tunnetilaa.

Mikä on perheen tapa käsitellä vaikeita asioita? Epävarmuus vaikuttaa moneen arkiseen asiaan. Saattaa tulla uniongelmia, ruoka ei maistu tai maistuu liikaa, huomaa olevansa jatkuvasti ärtynyt, eikä oikein tiedä, miksi. Huomaa vain, että olo on oudon alavireinen.

Pienillä lapsilla epävarmuus saattaa oireilla käytöshäiriöinä: itkuisuutena, levottomuutena ja kiukkuisuutena. Osa lapsista reagoi ylilevottomalla käytöksellä, osa vetäytyy omiin oloihinsa. – Lapsi ei välttämättä osaa kertoa huolistaan, mutta vanhemmat huomaavat, että jokin painaa.

Saranpää sanoo, että vanhempi voi auttaa lasta tunteidensa kanssa sitä enemmän, mitä paremmin hän osaa eläytyä lapsen kokemukseen.

Älä epäröi hakea apua kriisisssä

Vanhemman on vaikea tukea lasta, jos oma jaksaminen on koetuksella. Pidä siis huolta omasta jaksamisesta ja tarvittaessa hae apua.

1. Vaikka fyysistä kontaktia toivotaan edelleen vältettävän, yhteydenpitoa muihin ei kannata lopettaa. Ole yhteydessä sukulaisiin ja ystäviin niillä välineillä, joilla se on mahdollista.

2. Yhteiskunnan palvelut eivät ole olleet poissa käytöstä, vaikka ne on saatettu toteuttaa eri tavalla kuin aiemmin. Esimerkiksi perheneuvolat ja sosiaalitoimen perhetyö ovat toiminnassa – eli apua on tarjolla, jos tuntuu siltä, ettei itse pärjää.

3. Löydä oma keinosi rauhoittua kriisissä. Moni saa apua erilaisista mindfulness- ja hengitysharjoituk- sista, joiden tutoriaaleja löytää internetistä. Niitä kannattaa ainakin kokeilla.

Vinkit antoi psykologi Päivi Saranpää.

– Jos aikuinen tuntee lapsensa hyvin ja osaa miettiä, mitsiksi, että ne eivät kuluta paljon voimia, sillä niitä tehdessä toimii ” Rutiinit ovat siitä hyviä, että silloin tuntee tekevänsä jotakin. Rutiinit ovat myös tärkeä rauhoittumiskeino siksi, että ne eivät kuluta paljon voimia, sillä niitä tehdessä toimii eräänlaisella autopilotilla. ” Jos koronavirus käköhän asiat lasta huolettavat, juttelun kautta aikuinen autaiheuttaa edelleen eräänlaisella autopilotilla. Huoli ja kuormitus vievät paljon ajataa lasta ymmärtämään omaa oloaan. Samalla lapsen taidot huolta ja kysymyksiä tustilaa. Siksi kevään aikana on voinut tuntua siltä, ettei päässä ymmärtää omia tunteitaan kehitei ole kovin paljon vapaata tilaa. tyvät. Siitä on se hyöty, että tunErikoissairaanhoidon verkkopalveluista teet, joita ymmärtää, ovat sääterveyskyla.fi ja mielenterveystalo.fi löytyy Ylimääräiset vaatimukset deltävissä. paljon tietoa liittyen koronavirukseen ja roskikseen!

Kriisit paljastavat usein myös sen aiheuttamaan huoleen. Sivustolla on Moni on huomannut koronan sen, mikä on perheen tapa käsiosiot muun muassa aiheista: aikaan – ja muissakin vaikeissa tellä vaikeita asioita. Vaikeissa elämäntilanteissa aikuisten tun● Rutiinit elämäntilanteissa – että keskittyminen luovuutta vaativiin asioiteiden sääntely korostuu; lasten ● Ahdistus hin sakkaa ja kaikenlaisen uuden tunnetilat ovat nimittäin usein ● Epävarmuuden sietäminen pohdinta tuntuu vaivalloiselta. verrannollisia siihen, miten vanhemmat reagoivat. ● Eristyksissä olo Saranpää sanoo, että vaikeissa elämäntilanteissa ei kan– Jos mietitään vaikka koro● Tietoa viruksesta. nata vaatia itseltään liikaa. natilannetta, niin jos vanhemmat pysyvät rauhallisina ja lapsi on vielä pieni, hän ei välttämättä edes huomaa, että on jotenkin Lue lisää: www.terveyskyla.fi www.mielenterveystalo.fi – Riittää, että asiat sujuvat riittävän hyvin. Ylimääräiset vaatimukset voi heittää roskikseen. Sen sijaan kaikki, mikä ylläpoikkeuksellinen tilanne. Lapsi pitää toivoa ja uskoa siihen, että saattaa lähinnä ihmetellä, miksi jossakin vaiheessa asiat muutemme mene mummolaan. Kun lapsi miettii asiaa, siitä tuvat paremmiksi, ovat keskittymisen arvoisia. Samoin kannattaa hänelle kertoa. kaikki ne keinot, joilla voi kerätä voimia.

Koronaviruksen vaikutukset ovat kuitenkin osuneet Joillekin liiallinen tiedotusvälineiden seuraaminen perheisiin epätasaisesti ja epäreilusti. Toisia perheitä on ollut tuskallista. Aiheeseen liittyviä uutisia tuli aluksi esimerkiksi koronan talousvaikutukset kurittavat toiympäri vuorokauden, mikä aiheutti joillekin erityistä sia enemmän. ahdistusta. – Ne lapset, joilla asiat ovat huonommin elämässä – Monelle kävi kuten silloin, kun kyse on sairastujo valmiiksi, ovat joutuneet nyt erityisen koville. Tästä misesta. Ensin ahmi kaiken mahdollisen tiedon ja tuli asiasta monet tahot Suomen hallitusta myöten ovat ikään kuin tiedolla kyllästetyksi. Mutta jossakin vaiheessa, olleet huolissaan. kun aiheesta ei enää löytynyt uutta tietoa, sen siirsi hieMiten arjen toimintakyky säilyy? man syrjään. Mutta miten vanhempi voi rauhoittaa itsensä ja hallita Arvot joko korostuvat tai muuttuvat ajatuksiaan, kun tuntuu siltä, että kaikki vyöryy päälle? Meneekö maailma tai arvomaailma aina uusiksi, kun

Alkushokkiin jokainen reagoi tunteella. Sen jälkeen elää kriisivaiheen? Tekeekö koettelemus vahvemmaksi tulee sopeutumisvaihe. vai muuttuuko ihminen entistä hauraammaksi?

Saranpään mukaan koronatilanteen sopeutumisvaihe – Vaikean tilanteen jälkeen ihminen usein oppii jotaon hieman erilainen kuin vaikkapa sairastumisessa. kin. Nyt olemme ainakin oppineet varovaisuutta. Koro– Sillä mihin sopeudumme? Nyt ehkä sopeudumme nan kohdalla odotamme vastausta siihen, mitä opimme siihen, ettei voi mennä kouluun tai matkustaa. Uudelleen yhteiskunnan ja maailman tasolla, Saranpää huomauttaa. suuntautumisen vaihe on kuitenkin vasta edessäpäin. Hän sanoo toivovansa, että tästä seuraa myös jotakin

Onko sitten mitään keinoa suunnitella elämäänsä, hyvää. Kyse on siitä, mitkä arvot kriisin myötä korostukun ainoa varma asia on epävarmuus eikä kenelläkään vat ja mitkä muuttuvat. ole tiedossa, mihin olemme menossa? – Mitkä ovat ne tärkeät asiat, jotka säilyvät? Asi– Silloin voi miettiä, mitä keinoja on, jotta arjen toiasta ei tietenkään vielä ole tutkimustietoa, mutta uskon, mintakyky säilyy. Eli miten kukakin pystyy toimimaan että tämä aika tulee muuttamaan ihmisiä ja maailmaa. ja riittävästi rauhoittamaan omaa mieltään. Koronavirusta ei ole kukaan päässyt karkuun – se on

Se onnistuu Saranpään mukaan parhaiten, kun ei jää koskettanut jollakin tavalla kaikkia. yksin ajatustensa kanssa. Puhuminen ja jakaminen helPaluu arkeen tapahtuu vähitellen. Saranpää epäilee, pottavat. Toinen helpottava asia ovat rutiinit. että siihen kuluu tovi. Tärkeintä on silloin maltti ja rauha – Rutiinit ovat siitä hyviä, että silloin tuntee tekevänsä rakentaa elämäänsä uudestaan. jotakin. Rutiinit ovat myös tärkeä rauhoittumiskeino – Korona tuli äkkiä, mutta se lähtee hitaasti. ●

PÄIVI SARANPÄÄ työskentelee Tyksin lastenpsykiatrialla psykologina. Hän on myös perheterapeutti ja lasten ja nuorten yksilöpsykoterapeutti. Saranpää työskentelee sekä pienten lasten ja heidän perheidensä kanssa että yleissairaalapsykiatrian työryhmässä.