Kummit-lehti 4/2021

Kummit LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

4/2021 www.kummit.fi

Elvytysnukkelahjoitus sairaaloille Lasten kivun hoito vaatisi lisää tutkimusta

Kasperi sairastui, Valtteri halusi auttaa

36–41 Kaiken jouluhässäkän keskellä on välillä vaikea tavoittaa sitä rauhallista joulumieltä, josta niin paljon puhutaan.

Yksi takuuvarma konsti kuitenkin on: Kummien JouluMielelle-konsertin katsominen ja joululahjoituksen teko pikkupotilaille.

Konsertti tarjosi tänäkin vuonna upeita, koskettavia ja ilahduttavia esityksiä sekä potilasperhetarinoita.

Yksi konsertin esiintyjistä oli Pepe Willberg. Hän on ollut mukana Kummien toiminnassa 1990-luvulta asti.

Pepe kertoi noudattaneensa siitä asti samaa ohjenuoraa: jos omalla panoksellaan voi auttaa, hän tekee sen.

Konsertissa häneltä kuultiin kappale Sylvian joululaulu.

Kuva: Tomi Palsa

2

www.kummit.fi • Sisältö

Kummit

KUMMITSA: VERKOS it.f i

kumm selle.f i alap elam mitila.f i kum

Lahjoit

a!

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI

HENKILÖT: 8

EEVA ARONEN Mihin tutkimusta tarvitaan? Lastenpsykiatrian professori kertoo.

32

CUTTERS Parturi-kampaamo -konsepti tukee Kummeja joulunaluskampanjallaan.

35

LAAKKONEN Yliopistosairaalat saivat Laakkoselta vauhdikkaan lahjoituksen potilasviihtyvyyteen.

KASPERI JA VALTTERI Kasperi sairastui korkean riskin leukemiaan ja sai kantasolusiirron veljeltään Valtterilta.

18

HEIKKI ALAPULLI Erikoishammaslääkäri on nähnyt muutoksen lasten suun hoidossa ja kunnossa.

5

JAAKKO LOIKKANEN Uutisankkuri ja toimittaja haluaa tukea Kummeja omalla ammattitaidollaan.

7

42

HANNU KOKKI, HEIDI FORSELL Lasten kivunhoito tarvitsee enemmän tutkimusta, sanoo aihetta koko uransa ajan tutkinut Hannu Kokki.

TAPAHTUMAT: 16

36

KUMMIEN VIRTUAALINEN VIRKISTYSHETKI Syksyn aikana potilasperheille on järjestetty erilaisia virtuaalisia virkistyshetkiä.

JOULUMIELELLE Kummien joulukonsertin lavalla nähtiin jälleen kattaus maamme huippuartisteja.

KUMPPANIT:

VAKIOPALSTAT: PÄÄKIRJOITUS: ANU RAPELI Mikä on sinulle sopivin tapaa auttaa? kysyy Anu Rapeli.

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa.

29

KUMPPANEITA Näistä tuotteista Kummit saa tuloja.

31

CARROT KITCHEN Kummit-lehden ruokapalsta tarjoilee lapsille ja aikuisille hauskoja eväitä ja välipaloja.

46

PÅ SVENSKA Luettavaa myös ruotsiksi

50

TAPAHTUMAOPAS Ensi vuoden tapahtumia.

58

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot.

MUUT: 24

ELVYTYSNUKKELAHJOITUS Ronkaisen muistorahasto lahjoitti sairaaloihin elvytysnukkeja ja niihin liittyvää koulutusta.

26

TRAUMATIETOINEN HOITO -VERKKOKURSSI Psykologi Krista Koivulan Kummien tuella suunnittelema verkkokurssi jaetaan kaikkiin yliopistosairaaloihin.

MTV OY Kummien konserttien kotikanava on ollut jo vuosikymmeniä MTV Oy.

30

KUMMITILA Tammisaarelainen ravintola Albatros meni viime kesänä #kummitilaan.

ESPOO Espoon kaupunki haastoi erilaisia toimijoita #kummitilaan.

32

HANDELSBANKEN Joululahjoitus pienille potilaille.

20

ELSAN EKOPAJA Hyväntekeväisyyssaippuan tuotosta viidennes ohjataan Kummeille.

21

LIONS Lionsit ja Kummit jatkoivat sopimustaan.

21

VANTAA Vantaan kaupunki tarjosi Kummeille joulukonserttipaikan.

22

30

KANNEN KUVA: LAURA KOLJONEN

OSALLISTUMALLA AUTAT 1

Numero 4/21 • 25. vuosikerta www.kummit.fi

8–10

12

33

TÄSSÄ LEHDESSÄ

EEVA ARONEN Miten tunnistaa lasten ja nuorten kokema stressi, pohtii tutkija.

18–20

HEIKKI ALAPULLI Erikoishammaslääkäri muistuttaa hampaista huolehtimisen tärkeydestä.

24–25

ELVYTYSNUKKELAHJOITUS Elvytystaitoja pitää harjoitella säännöllisesti.

42–45

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

2 Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499. Tekstiviestin hinta on 10 €.

3 Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi 4 Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi 5 Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi 6 Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

LAPSEN KIPU Kaikenikäiset lapset osaavat viestiä kivusta, tietää Hannu Kokki.

Tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

PÄÄTOIMITTAJALTA Anu Rapeli, toiminnanjohtaja anu@kummit.fi

Mikä tapa sinulle sopisi parhaiten?

Vilket sätt passar dig bäst?

M

V

E KUMMIT TEEMME TYÖTÄ

lasten ja nuorten parhaan mahdollisen hoidon hyväksi Suomessa. Ilman tukijoitamme työ pienten potilaiden hyväksi ei kuitenkaan olisi mahdollista.

Taloustutkimuksen säännöllisesti teettämän kyselyn mukaan lasten ja nuorten asiat ovat lähellä suomalaisten sydämiä. Moni haluaa olla myös vaikuttamassa sairauksien parantamiseen ja edistää tutkimustyötä. Kummeja tukemalla olet mukana tukemassa edellä mainituista osa-alueista jokaista – sekä lapsia ja nuoria että vaikuttamassa sairauksien parantamiseen ja (lääke)tieteen kehitykseen. Tulevaisuuden terveys on meidän yhteinen tavoitteemme.

Monella lahjoittajalla on joko oma kokemus tai lähipiiristä löytyy lapsi, joka on ollut hoidettavana yliopistollisessa lastensairaalassa. Lahjoittajat ovat saattaneet omin silmin nähdä, millaista työtä sairaaloissa tehdään. Joillakin lahjoittajilla on kokemus harvinaisemman sairauden tutkimisen merkityksestä. Toisilla taas oma perhe on kokenut sairaalaarjen, johon esimerkiksi yhteinen perhetapahtuma on hetkeksi tuonut muuta ajateltavaa.

I FADDRAR ARBETAR för att barn

och unga ska få bästa möjliga vård i Finland. Utan våra understödjare skulle arbetet till förmån för de små patienterna dock inte vara möjligt.

Enligt en undersökning som Taloustutkimus regelbundet låter göra ligger barn och unga finländarna varmt om hjärtat. Många vill också vara med och bidra till botandet av sjukdomar och f rämja forskningsarbete. Genom att understöda Faddrarna är du med och understöder alla ovan nämnda delområden – både barn och unga samt botandet av sjukdomar och utvecklandet av (läkar) vetenskapen. Framtidens hälsa är vårt gemensamma mål.

Många gåvogivare har antingen egen erfarenhet eller så har de i sin närmaste krets ett barn som har fått vård på ett universitetsbarnsjukhus. Gåvogivarna har kanske med egna ögon fått se det arbete som utförs på sjukhusen. En del gåvogivare har fått uppleva vikten av forskning inom sällsynta sjukdomar.

Andra däremot har i sin egen familj upplevt sjukhusvardagen, där till exempel ett gemensamt familjeevenemang för en stund har gett någonting annat att tänka på.

Jouluna monet yritykset tekevät joululahjoituksen. Usein kohde määräytyy yrityksen arvojen pohjalta tai henkilökunta on saanut äänestää joululahjoituskohteen. Joululahjoituksesta on myös helppo viestiä omille asiakkaille ja sidosryhmille, ja mahdollisesti kannustaa muita mukaan.

På julen gör många företag en juldonation. Ofta fastställs donationsmålet enligt företagets värdegrund eller så har personalen fått rösta på målet för juldonationen. Det är också enkelt att berätta om juldonationen för de egna kunderna och intressegrupperna och eventuellt uppmana dem att också delta.

Olemme kiitollisia siitä, että vaikeista pandemia-ajoista huolimatta niin moni taho on ollut valmis tänäkin vuonna lähtemään pienten potilaiden tukijoukkoihin. Meille kaikki työ on merkityksellistä. Kummien työhön voi aina osallistua millä tahansa panoksella. Monet tekevät tärkeän rahalahjoituksen, mutta yhtä tervetullut on joululahjalahjoitus sairaalaan tai virkistystuki potilasperheen vanhemmille. Kummeille arvokasta on myös oman ammattitaitonsa lahjoittaminen – ja sitä moni tekeekin aina vapaaehtoisista tunnettuihin artisteihin.

Vi är tacksamma över att så många instanser trots den svåra pandemitiden också i år har varit redo att komma med i de små patienternas stödtrupper. För oss är allt arbete betydelsefullt. Man kan alltid delta i Faddrarnas arbete med vilken insats man vill. Många gör en viktig penningdonation men en julklappsdonation till ett sjukhus eller ett rekreationsstöd till föräldrarna i patientfamiljerna är lika välkomna. För Faddrarna är det också värdefullt när understödjarna ger av sin egen yrkeskunskap – och det är det många som gör, allt från frivilligarbetare till kända artister.

Haluamme tulevaisuudessa tarjota entistä laajemmin erilaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaamme. Oli kyseessä sitten yksityishenkilö, yritys tai yhteisö – aina löytyy tapa tukea Kummeja. Tärkeintä on se, että pienten potilaiden ja lasten parhaan mahdollisen hoidon tukeminen motivoi juuri sinua.

I framtiden vill vi erbjuda alltmer mångsidiga möjligheter att delta i vår verksamhet. Oavsett om det gäller en privatperson, ett företag eller ett samfund – det finns alltid ett sätt att understöda Faddrarna. Det viktigaste är att stödjandet av de små patienterna och den bästa möjliga vården för barn motiverar just dig.

Sydämellinen ja lämmin kiitos kaikille Kummien tukijoille.

Yhdessä pystymme tekemään huomisen ihmeitä ja olemaan pienten tukena silloin, kun he sitä eniten tarvitsevat.

Ett hjärtligt och varmt tack till alla som understöder Faddrarna.

Tillsammans kan vi göra under för morgondagen och finnas som stöd för de små när de behöver det mest.

Lämpimin joulutervehdyksin

Med varma julhälsningar

Anu

Anu Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

KIITOS TUESTANNE PIENILLE POTILAILLE !

Lastenklinikoiden Kummit ry tekee työtä lastentautien tutkimuksen, hoitomenetelmien kehittämisen, laitehankintojen, potilasviihtyvyyden ja mielenterveyden edistämiseksi Suomessa.

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm) ja tekstaamalla KUMMIT20 numeroon 16499 (20 €). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Vapaaehtoiseksi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään Kummipostia. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa – tarjolla on hyvän mielen työtehtäviä, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa@kummit.fi

KuukausiKummiksi KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Yritysyhteistyö Kummien kanssa tarjoaa monta tapaa tehdä hyvää Yritysyhteistyö

Lahjoitukset

Yhteistyö Kummien kanssa on yrityksille erinomainen tapa toteuttaa vastuullisuutta sekä olla mukana tukemassa parasta mahdollista hoitoa lapsille ja nuorille Suomessa. Yhteistyö tarjoaa yrityksille laajaalaiset mahdollisuudet ja erilaisia yhteistyövaihtoehtoja löytyy aina Kummien tapahtumista (Elämä Lapselle) erikseen räätälöityihin yhteistyöhankkeisiin. Yrityksillä on myös mahdollisuus toteuttaa yhteistyötä tietyn tuotteen tai palvelun myynnistä lahjoitettavalla osuudella.

Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoidet Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 40 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

TÄRKEÄ TUTKIMUS

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

”Jos stressiin päästään puuttumaan ajoissa, aivotasolla ei ehdi tapahtua muutoksia” Pitkäkestoinen stressi on erityisen haitallista lapsille ja nuorille. Samanaikaisesti heidän kokemansa stressi on vaikeammin tunnistettavissa kuin aikuisten stressi. Ensi vuonna alkavalla tutkimuksella yritetään löytää keinoja tunnistaa stressi ja puuttua tilanteeseen, ennen kuin stressi muuttuu mielenterveyden häiriöksi.

M

ILLAISTA STRESSIÄ lapset ja nuoret

kokevat? Miten sitä voitaisiin tunnistaa paremmin ja tarjota tukea ennen kuin stressi ja paha olo muuttuvat mielenterveyden häiriöiksi? Millainen vaikutus koronapandemialla on ollut lasten ja nuorten mielenterveyteen?

Kaikkiin näihin kysymyksiin etsitään vastauksia ensi vuonna alkavalla tutkimuksella. Aihetta alkaa tutkia Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian professori ja HUS Lastenpsykiatrian ylilääkäri Eeva Aronen tutkimusryhmineen. Hänen vetämänsä tutkimusryhmä sai hiljattain merkittävän apurahan Lastentautien tutkimussäätiöltä.

Asiantuntijat ovat suht yksimielisiä siitä, että paras tapa puuttua ja ehkäistä lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöitä on ennaltaehkäisy. Se vähentäisi lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden ruuhkia ja erikoissairaanhoidon kuormitusta.

– Tarkoituksemme on selvittää, onko koronaviruspandemialla edelleen vaikutusta perheisiin ja jos, niin millainen. Tutkimme kuitenkin kuormitusta yleisemmin, emme vain koronan vaikutusta, Eeva Aronen kertoo.

Tarvetta tutkimukselle on, sillä lasten ja nuorten

8

www.kummit.fi • Tärkeä tutkimus

kokemasta stressistä ei ole juurikaan kerättyä tutkimustietoa.

– Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) taitaa olla ainoa taho, joka selvittää vuosittaisessa koulukyselytutkimuksessaan lasten ja nuorten mielenterveyden tilaa.

Viime vuoden kyselytutkimus paljasti etenkin tyttöjen ahdistuneisuuden kasvaneen. Jopa neljäsosa nuorista tytöistä kertoi kärsivänsä ahdistuksesta.

Lyhytaikainen stressi vs. pitkäaikainen stressi Yksi stressin perinteisistä määritelmistä on se, että ihminen stressaantuu, kun hänet altistetaan liian suurelle määrälle vaatimuksia, joista hän ei tunne selviytyvänsä.

– Miten kukin stressin kokee, liittyy yksilön sietokykyyn ja asenteeseen. Toiseksi on tärkeää erottaa lyhytaikainen ja pitkäaikainen stressi. Lyhytaikainen stressi ei ole huono asia ja saattaa jopa parantaa suoritusta, Aronen sanoo.

Ongelmia aiheuttaa pitkäaikainen, voimakas stressi. Tässä jutussa stressillä viitataan juuri tuohon pitkäkestoiseen, myrkylliseen stressiin.

Pitkäkestoisen stressin aikana keho erittää voimakkaasti stressihormoneja, kuten kortisolia. Kehon korkeat kortisolitasot puolestaan voivat aiheuttaa fysiologisia muutoksia, jotka heijastuvat aivotasolle asti vahingoittaen muun muassa muistikeskusta. Se voi vaikuttaa myös tunnesäätelytaitoihin ja muokata stressinsäätelyfysiologiaa.

Tutkimusten mukaan pitkäkestoinen stressi on yhteydessä lukuisiin eri sairauksiin, sekä psyykkisiin että somaattisiin.

Stressin aiheuttamia fysiologisia muutoksia on alettu tutkia lapsilla vasta viime vuosina.

Aronen sanoo, että lasten ja nuorten stressi on vaikea tunnistaa, sillä oirekuva on erilainen.

– Yhdelle lapselle tulee stressistä masennusta ja ahdistusta, toiselle käytöshäiriöongelmatiikkaa, kolmas vetäytyy, neljännellä on oppimisvaikeuksia, viidennellä somaattisia oireita. Joskus oireet ovat erikoisiakin, kuten ADHD-tyyppistä oireilua ilman ADHD:ta.

Tutkimustyön seurauksena terveydenhuollon satsaukset osuvat oikeaan kohteeseen, tietää professori Eeva Aronen.

Lasten ja nuorten aivot vasta kehittyvät Lapsille ja nuorille stressi on erityisen haitallinen asia, sillä aivojen kehitys on kesken. Tällöin kehityksen aikainen voimakas stressi voi muokata aivoja.

– Kehittyvissä aivoissa pitkäkestoinen stressi saattaa muokata esimerkiksi tunteidensäätelyn taustalla olevaa aivotoimintaa. Myös aivojen rakenteeseen saattaa tulla muutoksia. Stressi vaikuttaa myös unen laatuun ja määrään.

Stressi on haitallista myös aikuisille, mutta toisin kuin lapsilla ja nuorilla, heidän aivonsa eivät enää kehity samalla tavalla.

– Jos lapsen tai nuoren aivoissa tietyt hermoradat ovat vahingoittuneet, niitä on myöhemmin vaikea muuttaa. Jos stressiin päästään puuttumaan ajoissa, aivotasolla ei ehdi tapahtua muutoksia.

Pitkäkestoinen stressi on huono myös vuorovaikutuksen kannalta; lapsen tai nuoren vuorovaikutus perheessä tai kaveripiirissä muuttuu negatiiviseksi, ja saattaa syntyä kielteinen vuorovaikutuskehä.

Mutta millaiset tekijät sitten aiheuttavat lapsille ja nuorille stressiä?

– Lastenpsykiatrina sanoisin, että se, kun heiltä vaaditaan ikätasoonsa nähden liikaa. Lapselle on saatettu asettaa aivan liian isot vaatimukset, eikä hän saa koskaan kunnolla levätä. Eli elämä on liian täynnä kaikkea. Ketään ei kuitenkaan voi vaatia sopeutumaan kohtuuttomiin vaatimuksiin, vaan niitä pitäisi kyetä muuttamaan.

Lapsella tai nuorella voi olla esimerkiksi oppimisvaikeuksia, joita ei tunnisteta ja joihin hän ei saa apua.

Silloin koulutehtävistä selviäminen aiheuttaa valtavasti stressiä.

Stressin taustalla on joskus myös vakavampia asioita, kuten pitkäkestoista koulukiusaamista, perheessä olevaa stressiä, henkistä tai fyysistä väkivaltaa tai kaverisuhdeongelmia.

Aronen muistuttaa, että jos stressiin ei päästä tarpeeksi nopeasti puuttumaan, pahimmillaan se saattaa muuttua psykiatrisiksi sairauksiksi.

Ahdistus muuttuu ahdistuneisuushäiriöksi, satunnaiset käytösoireet – kuten esimerkiksi tavaroiden heittely, tottelemattomuus ja raivokohtaukset – pysyviksi käytösongelmiksi.

– Jos oireisiin ei saa apua ja niiden taustalla oleviin stressitekijöihin ei puututa, lapselle voi kehittyä diagnosoitavia häiriöitä. Nopean puuttumisen myötä niitä on kuitenkin mahdollista ehkäistä.

Eeva Aronen ja tutkimusryhmänsä tarkastelevat tutkimuksessaan myös vanhempien stressiä. Koronaviruspandemia on useassa perheessä lisännyt perheiden kokeman kokonaisstressin määrää, mikä on heijastunut myös jälkikasvuun.

– Lapset ja nuoret oppivat stressinhallintakeinot mallista – useimmiten vanhemmilta.

Aronen sanoo, että jos vanhempi on kovin stressaantunut, hän ei jaksa olla myötämielinen lasta kohtaan. Varsinkaan, jos lapsi on haastava.

– Tämä saattaa johtaa kielteiseen vuorovaikutukseen ja edesauttaa käytösongelmien syntymistä. Toisaalta, jos lapsi on kovin haastava, se stressaa vanhempaa ja siitä syntyy eräänlainen kehä. Silloin vanTärkeä tutkimus • www.kummit.fi

9

Lastenpsykiatria on kehittynyt alana valtavasti viime vuosikymmenenä. Syitä on useita:

Paljon uutta ymmärrystä lastenpsykiatrian alalle on tuonut lisääntynyt tieto siitä, miten aivotoiminta kehittyy lapsuuden ja nuoruuden aikana. Myös ympäristön vaikutus on ymmärretty. Ympäristön toiminnalla on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti lapsen kehittyvään aivotoimintaan ja näin ollen lisätä mielenterveyttä.

2. HOITOON HAKEUDUTAAN NYKYÄÄN AKTIIVISEMMIN

Kehityksen moottorina on ollut myös perheiden lisääntynyt hakeutuminen lastenpsykiatrialle sekä lasten oirekuvien muuttuminen. Ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa hoitoon hakeutumiseen ja lasten oireilun laatuun. Uusia, monimuotoisempia arviointimenetelmiä ja hoitomuotoja tarvitaan, ja niitä on kehitetty viime vuosina. Esimerkiksi erilaisia uusia arviointi- ja hoitomuotoja on otettu käyttöön itsetuhoisesti oireileville, ahdistuneille ja käytösoireisille lapsille.

Myös digitalisoituja hoitoja on kehitetty ja kehitetään,

3. LASTENPSYKIATRIA ON MUUTAKIN KUIN MUUTAMAN HOITOMALLIN ALA

Lastenpsykiatriassa otetaan huomioon lapsen oireilun taustalla oleva lääketieteellinen ja kehityksellinen näkökulma. Suomessa lastenpsykiatria on kehittynyt kohti monipuolista, lääketiedettä ja humaanitieteitä yhdistävää alaa, joka pohjautuu empiiriseen tutkimustietoon. Aiemmin se oli lähinnä muutamaan teoriapohjaan pohjautuva, parin hoitomallin ala.

Arosta kiinnostaa ennen kaikkea se, miten lapsia ja perheitä voisi tukea mielenterveysasioihin liittyen. hempia pitää tukea heidän vanhemmuudessaan.

Lastenpsykiatria imaisi mukaansa Lasten ja nuorten stressitutkimuksessa Aronen tutkimusryhmineen tarkastelee lasten ja vanhempien stressiä väestöpohjaisesti. Otanta on iso: tarkoituksena on saada tutkimukseen väestöpohjaisesti jopa 1500 henkilöä ja sen jälkeen 500 lasten- ja nuorisopsykiatrian potilasta.

Tietoa kerätään erilaisilla kyselylomakkeilla. Sen lisäksi osa perheistä pyritään tutkimaan tarkemmilla stressimittareilla. Heiltä mitataan esimerkiksi kortisolimäärät sekä sydämensykevaihtelu.

Potilasaineisto kootaan yhteistyössä Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston, HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa.

– Tutkijakielellä sanottuna tarkoituksena on evaluoida lasten ja nuorten subjektiivista ja objektiivista stressiä normatiivisessa ja potilasaineistoissa. Selvitämme siis stressiä lapsilla ja heidän vanhemmillaan, sekä sitä, miten nämä liittyvät lasten psyykkisiin oireisiin.

Eeva Arosen tie tutkimuksen pariin löytyi tutkimusta tekemällä.

Suorittaessaan lastenpsykiatrian syventäviä opintoja lääkäriopintojen aikana professori Terttu Arajärvi pyysi häntä tutkimaan erästä aihetta: Vanhemman ohjaus lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisyssä.

Aronen muun muassa tutki, ehkäisikö vanhemmuusohjaus lasten psyykkisiä oireita lastenneuvoloista kerätyissä perheissä. Osa perheistä sai ohjausta, ja osa toimi verrokkiaineistona. Neuvonnalla havaittiin myönteistä vaikutusta lasten psyykkiseen terveyteen, kun vanhempainohjausta saaneiden perheiden lapset olivat lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia.

– Väittelin tohtoriksi vuonna 1988 ja sillä tutkimustiellä olen edelleen.

Lastenpsykiatria imaisi mukaansa. Se on Arosen mukaan monipuolinen, mielenkiintoinen ja kehittyvä ala, joka pyrkii näkemään asiat laajakatseisesti.

– Hienointa tutkimustyössä on se, kun pääsee analysoimaan tuloksia. Se on aina yhtä kiinnostavaa – että vau, tämä meneekin näin. Tutkimustyö on osittain myös luovaa toimintaa, etenkin, jos saadaan kiinnostavia tuloksia. Pidän myös kirjoittamisvaiheesta.

Silloin tulokset integroidaan olemassa olevaan tietoon ja tuodaan esiin kyseisen tutkimuksen uudet löydökset ja niiden merkitys.

Arosta kiinnostaa ennen kaikkea se, miten lapsia ja perheitä voisi tukea mielenterveysasioihin liittyen.

– Lapsista puhuttaessa lastenpsykiatriassa puhutaan aina myös perheistä. Perheen tuki lapselle kasvun ja kehityksen aikana on tärkein, erityisesti silloin, kun lapsella on kehityksen haasteita.

Lastenpsykiatria kattaa lapset 13 ikävuoteen asti – sen jälkeen lapsi siirtyy nuorisopsykiatrian puolelle.

Tutkimus ohjaa satsaukset oikeaan osoitteeseen Lapsiin ja nuoriin liittyvällä stressitutkimuksella pyritään löytämään keinoja tunnistaa lasten oireilun taustalla oleva stressi ja kuormitustekijät paremmin.

– Tutkimuksen myötä toivottavasti edistämme lasten elämän kuormitustekijöiden tunnistamista ja niiden merkityksen arviointia, sekä edistämme keinoja puuttua tilanteisiin ennen kuin häiriöitä syntyy.

Aronen painottaa, että tutkimusta tarvitaan, jotta terveydenhuollon satsaukset osuisivat oikeaan kohteeseen. Ilman tutkimusta niin ei välttämättä käy, vaikka kuinka tarkoitettaisiin hyvää. ●

Lastenklinikoiden Kummit tukee lastentautien tutkimustyötä ja on mukana mahdollistamassa vuosittain noin kymmentä tärkeää lastentautien tutkimushanketta Suomessa. Kummit on tukenut Lastentautien tutkimussäätiön kautta Eeva Arosen tutkimusta lasten ja nuorten kokemasta stressistä.

10

www.kummit.fi • Tärkeä tutkimus

Lähde: Professori, ylilääkäri Eeva Aronen, HUS

1. TIETO AIVOTOIMINNAN KEHITTYMISESTÄ LAPSUUDEN JA NUORUUDEN AIKANA ON AVAINASEMASSA

Cutters tukee Kummien mielenterveystyötä.

Lahjoitamme 15.11.–31.12. välisenä aikana jokaisesta ostetusta hiustenleikkauksesta 1€ Kummien Mielen tila-kampanjalle.

Cutters on fiksu drop-in parturi-kampaamo naisille ja miehille.

Cuttersilla emme tee eroa asiakkaiden välillä vaan tarjoamme kaikille asiakkaille laadukkaan ja tehokkaan hiustenleikkauksen ilman ajanvarausta hintaan 27,99 €. Katso salongit ja jonotusajat Cutters-sovelluksesta tai osoitteesta cutters.fi

Fiksumpi hiustenleikkaus Cutters-sovelluksella.

SELVIYTYMISTARINA

TEKSTI JA KUVAT LAURA KOLJONEN

Valtteri lahjoitti veljelleen Kasperille kantasoluja –

”Totta kai suostuin, sillä halusin auttaa Kasperia” Suomessa tehdään vuosittain 130–140 kantasolusiirtoa. Niistä noin 20 tehdään lapsille. Yksi uusia kantasoluja saanut on TYKSin lastenklinikalla hoidettu Kasperi, joka sairastui 6-vuotiaana korkean riskin leukemiaan.

T

ÄSSÄ KOTITALOUDESSA

on selvästi ollut lastenVapaa-ajallaan huoneiden siivouspäivä!

Kasperi tykkää Tavarat ovat ojennukmuun muassa pelata. sessa, sängyt pedattuina ja pehmolelut aseteltuina.

Myöskään pelikoneiden ympärillä ei loju ylimääräisiä tavaroita, eikä pelituoli palvele samanaikaisesti vaatenaulakkona ja pyyhetelineenä.

Lastenhuoneiden asukkaat, 11-vuotias Valtteri ja 9-vuotias Kasperi, esittelevät huoneitaan.

– Meillä on aika lailla samanlaiset pelikoneet ja -tuolit paitsi, että minulla on kannettava ja Valtterilla pöytäkone.

Ajattelin, että kannettavan voi ottaa mukaan mökille, Kasperi kertoo.

Kasperi on alakoulun kolmannella luokalla ja isoveli Valtteri viidennellä.

Suosikkiaineita ovat liikunta ja englanti. Epäsuosiossa ovat vasta kolmelta iltapäivällä loppuvat koulupäivät ja liian iso kasa kotitehtäviä.

– Jos Kasperi ei osaa tehdä läksyjään, autan. Minähän olen jo opiskellut ne asiat, Valtteri sanoo.

Tällä hetkellä nelihenkisen perheen elämä on suht normaaleissa uomissaan, mutta muukäänne: hän sai kantasolusiirron. Sen myötä hän alkoi tama vuosi takaperin tilanne oli toinen. toipua.

Kasperi sairastui vuoden 2019 keväällä korkean risKantasolut Kasperille lahjoitti isoveli Valtteri. kin leukemiaan. Hän oli tuolloin 6-vuotias esikoululaiKun angiina ei parantunutkaan nen. Diagnoosin varmistuttua sytostaattihoidot alkoivat heti, ja Kasperi joutui viettämään pitkiä aikoja saiKasperin sairastama akuutti lymfaattinen leukemia tunnetaan myös lyhenteenä Ph-positiivinen ALL. raalassa.

Se on todella harvinainen sairaus, joka osuu vuoTYKSin lastenklinikalla hoidetun Kasperin sairaus on ollut raju, mutta vuoden 2019 lopussa tapahtui sittain muutaman suomalaislapsen kohdalle.

12

www.kummit.fi • Selviytymistarina

”Olin kuullut syövästä ja tiesin, että se on vakava sairaus.

Mutta eniten olin hämmentynyt ja mietin, voiko tämä olla totta.”

Kasperin oireet alkoivat vuoden 2019 toukokuussa.

Kasperin ja Valtterin äiti Kaisu-Leena kertoo, että viikko ennen esikoulun loppua, Kasperi oli kutsuttu kaverisynttäreille, mutta saman päivän aamuna hänelle nousi korkea kuume.

– Kasperi oksenteli melkein koko lauantain ja oli todella kipeä, Kaisu-Leena muistelee.

Iltaa kohden Kasperi alkoi piristyä, mutta sunnuntaina olo oli jo sellainen, että hänet oli pakko viedä Porin Satasairaalan päivystykseen.

Pikatestissä mitattiin tulehdusarvot ja leukosyytit eli valkosolut. Testi otettiin muutamaan otteeseen, mutta laite ei näyttänyt tulosta. Sen arveltiin olevan rikki.

– Myöhemmin selvisi, että testilaite näytti vain kirjainta, koska Kasperin leukosyyttiarvo oli niin korkea, Kaisu-Leena sanoo.

Sairaalassa selvisi, että Kasperilla oli myös streptokokki-infektio, ja hänet otettiin sisään sairaalan osastolle.

Kun korkea leukosyyttiarvo lopulta samana iltana selvisi, sairaanhoitajana työskennellyt Kaisu-Leena alkoi arvella, mikä on diagnoosi.

– Seuraavana päivänä lääkäri kertoikin Kaisu-Leenalle ja Juha-isälle, että Kasperilla on syytä epäillä verisyöpää.

Kasperi päätettiin siirtää saman tien lähimpään yliopistosairaalaan, TYKSiin.

Kaisu-Leena soitti tilanteesta omalle äidilleen ja lähti ambulanssilla Kasperin mukaan. Valtteri oli koulussa, ja Juha jäi odottamaan, että tämä tulisi kotiin.

Sen jälkeen hän ajoi Valtterin kanssa TYKSiin.

Valtteri muistelee, miten hän tuli koulusta kotiin ja isä kertoi, että Kasperi on vakavasti sairas.

– Olin kuullut syövästä ja tiesin, että se on vakava sairaus. Mutta eniten olin hämmentynyt ja lähinnä mietin, voiko tämä olla totta, Valtteri sanoo.

Kaisu-Leena kertoo pohtineensa jälkikäteen paljon Kasperin sairastumiskevättä.

– Pohdin, mistä oireet itse asiassa alkoivat. Kasperi oli sairastanut streptokokin ja angiinan aiemmin keväällä ja saanut siihen antibioottikuurin, mutta hän ei oikein koskaan parantunut. Kasperi oli angiinan jälkeen pitkään heikko ja saattoi väsyä yhtäkkiä esimerkiksi kesken pyörälenkin.

Sytostaatit eivät tehoa toivotusti Kun tarkka diagnoosi – korkean riskin leukemia – selvisi, Kasperilla aloitettiin sytostaattihoidot.

Leukemian hoidon alku on raju, ja infektioriskin takia potilas joutuu viettämään paljon aikaa eristyksissä.

Valtteri tuli tapaamaan veljeään aina, kun se oli

Näille veljeksille ei kannata ryttyillä.

mahdollista. Välillä Kasperi pääsi kotiin, mutta pisimmillään hän oli sairaalassa kolme kuukautta putkeen.

Se oli vaikeaa myös veljelle.

– Jos ajatukset piti saada pois sairaalasta ja kipeästä veljestä, olin kavereiden kanssa tai luin kirjaa, Valtteri sanoo.

Vahvat sytostaatit aiheuttivat Kasperille voimakasta huonovointisuutta eivätkä purreet lääkäreiden mielestä tarpeeksi.

Korkeamman riskin leukemian hoito kestää keskimäärin kaksi vuotta, mutta koska sytostaatit eivät tehonneet Kasperin sairauteen toivotulla tavalla, lääkärit ottivat esille kantasolusiirron mahdollisuuden.

– Kasperi oli kaikista huonoimmillaan juuri ennen kantasoluhoitoa. Kolmas niin sanottu blokkihoito teki hänet niin heikoksi, että hän joutui useasti teho-osastolle, Kaisu-Leena kertoo.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

13

Koko perhe testattiin ja sopivin luovuttaja kudostyyppinsä puolesta oli isoveli Valtteri. Hänellä oli myös sama veriryhmä kuin veljellään, jolloin siirrettä ei olisi tarvinnut käsitellä millään tavalla.

Kasperi vietti pitkiä aikoja sairaalassa.

Valtteri kävi moikkaamassa aina, kun se oli mahdollista.

Valtteri oli itsekin sairaalassa kantasolusiirron aikana.

Kantasolusiirrossa täytyy löytää luovuttaja, jonka kudostyyppi on mahdollisimman lähellä potilaan omaa kudostyyppiä.

Koko perhe testattiin ja sopivin luovuttaja kudostyyppinsä puolesta oli isoveli Valtteri. Hänellä oli myös sama veriryhmä kuin veljellään, jolloin siirrettä ei olisi tarvinnut käsitellä millään tavalla.

– Totta kai suostuin, sillä halusin auttaa Kasperia, Valtteri sanoo.

Kantasolut alkavat toimia Suomessa tehdään vuosittain noin 130– 140 kantasolusiirtoa. Niistä 20 tehdään lapsille.

Kantasolujensiirrolla hoidetaan etenkin leukemioita. Sen lisäksi hoitomenetelmää voidaan käyttää myös muiden vakavien veritautien hoidossa.

Hoidon aikana potilaan sairas luuydin tuhotaan.

Sen jälkeen tuhoutuneen luuytimen tilalle siirretään luovuttajan terveitä kantasoluja. Siirretyt kantasolut tuhoavat mahdollisesti jäljelle jääneet syöpäsolut.

Ennen kuin Valtteri pääsi luovuttamaan kantasolujaan, ulkopuolinen taho varmisti, että hän varmasti ymmärsi, mitä kantasolujen luovuttaminen tarkoittaa. Kantasolujaan voi luovuttaa vain kerran, ja luovutus tehdään nukutuksessa.

Valtterin vastaus oli edelleen myöntävä. Sen jälkeen lääkäri selitti hänelle, mitä operaatiossa tapahtuu.

Valtterin kantasoluja siirrettiin onnistuneesti Kasperille HUSin Uudessa lastensairaalassa vuoden 2019 lopussa.

– Sen jälkeen selkäni oli hetken aikaa kipeä, enkä saanut pariin viikkoon osallistua liikuntatunneille.

Muuten ei kyllä tullut mitään jälkioireita. Pystyin heti esimerkiksi kävelemään, Valtteri kertoo.

Kantasolusiirron jälkeen Kasperi alkoi pikku hiljaa toipua, mutta oli edelleen todella heikko.

14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

Valtteri asui kantasolusiirron aikoihin Helsingissä sukulaisillaan. Jompikumpi vanhemmista asui potilasperheille tarkoitetussa asunnossa ja toinen sairaalassa Kasperin kanssa.

Ennen operaatiota ja sen jälkeen Kasperin piti olla eristyksissä.

– Erityisesti lasten vierailut Kasperin luokse oli kielletty. Itsenäisyyspäivänä sain käydä häntä moikkaamassa, ja onneksi joulun saimme viettää yhdessä.

Ja toki soittelimme joka ilta. Mutta huomasin, että Kasperi oli aika väsynyt, Valtteri sanoo.

– Lähinnä makasin sängyssä ja jos jaksoin, pelasin. Kerran oli hyvä päivä ja laitoin kännykän teipillä kiinni kaukoohjattavaan autoon. Siitä tuli hieno video, Kasperi sanoo.

Parin kuukauden sairaalajakson kuluttua hän pääsi takaisin kotiin.

– Muistan, että meillä oli perheen kesken pieni kotiinpaluujuhla. Herkuttelimme ja katsoimme muistaakseni elokuvan, Kasperi sanoo.

– Oli ihan mahtavaa huomata, että veli alkoi voida paremmin, Valtteri muistaa. ”Ärsyttävää ja pelottavaa” Kasperi sanoo, että sairaus on ollut sekä ärsyttävä että pelottava.

Koko perhe kuitenkin tsemppasi häntä ja oli tukena.

– Onneksi Valtteri tuli aina viikonloppuisin, paitsi kantasolusiirron aikoihin.

Silloin hän ei saanut tulla minua katsomaan.

Hoitajia ja lääkäreitä Kasperi muistelee iloisesti.

– TYKSissä ja HUSissa on töissä ihan tosi kivoja tyyppejä. Samoin sairaalaklovnit olivat molemmissa paikoissa mahtavia. Sairaalassa tykkäsin myös siitä, että aina, kun jollain oli synttärit, koko osasto sai kakkua.

– Oikeesti, Valtteri kysyy?

– Joo joo, mäkin sain kakkua ainakin pari kertaa, Kasperi sanoo.

Tavallinen arki on tälle perheelle tervetullutta.

Kasperin ja Valtterin takana vanhemmat Kaisu-Leena ja Juha.

Toiselle luokalle normaalisti Tällä hetkellä perheessä eletään ulkopuolisen silmin normaalia elämää.

Toki Kasperilla on sairaalassa säännöllisiä tarkastuskäyntejä, mutta lääkkeettä hän on ollut koko tämän vuoden.

– Kyllä pojat faktat tietävät. Kasperi käy kontrolleissa varmasti aikuiseksi saakka, perheen isä Juha sanoo.

Juuri nyt kaikki on hyvin. Normaali arki maistuu erityisen hyvältä.

– Kyllä sitä on kaivattukin! Vielä me vähän pidätellään henkeä, mutta olemme oppineet olemaan iloisia joka hetkestä, Juha sanoo.

Molemmat vanhemmat ovat voineet palata töihin. Valtteri ja Kasperi käyvät koulua.

Alakoulun toisen luokan Kasperi pystyi aloittamaan normaalisti muiden lasten mukana.

– Se oli hänelle iso juttu, äiti Kaisu-Leena sanoo.

Valtteri muistaa, miten kivalta tuntui, kun veljen pitkä sairaalajakso oli ohi ja toipuminen alkoi.

– Paraneminen tuntui tosi hyvältä, kun näin omin silmin, että Kasperi piristyi. Sairausvuosi oli ihan hullu.

Tuntuu aika hurjalta, kun miettii, että pikkuveli oli sairaalassa niin pitkään.

– On muuten yksi tosi outo juttu… Kasperi aloittaa.

– Ennen kantasolusiirtoa en koskaan syönyt suklaata, koska en pitänyt siitä. Mutta hoidon jälkeen olen alkanut tykätä siitä. Ihan niin kuin Valtteri.

– Ainoa ero on, että mä tykkään enemmän tummasta suklaasta ja sä maitosuklaasta, Valtteri täsmentää. ● Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

KUMMIEN VIRKISTYSHETKI Lastenklinikoiden Kummit kutsui loppuvuodesta pikkupotilaita, heidän vanhempiaan ja lastensairaaloiden hoitohenkilökuntaa virtuaalisiin virkistyshetkiin.

26.10.2021 klo 15 Jukka Haapalaisen ja Sirpa Suutari-Jääskön rytmivartti tarjoili tanssia koko perheelle.

3.11.2021 klo 15 Duudsonien HP kertoi, miten duudsonit ovat tavanneet ja mikä ystävyydessä on tärkeintä.

16

www.kummit.fi .kummit.fi • Kummien virkistyshetki

25.11.2021 klo 15 Nelli Orell kannusti ja opasti piirtämään ja vastaili osallistujien viestitulvaan.

13.10.2021 klo 15 Virtuaalitaikuri Joni Pakanen tarjoili magiikkaa ja vitsejä.

Kummien virkistyshetki • www.kummit.fi

17

LASTEN SUUN TERVEYS

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

”Mitä vanhempi lapsi, sitä vaikeampaa tottumusten muuttaminen on” Hampaiden ja suun hyvä hoito vaikuttaa kokonaisterveyteen enemmän kuin kuvitellaan. Sillä on merkitystä muun muassa silloin, jos lapsi joutuu leikkaukseen tai hoidettavaksi sairastuessaan vakavasti.

T

IESITKÖ, ETTÄ VAUVAN SUU

on bakteereista puhdas?

Mutta kun vauvalle puhkeaa ensimmäinen hammas, jo alkaa tapahtua.

– Hampaan pinnalle muodostuu biofilmi, joka on runsaasti bakteereja sisältävä kasvusto. Jos tuota biofilmiä ei hammasharjalla häiritä ja ympäristöstä tulee suuhun ärjyjä bakteereja, niistä kokonaan irti pääseminen voi olla vaikeaa, sanoo Heikki Alapulli.

Alapulli työskentelee HUSin Uudessa lastensairaalassa kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkärinä ja viransijaisena apulaisylihammaslääkärinä.

Uuteen lastensairaalaan on keskitetty kaikki HUSin alueen nukutuksessa lapsille tehtävä hammashoito.

Alapulli sanoo, että aikuisten kohdalla suun huonosta bakteeristosta, reikiintymisestä sekä ientulehduksen yhteKliinisen hammashoidon ydestä koko kehon matala-asteiseen erikoislääkäri Heikki Alapulli tietää, että etenkin vakavien tulehdukseen on alettu puhua, mutta sairauksien kohdalla lasten suun samaa keskustelua hän kaipaisi lasten terveydellä on iso merkitys. kohdalla.

Suun bakteeristoon on mahdollista vaikuttaa hampaiden säännöllisellä harjauksella ja hammasvälien putsauksella. yli tuhannen lapsen hampaat nukutuksessa, kun suu – Suun hoitaminen on jokapäiväistä. Hammason päässyt niin huonoon kuntoon. lääkäri voi vain korjata tuhoja.

Hän ei kuitenkaan halua syyllistää vanhempia, Huonosti lapsena hoidettu suu voi myös vaikuttaa vaikka lasten suun hoito on heidän vastuullaan. moniin aikuisiän sairauksiin.

– En halua vähätellä sitä, että joidenkin lasten hamAlapullin mukaan joka vuosi HUSissa hoidetaan 18

www.kummit.fi • Lasten suun terveys

Mitä paremmin lapselle on iskostettu päivittäiset rutiinit – kuten säännölliset ruoka-ajat, hampaiden pesu iltaisin ja aamuisin sekä säännölliset hammaslääkärikäynnit – sitä helpompaa on hoito, jos lapsi sairastuu vakavasti.

paiden hoito on todella vaikeaa. Silloin perheille pitäisi tarjota ammattiapua hampaiden hoitoon. Lapsella saattaa olla esimerkiksi syömisongelma tai neurologinen ongelma, joka vaikeuttaa suun hoitamista.

Alapulli muistuttaa, että tilannetta on aina mahdollista korjata.

– Suun sairaudet ovat elämäntapasairauksia, joille voi tehdä jotakin. Mutta mitä vanhempi lapsi, sitä vaikeampaa tottumusten muuttaminen on.

Vinkit lasten hyvään perushammashoitoon Harjaa kaksi kertaa päivässä. Hampaat tulee harjata puhtaaksi kahdesti päivässä fluoritahnaa iän mukaisesti käyttäen. Nuoruusikäisten tulee hampaiden harjauksen lisäksi puhdistaa hammasvälinsä päivittäin.

Harjaatko vai puhdistatko? Lapsen suun terveydestä huolehtiminen on vanhempien vastuulla. Mitä pienempi lapsi, sitä suurempi on vanhemman vastuu. Jo alle kouluikäinen lapsi osaa harjata hampaita, mutta ei vielä puhdistaa niin, että hampaiden pinnoista tulee puhtaat.

Puhdas hammas ei reikiinny. Lasten omaa harjausta tulee kannustaa, mutta vastuun hampaiden puhtaudesta huolehtimisesta voi siirtää lapselle aikaisintaan yläkouluiässä.

Syöpädiagnoosin jälkeen suun kartoitus Lasten suun ja hampaiden hoito alkaa raskausaikana.

– Jo odottaessaan vanhemmat voivat hoitaa suutaan hyvin tai hoidattaa sen kuntoon. Pieni lapsi saa bakteerisKäytä ksylitolituotteita tukena. Hyvän hammashoidon toa lähipiiristään, ja jos vanhemmalla tukena voi käyttää ksylitolituotteita, kuten ksylitolipastilleja on oma suu huonossa kunnossa, se vaitai -purkkaa. Säännöllinen päivittäinen ksylitolin käyttö kuttaa myös lapsen suun bakteeristoon. (vähintään 5 g/vrk) vähentää tutkitusti hampaiden Vakavien sairauksien kohdalla suun reikiintymistä. terveydellä on iso merkitys. Se voi vaikuttaa muun muassa diabeteksen hoiMinimoi höttöhiilarit. Hampaiden kunnon kannalta toon. Samoin synnynnäisten sydänviruokailulla on iso merkitys. Monipuolinen ruokavalio ja kojen kohdalla huono suun terveys saatsäännölliset ruokailuajat edistävät hammasterveyttä. taa altistaa myöhemmille ongelmille.

Sokereiden osuus tulisi olla korkeintaan kymmenen Leikkauksesta toipumisen kestoon suun prosenttia päivän kokonaisenergiansaannista. Erityisen terveydellä voi olla suora vaikutus. huonoja hampaiden kannalta ovat pitkälle prosessoidut – Mitä paremmin lapselle on iskoshiilihydraatit – eli höttöhiilarit – kuten puhdas sokeri ja tettu päivittäiset rutiinit – kuten sääntärkkelyssiirappi. nölliset ruoka-ajat, hampaiden pesu iltaisin ja aamuisin sekä säännölliset Syö vain päiväsaikaan. Ruokailun tulisi tapahtua päivällä. hammaslääkärikäynnit – sitä helpomPienten lasten kohdalla puhutaan hampaiden varhaisesta paa on hoito, jos lapsi sairastuu vakareikiintymisestä eli ECC:stä (early childhood caries), joka vasti. on aggressiivinen hampaiden reikiintymisen muoto. Sen Vakavan sairauden, kuten syöpädiagtaustalla voi olla esimerkiksi lapsen uni-ongelmat. Yöllä noosin, yhteydessä tehdään aina suun heräilevälle lapselle saatetaan tarjota esimerkiksi mehua, kartoitus. maitoa tai rintamaitoa, joka rauhoittaa lapsen, mutta Jos suu on huonossa kunnossa, hoito tuhoaa suun terveyden. voi hankaloitua.

Lähde: Heikki Alapulli, kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri ja – Se ei esty, mutta hankaloituu. Leuvs. apulaisylihammaslääkäri, HUSin Uusi lastensairaala kemia tietenkin hoidetaan, vaikka suu olisi missä kunnossa, mutta tietynlainen riski kyllä otetaan. Syöpähoitojen aikana kehon oma immuunipuolustus heikkenee ja terveenä hallinnassa ollut hammaskoskevia järkyttäviä uutisia, reiät hampaissa eivät siinä infektio voi syttyä roihuun. Esimerkiksi leukemia pitäisi tilanteessa huoleta. Ja lapselle asia kerrotaan ikätavoida hoitaa rauhassa ja suunnitellusti. Jos suussa on soisesti. On tärkeä kertoa asia siitä näkökulmasta, että paljon ongelmia, se voi aiheuttaa joitakin ylimääräijos vanhemmat jaksavat hoitaa lapsen hampaita myös siä sairaalajaksoja. tässä vaikeassa tilanteessa, sillä on merkitystä hoidon Alapulli sanoo, että syöpädiagnoosin jälkeinen tila kannalta. ei kuitenkaan ole oikea hetki alkaa luennoida vanSyöpähoitojen aikaista ruokavaliota ei Alapullin hemmille hyvästä hammashygieniasta. mukaan kannata stressata, vaikka se poikkeaisi kovasti – Siinä tilanteessa asia tuodaan aina esille hyödyn virallisesta suosituksesta. Hänen mukaansa tutkimukkautta. Kun vanhempi on saanut kuulla omaa lastaan set osoittavat, että suu selviytyy syöpähoitojen aikaiLasten suun terveys • www.kummit.fi

19

Tutkimukset osoittavat, että suu selviytyy syöpähoitojen aikaisista ruokavaliomuutoksista hyvin, kunhan päivittäisestä harjauksesta huolehditaan. sista ruokavaliomuutoksista hyvin, kunhan päivittäisestä harjauksesta huolehditaan. ”Jokaisella lapsella on oikeus valkoiseen hymyyn” Heikki Alapulli myöntää, että hänen näkökulmansa on vähän vino. Alapullin työpaikalla HUSissa nimittäin hoidetaan ne potilaat, joilla on suun terveyden kanssa isoja ongelmia.

– Näen työssäni ääripäät. Mutta siltikin: ne lapset, joilla hampaat ovat todella huonossa kunnossa – heitä on nykyään paljon.

Alapullin mukaan, kuten muussakin terveydenhuollossa, suun sairaudet ovat polarisoituneet. Pahimmillaan lapsella on suussa ruskeita, märkiviä hammasjuuria. Hammaslääkärinä häntä ihmetyttää se, ettei Suomessa ole valtakunnallisen tason seurantaa lasten tai nuorten hampaiden kunnosta. Lapsen maito-

KUVA: ELSAN EKOPAJA

hampaiden kunto nimittäin ennustaa suht hyvin sen, mikä on suun terveyden tila aikuisena. Mitä aiemmin ongelmiin päästäisiin puuttumaan, sitä parempi.

– Tällä hetkellä suomalaiset ovat tilastoissa aivan häntäpäässä hampaiden harjaamisessa. Sairauden seurauksia on kallista hoitaa. Tilanne on huono lapselle ja tulee kalliiksi myös yhteiskunnalle. Suun sairauksien ennaltaehkäisy olisi paljon halvempaa. Hyvä puoli nykyajan hammashoidossa on se, että kivunhoidon menetelmät ovat kehittyneet hurjasti. Ne eivät enää aiheuta lapsille hammaslääkäripelkoa, kuten saattoi tapahtua muutama sukupolvi sitten.

Suun huonoon kuntoon on monia syitä. Jos lapsen suu on todella huonossa kunnossa, syynä voi olla kaikkea täydellisestä tiedon puutteesta vanhempien elämänhallintaongelmiin.

Alapulli sanoo, että kaltoinkohtelu ei useinkaan ole tietoista.

– Lasten suun terveydestä huolehtiminen saattaa olla perheessä pienin murhe.

Hammassairaudet vaikuttavat paljon elämänlaatuun. Jos suu on kipeä, kuten se hammassairauksissa usein on, kipu häiritsee muun muassa unirytmiä.

Alapullin mukaan asialla on myös laajempi merkitys.

– Kyse on myös sosiaalisesta hyväksyttävyydestä.

Mielestäni jokaisella lapsella on oikeus hymyillä niin, että suussa näkyy valkoisia hampaita. ●

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Kiitoksena hyvästä hoidosta

Mari Tiiran tekemästä hunajasaippuasta ohjataan viidennes Kummien työhön.

KUVA: MARI TIIRAN KOTIALBUMI

S

20

www.kummit.fi • Lasten suun terveys

AIPPUAN TEKEMINEN oli Mari Tiiran tapa mennä

eteenpäin. Hän oli käsitellyt lapsen kuolemaan liittyvää surua pitkään, mutta vähitellen elämään alkoi taas mahtua muutakin. Sattumien kautta hän kiinnostui saippuan tekemisestä.

– Aloin kehitellä saippuareseptejä ja jo ihan alkumetreillä sain idean, että haluan tehdä Kummeille hunajakennon muotoisen hunajasaippuan, Tiira kertoo.

Perheen pieni Elsa-tytär menehtyi harvinaiseen sydänsairauteen, jota hoidettiin ensin Päijät-Hämeessä ja sen jälkeen HUSin Uudessa lastensairaalassa.

– Vaikka lopputulos hoidon suhteen ei ollut paras mahdollinen, niin kiitoksena Elsan saamasta huippuhoidosta suunnittelin saippuan, jonka tuotosta viidennes ohjataan Kummien työhön. ● Saippuoita voi ostaa Heinolan Saippuakahvilasta sekä verkosta www.elsanekopajanpuoti.com

YHTEISTYÖ

Lionsit kannustivat suomalaisia lahjoittamaan tämän vuoden JouluMielelllekonsertissa. Kuvassa Lionsien toiminnanjohtaja Petri Kaukiainen (vas.), Teemunalle, Suomen Lionsliiton puheenjohtaja Sanna Mustonen ja kumppanuusjohtaja Veikko Teerioja. (Kuva: Laura Koljonen)

V

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Lions-yhteistyö jatkuu Suomen Lions-liiton Hyvän mielen konsertit päästään vihdoin järjestämään kevään aikana. Konserttien tuotto ohjataan Kummeille.

UODEN 2019 LOPUSSA

Kummit ja Suomen Lionsliitto solmivat yhteistyösopimuksen. Tarkoituksena oli kerätä Kummeille 100 000 euroa Lionsien 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Varat haluttiin kohdentaa lasten syöpätautien tutkimukseen, hoitomenetelmien kehittämiseen ja lapsipotilaiden tukemiseen sairaaloissa.

Kummien ja Suomen Lions-liiton yhteistyötä on päätetty jatkaa.

Tämän vuoden aikana Lionsit keräsivät Kummeille varoja muun muassa myymällä kirurgisesti pakattuja kasvomaskeja. Juhlavuoden kunniaksi suunnitellut, ympäri Suomea olevat konsertit järjestetään tulevana keväänä.

Hyvän mielen konserttien ajankohta on paikkakunnasta riippuen joko helmi-, maalis- tai huhtikuussa.

– Olisi ollut hölmöä perua ne, sillä kaikki oli periaatteessa järjestetty ja sovittu. Koronapandemia vain esti toteutuksen, sanoo Suomen Lionsien toiminnanjohtaja Petri Kaukiainen. ●

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Vantaa lasten ja nuorten tukena Kummien JouluMielellekonsertin yhteistyökumppani oli tänäkin vuonna Vantaan

V

kaupunki.

ANTAAN KAUPUNKI tarjosi

jälleen Kulttuuritalo Martinuksen Kummien käyttöön. JouluMielelle-konsertin yhteistyökumppanina Vantaa on ollut jo useamman vuoden.

Apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand sanoi konsertissa, että Vantaan kaupungin saa joulumielelle monipuolinen yhteistyö, jota tehdään kaikkien yhteisten mahdollisuuksien eteen.

– Meille lasten asiat ovat tärkeitä niin oppimisen, terveyden, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kuin harrastusmahdollisuuksienkin kautta. ●

Hyvää joulua konsertissa toivottivat apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand (vas.), Elli ja Elvis.

Yhteistyö • www.kummit.fi

21

KUMPPANI MTV näyttää molemmat Kummien isot varainhankintakonsertit: Elämä Lapselle ja JouluMielelle. (Kuva: Tomi Palsa)

TEKSTI LAURA KOLJONEN

MTV:N JA KUMMIEN TÄRKEÄ KUMPPANUUS AUTTAA PIENIÄ POTILAITA MTV Oy ja Lastenklinikoiden Kummit ovat tehneet yhteistyötä yli 20 vuotta.

Monivuotinen yhteistyö ja kumppanuus varmistavat sen, että parhaan mahdollisen hoidon tuki pienille potilaille on pitkäjänteistä ja ennustettavaa.

K

UMMIEN TAVOITE on 30 vuoden aikana

pysynyt samana: tukea lasten ja nuorten parasta mahdollista hoitoa Suomessa.

Tämän mahdollistamisessa Kummien kumppaneilla on ollut iso rooli.

– Ilman tukijoita ja kumppaneita mikään ei olisi mahdollista, muistuttaa Kummien toiminnanjohtaja Anu Rapeli.

Yksi Kummien isoimmista kumppaneista on MTV. Mediatalo on Kummien konserttien kotikanava, mutta myös paljon muuta.

Pitkäjänteisessä yhteistyössä on selvät edut molempien kannalta.

22

www.kummit.fi • Kumppani

– Olemme varmasti jokainen lukeneet uutisia siitä, että esimerkiksi tutkimustyöhön käytettävät julkiset varat pienenevät koko ajan. Tästä syystä sairaaloiden oma kehitystyö ja tutkimus vaatii monenlaista rahoitusta, muun muassa Kummien lahjoittajilta ja kumppaneilta.

Ennustettavuus helpottaa myös sairaaloiden työtä Kummien Anu Rapeli pitää yhteistyön pitkäkestoisuutta tärkeänä siitäkin syystä, että näin yhteistyö rakentuu molempien dna:han ja mahdollistaa tehokkaan viestinnän.

”Kaiken tiedon jakamisen, viihteen ja koskettavien tarinoiden lisäksi ohjelmat ovat valtavan hienoja yhteisöllisyyden hetkiä.”

– Maikkari on niin monipuolinen mediatalo, että heillä on loistava mahdollisuus tuoda esiin potilasperheiden asioita ja kertoa samalla suomalaisille harvinaisemmista sairauksista. Sillä tavalla se lisää ymmärrystä ja empatiaa erilaisuutta kohtaan.

Tärkein asia on kuitenkin se, että pienille potilaille voidaan taata pitkäjänteinen tuki. Tuen ennustettavuus myös helpottaa sairaaloiden oman työn suunnittelua.

Rapeli muistuttaa, että esimerkiksi tutkimustyö voi viedä kymmeniä vuosia.

– Tuemme työtä, joka tarvitsee jatkuvaa tukea, sillä aina tulee uusi sukupolvi. Työn ja tuen suunnittelu helpottuu huomattavasti, jos rinnalla on pitkäaikainen kumppani. Yhdessä olemme rakentamassa tulevaisuuden terveyttä.

Tärkeä ja merkityksellinen yhteistyö Vaikka yhteistyö on jatkunut vuosikymmeniä, se myös muuttuu ja kehittyy jatkuvasti.

MTV Oy:n toimitusjohtaja Johannes Leppänen sanoo, että Suomen johtavana kaupallisena tv-yhtiönä MTV haluaa tuoda sisältöjä elämään.

– Haluamme tarjota tietoa, viihdettä ja osallistumisen mahdollisuuksia. Ja juuri tätä työmme tarkoitusta olemme voineet toteuttaa Kummien kanssa.

Yhteistyö on MTV:lle tärkeää ja merkityksellistä myös siksi, että suuri osa MTV:n katsojista on lapsia ja perheitä.

Leppänen sanoo, että vaikea pandemia-aika on vain vahvistanut ymmärrystä siitä, miten tärkeää ja merkityksellistä yhteistyö Kummien kanssa on.

– Poikkeukselliset ajat ovat tuoneet perheiden ja Kummien arkeen haasteita, joita kukaan ei ennakkoon osannut aavistaa. Myös näinä erityisen haastavina aikoina olemme olleet ilolla mukana tukemassa Kummien pitkäjänteistä työtä kotimaan lasten ja perheiden hyväksi.

Leppänen on iloinen myös Kummien uusista tukikohteista.

– Lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen on noussut entistä tärkeämmäksi koronaaikana, ja onkin hienoa, että mielenterveystyö näkyy yhä vahvemmin Kummien työn keskiössä.

Yhdessä keräämme vuosittain merkittävän summan Kummien työn tueksi, ja sitä kautta monet perheet nyt ja tulevaisuudessa saavat tarvitsemaansa apua.

Leppäsen mukaan ohjelmasisältöjä sekä ohjelman markkinointia ja viestintää pohditaan ja rakennetaan yhdessä Kummien sekä tuotantoyhtiön kanssa läpi vuoden. Näin varmistetaan mahdollisimman hyvä sisältökokonaisuus ja huomioarvo tärkeille ohjelmille.

Vaikka yhteistyö on pitkään jatkunutta, halutaan yhteistyötä ja ohjelmia kehittää. Jokainen vuosi on erilainen.

– Vuoropuhelua MTV:n ja Kummien välillä käydään jatkuvasti ja tulevia lähetyksiä valmistellaan tiiviissä yhteistyössä. Perinteisen tv-katselun rinnalla maksuttoman suoratoistopalvelumme – eli mtv.fin ja mtvsovelluksen – käyttö kasvaa. Tämä puolestaan tukee Kummien lähetyksillä tehtävää varainhankintaa ja työn tutuksi tekemistä katsojien keskuudessa.

Leppänen sanoo, että MTV haluaa jatkossakin tarjota katsojilleen merkityksellistä sisältöä.

– Lisäksi haluamme edistää kotimaan lasten, nuorten ja perheiden hyväksi tehtävää tärkeää työtä.

Uskomme, että näin rakennamme yhä parempaa ja vahvempaa yhteiskuntaa meille kaikille. ●

MTV Oy:n toimitusjohtaja Johannes Leppänen.

(Kuva: MTV)

Konsertit keräävät sadat tuhannet ruutujen ääreen Maikkarin tuki näkyy konkreettisesti jokaiselle suomalaiselle: syyskaudella MTV näyttää molemmat Kummien isot varainhankintakonsertit eli Elämä Lapselle ja JouluMielelle.

Ohjelmat keräävät vuosittain satoja tuhansia katsojia.

Johannes Leppänen sanoo, että MTV:llä ollaan ylpeitä hienoista ohjelmista sekä niiden kautta aikaan saaduista tuloksista ja vaikutuksista.

– Kaiken tiedon jakamisen, viihteen ja koskettavien tarinoiden lisäksi ohjelmat ovat valtavan hienoja yhteisöllisyyden hetkiä. Lähetysten aikana hyvän tekemiseen osallistuu suuri joukko erilaisia toimijoita.

Kumppani • www.kummit.fi

23

UUSI HANKE

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Jos vauva on veltto eikä hengitä, silloin pitää toimia heti” Vastasyntyneen elvytys on vaativa taito, jossa nopeus, varmuus ja kokemus ovat valttia.

– Ei riitä, että osaamista on vain riskisynnyttäjien synnytyksissä, sanoo neonatologi Hanna Soukka.

S

UOMEN SYNNYTYSSAIRAALAT saavat Ron-

kaisen muistorahastosta merkittävän lahjoituksen. Lahjoituksella rahoitetaan hanke, joka sisältää 11 simulaationukkea ja niihin liittyvän korkeatasoisen koulutuskokonaisuuden.

Tarkoituksena on yhtenäistää Suomen synnytyssairaaloissa annettava elvytysopetus, jotta vastasyntyneiden hoito olisi mahdollisimman tasalaatuista.

Hanke saa jatkoa, sillä alkukartoitusvaiheen jälkeen mukaan ilmoittautui uusia synnytyssairaaloita. Mukaan kutsutaankin nyt yrityksiä hankkeen tueksi.

Yhtenä kouluttajana hankkeessa on neonatologi ja dosentti Hanna Soukka. Hän työskentelee TYKSin vastasyntyneiden teho-osastolla ja toimii työssään myös simulaatio-ohjaajana.

24

www.kummit.fi • Uusi hanke

Rahoitettavan hankkeen myötä Suomen synnytyssairaaloihin ollaan hankkimassa 11 elvytysnukkea ja niihin liittyvää koulutusta.

Hanna Soukka, olet hankkeen käynnistäjä.

Miksi hanke on tärkeä? ”Joka kymmenes vastasyntynyt tarvitsee synnytyksen jälkeistä stimulointia, eli kuivaamista ja selän, raajojen sekä jalkapohjien hieromista, jotta hengitys lähtee kulkemaan normaalisti. Jos se ei auta, pitää aloittaa maskiventilaatio eli puhalluselvytys maskin kanssa. Se on aika yleistä: viisi prosenttia vastasyntyneistä tarvitsee ilman ja hapen puhallusta keuhkoihin. (toim. huom. Suomessa syntyi viime vuonna hieman yli 46 000 lasta.) Täyselvytystä tarvitsee joka tuhannes vastasyntynyt – eli se on kohtalaisen harvinaista.

Kaikkien Suomen 23:n synnytyssairaalan henkilökunnalla pitää olla vastasyntyneen elvytykseen liittyvää ammattitaitoa. Tilanteet tulevat nopeasti, ja kätilö, anestesialääkäri tai lastenlääkäri tekee päätöksen elvytyksestä salamannopeasti. Ei riitä, että osaamista on vain riskisynnyttäjien synnytyksissä, jotka tehdään yliopistosairaaloissa.

Säännöllinen harjoittelu mahdollisimman todentuntuisessa ympäristössä on tärkeää, jotta taidot pysyvät yllä ja päätöksiä tehdään oikeaaikaisesti.”

”Säännöllinen harjoittelu mahdollisimman todentuntuisessa ympäristössä on tärkeää, jotta taidot pysyvät yllä ja päätöksiä tehdään oikea-aikaisesti.”

Millainen tarve tällaiselle hankkeelle on? ”Koulutan TYKSin sekä sen erityisvastuualueen sairaaloissa, muun muassa Porin Satasairaalassa ja Vaasan keskussairaalassa. Sairaaloista tuleva viesti on, että näille taidoille on tarvetta. Kädentaitoja on harjoiteltava säännöllisesti ja ryhmässä.

Koulutuksissa harjoitellaan sitä, miten maski laitetaan, miten otetaan vastasyntyneen suoniyhteys navan kautta ja tehdään nukeilla erilaisia toimenpiteitä.

Vauvaelvyttämisen teknisten taitojen lisäksi tärkeää on myös se, miten henkilökunta toimii ryhmänä. Kuka johtaa ja miten yhteistyöstä saataisiin mahdollisimman toimiva?

Jos vauva on veltto eikä hengitä, silloin pitää toimia heti.”

Onko synnytyssairaaloissa siis epätasaista osaamista vastasyntyneiden elvyttämiseen liittyen? ”Koulutuksen avulla pyritään yhdenmukaistamaan osaamista, ja kiinnostusta aihetta kohtaan löytyy. Ronkaisen muistorahaston tuella synnytyssairaalat saavat elvytysnuken ja koulutusta. Sairaala, joka saa nuken, hoitaa jatkossa henkilökunnan säännöllisen koulutuksen.”

Mitä puutteellisista vastasyntyneen elvytystaidoista voi pahimmillaan aiheutua? ”Pahimmillaan lapsi syntyy huonokuntoisena, ja jos tilannetta ei saada korjattua, se johtaa synnytyksen jälkeiseen pahenevaan hapenpuutteeseen. Syntymäasfyksia voi vaikuttaa koko elämään.

Lisäksi se on yksi vakuutusyhtiöiden kalleimmista potilasryhmistä, jos voidaan osoittaa, että lapsen alkuhoidossa on ollut viiveitä. Ripeällä maskiventilaatiotaidolla on suuri merkitys sille, että lapsen fysiologia palaa normaaliksi. Siihen taitoon koulutus ja nämä nuket antavat hyvän pohjan.”

Nuket maksavat 30 000 euroa kappaleelta.

Millaisia ne ovat? ”Tämän kaltaiset nuket ovat todella kalliita, mutta niiden kanssa harjoittelu tekee elvytystilanteesta mahdollisimman todentuntuisen.

Nuket reagoivat elvytysharjoitteluun kuten

TYKSissä työskentelevä Hanna Soukka tekee työssään elvytyksen simulaatio-ohjauksia.

(Kuva: Nordic Meeting 2019)

oikea ihminen reagoi. Yksi tärkeimmistä asioista on se, että nukeilla on syke, jota voi kuunnella.

Lisäksi ne ovat kauko-ohjattavia.

Pädin avulla nuken voi saada hengittämään, kun elvytys on tehty oikein. Jos vaikka pään asento ei ole neutraali, kuten elvytyksessä pitää olla, nukke ei ala hengittää. Huono verenkierto saa niiden posket sinertämään. Nuket myös itkevät ja valittavat, kun niiden on huono hengittää. Kauko-ohjattavuus mahdollistaa sen, että ohjaaja voi olla eri huoneessa ohjaamassa tilannetta haluamaansa suuntaan. Nukkejen mukana tulee myös monitori, josta simulaatiossa voi seurata EKG:tä.”

Miten itse kiinnostuit aiheesta ja olet edistämässä sitä? ”Olen neonatologi eli vastasyntyneiden sairauksiin erikoistunut lastenlääkäri. Yksi vastuualueellani olevista asioista on vastasyntyneiden elvytyksen simulaatio-opetus. Sitä olen tehnyt 15 vuotta. Työpaikallani TYKSissä teemme hätätilasimulaatioita ja olemme aloittelemassa simulaatiokoulutusta myös TYKSin erityisvastuualueen muissa sairaaloissa. Kouluttajakokemukseni mukaan simulaatiotyö on raskasta. Siihen tarvitaan tukea sairaalan johdolta: aikaa ja rahoitusta.

Yleisesti ottaen synnytyssairaaloiden antama elvytyskoulutus vaihtelee, eikä kaikissa sairaaloissa ole ehjiä elvytysnukkeja.

Neonatologina tiedän, että joka kymmenes vastasyntynyt tarvitsee apua ja että avun pitää olla oikeaa ja oikea-aikaista. Elvytystaitojen osaaminen on lapsen koko elämänaikaista apua.” ●

Ronkaisen muistorahaston tuella toteutettava hanke on käynnistetty vuonna 2021.

Elvytysnukkejen hankinta ja tarvittava koulutus rahoitetaan Ronkaisen muistorahaston ja yritysten lahjoituksilla. Yritykset voivat osallistua hankkeeseen.

Uusi hanke • www.kummit.fi

25

HOITOHENKILÖKUNTA

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Traumatietoinen hoito auttaa sekä hoitohenkilökuntaa että potilasta Psykologi Krista Koivula toteutti Kummien rahoituksella traumatietoisen hoidon verkkokurssin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Hoitohenkilökunnalle suunnattu ja hyödylliseksi koettu verkkokurssi viedään nyt myös muihin yliopistosairaaloihin.

M

EISTÄ MONIKAAN ei ole työpäiviensä aikana tekemisissä psyykkisten traumojen kanssa. Sen sijaan sairaaloiden hoitohenkilökunta ja lääkärit ovat.

Kuopion yliopistollisen sairaalan lastentautien psykologi Krista Koivula toteutti vuonna 2020 Kummien tuella verkkokurssin resilienssi- ja traumatietoisuudesta. Kurssin hän teki oman sairaalansa henkilökunnalle.

Verkkokurssi sai paljon kiitosta ja herätti kiinnostusta.

Kurssilla käsiteltiin muun muassa sitä, miten hoitohenkilökunta voi auttaa ja tukea sairaan lapsen vanhempia, jotta he puolestaan voivat tukea lastaan.

Verkkokurssi on tehty yhteistyössä Philadelphian lastensairaalan lastentautien professorin Nancy Kassam-Adamsin ja suomalaisten asiantuntijoiden kanssa.

Vuodenvaihteessa kurssi jaetaan myös muiden yliopistosairaaloiden käyttöön.

– Sisältö on muuten yleispätevä, mutta jokainen sairaala lisää kokonaisuuteen oman alueensa palvelut. Tällainen on esimerkiksi tieto siitä, miten potilasperhe voidaan tarpeen vaatiessa ohjata mielenterveyspalveluiden piiriin. HUSin aloitteesta kokonaisuuteen lisättiin myös osio liittyen kulttuuriseen kohtaamiseen, sillä etenkin pääkaupunkiseudulla asuu paljon maahanmuuttajia, Krista Koivula kertoo.

Miten trauma syntyy?

Trauma voidaan määritellä psykobiologiseksi reaktioksi ylivoimaiseksi koettuun tilanteeseen. Se, minkä kokee ylivoimaiseksi, on yksilöllistä.

– Traumaattisessa tilanteessa autonominen hermostomme ikään kuin ylivirittyy. Biologiamme on valmisteltu tähän, sillä näin tapahtuu ihmisillä ja muilla nisäkkäillä.

Kyseessä on taistele, pakene tai jähmety -reaktio.

Sen aikana aivojen ja kehon hälytystila nousee korkeaksi ja ihminen valmistautuu selviytymään vaativasta tilanteesta.

26

www.kummit.fi • Hoitohenkilökunta

Psykologi ja psykoterapeutti Krista Koivula on tutkinut vanhempien traumaattista stressiä ja resilienssiä. (Kuva: Sinikka Laajalahti-Strömberg)

Traumatietoisen hoidon verkkokurssin osa-alueet 1. Perheiden resilienssi ja traumaattinen stressi

2. Traumaattista stressiä aiheuttavat tekijät sairaalassa

3. Lasten ja vanhempien traumaattiset stressireaktiot

4. Traumareagoinnin psykofysiologiaa

5. Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD)

6. Traumaattisen stressin ehkäiseminen ja hoito

7. Resilienssi-ja traumatietoinen hoito-ote sairaalassa

8. Psyykkisen tuen tarjoaminen hoidon eri vaiheissa

9. Perheiden ohjaaminen mielenterveyspalveluihin

10. Ammattilaisten traumaattinen stressi

Todistus

Edellä mainittu on siis normaali tila ja suojelee ihmistä.

Trauma syntyy, kun ylivoimaiseksi koetun tilanteen aiheuttama hälytystila jää päälle pidemmäksi aikaa. Tällöin ihmisen aivot ja keho havaitsevat vaaroja myös siellä, missä niitä ei ole. Tämä tila on raskas ja alkaa hankaloittaa arkea.

– Traumatisoitunut ihminen voi herkistyä vaaran havaitsemiselle. Tai hän ei traumatisoitumisesta johtuen tunnista uhkaavia tilanteita ja altistuu uudelleen traumatisoitumiselle.

Sairaalaolosuhteissa trauman syntyminen liittyy usein sairauden hoitoon tai sairauden vakavuuteen.

Hoitamaton trauma kuormittaa terveydenhuoltoa myöhemmin Trauman välittömät vaikutukset voivat Koivulan mukaan olla todella voimakkaat. Kokemus voi sisältää kauhua, pelkoa ja avuttomuutta.

Keho reagoi näihin tunteisiin usein autonomisen hermoston kautta: sydämen syke kiihtyy, hengitys nopeutuu ja verenpaine nousee.

– Välittömien vaikutusten lisäksi traumalla on myös pidempiaikaisia vaikutuksia, kuten tilanteen uudelleen kokeminen, ylivireystila ja varuillaan olo. Pidemmällä aikavälillä se lisää muiden mielenterveysongelmien riskiä. Jos traumaattinen stressi ei poistu, siitä voi syntyä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD).

Haitalliset kokemukset ovat yhteydessä moniin terveysongelmiin ja eliniän lyhenemiseen. Hoitamattomaan traumaan on tutkimusten mukaan yhdistetty ainakin uniongelmia, masennusta, päihdeongelmia ja muistihäiriöitä. Se lisää myös riskiä sairastua erilaisiin somaattisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin. Sairastavuuden lisääntyminen kuormittaa terveydenhuoltoa tavalla tai toisella.

Ensin olisi kuitenkin tärkeää tunnistaa trauma.

– Trauman tunnistaminen saattaa olla vaikeaa, sillä traumaattiset kokemukset tallentuvat mieleemme erilaisina kuin muut muistot. Ne voivat olla irrallisia ja yksityiskohtaisia kuvia, jotka palautuvat mieleen automaattisesti, kun jokin laukaiseva tekijä

Traumatietoinen hoito helpottaa myös hoitohenkilökunnan työtä.

Samalla se lisää ymmärrystä siitä, mitä lapsipotilas ja hänen perheensä käyvät läpi.

muistuttaa siitä. Se käynnistää kehollisen reaktion.

Kun keho reagoi voimakkaasti, tunne kontrollin menetyksestä vahvistuu.

Ihminen on kuitenkin yksilö, ja kokemukset vaikuttavat hermostoon yksilöllisesti. On siis mahdotonta sanoa etukäteen, mikä kenetkin traumatisoi, sillä ihmisten voimavarat ja reaktiot eroavat toisistaan.

Trauma pitää kuitenkin aina purkaa.

Yksi keino on traumapsykoterapia.

– Pelkkä puhuminen ei useinkaan riitä traumahoitoon, vaan tarvitaan kehollisia keinoja. Traumakeskeinen kognitiivinen käyttäytymisterapia ja EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing) toimivat hyvin sekä aikuisilla että lapsilla ja nuorilla.

Sen tavoitteena on saada käsiteltyä traumaattiset tapahtumat, jolloin kokemusten häiritsevyys nykyhetkessä vähenee.

Traumatietoinen hoito lisää hoitohenkilökunnan ymmärrystä Psykologi Krista Koivulan oma tutkimus liittyi alun perin potilasperheiden vanhempiin ja parisuhteisiin.

– Aloin työssäni tutkia lapsen vakavan sairauden vaikutusta perheisiin ja vanhempiin. Tuon tutkimuskohteen oheen tuli myöhemmin resilienssi eli psykologinen palautumiskyky, jonka avulla selviämme vaikeista tilanteista.

Koivula sanoo, että perheillä on hänen kokemuksensa mukaan todella paljon voimavaroja. Lapsen sairastuessa vanhemmat ovat yleensä voimakkaana tukena toisilleen.

Hoitohenkilökunta • www.kummit.fi

27

Trauman tunnistaminen saattaa olla vaikeaa,sillä traumaattiset kokemukset tallentuvat mieleemme erilaisina kuin muut muistot.

– Monessa parisuhteessa on kyky tukea toistensa tunnesäätelyä, ja toisen tuki tekee vaikeista tilanteista vähemmän uhkaavia. Vaarat havaitsee pienempinä, kun toinen on lähellä. Tällä on vaikutusta myös lapsen ja vanhemman suhteeseen.

Koivulan mukaan vanhemmat voivat turvata lapsen oloa myös siinä vaiheessa, jos selviää, että lapsi ei parane.

Traumatietoinen hoito helpottaa myös hoitohenkilökunnan työtä. Samalla se lisää ymmärrystä siitä, mitä lapsipotilas ja hänen perheensä käyvät läpi.

Traumatietoisen hoidon ansiosta terveydenhuollon ammattilaiset oppivat tunnistamaan traumatisoitumisen merkit sekä potilaissa että omassa henkilökunnassa.

– Olisi myös tärkeää, ettei tieto jäisi vain henkilökunnan tietoon, vaan tulisi mukaan päätöksentekoon ja kehittämistyöhön.

Traumatietoinen hoito ei varsinaisesti ole helposti mitattava asia. Hyödyt kallistuvat enemmänkin ennaltaehkäisyn puolelle.

Koivulan mukaan vaikutukset ovat kuitenkin moninaiset.

– Yksi tulos on muun muassa se, että traumatietoisesti koulutetun henkilökunnan minä-pystyvyys on muuttunut suotuisaan suuntaan – eli koulutuksella on ainakin vaikutusta ammattilaisten kokemuksiin ja työhyvinvointiin. Resilienssi- ja traumatietoisuutta vahvistamalla on mahdollista vähentää inhimillistä kärsimystä ja päästä parempiin hoitotuloksiin. ●

Psykologi Krista Koivula tutki traumatietoisuutta ja toteutti resilienssi- ja traumatietoisen hoidon verkkokurssin Lastenklinikoiden Kummien tuella. Verkkokurssi jaetaan ensi vuoden alussa kaikkiin Suomen yliopistosairaaloihin.

ILAHDUTA JOULUNA KUMMITLAHJALLA! Kummien verkkokaupasta löytyy nykyään myös aineettomia lahjoja.

Niistä ilahtuvat lahjan saajan lisäksi pienet potilaat ympäri Suomen.

Valitse lahjaksi lastentautien tutkimus, potilasviihtyvyys, lasten ja nuorten mielenterveys tai laitehankinta.

Kummit-lahjat löydät osoitteesta: https://kummit.fi/verkkokauppa tai voit tilata lahjan soittamalla Kummitoimistoon puh. 09 682 4520

28

www.kummit.fi • Hoitohenkilökunta

Kummien yhteistyökumppaneita

KUMPPANEITA

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Click Henkilöstöpalvelut

Cutters Finland

Aqua Lapland/Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla Kummit-lähdevesipullon ja -kanisterin myynnistä osan pienten potilaiden hyväksi. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Uudelle lastensairaalalle..

Cutters-parturikampaamoketju lahjoittaa osuuden kaikista 15.11.–31.12.2021 tehdyistä hiustenleikkuista Kummien Mielen tila -kampanjaan.

Ab JoyValley Oy

Koukkupaja Oy

Laakkonen

Ab JoyValley Oy osallistuu pienten potilaiden tukemiseen lahjoittamalla 1.12.2020–30.11.2021 osan Boställetsjuustojen myynnistä Kummien toimintaan.

Koukkupaja Oy lahjoittaa ajalta 1.4.2021–31.3.2022 osan jokaisen asennetun autokoukun myynnistä Kummien työhön lastenklinikoiden hyväksi.

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen pääyhteistyökumppani, ja yhteistyön avulla on tuettu mm. lasten sydänkirurgiaa ja syöpätautien tutkimusta Suomessa jo 500 000 eurolla.

Laatukoru

Lastenkeskus/Publiva

Novita

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden aikana myydyistä Teemu-nalle -tunnuksin koristelluista kummi-lahjoista sekä nominationkorupalasta.

Lastenkeskus/Publiva lahjoittaa 1.1.2021–31.12.2021 ajalta Kummeille Molli-puuhakirjojen tuoton lastenklinikoiden tukemiseen.

Novita ja koko Suomen neulontayhteisö ovat mukana tukemassa lasten ja nuorten mielenterveyttä osallistumalla Mielen tila -kampanjan tukemiseen.

Oriola

Pepsodent

Scania

Oriola lahjoittaa osuuden valittujen Gefilus-tuotteiden myynnistä Kummeille.

Lahjoita hymy! Pepsodent lahjoittaa myydyistä Pepsodent-tuotteista osan pienten potilaiden hyväksi ja on myös yksi Kummien pääyhteistyökumppaneista.

Scania lahjoittaa uutena Kummien pääyhteistyökumppanina osan jokaisen vuonna 2021 rekisteröidyn Scania merkkisen kuorma- ja linja-auton myynnistä lapsipotilaiden hyväksi.

Suomen Ilotulitus Oy

Tallink Silja Oy

Tikkurila

Suomen Ilotulitus Oy tekee lahjoituksen jokaisesta ilotuliteostoksesta Kummeille vuodenvaihteessa.

Vuonna 2012 alkaneen pääyhteistyökumppanuuden aikana Tallink Silja on kerännyt yhteensä jo yli 500 000 euroa Kummien kautta lahjoitettavaksi lasten- ja nuorten kirurgisten osastojen laitehankintoihin.

Tikkurila haluaa tuoda väriä ja iloa lasten ja nuorten elämään lahjoittamalla Kummien Mielen tila -kampanjaan lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Kumppaneita • www.kummit.fi

29

KUMPPANI

Espoolaiset haastettiin #kummitilaan TEKSTI LAURA KOLJONEN

Vuonna 2020 alkanut yhteistyö Kummien ja Espoon kaupungin välillä on tuonut paljon uusia henkilöitä ja yhteisöjä mukaan Kummitoimintaan.

Espoon elinvoimajohtajana toimii Mervi Heinaro.

(Kuva: Olli Urpela)

H

IEMAN ALLE 300 000 ASUKKAAN Espoon kau-

punki on ollut Kummien yhteistyökumppanina vuodesta 2020.

Alun perin ideana oli tarjota tilat esimerkiksi Elämä Lapselle -konsertille, mutta korona sotki suunnitelmat. Yhteistyötä ei kuitenkaan kuopattu.

Espoon elinvoimajohtaja Mervi Heinaro kertoo, että Kummiyhteistyötä tehtiin haastamalla espoolaisia yrityksiä, järjestöjä, kouluja sekä yksityishenkilöitä #kummitilaan.

– Lisäksi mukaan haastettiin Espoon kaupungin 15 000 työntekijää, Heinaro sanoo.

Espoo oli myös yksi tämän vuoden Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

– Kummit on osoittautunut erinomaiseksi kohteeksi sosiaaliselle tekemiselle ja innostuneisuudelle. ●

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Koko päivän tuotto pienille potilaille Tammisaaressa sijaitseva ravintola Albatros tempaisi kesän lopussa: se päätti lahjoittaa koko päivän tuoton Kummeille.

S

AIMME PELKKÄÄ hyvää palautetta ideastamme, kertoo Andreas Holmström.

Hän on tammisaarelaisen ravintola Albatrossin omistaja ja idean alullepanija. Holmströmin ravintola ilmoitti viime kesän lopussa lahjoittavansa tietyn lauantain tuotot Lastenklinikoiden Kummeille. Se lauantai tuotti huikeat 18 000 euroa!

30

www.kummit.fi • Kumppani

– Toki markkinoimme asiaa somessa, mutta silti yllätyin, että kaikki asiakkaat olivat tietoisia siitä, mihin sen päivän tuotot ohjattiin. Moni saattoi ottaa ylimääräisen juoman tai jälkiruuan ja kommentoida, että hyvään tarkoitukseenhan se menee.

Potti ohjattiin Kummien kautta HUSin Uuteen lastensairaalaan ja sen potilasviihtyvyyteen.

Sairaala on Holströmille myös henkilökohtaisesti tuttu.

– Jouduin kerran lähtemään sairaalaan 3,5-vuotiaan tyttäreni kanssa. Vaikka olimme siellä tunnin tai kaksi, pistin jo silloin merkille Kummien tekemän työn. Sairaalassa oli todellakin panostettu sairaalaviihtyvyyteen ja leluihin. Sairaalassa olevalle lapselle merkitys on iso. ●

CARROT KITCHEN Sarjassa kokataan lasten ikiomia lempireseptejä.

Kaisa Torkkeli toimii pedagogiikan ja ruoanlaiton asiantuntijana Carrot Kitchen -sovelluksessa. Carrot Kitchen on lasten ikioma pelillinen kokkaussovellus, joka ohjaa lasta keittiössä turvallisella ja hauskalla tavalla.

Italialainen tomaattipasta

Maailman paras tomaattipasta Hei kokkauskaveri! Opit monta italiaisen keittiön kikkaa, kun kokkaat tätä tomaatti-mozzarellapastaa.

M

AAILMAN PARAS, italialainen tomaattipasta on helppo valmistaa. Carrot Kitchenin oma junnukokki Elia kertoo monta hyvää vinkkiä. Pastaa keittäessä kannattaa olla tarkkana, että se kypsyy juuri sopivaksi eikä yhtään liikaa.

Tämä Italian lipun värinen tomaattipasta on monen mozzarellafanin herkkuruoka! ● KUVA: REETTA PASANEN

500 g kirsikkatomaatteja 1 valkosipulinkynsi 1 rkl oliiviöljyä ripaus suolaa 2 rouhaisua mustapippuria 1 kourallinen basilikaa 1–2 palloa mozzarellajuustoa Lisäksi: 350 g pastaa (esim. penne)

u Muista pestä ensin kädet.

Ota kaikki ainekset valmiiksi.

v Huuhtele tomaatit ja leikkaa ne puoliksi pienellä, terävällä veitsellä.

w Kuori valkosipulinkynsi.

Laita kynsi kokonaisena korkeareunaiselle paistinpannulle ja kaada 1 rkl oliiviöljyä sekaan.

Paista valkosipulia keskilämmöllä noin 5 minuuttia. Ota sitten valkosipuli pois pannulta.

Valkosipuli on nyt maustanut öljyn.

x Lisää tomaatit pannulle. Varo samalla sihahtavaa öljyä! Lisää vielä suolaa ja pippuria. Paista tomaatteja noin 20 minuuttia keskilämmöllä. Revi puolet basilikanlehdistä pieniksi paloiksi ja lisää ne tomaattien joukkoon kypsymään.

4 annosta valmistusaika 45 minuuttia y Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan kiehuvassa vedessä. Muista maustaa keitinvesi teelusikallisella suolaa. z Sillä aikaa, kun pasta kiehuu, leikkaa mozzarella pieniksi paloiksi. Jos tykkäät tosi paljon mozzarellasta, käytä sitä kaksi palloa.

{ Laita siivilä valmiiksi tiskialtaaseen. Kun pasta on napakan kypsää eli “al dente”, kaada pasta siivilään. | Lisää valutettu pasta pannulle tomaattien sekaan. Sekoita vielä 2 minuuttia kuumalla liedellä.

} Lisää mozzarella ja loput basilikasta pastan sekaan.

Valmista tuli! Bravissimo!

Carrot Kitchen • ww.kummit.fi

31

YHTEISTYÖ

TEKSTI LAURA KOLJONEN

Hyvää hiuksia leikkaamalla Cutters lahjoittaa Kummeille joulun kiireisen sesongin ajan euron jokaisesta hiustenleikkuusta.

P

ARTURI-KAMPAAMO -KONSEPTI CUTTERS

haluaa olla tukemassa Kummien työtä ja keksi kiireiseen joulunalusaikaan hyvän tavan lahjoittaa: jokainen Cuttersin liikkeessä hiuksensa leikkauttava asiakas osallistuu hyväntekeväisyyteen.

Akipekka Ikosella oli entuudestaan hyviä kokemuksia Kummeista. (Kuva: Juuso Viitanen / Made in HEL)

Kampanja alkoi marraskuun puolivälissä ja on voimassa joulukuun loppuun.

Cuttersin Suomen toimitusjohtajalla Akipekka Ikosella oli Kummeista hyviä kokemuksia edellisessä työpaikassaan. Siitä innostuneena hän halusi toteuttaa vastaavanlaisen kampanjan Cuttersissa.

– Kummien kohteet ovat meille tärkeitä, ja erityisesti nyt. Kampanjalla haluamme myös viestiä asiakkaillemme, että elämä jatkuu koronasta huolimatta ja muuttuu kyllä takaisin hyväksi. ●

”Lasten terveys on tärkeää suomalaisen yhteiskunnan ja tulevaisuuden vuoksi” TEKSTI LAURA KOLJONEN

Handelsbanken Suomi teki joululahjoituksen Kummeille.

T

ÄNÄ JOULUNA HANDELSBANKENIN joululahja-

lahjoitusta pohdittaessa nousi yksi teema ylitse muiden.

– Halusimme tehdä lahjoituksen Kummeille, koska lasten hyvinvointi on äärimmäisen tärkeää suomalaisen yhteiskunnan ja tulevaisuuden vuoksi. Koronapandemia on korostanut tätä entisestään, sanoo Handelsbanken Suomen viestintäjohtaja Pirjetta Soikkeli.

Soikkeli kertoo, että lahjoitus Kummeille on myös osa konsernin vastuullisuustyötä.

– Lasten ja nuorten hyvinvointi liittyy siihen olennaisesti. Kummeihin päädyimme siksi, että yhdistys tekee hyväntekeväisyyttä hyvällä otteella.

Konsernille joululahjoitus on jokavuotinen perinne, jonka kohde vaihtelee vuosittain. Vaikutus on kuitenkin työyhteisössä sama.

– Vaikka voisi ajatella, että se on vain rahaa, jota annetaan, hyvän tekemisestä tulee kollektiivisesti hyvä mieli. ●

32

www.kummit.fi • Yhteistyö

Handelsbanken Suomen viestintäjohtaja Pirjetta Soikkeli. (Kuva: Handelsbanken)

Tässä juttusarjassa tutustutaan Kummivaikuttajiin

KUMMI-KAVERIKIRJA

TEKSTI LAURA KOLJONEN

”Kummina olo tuntuu luontevalta ja hyvältä” MTV:n toimittaja-uutisankkuri Jaakko Loikkanen on tuore kummi.

Yhdistys oli hänelle entuudestaan tuttu, mutta Kummien tekemän työn laajuus yllätti hänet.

Olen ollut mukana Kummien toiminnassa…

viime vuoden joulukonsertista asti. Se on ensimmäinen konkreettinen osallistumiseni Kummien toimintaan. Olin viime ja tänä vuonna mukana juontamassa JouluMielelle-konserttia.

Tänä vuonna olo oli hieman varmempi, kun tunsin mukana olevat ihmiset. aika paljon.

Se oli ensimmäisiä tietämiäni hyväntekeväisyystahoja, ja koska olen syntynyt vuonna 1985, lapsuudessani jääkiekkoilija Teemu Selänne oli kova juttu, joten olin kiinnittänyt siihen erityistä huomiota. Silti minut yllätti se, mitä kaikkea Kummit tekeekään. En esimerkiksi tiennyt, että mielenterveystyön osalta Kummeilla on menossa niin monta eri hanketta.

Tiesin Kummeista etukäteen…

se, että Kummien juontokeikat ovat niin erilaisia kuin oma päivätyöni toimittajana ja uutisankkurina.

Lisäksi itselläni on pieniä lapsia, joten Kummien tekemä työ koskettaa minua hieman eri tavalla kuin päivätyöni, vaikka koen myös sen merkitykselliseksi.

Hauskaa on ollut erityisesti…

ehkä tämän vuoden joulukonsertista, jossa oli insertti pienen

Mieleenpainuvin muistoni on…

än vuoden Jaakko Loikkanen juonsi täm Marja Hintikan ssä yhde n serti -kon lelle JouluMie a) Pals i Tom a: kanssa. (Kuv

Veean elämästä. Insertin jälkeen sain sanoa, että ’kiva Veea, kun olet täällä’. Itselleni se oli vaikein ja ihanin hetki.

Kummi-taipaleeni on opettanut minulle…

konkreettisesti sen, että mitä tahansa voi tapahtua kenelle tahansa. Sekä hyvässä mielessä että huonossa. Usein kyse on vain tuurista.

Lastenklinikoiden Kummina haluan vaikuttaa /

omalla osaamisellani. Jos siitä tai persoonastani on apua pienille potilaille, totta kai annan aikaani ja haluan olla mukana.

Kummina olo tuntuu luontevalta ja hyvältä.

tukea / auttaa…

Kummi-kaverikirja • ww.kummit.fi

33

LAHJOITUS

TEKSTI JA KUVA LAURA KOLJONEN

Potkuautoja yliopistosairaaloihin Autokonserni Laakkosella työskentelevä Jori Andberg tiesi, missä potkuautoista olisi iloa: lastensairaaloiden

Lahjoituksen otti vastaan HUSin Uuden lastensairaalan varhaiskasvatuksen opettaja Kirsi Kuusjärvi. – Tämä on lapsille kiva yllätys, hän sanoi.

leikkiosastoilla.

S

YKSYLLÄ SUOMEN KAIKKIIN

yliopistosairaaloihin tehtiin vauhdikas lahjoitus: jokainen sairaala sai leikkiosastolleen potkuauton.

Lahjoituksen takana oli Autokonserni Laakkosen Helsingin BMW-liikkeen johtajana työskentelevä Jori Andberg.

Laakkonen on yksi Kummien pääyhteistyökumppaneista. Se on myös Jori Andbergille tärkeää.

– Arvostan todella paljon sitä, että oma työnantajani on tukenut Kummeja jo niin monen vuoden ajan.

Andbergin aloitteesta BMW-Suomen maahantuonti lahjoitti Suomen yliopistollisiin sairaaloihin viisi potkuautoa. Jori itse kävi tuomassa yhden autoista HUSin Uuteen lastensairaalaan.

– Olin yhteydessä BMW-maahantuontiin ja kysyin, vieläkö heillä on niitä lasten potkuautoja. Kerroin, että jos on, niin tiedän, missä niistä olisi todella iso ilo, Andberg kertoo.

Potkuauto tuli Andbergille mieleen siitä, että hän on itsekin ollut sairaalassa vanhemman roolissa.

– Tyttäreni Tessa tykkäsi lapsena ajaa leikkitilojen BMW-potkuautoa. ”Koko ajan luottavainen olo” Jorin tyttären sydänvika selvisi jo raskausaikana toisessa ultrassa. Kyseessä oli vajaakehittynyt sydämen vasen kammio.

Tuolloin hieman päälle parikymppisille vanhemmille kerrottiin Jorvissa, että kyseessä on todella vakava sydänvika. Pariskunta ajoi Jorvista Helsingin Lastenklinikalle, jossa kerrottiin hieman positiivisempia uutisia: sydänvikaa oli mahdollista hoitaa, ja lapsi voisi elää sen kanssa.

– Kun Tessa syntyi, hänelle tehtiin kolmen leikkauksen sarja. Ensimmäinen suoritettiin, kun hän oli parin

päivän ikäinen, toinen 4–6 kuukauden ikäisenä ja kolmas, kun hän oli 3-vuotias.

Andberg muistelee, että tilanne oli ikävä ja pelottava, sillä sairaus oli Suomessa harvinainen. Täällä on kuitenkin hyvä ammattitaito sydänsairauksiin liittyen.

– Meillä oli koko ajan todella luottavainen olo. Osastohoito oli hyvin järjestetty, ja muistan, miten kaikki sairaalassa olivat aina ystävällisiä ja pitivät meidät ajan tasalla. Tessan sairaus on laittanut omat elämänarvot uuteen uskoon. ● Lahjoitus • www.kummit.fi

35

Konsertin juonsivat Jaakko Loikkanen ja Marja Hintikka.

TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVAT TOMI PALSA

TULE JOULU RAUHAISA Kummien vuotuinen JouluMielelle-konsertti liikutti jälleen katsojia yleisössä ja kotisohvilla. Illan aikana kerätyt varat ohjataan pienten potilaiden parhaan mahdollisen hoidon varmistamiseksi myös tulevana vuotena.

Vantaan Kulttuuritalo Martinuksessa järjestetyssä konsertissa joululauluja tulkitsi 11 upeaa artistia taustallaan Vantaan Viihdeorkesteri Ensemble.

36

www.kummit.fi • JouluMielelle

”MUSIIKKI TEKI MINUSTA JOULUIHMISEN”

J

OULUKONSERTTIKIERTUEELLA parhaillaan olevat Saara Aalto ja Teemu Roivainen esit-

tivät herkän Ave Marian.

Se sopii heidän mielestään hyvin joulun tunnelmaan.

– Jouluisin ihmiset ovat usein erityisen herkistyneessä tilassa. Joulumusiikki teki minustakin jouluihmisen, Saara sanoi.

Pienen lapsen isä Teemu osallistuu Kummien konsertteihin aina, kun mahdollista.

– Oman isyyden myötä Kummien työn tärkeys on kasvanut ties kuinka monenteen potenssiin. Tosin konsertin potilasinserttien katsominen on vuosi vuodelta vaikeampaa. ●

Haloo Helsinki esitti kappaleen Joulun kanssas jaan.

Konsertin uudessa Luminurkkaus-osiossa vieraili myös pitkäaikainen kummi Anna-Liisa Tilus. Häntä haastatteli Aki Linnanahde.

Tuomas Arohonka ja Heidi Forsell kertoivat kokemuksistaan potilasperheen vanhempina.

JouluMielelle • ww.kummit.fi

37

Melkoinen artistikattaus! Kuvassa vasemmalta oikealle: Janna, Jesse Kaikuranta, Teemu Roivainen, Antti Ketonen, Arja Koriseva, Mikko Leppilampi, Waltteri Torikka, Saara Aalto ja Pepe Willberg.

Kaikki esiintyjät antoivat aikaansa pienten potilaiden hyväksi.

< Antti Ketonen ja Sydämeeni joulun teen.

”TUNTUISI JÄRJETTÖMÄLTÄ, JOS EN OLISI MUKANA”

K Arja Koriseva on tuttu näky Kummien joulukonsertissa.

Tule joulu kultainen soi hienosti.

38

www.kummit.fi • JouluMielelle

UMMIEN KONSERTEISSA usein juontajan

roolissa nähty laulaja, näyttelijä ja juontaja Mikko Leppilampi oli tällä kertaa esiintyjänä. Hän esitti klassikkokappaleen Lunta saa tuiskuttaa. Se oli samalla yksi illan vauhdikkaimmista esityksistä.

Kahden lapsen isälle mukana olo Kummien työssä on itsestään selvyys.

– Olen vuosien aikana nähnyt, mitä kaikkea tämäntyyppisellä työllä saadaan aikaan, joten tuntuisi järjettömältä, jos en olisi mukana. Jos julkisuutta voi johonkin hyödyntää järkevästi, niin tämänkaltaiseen toimintaan. ●

Suvi Teräsniska ja Joulumuisto.

PANOKSELLANI VOIN TUODA APUA TILANTEISIIN, JOISSA IHMISILLÄ ON VAIKEAA”

I

Tulkoon joulu tulkitsi Waltteri Torikka.

DEAHAN ON, että Kummien avulla omalla panoksellani voin tuoda apua tilanteisiin, joissa ihmisillä on vaikeaa. Se oli ideani, kun lähdin mukaan, ja on voimassa edelleen, sanoo Pepe Willberg.

Willberg on ollut mukana Kummien toiminnassa 1990-luvulta lähtien. Tutuksi ovat tulleet Kummien konsertit ja golf-tapahtumat. Hän on iloinen erityisesti laitehankinnoista, sillä tietää, miten kalliita niiden hankkiminen on sairaaloille.

Joulun perinteisiin Pepellä ja hänen vaimollaan Pauliinalla kuuluu joulukirkko.

– Pauliina on jouluihminen, ja juhlimme joulua yleensä isommassa porukassa. ●

”OLEN ERITYISESTI PATEETTISTEN JOULULAULUJEN YSTÄVÄ”

A

RTISTI Jesse Kaikuranta toivoo, että jokai-

nen lapsi saisi olla lapsi niin pitkään kuin tarvitsee.

– Itselleni läheisin asia Kummien toiminnassa on mielenterveystyö. Ihmiset tuntuvat voivat koko ajan huonommin, ja lapsille ja nuorille ohjattu apu on erityisen tärkeää.

Jesse esitti yhdessä Jannan kanssa yhden koskettavimmista joululauluistamme, Varpunen jouluaamuna.

– Olen laulanut sitä yllättävän vähän, mutta tähän konserttiinhan se sopii loistavasti. Kuten arvata saattaa, olen erityisesti pateettisten joululaulujen ystävä. ●

JouluMielelle-konsertti esitetään MTV3:lla 12.12. sekä uusintana 19.12. klo 14.30 ja 25.12. klo 17 JouluMielelle • ww.kummit.fi

39

LUMINURKKAUKSESSA POHDITTIIN TIETEEN JA KUMMIEN TYÖN MERKITYSTÄ Juontaja Aki Linnanahde jututti tuttuja ja yllättäviäkin vieraita konsertin lavalle rakennetussa Luminurkkauksessa.

”LAPSISSA ON TULEVAISUUS”

K

ONSERTIN LUMINURKKAUKSESSA kuultiin kiinnostavia haastatteluita. Yksi haastateltavista oli kirjailija Juha Itkonen. Hän oli paikalla puhumassa isyydestä ja siitä,

miksi lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen on niin tärkeää.

Juhan ja vaimonsa Maijan perheessä on neljä lasta, ja Itkonen on puhunut julkisuudessa paljon perhe-elämän puolesta.

– Tietenkään kaikki ihmiset eivät halua tai voi edes saada lapsia, mutta lasten hyvinvointi on kaikkien asia. Jos kuvitellaan maailma, josta lapset katoaisivat, sehän tarkoittaa sitä, että maailmasta katoaisi tulevaisuus.

Itkosella on myös omakohtaisia kokemuksia lasten kanssa sairaalassa olosta. Pariskunnan nyt 3-vuotiaat kaksoset syntyivät keskosina ja viettivät elämänsä alun HUSin Uuden lastensairaalan teho-osastolla.

Itkonen on käsitellyt aihetta vuonna 2018 ilmestyneessä teoksessaan Ihmettä kaikki (Otava). Kirjan tekijänpalkkiot hän lahjoitti Kummien kautta HUSin vastasyntyneiden tehoosastolle.

– Kokemukseni on, että hoito on hyvää ja asiantuntevaa, mutta kehitystyö vaatii koko ajan uusia laitteita. ●

40

www.kummit.fi • JouluMielelle

”TIETEEN EDESSÄ OLEN NÖYRÄ”

T

OISESTA TÄRKEÄSTÄ AIHEESTA, tieteestä, oli keskustelemassa filosofi Esa Saarinen.

– En taida olla tiedemies, mutta olen ollut tekemisissä tieteen kanssa koko työurani, ja tieteen edessä olen nöyrä. Yliopisto edustaa minulle todella tärkeää instituutiota.

Saarinen muistutti, että tieteen kauneus liittyy siihen, ettei se todista lopullista totuutta, vaan päivittää itseään ja tarjoaa monipuolisemman maailmankuvan.

– Minusta tärkein tieteeseen liittyvä asia on toivo. Sen olemme nähneet myös pandemiaaikana. Koronarokotteen keksiminen on suuri voitto tieteeltä. Tiede myös tarjoaa ratkaisuja siihen, miten ihmiskunta voi selvitä hengissä seuraavat sadat vuodet.

Saarinen kiittää omaa päätöstään lähteä lukemaan humanistisia tieteitä. Nuorena kiinnostuksen kohteen perässä meneminen osoittautui loistavaksi elämänvalinnaksi – ei vain mittavaksi työuraksi.

– Filosofiaa voi harjoittaa läpi elämän. Vaikka jäin hetki sitten eläkkeelle, teen aika lailla samoja asioita kuin aiemmin. Filosofia pitää minut uteliaana. ●

”POHDIMME, MITÄ KIVAA VOISIMME PERHEENÄ TEHDÄ” 14-vuotias Sumi sairastaa harvinaista Rettin oireyhtymää. Sumin perhe kertoi JouluMielelle-konsertissa tarinansa.

J

OULUMIELELLE-KONSERTIN poti-

lasperheinsertissä tutustuttiin muun muassa Sumiin ja Sumin perheeseen.

14-vuotiaalla Sumilla diagnosoitiin 2-vuotiaana harvinainen Rettin oireyhtymä. Se oli vanhemmille täydellinen shokki, sillä siihen asti Sumin kehitys oli ollut normaalia.

– Sumi on esikoisemme, joten emme edes osanneet epäillä, että jokin olisi vialla. 1,5-vuotisneuvolassa kuitenkin havaittiin, että nyt ei ole kaikki kohdallaan, ja meidät lähetettiin jatkotutkimuksiin Peijakseen, Sumin äiti Kirsi kertoo.

Peijaksesta Sumi siirrettiin suoraan Lastenlinnaan, jossa hän sai diagnoosin.

Rettin oireyhtymä on lähes yksinomaan naissukupuolta koskettava oireyhtymä. Geenivirhe on X-kromosomissa, joten tytöt kestävät sen paremmin. Siihen sairastuneet pojat yleensä menehtyvät jo aikaisessa vaiheessa.

Sumin kohdalla Rettin oireyhtymään liittyy muun muassa vaikea epilepsia sekä puheen ja käsien toiminnan puuttuminen.

– Tulevaisuudessa on paljon epävarmuuksia, mutta nyt tilanne on tasapainoisempi, Kirsi sanoo.

Rett ei kuitenkaan estä monia normaaleja asioita, kuten koulunkäyntiä.

Yläkoulun kahdeksatta luokkaa käyvä Sumi ymmärtää kyllä opetusta ja viestii kuvakorttien avulla.

– Sumin koulunkäynti on vapaampaa, sillä hän on erityisluokalla. Silti hänellä on sama oppimäärä kuin muilla samanikäisillä. Sumi tykkää koulusta todella paljon, Kirsi kertoo.

Sumin isä Tomi kuvailee tytärtään rauhalliseksi ja iloiseksi.

– Jos Sumilla ei ole mitään muuta vaivaa, se iloisuus on läsnä joka päivä. Sumi on myös kiinnostunut ja utelias. On kiva kuulla koulustakin sellaista viestiä, että Sumi tuo luokkaan ilon.

Yhteinen harrastus Sumin perheeseen kuuluvat myös sisarukset Asla ja Siri.

Puoli vuotta sitten perheeseen otettiin samojedi, joka sai nimen Kuu. – Ajattelimme, että koirarotu voisi sopia perheeseemme, sillä samojedit ovat lapsirakkaita ja niitä käytetään myös terapiakoirina. No, aluksi Sumi hermos-

Sumin ja Tomin triathlontempauksella tuettiin lastentautien tutkimusta. (Kuva: Tomi Jaakkolan kotialbumi)

tui aika totaalisesti pennun häsellykseen ja teräviin hampaisiin. Mutta saa nähdä, miten tilanne kehittyy, Kirsi-äiti sanoo ja hymyilee.

Viime kesänä Sumi ja Tomi aloittivat yhteisen harrastuksen: triathlonin.

– Koronapandemian aikana kävimme koko perhe Nuuksiossa, ja Sumi tykkäsi siitä ihan valtavasti. Pohdimme, mitä kivaa voisimme yhdessä tehdä, ja keksimme triathlonin.

Tänä vuonna Team Sumi ja Tomi osallistuivat Tahkon Ironman-kisaan.

Seuraava tapahtuma on jo suunnitteilla.

– Sumi selvästi nautti tapahtumasta eikä missään vaiheessa vaikuttanut kyllästyneeltä, vaikka pariin otteeseen satoi kaatamalla, Tomi kertoo. ● JouluMielelle • ww.kummit.fi

41

LAPSEN KIPU TEKSTI LAURA KOLJONEN

KUVA NOORA PALONEN / NOORA BOM PHOTOGRAPHY

”Kaikki ymmärtävät, että k mutta lapsen oma koke Kun lapsi kärsii kovasta kivusta, vanhempi kokee avuttomuutta. Myös hoitohenkilökunnan keinot ovat rajatut.

Erikoislääkäri Hannu Kokin mukaan lasten kokemasta kivusta tarvitaan enemmän monipuolista tutkimustietoa, jotta lapsia osattaisiin auttaa yhtä hyvin kuin aikuispotilaita.

V

EEA leikattiin ensimmäisen kerran, kun

hän oli viiden päivän ikäinen.

Veean äiti Heidi Forsell katseli tehoosastolla olevaa lastaan voimatta tehdä juuri mitään hänen auttamisekseen.

– Kaiken lisäksi Veean silloin saama lääke aiheutti kosketusherkkyyttä. Katsoin vastasyntynyttä lastani kaikissa niissä letkuissa, enkä voinut edes silittää häntä.

Ainoa tapa, jolla pystyin lastani auttamaan, oli rintamaidon pumppaaminen ja höpötteleminen hänelle, Heidi muistelee.

Tuo viiden päivän ikäisenä suoritettu avosydänleikkaus oli Veean ensimmäinen, mutta ei viimeinen kosketus kipuun. Sydänlapsena hän on ollut kahdessa leikkauksessa ja useissa toimenpiteissä.

Lapsen kokema kipu on mietityttänyt Heidi-äitiä usein.

– Veea on elänyt kovan kivun kanssa koko elämänsä. Pohdin usein, millainen vaikutus sillä on hänen tulevaisuuteensa.

Sydänlapsilla on esimerkiksi keskimääräistä enemmän oppimispulmia.

Forsell sanoo pohtineensa, voiko se johtua esimerkiksi siitä, että sydänlapset kokevat keskivertolasta enemmän kovaa kipua.

Forsellin mukaan lasten kohdalla puhutaan usein siitä, että lapsi toipuu paljon nopeammin kuin aikuinen. Sen hän tietää todeksi, mutta se ei poista sitä faktaa, etteikö lapsi tuntisi kipua.

– Joskus mietityttää, lääkitäänkö heitä tarpeeksi tai vähätelläänkö lapsen kipua, koska he eivät osaa vaatia mitään.

Sen sijaan minä olen vaatinut hänelle lisää lääkettä. Kerran katselin leikkauksen jälkeistä kiemurtelua ja sanoin lääkärille, että nyt pitää antaa lisää kipulääkettä.

Lasten kivun tutkiminen on hankalaa Kun erikoislääkäri ja dosentti Hannu Kokki aloitteli töitään nuorena anestesialääkärinä, oli yleistä,

42

www.kummit.fi • Lapsen kipu

Lastenklinikoiden Kummit on yksi HUSin Uuden lastensairaalan kipukeskuksen perustajalahjoittajista.

aikkea kipua ei saa pois, mus pitää ottaa vakavasti” ettei lapselle annettu leikkauksen jälkeen kipulääkettä.

Kipulääkettä ei välttämättä aina lisätty edes leikkauksen aikana.

– Jos lapsella oli korvakipua, hoidossa keskityttiin vain korvakivun syyn hoitoon. Vielä 1980-luvulla kipua ei erikseen hoidettu. 40:ssä vuodessa on edetty pitkä matka siihen pisteeseen, että kivullakin on oma arvonsa.

Kova ja kohtalainen kipu pitää aina hoitaa. Toki samaan aikaan pitää selvittää, mikä kipua aiheuttaa, Kokki sanoo.

Hannu Kokilla on pitkä kokemus lasten kivunhoidosta ja sen tutkimuksesta. Hän tutkii aihetta edelleen.

Vaikka 40:ssä vuodessa on tultu pitkä matka, maali ei Kokin mukaan häämötä horisontissa: aikuis- ja lapsipotilaiden kivunhoidossa on suuria eroja.

– Suurin ongelma on tutkimustiedon puutteellisuus.

Lääketeollisuuden näkökulmasta lapsipotilaat ovat niin heterogeeninen joukko, että lapsilla tehtävä tutkimus ei sitä aina kiinnosta. Tästä syystä tutkimus lääkkeellisistä hoidoista on lasten kohdalla vähäisempää.

Vaikka sama fysiologia toimii kivussa niin aikuisilla kuin lapsillakin, samat lääkkeet eivät Kokin mukaan automaattisesti sovellu molemmille. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee hermokivun hoitoon tarkoitetut lääkkeet. Niistä on Kokin mukaan todella vähän tutkimustietoa lapsiin liittyen.

Annostuskin voi erota. Vaikka aikuisilla käytettäviä kipulääkkeitä voisi käyttää lasten hoidossa, lasten

”Kerran katselin leikkauksen jälkeistä kiemurtelua ja sanoin lääkärille, että nyt pitää antaa lisää kipulääkettä.” annos ei automaattisesti määräydy painoon suhteutettuna. Annoksissa on huomioitava lasten elintoimintojen kehitys.

– Aihetta pitäisi tutkia, sillä todistettavasti lapset tuntevat kipua, ja kaikenikäiset lapset osaavat sitä ilmaista.

Kokin mukaan vastasyntynyt reagoi kipuun tietynlaisella itkuäänellä. Hänen kipuaan osataan tunnistaa myös otsarypyistä, suupielten mutruista, sierainten liikkeistä ja kehon asennosta. Myös kosketukseen kivulias vauva reagoi eri tavalla kuin normaalisti.

3–4-vuotias osaa jo sanoa, tekeekö kipeää. 5-vuotias puolestaan osaa käyttää kipumittareita, kuten sattuu vähän tai sattuu paljon.

– Kivuton lapsi on levollinen, ja syke ja hengitys ovat rauhallisia. On tärkeää pysähtyä hetkeksi katsomaan lasta, ja aina pitää kysyä, miten menee, onko kipuja.

Osa lapsista nimittäin vetäytyy syrjään, kun heihin sattuu. Pienen lapsen kohdalla katse ja kosketus paljastavat mahdollisen kivun.

Leikkauksen jälkeen lapsillakin suurinta tuskaa aiheuttaa kipu, joka kohdistuu hengittämiseen osallistuviin rintaonteloon ja ylävatsaan. Samoin erilaiset luutoimenpiteet sekä nieluun liittyvät toimenpiteet, kuten nielu- ja kitarisatoimenpiteet, ovat kivuliaita.

– Syöpäkipua osataan ja uskalletaan mielestäni hoitaa kohtuullisen hyvin. Moni muu pitkäaikainen kipu vaatisi enemmän huomiota, sillä kivulla voi olla paljon psykologisia vaikutuksia.

Mutta parempaan ollaan kuitenkin koko ajan menossa.

Kokki iloitsee siitä, että nyt on julkaistu hyvää perustutkimusta keskosista lähtien. Myös kivun mekanismeista ja vaikutuksesta mieleen on paljon enemmän tietoa kuin aiemmin.

– Lisäksi suomalaiset tutkimusryhmät ovat olleet hyvin aktiivisia lasten kipu- ja kipulääketutkimuksissa.

Tutkimustiedon ansiosta lääkäreiden on mahdollista arvioida, mikä kipulääkeannos on hyväksi lapsen lyhytaikaisessa hoidossa.

– Valitettavasti tutkimustieto ei aina päädy lääkkeiden valmistustietoihin. Mutta valtavia harppauksia on otettu fysiologian ja monien peruskipulääkkeiden osalta. Haasteena ovat pitkäkestoisesta kivusta kärsivät lapsipotilaat.

Lapsen kipu • www.kummit.fi

43

Vaikka 40:ssä vuodessa on tultu pitkä matka, maali ei Hannu Kokin mukaan häämötä horisontissa: aikuis- ja lapsipotilaiden kivunhoidossa on suuria eroja.

– Kaikkea ei aina tarvitse kertoa, mutta kaikesta voi kertoa lapselle ikätasoisesti.

Luottamusta ei ole välttämättä lopullisesti menetetty, vaikka lapselle olisi jäänyt huonoja kokemuksia kivunhoidosta, Kokki lohduttaa.

Hänen mukaansa hoitohenkilökunnan on tärkeää tunnistaa ne, joilla on huonoja kokemuksia ja pyrkiä korjaamaan tilanne.

– Lapset tunnistavat rehellisyyden hyvin ja ovat valmiita yhteistyöhön, jos he kokevat, että kommunikaatio on vastavuoroista.

Hannu Kokki on tutkinut lasten kipua koko uransa ajan.

(Kuva: Hannu Kokin albumi)

Samoin lääkkeettömistä kivunhoitomenetelmistä kaivattaisiin kipeästi lisää tietoa.

Huonosti hoidettu kipu rapauttaa lapsen luottamusta Lapset kuten aikuisetkin ovat yksilöitä, ja yksilöllistä on myös kokemus kivusta.

Hannu Kokki sanoo, että myös lasten kohdalla hoitohenkilökunta on saman ongelman edessä kuin aikuispuolella: osa lapsista kärsii kovasta kivusta pienenkin toimenpiteen jälkeen. Osalle potilaista ei isokaan toimenpide aiheuta merkittävää kipua.

– Kivun kokemus on yksilöllinen ja jokaisen kipujärjestelmä on omanlaisensa. Siksi on tärkeää, että lasta tarkkaillaan – erityisesti, jos hän on niin nuori, ettei voi kunnolla kommunikoida tai sanoittaa kipuaan.

Huonosti hoidettu kipu rapauttaa lapsen luottamusta häntä hoitaviin henkilöihin. Se aiheuttaa Kokin mukaan myös pelkoa tulevia toimenpiteitä kohtaan.

– Ennen vanhaan hammashoitoa laiminlyötiin, kun aiemmin hammaslääkärissä koettu kipu pelotti edelleen niin paljon. Vielä 30 vuotta sitten syöpää sairastava lapsi tai palovammasta kärsivä lapsi eristettiin – eli jätettiin yksin. Yksin jääminen, joko fyysinen tai henkinen, on siinä tilanteessa pahinta. Lasta auttaa paljon jo se, että hänelle kerrotaan, että sinusta pidetään huolta. Tai jos kyseessä on vauva, aikuisen kosketus on sellainen, että lapsi aistii turvana olevan vanhemman.

Kun lapselle kerrotaan toimenpiteistä, viestinnän pitää olla rehellistä. Epäluottamus syntyy, jos vaikka ennen pistosta lapselle sanotaan, että se ei satu, ja sitten jos sattuukin, lapsi ei enää usko, mitä aikuinen sanoo.

44

www.kummit.fi • Lapsen kipu

Vanhempia ei tarvitse suojella Potilasperheen vanhemman näkökulmasta yksi iso ongelma lapsen kokemassa kivussa on se, ettei kivusta juurikaan puhuta.

– Jostain syystä meille vanhemmille ei haluta puhua siitä, että lapsi kokee kipua, ja välillä todella kovaakin kipua, Heidi Forsell sanoo.

Hänen mukaansa tilanteisiin voisi palata vaikka myöhemmin, sillä oman lapsen kivun katselu on vanhemmalle hajottavaa.

Hänelle itselleen pahinta lapsen kokemaa kipua on ollut sellainen kipu, jota hän ei ole voinut helpottaa millään tavalla. Vaikeita ovat olleet myös sellaiset tilanteet, joissa lapsi on mennyt paniikkiin, eikä häneen ole saanut yhteyttä.

Forsell sanoo pakottaneensa itsensä pysähtymään sen ajatuksen ääreen, että hänen lapsensa tulee kokemaan kovaa kipua ja hän itse kokee vain totaalista avuttomuutta.

– Tiedän, että lapsellani on edessä monia toimenpiteitä, jotka on pakko tehdä ja jotka tulevat aiheuttamaan hänelle kipua. Siksi olen työstänyt asiaa itse ja valmistellut itseäni siihen, että kun lapsella on kykyä ja ymmärrystä käydä aihetta läpi, voin sen tehdä.

Heidi Forsell toivoisi, että kipu nähtäisiin sairaalassa laaja-alaisena kokemuksena, eikä pelkästään oireena.

Kivun kokemus kulkee kuitenkin lapsen mukana koko elämän.

– Kyllähän lapsen keho muistaa, vaikka mieli ei muistaisi.

Helpointa lasta olisi tukea, kun tilanne on hyvä. Silloin olisi hyvä hetki käydä läpi aiempia kokemuksia.

Forsell kiittelee HUSin Uuden lastensairaalan lastenpsykiatri Anna-Leena Mannströmiä, joka antoi loistavan vinkin: puhu asiasta ääneen, jotta totut kertomaan asiasta ilman, että se aiheuttaa itsessäsi valtavan tunnereaktion.

Niinpä Forsell alkoi puhella asiasta jo vauvaikäiselle Veealle, vaikka tämä ei vielä ymmärtänyt sanojen merkitystä. Sanat avosydänleikkaus ja sairaala muuttuivat Heidin suussa neutraaleiksi, ja kun Veea alkoi ymmärtää puhetta, Heidi pystyi kertomaan niistä ilman tunnekuohuja.

– Sanat eivät enää aiheuttaneet minussa ahdistavaa tunnetta, jonka lapsi olisi imaissut. Kun osaan puhua kivusta, voin myös valmistaa lastani siihen. Sanon Veealle, että ’kipu on ok, ja sitten mä lohdutan sua’.

Forsell toivoo, että kivun äärelle osattaisiin pysähtyä nykyistä paremmin.

– Ei meitä vanhempia tarvitse suojella. Vanhemmille on ahdistavaa nähdä lapsen kipu ja tuska, mutta me joudumme sen kivun kanssa tekemisiin joka tapauksessa.

Lapsenkaan kohdalla lääke ei aina hänen mielestään ole se, että kipu viedään pois.

– Kyllä kipuun voi vaikuttaa monin eri keinoin, kuten huomioimalla ja lohduttamalla lasta.

Vanhemmille apua toisi ihan yksinkertaiset vinkit itsensä rauhoittamiseen.

– Joskus tärkeintä olisi vain hengittää syvään.

Heidi muistaa vahingossa tekemänsä oivalluksen.

Kun Veean tilanne oli erityisen paha, Heidi ja miehensä asuivat potilasperheille tarkoitetussa Ronald McDonald Talossa. Samaan aikaan Veea oli vaativassa sydänleikkauksessa.

– En ollut siinä vaiheessa mitenkään tietoinen mistään hengitysharjoituksista, mutta minun piti saada nukuttua. Päätin sängyssä keskittyä hengittämiseen, ja siten pystyin nukahtamaan.

Forsell sanoo yhdeksi voimavarakseen avun pyytämisen ja hakemisen. Terapia on auttanut häntä paljon.

– Haluan käsitellä omat ajatukseni ja pelkoni ulkopuolisen kanssa, jotta en siirrä niitä lapseen. Silloin voin olla hänelle tukena.

Forsell sanoo, että hänen kehonsa reagoi sairaalaan aina samalla tavalla: menemällä hälytystilaan. Oli kyse sitten sydänleikkauksesta tai lapsen jalan kipsauksesta.

– Keho ei aina tunnista eroa, vaan reagoi painamalla paniikkinappulaa. Siksi itsensä rauhoittaminen on niin oleellista.

Kipua voi joko vahvistaa tai hälventää Heidi Forsellin kanssa samoilla linjoilla on myös Hannu Kokki.

Hän sanoo, että lapsen kivunhoidossa aivan keskeistä on perheiden tukeminen. Vanhemmilta ja sisaruksilta on hyvä kysyä, onko heillä huolia tai avoimia kysymyksiä.

– Lapsi aistii todella herkästi, jos vanhempi on peloissaan. Jos vanhemmat eivät osaa kanavoida omaa ahdistustaan, se voi vahvistaa lapsen kipukokemusta.

Niitä voi aiheuttaa myös hoitohenkilökunnan näyttämä liiallinen huoli sekä hälyinen, steriili sairaalaympäristö.

Hyvinvoiva, työhön motivoitunut hoitohenkilökunta on oleellinen osa lapsen kivunhoitoa ja paranemista.

– Kivun arviointiin ja hoitoon pitää olla riittävästi aikaa. Se aina on potilaan etu.

Hannu Kokki sanoo, että kaikissa hoitoa koskevissa tutkimuksissa näkyy selvästi se, että jos potilas kokee, että häntä hoidetaan, sillä on iso merkitys sairaalakokemukseen ja paranemiseen.

– Kaikki ymmärtävät, että kaikkea kipua ei saa pois, mutta lapsen oma kokemus pitää ottaa vakavasti.

Toinen toipumiseen liittyvä asia on lapsuuden jatkuminen myös sairauden aikana. Lapsi ei nimittäin lakkaa kaipaamasta leikkiä, vaikka hän on sairas. Hänellä on siihen oikeus.

Sairaaloiden leikkihuoneilla, erilaisilla peleillä ja soitinnurkkauksilla on iso rooli lasten paranemisessa.

Heidi Forsellin lapsella Veealla diagnosoitiin sydänvika heti syntymän jälkeen. (Kuva: Noora Palonen/Noora Bom Photography)

Niiden oheen Kokki lisäisi rentoutusmenetelmäohjausta ja hengitystekniikoiden harjoittelua.

– Nämä vaativat osaamista ja aikaa. Tutkimustieto näistä lääkkeettömistä hoidoista pitää muuttaa käytännön toiminnaksi.

Samoin hyviä tutkimustuloksia on saatu erilaisista virtuaalitodellisuuden peleistä ja laseista, joita lapsi voi käyttää vaikka siteiden vaihdon aikana.

– Silloin huomio kiinnittyy pois kipua aiheuttavasta toimenpiteestä.

Sairaalaleikki olohuoneen lattialla Heidi Forsellin perheessä lapsen kipukokemus kulkee mukana arjessa.

Se kuuluu puheissa ja se näkyy lapsen leikeissä.

– Vähän aikaan sitten Veealla operoitiin jalka, ja leikkauksen jälkeen olohuoneessa oli meneillään hotellileikki. Osa leluista meni hotellin yöksi, kun yksi lelu oli menossa sairaalaan jalan korjaukseen. Minua ilahdutti todella paljon se, että lapsi oma-aloitteisesti kävi sitä läpi.

Vaikka perheessä kivusta puhutaan avoimesti, Forsell toivoisi avointa kipupuhetta myös sairaaloihin, hoidon oheen.

– Sellaista neutraalia puhetta. Että kivusta keskusteltaisiin kanssani oma-aloitteisesti ja minulle kerrottaisiin, miten voisin tukea kovaa kipua kokenutta lastani myös sen jälkeen, kun fyysinen kipu lakkaa. ●

HANNU KOKKI on erikoislääkäri ja dosentti, jolla on vuosikymmenten kokemus lasten kivunhoidosta ja sen tutkimisesta.

HEIDI FORSELL on potilasperheen äiti, jonka tyttärellä Veealla on ollut sydänvika syntymästään asti.

Lapsen kipu • www.kummit.fi

45

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

Traumamedveten vård hjälper både vårdpersonalen och patienten Psykolog och psykoterapeut Krista Koivula har forskat i föräldrars traumatiska stress och resiliens. (Foto: Sinikka Laajalahti-Strömberg)

Psykolog Krista Koivula genomförde med Faddrarnas finansiering en onlinekurs i traumamedveten vård på Kuopio universitetssjukhus. Kursen var riktad till vårdpersonalen och upplevdes som nyttig och den tas nu också till de övriga universitetssjukhusen.

D

ET ÄR INTE många av oss som under

arbetsdagen har att göra med psykiska trauman. Det har däremot sjukhusens vårdpersonal och läkare.

Krista Koivula, psykolog inom barnsjukdomar vid Kuopio universitetssjukhus, genomförde 2020 en onlinekurs i resiliens- och traumamedvetenhet med understöd av Faddrarna. Hon gjorde kursen för personalen på sitt eget sjukhus.

Onlinekursen var uppskattad och väckte intresse.

På kursen gick man bl.a. igenom hur vårdpersonalen kan hjälpa och stöda föräldrarna till ett sjukt barn så att de å sin sida kan stöda barnet.

Onlinekursen har genomförts i samarbete med Nancy Kassam-Adams, professor inom barnsjukdomar vid barnsjukhuset i Philadelphia, och finska experter.

Vid årsskiftet görs kursen tillgänglig också för de övriga universitetssjukhusen.

– Innehållet är allmängiltigt i övrigt, men varje sjukhus lägger tjänsterna inom sitt eget område till helheten. Det kan till exempel vara vetskap om hur en patientfamilj vid behov kan hänvisas till mentalvårdstjänster. På HUS initiativ lades också en del om kulturellt bemötande med i helheten då det i synnerhet i huvudstadsregionen bor många invandrare, berättar Krista Koivula.

46

www.kummit.fi • På svenska

Traumamedveten vård ökar vårdpersonalens förståelse Ett trauma kan definieras som en psykobiologisk reaktion på en situation som känns oöverkomlig. Vad som upplevs oöverkomligt är individuellt.

I sjukhusförhållanden uppstår ett trauma ofta i anknytning till behandlingen av en sjukdom eller till sjukdomens allvarlighetsgrad.

Koivulas egen forskning gällde ursprungligen föräldrarna i patientfamiljerna och deras parförhållanden.

– I mitt arbete började jag undersöka hur en allvarlig sjukdom hos ett barn inverkar på familjerna och föräldrarna. Undersökningsobjektet utökades senare med resiliens, dvs. psykologisk återhämtningsförmåga, genom vilken vi tar oss igenom svåra situationer.

Koivula säger att enligt hennes erfarenhet har familjerna väldigt stora kraftresurser. När ett barn blir sjukt är föräldrarna vanligen ett stort stöd för varandra.

– I många parförhållanden har man förmågan att stöda varandras känsloreglering, och den andras stöd gör svåra situationer mindre hotande. Farorna ser mindre ut när den andra är nära. Detta inverkar också på relationen mellan barnet och föräldern.

Enligt Koivula kan föräldrarna också få barnet att känna sig tryggt ifall det blir klart att barnet inte kommer att bli friskt.

Traumamedveten vård underlättar också vårdpersonalens arbete. Samtidigt ökar den förståelsen för det som barnpatienten och dennes familj går igenom.

Tack var traumamedveten vård kan yrkeskunniga inom hälsovården lära sig att känna igen tecknen på traumatisering både i patienterna och i den egna personalen.

– Det skulle också vara viktigt att kunskapen inte stannar endast hos vårdpersonalen utan att den inkluderades också i beslutsfattandet och utvecklingsarbetet.

Traumamedveten vård är egentligen inte lätt att mäta. Fördelarna syns närmast på den preventiva sidan.

Enligt Koivula har den dock många olika effekter.

– Ett resultat är bl.a. att självförmågan hos den traumamedvetet utbildade personalen har blivit positivare – dvs. utbildningen inverkar åtminstone på personalens erfarenheter och arbetshälsa. Genom att stärka resiliens- och traumamedvetenheten kan man minska på det mänskliga lidandet och uppnå bättre vårdresulta. ●

Psykolog Krista Koivula forskade i traumamedvetenhet och genomförde med stöd av Barnklinikernas Faddrar en onlinekurs i resiliens- och traumamedveten vård. Onlinekursen görs tillgänglig för alla Finlands universitetssjukhus i början på nästa år.

”Ju äldre barn är, desto svårare är det att ändra på deras vanor” God tand- och munvård inverkar på helhetshälsan mer än man tror. Den har betydelse bland annat om ett barn måste opereras eller om det blir svårt sjukt.

V

ISSTE DU ATT en bebis mun är ren från

bakterier? Men när bebisens första tand spricker ut börjar det redan hända.

– Det bildas en biofilm på tandens yta och biofilmen innehåller en riklig bakterietillväxt. Om den inte störs med tandborste och det kommer aggressiva bakterier från omgivningen in i munnen kan det vara svårt att bli av med dem, säger Heikki Alapulli.

Alapulli arbetar på Nya barnsjukhuset vid HUS som specialisttandläkare och ställföreträdande assisterande övertandläkare inom klinisk tandvård. All tand-

vård som utförs under anestesi på barn inom HUSområdet har centraliserats till Nya barnsjukhuset.

Alapulli säger att gällande vuxna har man börjat tala om sambandet mellan dålig bakterieflora i munnen, karies och tandköttsinflammation och låggradig infektion i hela kroppen, men han efterlyser samma diskussion gällande barn.

Man kan påverka bakteriefloran i munnen genom att regelbundet borsta tänderna och putsa tandmellanrummen.

– Tandvård är en daglig syssla. En tandläkare kan endast reparera skador.

På svenska • www.kummit.fi

47

PÅ SVENSKA

Tips för en god bastandvård för barn Borsta tänderna två gånger om dagen. Tänderna ska borstas rena två gånger om dagen med åldersenlig fluortandkräm. Ungdomar ska dessutom dagligen putsa sina tandmellanrum.

Borstar du eller rengör du? Det är på föräldrarnas ansvar att ta hand om barnets munhälsa. Ju yngre barnet är, desto större är föräldrarnas ansvar.

Ett barn under skolåldern kan redan borsta tänderna men inte rengöra dem så att tändernas ytor blir rena. En ren tand får inga hål. Barn ska uppmuntras till att borsta tänderna själv, men ansvaret för att se till att tänderna är rena kan ges över till barnet tidigast i högstadieåldern.

Heikki Alapulli, specialistläkare inom klinisk tandvård, vet att i synnerhet vid allvarliga sjukdomar har munhälsan hos barn stor betydelse. (Foto: Laura Koljonen)

En mun som har skötts dåligt som barn kan också inverka på många sjukdomar i vuxen ålder.

Enligt Alapulli vårdas tänderna under anestesi hos mer än tusen barn i HUS då munnen har fått bli i så dåligt skick.

Han vill ändå inte skuldbelägga föräldrarna, trots att barnens munvård är på deras ansvar.

– Jag vill inte bagatellisera att en del barns tänder är mycket svåra att sköta. Då borde familjerna erbjudas professionell hjälp för tandvården. Ett barn kan till exempel ha en ätstörning eller ett neurologiskt problem som inverkar på skötseln av munnen.

Alapulli påminner att det alltid går att korrigera situationen.

– Munsjukdomar anknyter till levnadssätt, vilka går att åtgärda. Men ju äldre barnet är, desto svårare är det att ändra på vanorna. ●

48

www.kummit.fi • På svenska

Använd xylitol som stöd. Man kan använda xylitolprodukter som stöd för en god tandvård. Sådana produkter är xylitolpastiller eller -tuggummi. Enligt undersökningar minskar regelbunden användning av xylitol (minst 5 g/dygn) att det uppstår hål i tänderna.

Minimera dåliga kolhydrater.

Matvanorna har en stor betydelse för tändernas kondition. En mångsidig kost och regelbundna mattider främjar tandhälsan. Andelen socker borde vara högst tio procent av dagens totala energiintag. Långt bearbetade kolhydrater – alltså dåliga kolhydrater – så som rent socker och stärkelsesirap är speciellt skadliga för tänderna. Ät endast på dagen. Ätandet ska ske på dagen. Beträffande små barn talar man om tidiga tecken på karies, dvs.

ECC (early childhood caries), som är en aggressiv form av karies. Det kan till exempel bero på att barnet har sömnsvårigheter. När barnet vaknar på natten erbjuds det till exempel saft, mjölk eller bröstmjölk, som lugnar barnet men förstör munhälsan.

Källa: Heikki Alapulli, specialisttandläkare och tf. assisterande övertandläkare, Nya barnsjukhuset vid HUS

I den här artikelserien bekantar vi oss med Barnklinikernas faddrar.

PÅ SVENSKA

”Det känns naturligt och bra att vara Fadder” MTV:s reporter och nyhetsankare Jaakko Loikkanen är färsk fadder.

Föreningen var bekant för honom sedan tidigare men ha överraskades av hur omfattande Faddrarnas arbete är.

Jag har varit med i faddrarnas verksamhet…

sedan julkonserten i fjol. Det var mitt första konkreta deltagande i Faddrarnas verksamhet.

I fjol och i år var jag med som programledare på JouluMielelle-konserten. I år var jag lite säkrare till mods då jag kände dem som var med. ganska bra. Det var en av de första välgörenhetsinstanser som jag visste om, och eftersom jag är född 1985 när ishockeyspelaren Teemu Selänne var ett stort namn hade jag fäst särskild uppmärksamhet vid Faddrarna. Ändå förvånades jag över allt det som Faddrarna faktiskt gör. Jag visste till exempel inte att Faddrarna har så många olika projekt på gång beträffande mentalvårdsarbete.

Jag kände till Faddrarna från tidigare…

att Faddrarnas evenemang där jag är programledare är så annorlunda än mitt eget dagsarbete som reporter och nyhetsankare. Dessutom har jag egna barn som är små, och således berörs jag av arbetet som Faddrarna gör på ett lite annat sätt än av mitt dagsarbete, trots att jag upplever att det också är betydelsefullt.

Det har varit speciellt roligt…

ledare för årets Jaakko Loikkanen var program ans med Marja mm tillsa sert -kon lelle JouluMie a) Pals i Tom : Hintikka. (Foto

Mitt mest oförglömliga minne är… kanske

från julkonserten i år där det fanns ett inslag om Veeas liv. Efter inslaget fick jag säga ’roligt Veea att du är här’. För mig var det den svåraste och den härligaste stunden. konkret att vad som helst kan hända vem som helst. Både på gott och ont. Ofta är det bara fråga om tur.

Min Fadder-resa har lärt mig…

Som Barnklinikernas Fadder vill jag påverka/

med mitt eget kunnande. Om det eller min person är till hjälp för de små patienterna ger jag naturligtvis av min tid och vill vara med. Det känns naturligt och bra att vara Fadder.

stödja/hjälpa…

På svenska • www.kummit.fi

49

TAPAHTUMAOPAS

Kummit KUMMIT-LEHTI:

Lastenklinikoiden Kummeilla on vuonna 2022 ohjelmassaan muun muassa seuraavia tapahtumia: Elokuu 2022: Kummit Golf Perinteikäs, hyvää tekevä Kummit Golf järjestetään elokuussa. Paikka ja päivämäärä tarkentuvat myöhemmin.

Syyskuu 2022 Kummit Live: Elämä Lapselle Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva, lapsipotilaiden tueksi järjestettävä Elämä Lapselle -konsertti järjestetään syksyllä. Konsertti esitetään MTV3:lla. Päivämäärä tarkentuu myöhemmin.

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi

Toimitus

Laura Koljonen Puh. 050 568 0790

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Lämmittäjänkatu 4 a, 00880 Helsinki

Tilaukset, peruutukset, ilmoitukset ja osoitteenmuutokset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Lämmittäjänkatu 4 a, 00880 Helsinki Puh. (09) 886 75 200 (ma - to klo 10 –15) tilaajapalvelu@kummit-lehti.fi ilmoitukset@kummit-lehti.fi

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Paperi

sisus NovaPress Gloss 80 g/m2, kansi LumiArt 150 g/m2

Painopaikka

Näiden tapahtumien lisäksi Kummien vuoden 2022 ohjelmasta enemmän vuoden ensimmäisessä, maaliskuussa ilmestyvässä Kummit-lehden numerossa ja tietysti jo aiemmin osoitteessa Kummit.fi.

Seuraa myös Kummien sometilejä Instagramissa ja Facebookissa. Saat ajankohtaista tietoa ja pääset seuraamaan kummivaikuttajien tempauksia ja piristystä pikkupotilaille ympäri Suomen.

Myös yritykset ja yhteisöt voivat mennä #kummitilaan

Lue lisää kummitila.fi 50

www.kummit.fi • Tapahtumaopas

YM

M

I

Kummien perinteinen joulukonsertti lähetetään tuttuun tapaan loppuvuodesta. Konsertti esitetään joulukeräyksineen MTV3:lla. Päivämäärä tarkentuu myöhemmin.

R

KK

Joulukuu 2022 Kummit Live: JouluMielelle

ISTÖME

ILJ

ÖMÄRK

E UOT OT

RAALI PAIN UT

R PÄ

HIILIN E

Kummien tapahtumia vuonna 2022

Päätoimittaja

T

Painotuotteet 4041-0619

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Länsikulma, Länsituuli 1 (2. krs), 02100 Espoo Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anu Rapeli Puh. 040 149 0032 anu@kummit.fi

Markkinointija viestintäjohtaja

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointisuunnittelija

Eleonora Schirmer Puh. (09) 6824 520 eleonora@kummit.fi

Kumppanuuspäällikkö

Nina Tuomenoksa Puh. 050 371 3327 nina@kummit.fi

Projektipäällikkö, alueet

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Verkostokoordinaattori

Kaisa Heinonsalmi Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi

Kummit verkossa

www.kummit.fi

Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus RA/2020/1559–4.12.2020 voimassa 1.1.2021– voimassa koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. Ålands landskapsregering, Datum: 2020-12-07, Dnr ÅLR 2020/9486

MAITOHAPPOBAKTEERIT LAPSILLE Tipat sekä purutabletit päivittäiseen käyttöön Osa lasten tuotteiden tuotosta lahjoitetaan Lastenklinikoiden Kummien toimintaan • Gefilus®-tuotteemme sisältävät maailman tutkituinta Lactobacillus rhamnosus (LGG®) maitohappobakteeria • Gefilus® on Euroopan vanhin probioottibrandi – markkinoilla jo 30 vuotta • Gefilus Tippa+D (6 tippaa/vrk) sisältää 5 miljardia Lactobacillus rhamnosus (LGG®) -maitohappobakteeria sekä 10 μg D3-vitamiinia.

• Mansikan- sekä päärynänmakuiset purutabletit (1 tbl/vrk) sisältävät 5 miljardia Lactobacillus GG® -maitohappobakteeria, 12 mg C-vitamiinia ja 10 μg D-vitamiinia.

• Valmisteita voidaan käyttää raskauden ja imetyksen aikana.

®

Gefilus on Valio Oy:n rekisteröimä tavaramerkki.

gefiluskapselit.fi