Olemmeko kaikki koukussa?

Kuka työhön, kuka lenkkeilyyn, kuka jalkapallon mahtiseuran fanittamiseen?

Riippuvuus-sanan kaiku on negatiivinen, ja se yhdistetään yleensä päihteisiin, vaikka samalla tavalla jumiin voi jäädä somepäivitysten räpläämiseen tai perjantaiseen avantouintipulahdukseen. Asenteellinen ajattelu on riippuvuuden yhteydessä yleistä ja silloin saatetaan jäädä ammattinimikkeiden taakse ja nähdään nuori mielenterveys- ja sosiaalisiin ongelmiin lokeroituna. Jos eri toimijat eivät tämän takia pysty yhteis- työhön, eivät myöskään lastensuojelun päihdeongelmat tule ratkaistuiksi.

Huumeongelmaa ei ole mikään yksittäinen teko tai edes suurempi kokonaisuus pystynyt kokonaan ratkaisemaan. Fakta lastensuojelussa on kuitenkin raaka - päihteet ovat keskellämme, halusimme sitä tai emme. Emme siis voi sulkea silmiä huumeongelmalta, mutta voimme tiedostaa, että asiaan liittyy monia mahdollisuuksia avaavia näkökulmia, vaikka yksittäisiä helppoja ratkaisuja ei olekaan.

Estetään ongelmien kasautumista

Aloitimme kesäkuussa 2022 lastensuojelun päihdehoidon tulevaisuuden tarkastelun ja toimenpiteiden valmistelun meillä Familarissa. Tavoitteena oli heti alussa selvittää päihdehoidon haasteita ja ongelmia lastensuojelussa ja miettiä toimenpiteitä sisäisten hoitopolkujen selkiyttämiseksi sekä laadun kehittämiseksi. Toimintamme tarkoituksena on ollut löytää keskeiset palveluiden kehittämistarpeet sekä toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi.

Päihdehaitat kasautuvat usein muiden mielenterveys- ja sosiaalisten ongelmien kanssa samoille henkilöille, mikä puolestaan johtaa suurempaan palvelujen tarpeeseen ja hoidon kustannuksiin. Päihdeongelmat tulisikin tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja joustava pääsy asianmukaisiin päihdepalveluihin esim. Familarin sisällä tulisi varmistaa nuorten toipumisen tueksi.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa me pääsemme tarttumaan päihdehaittoihin, sitä vähemmän haitoista muodostuu ongelmia, joihin joudutaan käyttämään raskaita ja kalliita erikoishoidon palveluita sekä toistuvaa pompottelua lastensuojelun sisällä. Näin myös inhimillinen kärsimys pienenee.

Tärkeintä ammatillinen yhteistyö sekä yhteisöllisyys

Tällä hetkellä koemme törmäävämme usein päihdepalvelujen pirstaleisuuteen sekä vahingollisiin asenteisiin. Päihdetyön tekeminen ja ammattilaisena toimiminen on kuten toipuminenkin – jatkuvaa työskentelyä oman ihmisyytensä kanssa. Toistuvasti arvot ja asenteet ovat tarkastelun alla, ja niiden parissa joutuu päivittäin olemaan kärsivällinen. Nuorten päihdehoidossa on asenteiden osalta havaittavissa hyvin paljon samanlaisia elementtejä. Omien asenteiden tunnistaminen voi olla haastavaa ja perimmäisten kysymysten äärelle pääseminen hankalaa – kyse on kuitenkin vain tunteista ja niiden kanssa sitkeästä työskentelystä. Helposti

FAKTALAATIKKO kuitenkin aikuisina vajoamme samanlaisiin sudenkuoppiin. Etsimme syyllisiä ja ulkoistamme omaa vastuutamme, kun tärkeintä olisi ammatillinen yhteistyö sekä nuoria ympäröivä yhteisöllisyys, joka kutsuisi toipumaan.

Familarin päihdeyksiköiden kokonaisuus muodostuu kuudesta eri toimintayksiköstä: Lapualla Nummela, Janakkalassa Etappi, Kuopiossa Pysäkki ja Kouvolan alueella toimintayksiköt Savisto, Raussila ja Anjala.

Muutosvoima lähtee meistä aikuisista

Ryhmämme on omalta osaltaan ollut alusta asti valmis sitoutumaan näiden haasteiden edellyttämään muutostyöhön. Onkin ollut hienoa huomata, minkälainen muutoksen voima tämän kokoi- sessa organisaatiossa asuu ja kuinka paljon meillä on tietotaitoa toisillemme ammennettavaksi. Koen, että olemme jo omanlainen yhteisömme päihdetyön kentällä.

Olemme rakentaneet tähän mennessä yhteisen palvelukuvauksen, joka on yksilöity toimintayksiköiden toimintaprofiilin mukaisesti. Tarkoituksena on pystyä tarjoamaan hyvinvointialueille kulloisenkin nuoren sen hetkiseen tilanteeseen parhaiten sopiva ratkaisu sekä kuntoutussuunnitelma. Keskiössä on vahva kokemus ihmissuhteesta, jossa lastensuojelullisen päihdetyömme tarkoituksena on ennemminkin mukaantulo, kuin väliintulo ammatillisena interventiona.

Työtämme on tarkoitus jatkaa yksilötyön ja verkostotyön sisältöjen profiloinnilla erityisesti päihdetyötä ja toipumisen kuntoutusprosessia ajatellen. Käytännössä haluamme vahvistaa kokemusta ihmissuhteesta.

Jotta aloittamamme kehitystyö jatkuu rohkeana ja moniäänisenä, me haluamme tarjota tällä kirjoituksella yhden uuden paikan sille.