Perhehoidon asemaa on vahvistettava PERHEHOITOA TEHDÄÄN YHTEISTYÖSSÄ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA

Familarin kehitystiimin haastatteluun vastasivat sijaisperhekoordinaattori, perhepsykoterapeutti Titta Pohjantähti, koulutuspäällikkö

Milla Höykinpuro sekä kehityspäällikkö Arttu

Lehti

1. Mikä on perhehoidon asema sijais-

Titta: Perhehoidossa lapsella on mahdollisuus saada hoivaa ja huolenpitoa sekä uusia turvallisia, pysyviä ja merkityksellisiä ihmissuhteita. Perhehoito on aina ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto. Esimerkiksi laitoshoitoa järjestetään vain, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti perhehoidossa tai muualla. Perhehoidon soveltuvuutta arvioitaessa tulee aina huomioida lapsi yksilöllisesti.

Arttu: Kaikki lapset eivät sovellu perhehoitoon. Rajoittamistoimenpiteet ovat vain osin mahdollisia perhehoidossa, minkä vuoksi kaikkia lapsia ei voida sijoittaa perhehoitoon. Esimerkiksi vakava päihdeongelma, vahva itsetuhoisuus tai syntymävanhemman vastustus voivat olla perhehoitoon sijoittamisen esteenä. Tunnetasolla vanhemman voi olla joskus vaikea asettua ikään kuin kilpailevaan asemaan perhehoitajan kanssa. Toisaalta perhehoidossa syntymävanhemmalla on mahdollisuus muodostaa hyvinkin toimiva jaettu vanhemmuus perhehoitajan kanssa.

Sekä Arttu että Titta ovat toimineet aikaisemmin myös lastensuojelun laitoshoidossa. Molemmat kokevat, että laitoshoidossa on mahdollista tarjota hyviä vuorovaikutussuhteita ja korvaavia koke muksia, mutta perhehoidon vahvuutena on kiintymyssuhteiden korjaamisen mahdol lisuus aikuisen kanssa, joka on jatkuvasti arjessa läsnä.

Milla: Perhehoidossa rakennetaan elämän tärkeimpiä ihmissuhteita ja mahdolliste taan korjaavien ja korvaavien kokemusten muodostuminen. Vakavasti haavoitettujen lasten auttaminen edellyttää, että perhehoi tajalla on tukenaan kokeneet, kouluttau tuneet ja myötätuntoiset työntekijät, jotka tukevat perhehoitajia tunteiden käsittelys sä. Suhteiden muodostaminen vaatii aikaa.

Titta: Lapsille soveltuvista sijaisperheistä on valtakunnallisesti jatkuva pula. Yhteistyöllä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kesken varmistetaan, että perheitä on riittävästi saatavilla ja jokaiselle lapselle löydetään juuri hänen tarpeitaan vastaava perhe.

Perhehoidon laatu kehittyy, kun kentällä toimii useampi ammatillisesti vahva toimija, joista jokainen edistää ja monipuolistaa perhehoidon palvelusisältöä. Yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen tuottama vahvasti tuettu perhehoito on kustannustehokasta ja se täydentää hyvinvointialueiden omaa palvelutuotantoa.

Milla: Familarin perhehoitajat käyvät Famile-valmennuksen. Famile-valmennus ei ole ainoastaan ennakkovalmennus, vaan jatkuu koko perhehoitajana toimimisen ajan. Sijoituksen aikana Familarin tarjoama tukityöskentely on perhekohtaisesti räätälöityä, ennaltaehkäisevää ja tiivistä, mikä turvaa perheen jaksamisen ja lapsen sijoituksen pysyvyyden haastavammassakin tilanteessa. Familarin perheille järjestetään lisäksi työnohjausta, virkistystoimintaa ja vertaistukitoimintaa. Familarin laaja asiantuntijatiimi pystyy tarjoamaan perhehoitajille tukea ja tietoa laajasti lastensuojelun eri ilmiöistä.

4. Miten roolit on jaettu yhteistyötahojen kesken?

Arttu: Sijoittavan hyvinvointialueen tehtävänä on edelleen valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu perhehoitolain ja lapsen erityisten tarpeiden mukaisesti. Familarin työntekijät toimivat lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän yhteistyökumppanina tuoden työskentelyyn mukaan perhehoidon erityistä asiantuntijuutta ja aikaresursseja.

5. Miten näette perhehoidon tulevaisuuden palveluntuottajan asemassa?

Titta: Pidämme erittäin tärkeänä keskustelua perhehoidosta, sen asemasta ja sen vaikuttavuudesta. Koemme olevamme tärkeässä roolissa muiden palveluntuottajien kanssa täydentämässä hyvinvointialueiden palveluita. Kaikkia meitä tarvitaan nostamaan perhehoidon merkitystä korkeammalle. Yhteistyössä on voimaa!