Veikkarista eduskuntaan - lapset ja nuoret kulkevat mukanani

Toisen tien.

Kaarinalainen Sofia Virta (vihr.) hyppäsi kylmiltään politiikkaan kunnallisvaaleissa vuonna 2017. Hän oli kyllästynyt. Kyllästynyt lastensuojelun resurssipulaan ja siihen miten vakaviksi lasten, nuorten ja perheiden ongelmat pääsevät, ennen kuin niihin sai apua. Virta oli myös kyllästynyt siihen, miten paljon peruuttamatonta vahinkoa annetaan tapahtua. Näihin asioihin hän halusi vaikuttaa.

Sama huoli ajaa kuntapolitiikasta eduskuntaan suurella äänimäärällä jo toiselle kaudelle äänestettyä Virtaa eteenpäin edelleen.

– Yhdenkään pienen mieli ei tule särkyä, hän toteaa painokkaasti.

Virran tausta on kasvatustyössä lasten ja perheiden parissa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri, opettaja, terapeutti ja uusperheneuvoja. Hän on työskennellyt aiemmalla urallaan muun muassa Familarin lastensuojeluyksikössä Veikkarissa Paimiossa, ja kiertänyt kansanedustajana kymmeniä lastensuojeluyksiköitä Varsinais-Suomessa. Päättäjänä hän ajaa eteenpäin isoa tavoitetta.

– Lasten lapsuus tapahtuu aikuisten arjessa. Meidän päätöksenteon ytimessä toimivien on osaltamme tärkeää turvata sitä, millaisen lapsuuden tässä yhteiskunnassa voi kokea – ihan jo sieltä vanhempien odotusajasta ja vauva-arjesta alkaen. Tällä hetkellä esimerkiksi aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat heijastuvat lasten arkeen vahvasti, ja meidän on varmistettava, että jokainen vanhempi saa tarvitsemansa avun ja tuen, tiivistää Virta.

Lastensuojelussa näkyy toisaalta toivo –toisaalta resurssipula ja palveluiden puute.

Suomalaisen lastensuojelun tilannetta Virta kuvailee kahden näkökulman kautta. Lastensuojelun parissa työskentelevillä on valtavasti osaamista, ja he tekevät joka päivä tärkeää työtä, joka tuo toivoa. Tämä puoli on ollut myös kansanedustajalle henkireikä hänen kiertäessään lastensuojeluyksiköissä.

– Yksiköissä tehdään upeaa työtä ja moni lapsi ja nuori saa sieltä elämäänsä hienot puitteet. Yksiköissä on valtavasti hyviä toimintatapoja. Toivon, etteivät lapset ja nuoret lue lastensuojelusta kirjoitettuja lehtijuttuja. Ne otsikot eivät kuvaa sitä, millaista arki yksiköissä on.

Toisaalta kansanedustaja Virta näkee alan haasteet ja arvostuksen puutteen.

– Olen tosi huolissani henkilöstön saatavuudesta. Meillä ei ole riittävästi yksiköitä ja ammattilaisia. Sijoitettuja lapsia ja nuoria siirrellään yksiköistä toiseen, ja kaikki ymmärtävät, ettei tämä tee hyvää ihmissuhteille ja arjen vakaudelle. Meillä ei ole myöskään tarpeeksi resursseja ja työntekijöitä sosiaalityön puolella, joten suuri pullonkaula on myös siellä.

Kokonaisuus ratkaisee

Virta haastaa myös sitä, onko meillä kokonaisuudessa oikea ymmärrys lastensuojelun toiminnasta.

– Lastensuojelu ei ole ”hokkuspokkuspaikka”, jossa korjataan lapset saman tien. Ympärillä täytyy olla myös muut toimivat yhteiskunnan palvelut. Esimerkiksi psykiatriset palvelut, neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten tuki, vahvaa perhetyötä perheeseen, josta lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle sekä väkivallan ehkäisyyn liittyviä palveluja. Tilanne ei voi mennä niin, että koska lapsi, nuori tai perhe ei saa muuta apua, joudutaan turvautumaan sijoitukseen kodin ulkopuolelle. Sen pitäisi olla viimeinen keino.

– Tarvitaan myös ymmärrystä lastensuojelun vaikuttavuuden mittaamisesta. Sen sijaan, että mitataan huoneiden tai kotiutuvien lasten määriä, on mitattava yksiköissä tehtävän tärkeän lastensuojelutyön sekä muiden toimenpiteidemme vaikuttavuutta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa apua pystytään tarjoamaan, sitä tehokkaampaa se on koko kansantalouden kannalta.

Teidät on kuultu

Lastensuojelussa työtä tekeville Virralla on tärkeä viesti.

– Haluan kiittää teitä lämpimästi työstänne. Itsekin alalla työskennelleenä tiedän, että kiitosta ei ulkopuolelta aina kuulu. Taistelen itse turvallisen lapsuuden puolesta eduskunnassa ja toivon, että moni teistä voi tuntea meidän olevan samalla puolella. Teidän viestinne on kuultu.

– Usein vaikealla hetkellä isojen neuvottelupöytien ääressä palautan mieleen jonkun lapsen tai nuoren, jonka olen kohdannut aiemmin, ja ajattelen: Hänen asiaansa olen tässä ajamassa, Virta kiteyttää.

Kirjoittaja:

Laura Martinsuo, Viestintäjohtaja

Kuvat:

Katri Haavisto Photography