FAMILAR RAUSSILAN YKSIKÖSSÄ päihdetyön negatiiviselle stigmalle ei anneta valtaa

Raussilan toimintayksikön kulttuuri on rakentunut positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen pohjalle.

Päihdetyö nuorten kanssa on yhä usein ristiriitainen ja stigmaattinen aihe. Päihteiden käyttöön ja päihdenuoriin suhtaudutaan negatiivisesti, ja vaikka stigma tunnistettaisiin ammattilaisten keskuudessa, värittävät kielteiset tunteet helposti ajatusmaailmaa.

Familar Raussilan toimintayksikössä on rakennettu päihdetyön kulttuuria hyvinvointitaitoihin keskittyvän toipumiskeskeisen lähestymistavan kautta.

Raussilassa päihdetyötä on kehitetty hyvän kautta

– Meillä pitää olla usko sisäiseen hyvyyteen jokaisen nuoren kohdalla. He ovat kaikki aivan tavallisia, mahtavia nuoria, kuvailee yksikönjohtaja Nina Eronen

Raussilan toimintayksiköstä. Positiivisen pedagogiikan oppeja on rantautettu Raussilaan Viivi Pentikäisen avulla. Hän on työskennellyt koko aikuisikänsä valmennus- ja koulutusalalla hyvinvointiaiheiden ja positiivisen psykologian parissa. – Olemme kouluttaneet myös Familarin esihenkilöitä erityisesti hyvinvointia vahvistavan ohjaamisen ja vaikuttavan opettamisen taidoissa. Käytännössä opettamiemme työkalujen avulla ammattilaiset ja ohjaajat saavat yhteyden nuoriin, ja sen jälkeen voidaan yhdessä opetella tunne-, itsesäätely- ja kommunikaatiotaitoja. Yleensä lapsi oppii nämä taidot vanhemmiltaan, mutta jos tässä ei ole onnistuttu, on tärkeää, että sosiaalipalveluiden ammattilaisilla on työkaluja tilanteeseen, kertoo Pentikäinen.

– Raussilan päihdetyöhön on istutettu hyvän huomaamisen asenne. Luotetaan siihen, että hyvää vahvistamalla asiat paranevat - vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa, Pentikäinen täydentää.

Nuorelle on korjaava ja eheyttävä kokemus päästä ohjaavan kasvatuksellisen työn pariin. Nuori saattaa kokea, että hän kohtaa ensimmäisen aikuisen, joka antaa turvallisuutta, tukea ja ohjausta.

Ammattilaisten oma kasvu olennaista

Positiivinen johtaminen ja yhteisöllisyys ovat arjessa käytössä Raussilan päihdekuntoutustyössä. Oppien käyttöönotto on vaatinut niin ammatillista kuin myös omaa henkistä kasvua lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä.

– Psykososiaalinen kuorma on lastensuojelun päihdetyössä valtava, ja joskus kuormaa on itse vaikea tunnistaa. Lähtökohta työllemme nuorten parissa on, että me ohjaajat itse voimme hyvin. Vasta sen kokemuksen kautta voimme ohjata nuoriamme voimaan hyvin, kuvailee Eronen.

Ammattilaisen on tärkeä ymmärtää, miten pienistä asioista vuorovaikutustyyleissä on kyse. Päihteillä oireilu on tunne-elämän sairaus, ja usein juurisyyt ja ongelmat ovat syvällä.

– Sillä on iso merkitys, että aikuiset lähtevät korjaamaan näitä taitoja, ja pystyvät stoppaamaan usein ylisukupolviset kierteet. Tunne-elämän sairauksia ja kohtaamattomuuden haasteita on meillä yhteiskunnassa paljon. Taidot eri tilanteisiin on harjoiteltava yhdessä, täydentää Viivi Pentikäinen.

Yhdessä nuorten kanssa tulevaisuutta varten

Päihdetyö nuorten kanssa tarkoittaa

Raussilassa ruohonjuuritason asioita:

Nuorten ja päivätoiminnan Iiron ja Helin kanssa yhdessä luodut arvot ovat päivätoiminnan monitoimitilassa.

Fakta: arjen taitojen, toisen kohtaamisen ja haasteiden taklaamisen opettelua. Päiväohjelmassa toipumiskeskeinen kulttuuri näkyy esimerkiksi elämänhallintaryhmissä, päivätoimintaan linkittyvissä tehtävissä, omien vahvuuksien tunnistamisissa ja kiitollisuuteen pysähtymisissä uuden päivän alkaessa.

Raussila on kahden seitsenpaikkaisen asuinyksikön lastensuojelun erityisyksikkö Raussilan kylässä Kouvolassa. Asuinyksiköissä Pysäkillä ja Etapilla on erikoistuttu hoitamaan riippuvuuksilla oirehtivia miepä-nuoria. Oireet näyttäytyvät Raussilan nuorilla usein holtittomana päihteiden käyttönä, epävakaana käytöksenä ja tunteiden säätelyn vaikeuksina. Arki vaatii paljon asioiden sanoittamista ja perustelua.

Valmistujaispäivänä positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen opettajakoulutuksesta: kouluttaja Viivi Pentikäinen ja Nina Eronen.

Myös päihteidenkäytön vaaroista puhutaan ihan suoraan faktoilla ja sanoitetaan, miltä tulevaisuus voi näyttää, jos nuori jatkaa haitallista käyttöä. Oleellista on, että hyvä rakentuu myös yhteisiin kokemuksiin.

– Yhteisöllisyys on ollut meillä alusta asti käänteentekevä juttu. Opettelemme kohtaamaan toisiamme sekä vaikeitakin tunteita. Yritämme löytää niihin ratkaisut ja ulospääsyt. Hyvinvointitaitojen tehtäväkirja on meillä päivätoimintatiimin arjessa aktiivisessa käytössä. Teemme tehtäviä yhdessä nuorten ja meidän aikuisten kanssa sekä puhumme onnistumisista ja ajattelun taidoista. Pikkuhiljaa harjaannumme asioihin yhdessä. Kyse ei ole vain tästä vahtivuorosta, vaan nyt on kyse nuorten tulevaisuudesta, summaa Eronen.