3|2022
Toimituskunta Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Kaija Sopenlehto Päivi KirsiNiinaVehanenWahlroosKiipeli Ilmoitushinnat www. Lehdenbioanalyytikkoliitto.fiilmestyminen2022 (aineistopäivä) Nro 4 ilmestyy 9.12. (11.11.) BIOANALYYTIKOIDENVALTAKUNNALLINENHELSINKIOPINTOPÄIVÄ, HELSINKI Lisätietoa koulutuksista www.bioanalyytikkoliitto.fi.
KANNEN KUVA: HGIN DIAKONISSALAITOKSEN MUSEO / CARITA SAVIARO Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf www.bioanalyytikkoliitto.fi Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI Yhteystiedot PL 110, 00060 järjestösihteeri:p.toimisto@bioanalyytikkoliitto.fiTEHY0503026504KaijaSopenlehto Puheenjohtaja Jenni Painopaikka:p.jenni.kalliomaki@bioanalyytikkoliitto.fiKalliomäki0442370028SuomenUusiokuoriOy, Somero Painos 2620 kpl, ISSN 1239-8985 Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto Jenni p.jenni.niiranen@bioanalyytikkoliitto.fiNiiranen0503247646
SYKSYNLABORATORIOLÄÄKETIEDE2022 JA NÄYTTELY, IFBLS-KONGRESSI,HELSINKI KOREA EPBS-KONGRESSI,
WEBINAAREJA
Terveisin Jenni K.
Bioanalyytikko 3|2022 3
ordnar gott om utbild ningar under hösten. Intressanta avgiftsfria webina rier är på kommande. Vi ses väl även i Helsingors i LabLT-evenemanget i oktober och på Riksomfattande Bioanalytikers Studiedag i november. En riktigt trevlig höst år er alla!
Min dators hårdskiva meddelade att den är nästan full, så när hösten närmar sig är det lämpligt att ut föra städning på filer. Under städningen hittade jag Petri Lampinens Työelämä muuttuu, entä koulutus? – artikel från 2014. Även om artikeln är från åtta år tillbaka är titeln fortfarande relevant. Artikeln hand lade huvudsakligen hur digitalisering och teknologins snabba utveckling kommer att ändra arbetslivet och sättet vi arbetar. För en längre tid har jag noterat hur digitalisering och teknologisk utveckling har ändrat kliniska labo ratorier. Arbetet har förändrats speciellt inom analys, även om påverkningarna har omfattat provtagningen. Digitaliseringen och teknologiska uteveklingen möjlig gör nya Enligttillvägagångsätt.minåsiktmotsvarar bioanalytiker yrkeshög skoleutbildningens examen dagens arbetslivets krav. Corona har bidragit till att teknologiska framsteg och digitaliseringens möjligheter har utnyttjats inom utbild ningen på många sätt. Däremot kan brister finnas inom fort- och vidareutbildningen. De motsvarar inte helt de krav som ställs för dem som redan är i arbetslivet. Vår bransch behöver mer fort- och vidareutbildning som stöder bioanalytikers professionella utveckling. Bioanalytikerförbundet är med i Utbildningsstyrel sens Prognostiseringsforumets (PFK) expertnätverk, genom vilken vi strävar att påverka framtidens kun skapskrav. I Utbildnings och kulturministeriet pågår projektet för utveckling av högskoleutbildning inom social- och hälsovårdsbranschen (SOTEKO). Tillsam mans med samarbetspartner gör vi gemensamt påver kansarbete, så att bioanalytikers utbildningskrav blir noterat inom Bioanalytikerförbundetprojektet.
Tietokoneeni kovalevy ilmoitti olevansa lähes täynnä, jo ten näin syksyn saapuessa oli hyvä hetki suorittaa tie dostojen siivous. Löysin koneeltani Petri Lampisen Työ elämä muuttuu, entä koulutus? -artikkelin vuodelta 2014. Vaikka artikkeli on kahdeksan vuoden takaa, on otsikon kysymys yhä relevantti. Artikkeli käsitteli pääasiassa sitä, kuinka digitalisaatio ja teknologian nopea kehitys muut tavat työelämää sekä työn tekemistä. Jo pidemmän aikaa olen huomannut digitalisaation ja teknologisen kehityksen muuttaneen kliinisiä labora torioita. Työn tekeminen on muuttunut varsinkin analy tiikkapuolella, vaikka vaikutukset ovat ulottuneet myös näytteenottoon. Digitalisaatio ja teknologian kehitys myös mahdollistavat uusia toimintatapoja. Mielestäni bioanalyytikon ammattikorkeakoulutut kinnon suorittaneiden koulutus vastaa hyvin työelämän tarpeita tänä päivänä. Koronan myötä opetuksessa on tehty digiloikka ja digitalisaation mahdollisuuksia on hyödynnetty opetuksessa monella tapaa. Sen sijaan puut teita on havaittavissa sekä täydennyskoulutuksessa että jatkokoulutuksissa. Ne eivät täysin vastaa niihin tarpei siin, joita jo työelämässä olevilla työntekijöillä on. Mei dän alamme tarvitsee lisää täydennys- ja jatkokoulutusta, jotka tukevat bioanalyytikoiden ammatillista kehitty mistä.Bioanalyytikkoliitto on mukana Opetushallituk sen Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) asiantun tijaverkostossa, jonka kautta pyrimme vaikuttamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Opetus- ja kulttuurimi nisteriöllä on käynnissä Sosiaali- ja terveysalan korkea koulutuksen kehittäminen -hanke (SOTEKO). Yhteistyö kumppanien kanssa teemme yhteistä vaikutustyötä, jotta bioanalyytikoiden koulutustarpeet tulevat huomioitua tä män hankkeen Bioanalyytikkoliittomyötä. järjestää jäsenilleen syksyn aikana runsaasti koulutusta. Mielenkiintoisia maksuttomia webi naareja on tiedossa. Tavataanhan myös Helsingissä loka kuussa LabLT-tapahtumassa ja marraskuussa Valtakun nallisen Bioanalyytikoiden Opintopäivän merkeissä!
03 Pääkirjoitus Jenni puheenjohtajaBioanalyytikkoliitonKalliomäki 06 Työelämän muutokset haastavat koulutustabioanalyytikkouudistumaan Riitta Lumme 11 Kliinisen neurofysiologian osastolla työskentelevien hoitajien osaaminenEEG-rekisteröinti Linnavuori, Leino-Kilpi ja Stolt 18 Virtuaaliympäristöt osana työelämän ja koulutuksen yhteistyötä Sarlomo, Mähönen ja Halimaa 21 koulussaTurunOpetusbioanalyytikkonaAmmattikorkea Liisi Saarelainen 26 vaihdossaBioanalyytikko-opiskelijaAlaskassa Katri Kangastalo 30 NML-tapaaminen Oslossa 13.–14.6.2022 Jenni Kalliomäki 33 Lyhyet Ajankohtaista asiaa 24 Tutkimushoitaja-koulutuskokemuksia koulutuksesta ja tutkimushoitajan työstä Mervi Nissinen
OPINTOPÄIVÄN19.11.2022BIOANALYYTIKOIDENVALTAKUNNALLINENOPINTOPÄIVÄklo8.30–16.30|ScandicPasila,HelsinkiOHJELMA 8.30–9.30 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyyn tutustuminen 9.30-9.40 Opintopäivän avaus ja Uudenmaan bioanalyytikoiden terveiset Sina Nordman pj., Uudenmaan Bioanalyytikot ry 9.40–10.00 Näytteilleasettajien esittäytyminen 10.00-10.45 Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot ja RhD suojaus Milka-Maaria Juntunen, bioanalyytikko, TtK, maisteriopiskelija 10.45–11.30 Tulevaisuuden laboratorio Lasse Lehtonen, diagnostiikkajohtaja, HUS Diagnostiikkakeskus 11.30–12.00 Asiakaspalvelua bioanalyytikoille - avaimet ylivertaiseen asiakaskokemukseen laboratoriotyössä, Taneli Lohilahti, bioanalyytikko 12.00–13.15 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.15–14.00 Bioanalyytikoiden urapolkumallit, Sari Intala, henkilöstöjohtaja, Fimlab 14.00–14.45 Pelkopotilaan kohtaaminen näytteenotossa, Laura Härmä, bioanalyytikko 14.15–14.45 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 14.45–15.30 Suolistosyöpien seulonnan käynnistäminen Suomessa luennoitsija tarkentuu, Syöpäsäätiö 15.30–16.15 Bioanalyytikon työhyvinvointi Anna-Helena Saariaho, FT, hyvinvointivalmentaja, aivotutkija ja mentaaliprosessien asiantuntija 16.15–16.30 Lopetus ja päätössanat, pj. Sina Nordman OSALLISTUMISHINNAT Läsnä Scandic Pasilassa: varsinaiset jäsenet 90 €, perustutkintoa opiskelevat opiskelijajäsenet ja eläkejäsenet 40 €. Etänä varsinaisetTeamsilla:jäsenet 45 €, perustutkintoa opiskelevat opiskelijajäsenet ja eläkejäsenet 20 €. Ilmoittaudu viimeistään 2.11. Lisätietoa ja ilmoittautuminen www.bioanalyytikkoliitto.fi. TERVETULOA!
Sosiaali- ja terveysministeriö päätti viime vuoden lo pulla poikkihallinnollisesta ohjelmasta, jolla haetaan keinoja työvoiman saatavuuteen. SOTEKO -hanke on osa tuota ohjelmaan ja siinä tarkastellaan alan koulu tusrakenteita ja tavoite on kehittää koulutusjärjestelmää vastaamaan tulevaisuuden työtehtäviä ja osaamista. Ensi vuoden alussa sosiaali- ja terveyspalvelut siir tyvät 21 hyvinvointialueelle. Se tuo mukaan muutoksia palveluihin ja henkilöstölle. Erilaisten teknologisten rat kaisujen kuten digitalisaation, automaation, robotiikan ja tekoälyn on arvioitu muuttavan henkilöstön tehtäviä ja toisaalta luovan uudenlaisia osaamistarpeita ja am matteja. Artikkelissa tarkastellaan ajankohtaisia koulu tukseen liittyviä kehittämishaasteita. Monimuotoista koulutusta AMK-tutkinto on 30-vuotias. Erilaisia sosiaali- ja ter veysalan tutkinto-ohjelman tutkintonimikkeitä on tällä hetkellä 19, joista bioanalyytikkoja koulutetaan vii
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuusongelmat ovat näkyvästi esillä julkisuudessa. Bioanalyytikkopula on jatkunut vuosikausia ja siksi ammattikorkeakoulut ovat lisänneet aloituspaikkoja ja hakeneet myös muita ratkaisuja, jotka voisivat osaltaan helpottaa työvoimapulaa. dessä suomenkielisessä ja yhdessä ruotsinkielisessä am mattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulut tarjoavat bioanalyytikoille monimuotokoulutuksia tai ns. satelliit tikoulutuksia päiväopetuksen rinnalla eri puolilla Suo mea. Ne ovat myös vetovoimaltaan suositumpia kuin perinteinen päiväopiskelu. Ammattikorkeakouluilla on keskenään hieman erilaisia monimuotokoulutus ten toteutustapoja, mutta pääsääntöisesti tietopuoli nen opetus tapahtuu digitaalisesti ja työelämäharjoittelu tehdään lähellä opiskelijan kotipaikkakuntaa. Bioana lyytikkojen koulutus sisältää lisäksi käytännön harjoit telua korkeakoulujen oppimisympäristöissä, joita ei ainakaan vielä toistaiseksi ole mahdollista korvata pel kästään digitaalisin ratkaisuin, vaikka erilaisia virtuaa liympäristöjä hyödynnetään jo opetustilanteisiin val mistautumisessa. Oppimisympäristöt monipuolistuvat kuitenkin nopeasti ja tulevaisuudessa esimerkiksi virtu aalitodellisuuden sovellukset muuttavat opetuskäytän töjä.
TYÖELÄMÄN
6 Bioanalyytikko 3|2022
BIOANALYYTIKKOKOULUTUSTAHAASTAVATMUUTOKSETUUDISTUMAAN
TEKSTI Riitta Lumme
2022 tekemän kyselyn (n=868) mu kaan ylemmän tutkinnon suorittaneista sosiaali- ja ter veysalan ammattilaisista kahdella kolmasosalla työ kuva muuttui YAMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen. Bioanalyytikoista vastaajia oli noin 5 %. Kaikista ky selyyn vastanneista puolet oli suorittanut sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-tutkin non. Uralla eteneminen ja osaamisen kehittäminen oli vat tärkeimmät syyt jatko-opiskeluun. Vastaajat toivat esille YAMK-tutkintojen heikkoa tunnettavuutta ja sitä, että osa työnantajista arvostaa enemmän tiedekorkea koulussa suoritettua maisterin tutkintoa.
Bioanalyytikko 3|2022 7
Koronapandemia vauhditti opetuksen digitaalisia ratkaisuja ja paluuta pelkästään kampuksilla tapah tuvaan opetukseen tuskin jatkossaan nähdään. Tou kokuussa 2022 järjestelyillä vuotuisilla AMK-päivillä pohdittiin, miten jatkossa opiskellaan. Palataanko koro nan jälkeen takaisin korkeakoulukampuksille, opiskel laanko hybridimallilla vai kokonaan verkossa? Hybridija verkko-opiskeluvaihtoehdot ovat yleisesti käytössä. Kaikki Suomen korkeakoulut ovat mukana Digivisio 2030 -hankkeessa, jossa kehitetään palvelujärjestelmää. Tavoite on, että oppija voisi joustavasti suorittaa opin toja korkeakoulurajojen yli. Suomi hakee joustavan ja oppijakeskeisen mallimaan statusta vuoteen 2030 men nessä.Opetuksen digitaalisuuteen liitetään ajasta ja pai kasta riippumattomuus ja entistä useammin myös kan sainvälisyys. Verkko- ja luokkaoppimisen rajat ovat hämärtyneet. Keskeistä erilaisia opetuksellisia ratkai suja pohdittaessa on teknologian lisäksi pedagoginen ja sisällöllinen näkökulma eli se, miten ja minkälaista teknologiaa ja opetusmenetelmiä sisältöjen opiskelussa käytetään niin, että saavutetaan halutut oppimistulok set. Opettajan läsnäolo, opiskelijoiden keskinäinen sekä opettajien ja opiskelijoiden välillä tapahtuva vuorovai kutus sekä verkkotyöskentelyn ja lähiopetuksen yhdis telmät ovat oppimistulosten kannalta määräävämpiä tekijöitä kuin se, mitä oppimismuotoa käytetään. Kään teinen oppiminen on tullut suosituksi tavaksi yhdistää verkossa ja luokassa tapahtuvaa oppimista. Se lisää oppijoiden itseohjautuvuutta, kun he ensin perehtyvät verkkoalustalla aineistoihin ja työskentelevät sen jäl keen yhteisöllisesti. Tiedon jakaminen ei vaadi yhteistä luokkatilaa, vaan oppijat voivat opiskella esimerkiksi teoriatietoja ajasta ja paikasta riippumatta opettajan osoittamista aineistoista. Ylemmät korkeakoulututkinnot YAMK-tutkinto täyttää 20 vuotta. Erilaisia YAMK-tut kinto-ohjelmia on useita kymmeniä erilaisia ja tut kinnon suorittaneita jo noin 30 000 tuhatta. Vuo sina 2016-2020 YAMKtutkinnon on suorittanut 153 bioanalyytikkoa. Ammattikorkeakoulujen verkosto jat kaa kuluvana syksynä bioanalytiikan YAMK-opintojen toteuttamista. Yhteisesti järjestettävien opintojen laa juus on 20 op, muut opinnot 90 op:n laajuisesta tut kinnosta opiskelijat suorittavat omaan ammattikorkea kouluunsa.Tehynkeväällä
Oman tieteenalaohjelman saamiseksi takaisin on tehty lukuisia aloitteita ja käyty neuvotteluja sekä Hel singin että Turun yliopiston edustajien kanssa. Tämä työ jatkuu edelleen, koska työelämässä on tunnistettu tarve sekä YAMK-tutkinnon että tiedekorkeakoulutut kinnon suorittaneille ammattilaisille. Esimerkiksi kun ta-alan osastonhoitajista eläköityy vuoteen 2029 men nessä 49 Myönteinen%. uutinen on se, että Helsingin yliopisto aloittaa terveystieteiden maisterikoulutuksen syksyllä 2023. Koulutus ei ainakaan vielä alkuvaiheessa vastaa bioanalyytikoiden oman tieteenalakoulutuksen tarpei siin, mutta voi kehittyessään tarjota mahdollisuuden alakohtaisiin sisältöihin tai tutkintoon.
Oman edustajienettäneuvottelujalukuisiasaamiseksitieteenalaohjelmantakaisinontehtyaloitteitajakäytysekäHelsinginTurunyliopistonkanssa.
Kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelma toimi Oulun yliopistossa vuosituhannen vaihteesta vuoteen 2014, jolloin se lakkautettiin Oulun yliopiston hallituk sen päätöksellä. Sen jälkeen useimpien bioanalyytikoi den reitti on ollut hakeutua suorittamaan YAMK-tut kintoa tai tiedekorkeakoulussa terveystieteiden kandidaatin (180 op) ja maisterin tutkintoa (120 op) terveyshallintotieteessä tai hoitotieteessä ja osa on suo rittanut terveydenhuollon opettajapätevyyden.
8 Bioanalyytikko 3|2022 Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi to teutettiin vuosina 2020-2021. Se koskee sekä yliopistoettä ammattikorkeakoulutusta.
Alan koulutuksen työelämärelevanssi on arviointira portin mukaan hyvä ja sitä tuetaan tutkinto-ohjelmissa eri tavoin. Tärkeimmät keinot työelämärelevanssin to teutumiseen ovat harjoittelu sekä työelämän edustajien osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön.
Alan harjoittelupaikoilla on alueellisesti vaikeuksia tarjota riittävästi harjoittelupaikkoja ja ammattitaitoi sia ohjaajia opiskelijamäärien kasvaessa. Suurissa kau pungeissa harjoittelupaikat ovat kilpailtuja, mutta sen sijaan pienillä paikkakunnilla haasteena on harjoitteli joidenSosiaali-saatavuus.jaterveysalan
harjoitteluista noin 70 % on maksullisia, kustannukset ovat vuositasolla lähes kah deksan miljoonaa euroa. Maan hallitus on esittänyt, että harjoittelumaksuista luovuttaisiin sote-uudistuksen yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman laki luonnoksen mukaan sosiaali- ja terveysalan amk-tutkin tojen harjoittelusta suoritettaisiin korvaus harjoittelu paikoille valtion Ammattikorkeakoulutvaroista.
Siinä tarkasteltiin jär jestelmän vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Arviointi perustui valmiisiin palauteaineistoihin, korkeakoulujen itsearviointiin sekä haastattelu- ja työpajamateriaalei hin.Arviointiraportin mukaan sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutus on maantieteellisesti kattava ja laa ja-alainen, erilaisia tutkintoja on runsaasti. Opintotar jontaan tarvitaan koordinaatiota ja siirtymät korkea koulujärjestelmästä toiseen kaipaavat kehittämistä. Korkeakouluissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota tulevaan sote-uudistukseen ja sen tavoitteisiin sekä ot taa nämä huomioon opiskelijoiden osaamisen kehittä misessä sekä osaamistavoitteissa. Tarvitaan eri yksiköi den koulutus- ja tieteenalat ylittävää yhteistyötä sekä monialaisia koulutuskokonaisuuksia.
luopuvat nykyisistä harjoit telusopimuksista vuoden 2023 alussa, kun sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialuille. Neuvottelut uusista maksut tomista sopimuksista ovat käynnissä. Työvoiman saatavuus Bioanalyytikkopulasta on keskustelu vuosien ajan ja useimmat ammattikorkeakoulut ovat lisänneet aloi tuspaikkoja. Koronapandemian jälkeen otsikoihin on noussut sotealan työvoimapula ja kesän aikana lähes päivittäin on voinut lukea uutisia ja yleisön osastokir joituksia sosiaali- ja terveydenhuollon ylikuormituk sesta.Sosiaali- ja terveysministeriö päätti marraskuussa vuonna 2021 poikkihallinnollisesta ohjelmasta, jonka tehtävänä on löytää kestäviä ratkaisuja sosiaali- ja ter veydenhuollon palveluiden saatavuuden edellyttämän osaavan työvoimatarpeen kattamiseksi lyhyellä, keski pitkällä ja pitkällä aikavälillä alueelliset erot huomioi den. Ohjelma jakautuu seitsemään teemaan, jotka on esitetty kaaviossa viereisellä sivulla. Kullekin teemalle on laadittu toimenpidesuunnitelma sekä aikataulu. Useimmat kaaviossa kuvatuista teemoista liittyvät myös koulutukseen ja koulutusjärjestelmään. Esimer kiksi kesällä 2022 Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JOTPA) myönsi valtionavustusta täy dentäviä ja pätevöittäviä opintoja varten sosiaali- ja terveydenhuollossa. Metropolia Ammattikorkeakoulu sai Terveysalan ammattilaisten pätevöitymispolulle 636 000 euroa. Siinä ovat mukana myös bioanalytiikan sekä radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmat. Tarkoi tuksena on kehittää opintopolkua Valvirasta ammat tiharjoittamisoikeutta hakeville Bachelor-tason tutkin non suorittaneille. Työpaikat ovat alkaneet rekrytoida bioanalyytikoita ulkomailta, kun kotimaisen työvoiman saatavuus on heikentynyt. Aiemmin SOTE-silta-hankkeessa on edistetty kou lutuspolkua EU- ja ETA-alueiden ulkopuolella tutkin non suorittaneille. Bioanalyytikon EU- tai ETA-alueiden ulkopuolella suoritetuissa tutkinnoissa on eroja suoma laiseen vastaavaan tutkintoon verrattuna. Käytännössä heiltä vaaditaan lähes aina opintojen täydentämistä. Bioanalyytikon ammatissa on kansainvälisesti erilaisia painotuksia. Yleisin ero suomalaisen ja ulkomailla suo ritetun tutkinnon välillä on se, että ulkomailla tutkin non suorittaneilta puuttuvat esimerkiksi preanalytiikan ja näytteenottotoiminnan sekä potilastutkimusten (klii nisen fysiologian, neurofysiologian ja isotooppilääke tieteen tutkimukset) opinnot. Näytteenottotehtävistä ja potilastutkimusten tekemisestä huolehtivat ulkomailla useimmiten muut hoitoalan työntekijät, esimerkiksi sai raanhoitajat. Työvoiman määrällinen kehitys Keva on syksyllä 2020 julkaissut analyysimallin työ voimatarpeesta sekä niiden trendeistä kuntasektorille. Tuolloin kuntasektorilla oli 3 900 bioanalyytikkoa ja kaikkiaan työllisiä bioanalyytikoita oli 5 221. Vuonna
Tehtävärakenteet, työnjaon muutokset ja osaamisen joustava käyttö palvelujärjestelmässä sekä pätevyysvaatimukset Palveluiden ja palvelurakenteen vaikuttavuus, digitalisaatioosaamisen käyttö
Työn veto- ja pitovoima, ammatillinen johtaminensukupuoltentyöolosuhteet,liikkuvuus,työhyvinvointi,tasa-arvojaniiden
Osaamisen TE-palveluiden,koulutusjärjestelmän,johtaminen;tutkimuksen ja palvelujärjestelmän yhteistoiminta
Tilannekuva- ja ennustetyö (tietopohja)
Bioanalyytikko 2020 kysyntä ylitti tarjonnan ja vajausta oli 15,2 %. Vuodelle 2025 ennustuksessa on 14,7 %:n ja vuodelle 2030 10,6 %:n vajaus. Vuoteen 2024 mennessä kun ta-alalla työskentelevistä bioanalyytikoista jää eläk keelle 755 ja vuoteen 2029 mennessä 1311 (33,6 %). Tällä hetkellä laboratorioissa työskentelee erityisesti preanalytiikan tehtävissä lähi- ja sairaanhoitajia. Vuo teen 2029 mennessä sairaanhoitajista 25 % ja lähihoita jista 32 % siirtyy eläkkeelle. Uusia bioanalytiikan opis kelijoita aloitti 291 vuonna 2021. Vuosina 2016–2020 bioanalyytikoita valmistui 942 ja viime vuonna 213. Mi käli koulutuksen läpimeno säilyy hyvänä, pitäisi jatkossa myös valmistuneiden määrän nousta. Olennaista työvoi man saannin kannalta on tietenkin myös, kuinka moni valmistuneista siirtyy työelämään ja pysyy siellä, joten pitovoimatekijät ovat merkityksellisiä. Sosiaali- ja terve ysalan tutkintotavoitteet nousivat viime vuonna 28 %. Kaikki korkeakoulut ovat lisänneet bioanalyytikoiden aloituspaikkoja. Käytännössä tämä merkitsee haasteita esimerkiksi harjoittelupaikkojen saannissa ja käytännön opetustilanteiden järjestelyissä. Lopuksi Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy vuo den vaihteessa 21 hyvinvointialueelle, jonne myös henkilöstö siirtyy. Julkinen sektori tuottaa Suomen laboratoriopalveluista 90 %. Terveydenhuollon labora toriopalveluiden kustannukset ovat vuositasolla miljar din luokkaa, kuvantaminen mukaan luettuna noin 1,5 miljardia. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2021 päättämät poikkihallinnollisen ohjelman teemat. Kullekin teemalle on laadittu toimenpidesuunnitelma sekä aikataulu.
3|2022 9
Kansainvälinen rekrytointi ja työperäinen maahanmuutto Palvelujärjestelmän uudistuvat koulutusjärjestelmässäosaamistarpeet
ja siellä tehtävät ratkaisut ovat merkityksellisiä laboratoriopalveluiden ja työnteki
10 Bioanalyytikko 3|2022 niiden osuus on 7–8 %. Väestön kasvavien terveystar peiden, ikääntymisen ja uusien teknologioiden on arvi oitu lisäävän kustannuksia vuositasolla noin 5 %. Min kälaisia muutoksia sote-uudistuksen myötä tapahtuu laboratorio- ja diagnostiikkapalveluissa ja minkälainen henkilöstö näitä palveluita tuottaa? Tiukkeneva julki nen talous edellyttää järkevien ratkaisujen hakemista. Sosiaali- ja terveysala on murroksessa ja julkisessa keskustelun mukaan jopa kriisissä. Se koskee myös bioanalyytikoita ja alan koulutusta. Sosiaali- ja terveys alasta kirjoitetaan useimmiten kielteiseen sävyyn, joten se ei varmastikaan lisää hakijoiden kiinnostusta. Koro napandemian aikana terveydenhuollon laboratoriotyö sai näkyvyyttä, mutta miten bioanalyytikot hyödynsivät sitä? Pandemian vaikutukset näkyivät myös koulutuk sen vetovoimaluvuissa. Bioanalyytikkokoulutukseen on edelleen kohtuullisen hyvin hakijoita, mutta ikäluok kien pienentyessä on tehtävä työtä riittävän hakijamää ränTulevatvarmistamiseksi.hyvinvointialueet
jöiden kannalta. Työelämän, ammatillisten järjestöjen ja kouluttajien yhteistyötä tarvitaan vaikuttamistyössä ja päätöksenteossa, jotta meillä on jatkossakin korkeata soiset laboratoriopalvelut sekä riittävästi ammattitaitoi sia työntekijöitä niitä toteuttamassa. Riitta Lumme, yliopettaja, Metropolia LähdeviitteetAmmattikorkeakoulupyydettävissä toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.sähköpostitse
OSAAMINENHOITAJIENOSASTOLLANEUROFYSIOLOGIANTYÖSKENTELEVIENEEG-REKISTERÖINTI-
TEKSTI Elina Linnavuori, Helena Leino-Kilpi ja Minna Stolt KUVA AdobeStock
Bioanalyytikko 3|2022 11 KLIINISEN
rekisteröinti-EEG-osaaminen Elektrodienasettelujakäyttö Rekisteröinti-laitteenhallinta osaaminenteoria-EEG- rekisteröinninEEG-tekninensuoritus tarkkailusignaalinEEG- huomiointiPotilaan Kuvio 1. EEG-rekisteröintiosaamisen osa-alueet (mukaillen
2021).
Tutkimuksen lähtökohdat Oikein toteutetut ja analysoidut laboratoriotutkimukset ovat ratkaisevan tärkeitä potilaan diagnoosin ja hoito päätösten kannalta. EEG-tutkimus (elektroenkefalogra fia) on kliinisen neurofysiologian tutkimus, jossa rekis teröidään potilaan aivosähkökäyrää. EEG on tärkeä tutkimus epilepsian diagnosoimiseksi. Lisäksi sitä voi daan käyttää pitkittyneen epileptisen kohtauksen, status epilepticuksen tunnistamisessa. Kliinisen neurofysiolo gian erikoisalalla tutkitaan ääreis- ja keskushermoston sekä lihaksien toimintaa mittaamalla elimistön sähköi siä biosignaaleja.Kliininenneurofysiologia (KNF) on ollut Suomessa yksi bioanalytiikan koulutuksen erikoisaloista vuodesta 1984 lähtien. Erikoisalan opetusta kuuluu bioanalytii kan perusopintoihin muutaman opintopisteen verran, vaihdellen eri ammattikorkeakoulujen välillä. Tämän li säksi opiskelija voi syventää osaamistaan KNF-erikoisalasta käytännön harjoittelussa ja vapaasti valittavina opintoina. Bioanalyytikoiden lisäksi KNF-osastoilla työskentelee hoitajina myös esimerkiksi sairaanhoitajia, joiden tutkintokoulutukseen ei kuulu kliinisen neurofy siologian opintoja. Tarkkaa tietoa näiden ammattilais ten määrästä ei kuitenkaan ole saatavilla. Kliinisen neurofysiologian osastolla työskentele vän hoitajan tehtäviin kuuluu koko EEG-tutkimuksen itsenäinen hallinta kliinisen neurofysiologian erikois lääkärin vastatessa tulosten tulkinnasta ja lausunnon antamisesta. EEG-rekisteröinnin suorittamiseen on ole massa erilaisia kansainvälisten tiedeyhteisöjen kuten International Federation of Clinical Neurophysiology (IFCN) sekä American Clinical Neurophysiology So ciety (ACNS) ja ammatillisten järjestöjen kuten Ame rican Society of Electroencephalographic Technicians (ASET) sekä International Organisation of Societies for Electrophysiological Technology (OSET) julkaisemia suosituksia EEG-tutkimuksen laadun ja yhdenmukais ten käytäntöjen varmistamiseksi. Linnavuori
Näiden EEG-suosituksien ja osaamisvaatimuksien mukaan EEG-tutkimuksen toteuttaminen voidaan jakaa kuuteen eri osa-alueeseen, joista EEG-tutkimuksen suo rittajalla tulisi olla riittävät tiedot ja taidot toimiakseen oman alansa asiantuntijana. Nämä osa-alueet liittyvät 1) elektrodeihin, niiden asetteluun ja asianmukaiseen käyttöön, 2) laiteosaamiseen, 3) EEG-rekisteröinnin tekniseen suoritukseen huomioiden esimerkiksi erilaiset potilasryhmät 4) potilaan huomiointiin sisältäen poti laan turvallisuudesta huolehtimisen sekä ohjauksen, 5) EEG-signaalin tarkkailuun, missä hoitajan tulee tun nistaa EEG-signaalissa esiintyvät erilaiset artefaktit sekä yleisimmät tavanomaiset normaalit ja epänormaalit il miöt sekä 6) EEG-teoriaosaamiseen ja sen käyttöön tut kimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. (Kuvio 1.)
Suomen neljän eri yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysio logian osastoilla työskenteleviltä KNF-hoitajilta, joiden työnkuvaan kuului EEG-tutkimusten tekeminen. Mit tari koostui hoitajien itsearvioinnista sekä lyhyestä tie totestistä. Tulokset EEG-rekisteröintejä suorittava hoitaja Kyselyyn vastasi 65 hoitajaa, jotka olivat koulutuksel taan sairaanhoitajia (n=34) sekä laboratoriohoitajia/ bioanalyytikoita (n=31), joilla oli keskimäärin 10 vuotta työkokemusta. Kliinisen neurofysiologian sy ventävät opinnot oli suorittanut kaikista vastaajista 26 %, laboratoriohoitajista/bioanalyytikoista opinnot oli suorittanut 49 % ja sairaanhoitajista 6 %. Vastaa jista vain noin puolet oli siis saanut koulutusta alaan tutkintokoulutuksensa aikana. Kyselyssä tuli esiin, että työpaikoilla koulutusta EEG-rekisteröinneistä oli tar jolla ja suurin osa vastaajista olikin hyödyntänyt tätä mahdollisuutta. Vaihtelua kuitenkin esiintyi ilmoite tuissa koulutusmäärissä. Keskimäärin vastaajat osallis tuivat osaston sisäiseen EEG-koulutukseen kaksi kertaa vuodessa. Työpaikan ulkopuoliseen koulutukseen vas taajista suurin osa ilmoitti osallistuvansa noin kerran vuodessa. EEG-rekisteröintiosaaminen Kliinisen neurofysiologian yksiköissä työskentelevät hoitajat arvioivat EEG-rekisteröintiosaamisensa koko naisuutena korkeaksi. Vastaajat osasivat myös nimetä hyvin elektrodeja ja tunnistaa yleisimpiä artefakteja EEG-signaalista. Hieman matalammiksi hoitajat kuiten kin arvioivat oman EEG-rekisteröintiosaamiseenEEG-teoriasaamisen.oliyhteydessä vastaa jan ikä ja työkokemus. Vanhemmat työntekijät, joilla oli kertynyt enemmän työkokemusta arvioivat osaa misensa paremmaksi kuin nuoremmat, vähemmän kokemusta omaavat työntekijät. Parempaan osaami sen arviointiin oli lisäksi yhteydessä kansainvälisiin EEG-suosituksiin perehtyminen sekä työpaikan ulko puolisiin koulutuksiin osallistuminen. Testiosiossa EEG:hen liittyvän kirjallisuuden omatoiminen lukemi nen oli yhteydessä parempaan artefaktien tunnistami seen. Johtopäätökset Kliinisen neurofysiologian osastolla työskentelevien hoi tajien koulutustausta vaihtelee, mikä korostaa työnan tajan tärkeää roolia perehdytyksessä ja osaamisen var mistamisessa. Tuloksien perusteella voidaan todeta, että kokonaisuutena KNF-hoitajien perusosaaminen oli hy vää EEG-rekisteröintiin liittyvissä tiedoissa ja taidoissa, mutta EEG-teoriaosaamisessa koettiin puutteita. Tähän Kliinisen neurofysiologian osastolla työskentelevien hoitajien varmistamisessa.perehdytyksessätyönantajanvaihtelee,koulutustaustamikäkorostaatärkeäärooliajaosaamisen
Bioanalyytikko 3|2022 13
Menetelmät Tämä artikkeli perustuu Turun yliopiston hoitotieteen pro gradu -tutkielmaan. Tutkimuksessa pyrittiin saa maan tietoa Suomessa kliinisen neurofysiologian osas toilla työskentelevien EEG-rekisteröintejä suorittavien hoitajien koulutustaustasta ja osaamisesta sekä siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Tutkimus oli kuvaileva poikkileikkausasetelmana toteutettu kyselytutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten kehitetyllä EEG-rekisteröintiosaamismittarilla
tarkoituksena on an taa suuntaviivat laadukkaan EEG-rekisteröinnin to teutukseen. Ilman näitä suosituksia voi vääriä käytän töjä päästä helposti syntymään. Lisäksi työnantajien on tärkeää mahdollistaa hoitajille työpaikan ulkopuolisiin koulutuksiin osallistuminen. Huomion arvoista myös on, että hoitajat, jotka lukivat omatoimisesti toisinaan tai usein EEG-kirjallisuutta, tunnistivat paremmin arte faktoja EEG signaalista. Tämä tuokin esiin myös työn tekijän oman vastuun merkityksen osaamisensa kehittä misessä.Tutkimuksessa käytetty mittari osoittautui luotet tavaksi, mutta jatkossa on tarpeen laajentaa testiosiota tuomaan tarkempaa tietoa KNF-hoitajien teoriaosaa misesta ja EEG-signaalin tulkinnasta. Tutkimuksen tu loksia voidaan hyödyntää yliopistoissa uuden tiedon tuottamisessa, ammattikorkeakouluissa koulutuksen kehittämisessä sekä työelämässä perehdytyksessä sekä henkilökunnan koulutuksen suunnittelussa. Elina Linnavuori, Bioanalyytikko (AMK), TtM, toh torikoulutettava, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Helena Leino-Kilpi, THT, professori, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto, sivutoiminen ylihoitaja, VSSHP/TYKS Minna Stolt, TtT, dosentti, Hoitotieteen laitos, Turun Lähdeviitteetyliopistopyydettävissä toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.sähköpostitse
oli yhteydessä useita eri taustatekijöitä. Perehdytyksessä työnantajien olisi hyvä huomioida kansainväliset EEG-suositukset.
14 Bioanalyytikko 3|2022 olisikin varmasti hyvä tarjota koulutusta jatkossa. Tu levaisuudessa EEG-rekisteröintiosaamista voitaisiin mahdollisesti kehittää tarjoamalla lisää kohdennettua koulutusta EEG:n perusteista esimerkiksi valtakunnalli sesti yhtenevillä kliinisen neurofysiologian verkko-opin noilla. Näistä hyötyisivät myös KNF-hoitajat, jotka eivät ole tutkintokoulutuksensa aikana suorittaneet klii nisen neurofysiologian EEG-rekisteröintiosaamiseenopintoja.
EEG-rekisteröintisuosituksien
Jäsenetuna saat sen pysyvästi edulliseen hintaan – ja yhdessä puolisosi kanssa vieläkin edullisempana kahden hengen yhteisturvana. Turvaa läheisesi ja hanki henkivakuutus jo tänään. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun.
Jarkko Heinonen
“Otimme avopuolisoni kanssa ison asuntolainan noin vuosi sitten, joten henkivakuutuksesta tuli ajankohtaista.”Sami Niemi “Otin henkivakuutuksen lapselle turvaksi.”Katja Klemettilä
He välittävät. Henkivakuutuksen ottaminen on välittämisen teko.
“Henkivakuutus tuo vakautta ja varmuutta pahimman varalle.”
YhteisluennotLABORATORIOLÄÄKETIEDEJANÄYTTELY6.-7.10.2022Helsinki Mitä uutta menopaussista ja sen Papakoehoidostavuonna 2022, milloin mikroskopia ja milloin HPV Laboratorioalan näyttely Hyödynnä mainio tilaisuus asiantuntijoiden tapaamiseen laajassa näyttelyssämme!Näyttelynyhteydessä voit bioanalyytikko-opiskelijoidenperehtyäopinnäytteidenpostereihin. Get Together <3 torstaina 6.10. klo 17–19 Luvassa verkostoitumista,hyvää ruokaa ja musiikkia. Tervetuloa mukaan! Löydät kaiken tiedon tapahtumasta täältä www.lablt.fi Seuraa myös
Sopivasti testosteronia kehittäminenTyöyhteisönstrateginenHistologiaa: Jäätä ja molekyylejä laboratoriossaHistologiaa: Askel mikroskoopista digipatologian näytölle Ajankohtaista KbakteeridiagnostiikastaetterätlaboratoriopalvelutosanasujuvaapotilashoitoaUuttajaperinteistähematologiaaKliinisenmikrobiologianlaboratorionpätevyysjalaatuAjankohtaistakoulutuksesta kGeenitietoäytännön diagnostiikassa ja hoitopäätösten tukena Unihäiriöt ja niiden tutkiminen sRiskiraskauksieneulonta-jaseurantatutkimuksetBiomarkkeritlaboratoriodiagnostiikassaSytologiantekniikatjavärikkäätsolutPapanäyte21.vuosisadallaSpirometrianuudetsuosituksetjarytmihäiriöidentunnistaminenAjankohtaistajatulevaasyöpäseulonnoistaNäkökulmiatulehdukseen
Virtuaaliympäristöt osana työelämän ja yhteistyötäkoulutuksen TEKSTI Laura Sarlomo, Anssi Mähönen ja Sirkka-Liisa Halimaa KUVA AdobeStock
Savonia ammattikorkeakoulu, Etelä-Karjalan sosi aali- ja terveys piiri (Eksote) ja Kymenlaakson sai raanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea) aloittivat koulutusyhteistyöneuvottelut syksyllä 2013. Yhteistyön tuloksena aloitettiin molemmilla paikka kunnilla syksyllä 2014 ensimmäiset bioanalyytikko- ja röntgenhoitaja koulutuspilotit ns. satelliittikoulutuk sena. Satelliittikoulutusmalli oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Satelliittikoulutus tarkoittaa sitä, että mo lempien sairaaloiden kampuksille järjestettiin etäkou lutustilat, joissa opiskelijat osallistuivat etänä Savonian järjestämään teoriaopetukseen verkkojen välityksellä. Harjoittelut toteutettiin pääosin Sairaaloiden laborato rioissa Savonian opetussuunnitelman mukaisesti opetta jien johdolla. Laboratorion henkilökunta avusti tarpeen mukaan. Satelliittikoulutusmallilla haluttiin vastata Kaakkois-Suomessa vallitsevaan työvoimapulaan koulu tetuista bioanalyytikoista ja röntgenhoitajista. Laura Sarlomo, yksi tämän artikkelin kirjoittajista, on valmistunut bioanalyytikoksi kyseisestä pilottiryh mästä ja kokee, että se oli erinomainen tilaisuus koulut tautua uuteen mielenkiintoiseen ammattiin kotipaikka kunnalla. Koulutuksessa oli hyvää sen etätoteutus sen aikaisia virtuaalisia menetelmiä käyttäen sekä läheinen yhteistyö työelämän kanssa. Laura toteaakin: ”Oli help poa jo ennen valmistumista sujahtaa työelämään opis keluaikana tutuksi tulleisiin työympäristöihin sekä työ yhteisöön”. Nykyisin Lappeenrannassa toimiva HUS Diagnostiikkakeskuksen Lappeenrannan yksikkö (aiem min Eksoten Lappeenrannan laboratorio) ja Savonia ovat yhteistyössä toteuttamassa jo kolmatta satelliitti koulutustoteutusta.Satelliittikoulutusmallia
Näitä oppimisympäris töjä voi kokonaisuudessaan käyttää perehdyttämiseen ja uuden työn oppimiseen. Kehittämiskohteeksi valittiin kliinisen hematologian laboratorioympäristö. Luodussa ympäristössä tulevat tutuksi kliinisen hematologian la boratorion työskentelyn periaatteet, toimintamallit sekä työohjeet. Lisäksi ympäristössä voi tutustua laitteiden toimintaperiaatteisiin sekä näytteiden analysointiin mm. opetusvideoiden avulla.
kuvattiin HUS Diagnostiik kakeskuksen Lappeenrannan yksikön laboratoriotiloista 360°/3D-oppimisympäristöt.
Hankkeessa kokeiltiin myös Hololens2 MR-älyla sien avulla yhteydenottoa asiantuntijaan, kun laborato rion laitteessa havaittiin ongelma. MR-laseilla otettiin Teams-yhteys asiantuntijaan, jonka ohjauksessa älyla sien välityksellä ongelma pystyttiin korjaamaan reaa
on kehitetty edelleen satel liittikoulutuksen ohjausryhmältä ja opiskelijoilta saa dun palautteen pohjalta. Kehittämistyön perusteena on ollut työelämä- ja opiskelijalähtöinen koulutus, joka mahdollistaa yhä enemmän ajasta ja paikasta riippu mattoman koulutuksen toteuttamisen ja koulutuksen saatavuuden. Työelämän haasteita ovat uusien työnte kijöiden sekä opiskelijoiden jatkuvaoppiminen, itsenäi nen opiskelu, kustannustehokas sekä joustava pereh dytys ja työprosessien hallinta. Future Technologies in Education (FutureEdu)-hankkeessa on kehitelty erilai sia virtuaalisia oppimisympäristöjä vastaamaan näihin haasteisiin.FutureEdu-hankkeessa
Bioanalyytikko 3|2022 19
Kuvatun 360°/3D-oppimisympäristön avulla teh tiin laboratorioon myös virtuaalinen turvallisuuskävely. Turvallisuuskävely sisältää tietoa laboratoriossa olevista turvallisuusjärjestelmistä ja toimintaohjeita mm. tuli palon, sähkökatkon tai vesivahingon sattuessa. Lisäksi ympäristöstä löytyy toimintaohjevideoita ensiapu- sekä työtapaturmatilanteisiin. Työpaikalla, missä paljon työntekijöitä työskentelee kolmessa vuorossa, on haas teena järjestää perinteisiä turvallisuuskävelyjä työajan puitteissa. Virtuaalinen turvallisuuskävely on ratkaisu tähän haasteeseen. Siihen voi tutustua ajasta ja paikasta riippumatta itselle sopivaan aikaan. Virtuaalinen tur vallisuuskävely tukee myös perinteistä kävelyä, koska siihen voi palata aina uudelleen ja uudelleen. Ympäristö on käytettävissä myös harjoitteluun tuleville opiskeli joille.Laboratorioympäristössä on laitteita ja niihin liit tyviä ohjeita hyvin paljon. Huoltojen sekä analyysien tekemistä helpottaa, jos pystytään työskentelemään molemmat kädet vapaina ja samalla lukemaan toimin taohjeita. Vastauksena tähän edellä mainittuun haas teeseen kehitettiin Hololens2 MR-laseilla näytettävät virtuaaliset työohjeet virtsa-analysaattorin aamuhuollon sekä Puumalaviruksen pikatestin tekemiseen. Työntekijä saa vaihe vaiheelta ohjeistuksen kuvineen ja ohjevideoi neen näkökenttäänsä. Virtuaalista työohjetta ohjataan katseella, joten työntekijän kädet ovat vapaina työsken nellessä. Ohjeistuksessa työntekijä pystyy etenemään omaan työtahtiinsa ja katsomaan ohjevideot niin monta kertaa kuin on tarpeen. Suurimmalla osalla sovelluk sen testaukseen osallistuneista ei ollut aikaisempaa ko kemusta MR-laseista, mutta kuitenkin alkuhaasteiden jälkeen laseja oli helppo käyttää. Haastavaksi koettiin lasien koko ja paino sekä toisilla silmälasit häiritsivät ohjeiden tarkkaa seuraamista.
män todellisia ympäristöjä ja siksi ne koettiin autentti siksi.Yhteenvetona voidaan todeta, että oppilaitosten ja työelämän yhteistyö on ollut antoisaa molemmin puo lin ja näin on saatu rakennettua yhteisiä oppimisympä ristöjä, jotka ovat ensimmäisiä laatuaan. Virtuaalisilla oppimisympäristöillä voidaan edistää opiskelijan työ elämälähtöistä harjaantumista työtehtäviin. Jo työssä olevien perehdytys ja jatkuvaoppiminen mahdollistu vat uusissa virtuaalisissa ympäristöissä. Työelämässä oleville hanke on ollut loistava mahdollisuus tutustua ja testata virtuaaliteknologian sovelluksia ja arvioida niitä oman työn ja opiskelijaohjauksen kehittämisnä kökulmasta. Testauksista saadun palautteen mukaan sovellukset on otettu hyvin vastaan. Ne olivat käyttö kelpoisia ja niitä toivottiin lisää. Palautteen mukaan la boratoriossa on monia asioita, joissa voidaan hyödyn tää virtuaaliteknologiaa ja sen sovelluksia. Hankkeesta saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta, että virtuaaliteknologiat ovat osa tulevaisuutta laboratorio työn arjessa. Laura Sarlomo, laboratoriohoitaja, HUS Diagnostiikkakeskus Lappeenrannan yksikkö Anssi Mähönen, FT, Projektipäällikkö FutureEdu, Savonia-ammattikorkeakoulu Sirkka-Liisa Halimaa, TtT, eristyisasiantuntija FutureEdu, Savonia-ammattikorkeakoulu
20 Bioanalyytikko 3|2022 liajassa. Asiantuntijan on helppo auttaa työntekijää etänä, kun hän pystyy piirtämään työntekijän näkö kenttään esimerkiksi havainnollistavia nuolia ja ympy röitä sekä jakamaan toimintaohjeita. Sama teknologia soveltuu muunkinlaiseen etäkonsultaatioon. Se mm. mahdollistaa myös uudenlaisen työelämäohjauksen opiskelijan ja opettajan välillä. HUS Diagnostiikan Lappeenrannan laboratorion ja Savonia-ammattikorkeakoulun välillä testattiin live-lä hetystä MR-lasien avulla. Teoriaopetuksen yhteydessä toteutettiin live-vierailu todelliseen kliiniseen labora torioon lisäämään opiskelijan ymmärrystä opittavasta aihealueesta. Käytännössä tämä toteutettiin niin, että Savonia-ammattikorkeakoululla oli menossa patologian erikoisalan teoriaopetus ja HUS Diagnostiikkakeskuk sessa Lappeenrannan yksikössä laboratoriohoitajalla oli käytössään Hololens2 MR-lasit. Lasien välityksellä opiskelijat pääsivät näkemään aitoa laboratorion toi mintaa ja keskustelemaan asiantuntijan kanssa ja te kemään kysymyksiä. Tämä havainnollisti opiskelijoille opiskeltavan asian toteutusta todellisessa laboratori oympäristössä ja oli erinomainen lisä teoriatunneille. Opiskelijat toivoivat lisää samanlaisia tuokioita. Hankkeessa tuotettiin myös VR-laseilla toimivat ympäristöt, missä voidaan harjoitella patologian eri koisalan histologista näytetutkimusprosessia näytteen saapumisesta valmiiseen värjättyyn leikelasiin. Lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä kehi tettiin VR-sovellus, jolla voidaan opiskella mikroskoo pin osien tunnistusta, köhleröintiä ja mikroskopointia.
Ideat näihin syntyivät työelämän ja koulutuksen yhtei sestä tarpeesta. Valmiit ympäristöt jäljittelivät työelä
Bioanalyytikko 3|2022 21 Uratarina
Olen Liisi Saarelainen, YAMK-bioanalyytikko. Työs kentelen tällä hetkellä opetusbioanalyytikkona Turun ammattikorkeakoulussa.Aloitinlaboratorioalan
työt jo opiskelujen aikana. Ensimmäinen työ laboratoriohoitajana oli kesäloma sijaisuus Rauman aluesairaalassa. Kesätyö sujui hyvin ja paikka oli ihanan pieni, mutta toisaalta siellä tehtiin laaja-alaisesti tutkimuksia. Näytteenottoakin oli niin sairaalan kuin terveyskeskuksen puolella ja näytteenot topolilla. Pääsin verikokeiden ottamisen lisäksi valvo maan huumevirtsanäytteiden ottoa sekä rekisteröimään ekg:tä.Opiskelujen edetessä sain opinnäytetyön aiheen Tu run yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehit tämiskeskuksen tutkimusryhmästä. Samalla aloin te kemään tutkimusryhmässä töitä opintojen ohella ja valmistuttuani bioanalyytikoksi jäin sinne töihin. Tutki musryhmässä sain tehdä monipuolisesti laboratoriotöitä näytteiden esikäsittelystä analyyseihin, kudosleikkeiden preparoinnista leikkeiden tekemiseen sekä tutkimus käyntien vastaanottamiseen. Erikoisin piirre oli kuiten kin koe-eläintyöskentely, jota varten suoritin koe-eläin kurssin. Vaikka tutkimuspuoli oli todella monipuolinen ja pääsin jopa reissaamaan työn merkeissä Ruotsiin Ka roliiniseen instituuttiin, halusin päästä tutustumaan klii niselle puolelle.
YTHS:n laboratoriossa vietetyn kesätyön jälkeen aloitin työt VSSHP:ssä Tykslabissa. Tykslabissa olen työskennellyt erikoiskemian osastolla monipuolisissa tehtävissä. Perustyöni on koostunut HPLC-MS/MSnäytteiden esikäsittelyistä, spektrofotometrisistä tutki muksista, elektroforeesin avulla tehtävistä tutkimuksista sekä erilaisista analysaattoreilla suoritettavista tutki muksista. Lisäksi työhöni kuului nivelnesteen kiteiden tyypittely mikroskoopilla sekä lääkäriltä hoitajalle siir tynyt virtsan dysmorfisten punasolujen erittelylaskenta. Näytteenotto on kuulunut työnkuvaan vauvasta vaariin ja näytteenotto sujuukin alkaen ihan keskolan pienim mistä vauvoista. Erityisesti olen pitänyt lasten näyt teenotosta, koska se vaatii näytteenottajalta taitoa sekä hyvää vuorovaikutusta niin perheiden kuin hoitoyksi köidenkin kanssa. Olen kokenut onnistumisen iloa, jos olen pystynyt tekemään näytteenotosta lapselle jollei nyt mukavan, niin ainakin vähemmän epämiellyttävän kokemuksen, jota ei tarvitse pelätä. Olen ollut mukana erilaisissa projekteissa, kuten koronanäytteenottopis teen pystyttämisessä Turun lentoasemalle. Toimin myös osastoni opiskelijavastaavana ja TYHY-vastaavana. Hakeuduin opiskelemaan Master School Turkuun ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Innostuin ko vasti opiskelusta ja sen tuomasta asiantuntijuuden laa jentumisesta. Opinnot sujuivat työn ohessa ja ne toivat
OPETUSBIOANALYYTIKKONATURUNAMMATTIKORKEA-KOULUSSA
työni kuluu suurimmaksi osaksi erilaisten projektien suunnittelun, kehittämisen, koordinoinnin ja suorittamisen parissa opiskelijoiden kanssa. Projektien toteutuksessa toimin opiskelijoiden tiiminvetäjänä ja back up:ina esimerkiksi haastavassa näytteenotossa. Uusien projektien alussa perehdytän opiskelijat toimimaan toimeksiantajien toiveiden mu kaisesti. Useimpien projektien kohdalla ensimmäi nen toteutuspäivä on vielä hapuilua, mutta sen jälkeen kaikki alkaa sujumaan hyvin. On ilo työskennellä näin osaavan ja motivoituneen porukan kanssa, mitä nykyi set opiskelijat Projekteistaovat.opiskelijat saavat arvokasta osaamista työelämään. Meillä on ollut projekteina esimerkiksi las ten ja nuorten väestötutkimus Hyvän kasvun avaimet, jossa vastasimme 11–13 vuotiaiden tutkimuskäynneistä. Käynneillä mitattiin tutkimuslomakkeen täytön lisäksi pituus, paino, kehonkoostumus, verenpaine, otettiin veri- nenä- ja nenänielunäytteitä, puhallettiin typpiok sidia mittaava puhallus sekä ohjeistettiin ulostenäyttee nanto. Toinen suurehko projekti oli UKK-instituutin Kunnon kartta -väestötutkimus, jossa aikuisilta otettiin verenpaine ja verikokeet ennen kuin he siirtyivät lihas kuntotesteihin.Koulullaon myös palvelulaboratorio, jossa tarjo amme näytteenottopalvelua ja tutkimuksia ilman lää kärin lähetettä. Erona työelämän laboratorioihin on potilasjärjestelmän puute, joten kirjoitamme kaikki lä hetteet ja tarrat käsin. Se lisää virheen mahdollisuutta, joten tarkkuutta ei voi liikaa korostaa. Liisi Saarelainen. Kiinnostus oppimisprosesseihin sai minut Opintojenkasvatustieteidenhakeutumaanpariin.jälkeenpäätin hakea opetusbioanalyytikoksi, koska tehtävässä saisi yhdistettyä niin laajaa kokemustani kuin kiinnostustani opiskeluun ja oppimisprosesseihin.
22 Bioanalyytikko 3|2022 lisää näkemystä ja innostusta työhön ja työyhteisöön. Kiinnostus oppimisprosesseihin sai minut hakeutu maan kasvatustieteen pariin ja opiskelin kasvatustieteen perusopinnot Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Sa malla huomasin Turun ammattikorkeakoulun opetus bioanalyytikon avoimen tehtävän. Päätin hakea, koska tehtävässä saisi yhdistettyä laajaa kokemustani labo ratoriotyöstä sekä kiinnostustani opiskeluun ja oppimis prosesseihin.Aloitinelokuussa 2021. Hyppy tuntemattomaan kannatti, sillä kuluneet kuukaudet ovat opettaneet mi nulle paljon. Olen päässyt seuraamaan bioanalyytik ko-opettajien huikeaa ammattitaitoa ja jakamaan omaa kokemustani ja osaamistani opiskelijoille. Olen myös havahtunut siihen, miten 18 vuodessa bioanalyytikon työtä tehdessä teoria on päässyt unohtumaan. Onkin ollut hienoa opiskelijoiden rinnalla päästä kertaamaan teoriatietoa.Opetusbioanalyytikon
olen ohjannut näytteen oton harjoittelua. Se, mihin en ollut varautunut oli, että näytteenottajakin voi pyöryä näytettä ottaessaan. Vä lillä on tullut syliteltyä opiskelijoiden kanssa, mutta tär keää on, että opiskelijat myös oppivat tällaisissa tilan teissa toimintatapoja ja seuraamaan asiakkaan tai omaa vointiaan. Jännitystä ehkä laukaisee, kun siitä pystyy puhumaan ääneen. Tulevaisuuden työssä on arvokasta, kun pystyy samaistumaan asiakkaan pelkoon tai jänni tykseen ja tarjoamaan helpotusta omista kokemuksista.
Opetusbioanalyytikkona
Meillä Turun ammattikorkeakoulussa on neljä Cobas kemian analysaattoria, joilla analysoimme palvelulaboratorion asiakasnäytteitä tai projektinäyt teitä. Toimin kemiassa ohjaajana, kun opiskelijat analysoivat laitteilla näytteitä. Ongelmien ilmaan tuessa ratkaisemme yhdessä asiaa ja otamme yhteyttä tarvittaessa Cobas-tukeen. Kemiassa laitteiden kanssa toimiessa opiskelijoille silmiä avaavaa on, että laittei den kanssa tulee ennemmin tai myöhemmin vikahäly tyksiä, erroreita, vääntyneitä neuloja, viallisia viiva koodejaOlemmejne.järjestäneet opiskelijoiden kanssa erilai sia Pop-up-näytteenottotapahtumia. On melko erilaista toteuttaa näytteenottoa laboratorion ulkopuolella ja silloin pitää huomioida ja ennakoida tilanne mahdolli simman hyvin etukäteen. Tällöin opiskelijat kirjoittavat laboratoriomanuaalin, jossa tämä pyritään huomioi maan. Manuaali toimii myös Pop-up-tapahtumassa työ ohjeen mukaisesti ja sieltä voi tarkistaa, miten asia on suunniteltu. Opiskelijat myös arvioivat tapahtuman jäl keen, miten se sujui ja olisiko jokin asia voitu tehdä pa remmin. Näistä saadaan arvokasta tietoa myös tulevien tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen.
Parasta työssäni ovat vaihtelevat päivät, ihanat työ kaverit sekä opiskelijat. Tässä työssä olen saanut haas taa itseni. Projektit ovat alkaneet toisinaan todella nopealla aikataululla ja ne ovat vaatineet nopeaa orga nisointia, joustamista ja stressinsietokykyä. Projekteissa olen saanut tutustua ja tehdä yhteistyötä monien eri ammattilaisten kanssa. Näissä tilanteissa on ollut apua vahvasta laboratorioprosessin tuntemuksesta. Ehkä tär kein ominaisuus tässä työssä on kuitenkin hyvät vuoro vaikutustaidot ja kyky neuvotella. Olen erittäin kiitollinen opiskelijoille, he ovat mah tavia tyyppejä. He ovat kasvattaneet minua kohtaa maan erilaisia ihmisiä ja toimimaan erilaisissa ryhmissä. Omasta opiskelusta on ollut hyötyä myös siinä mie lessä, että ymmärrän ja pystyn samaistumaan opiske lijoiden haasteisiin. Olen myös saanut heiltä oppia ja ohjausta esimerkiksi teknisissä haasteissa. Olen saanut myös seurata heidän ammatillista kasvuaan ja osaami sen kehittymistä, voisiko olla hienompaa?! Koulutus on myös muuttunut siitä, mitä se oli 2001, kun aloitin bioanalyytikko-opinnot. Olenkin hehkutta nut opiskelijoille, kuinka hyvää ja monipuolista ope tusta ja harjoitusta koulutus tarjoaa. Tätä on kuitenkin vaikeaa nähdä, kun ei tiedä muusta. Jos olisin itse saa nut samanlaisen koulutuksen aikoinaan, olisin ollut pal jon ”valmiimpi” työelämään. Olenkin vakuuttunut, että tulevaisuuden bioanalyytikot ovat erittäin osaavia ja omaavat työelämään tarvittavia taitoja. Lisäksi he ovat mukavaa porukkaa. Koulun tarratlähetettä.jatarjoammepalvelulaboratoriossanäytteenottopalveluatutkimuksiailmanlääkärinKirjoitammekaikkijalähetteetkäsin.
Liisi Saarelainen, bioanalyytikko YAMK, opetusbioanalyytikko, Turun Ammattikorkeakoulu
Bioanalyytikko 3|2022 23
Terveystalo Jyväskylän laboratoriossa laboratoriohoitajana. Opintojen alussa mietiskelin, että kuinkahan jaksan iltaisin opiskella ja riittääkö aika. Ajan käyttö opiskeluun täytyi itse suunnitella mutta mielestäni itsenäisten tehtävien toteutukselle oli varattu riittävästi ai kaa. Käytännössä opintoihin tuli syvennyttyä vapaa-ajalla iltaisin. Opiskelu oli kuitenkin niin mielenkiintoista, että välillä en huomannut ajankulua vaan koko ilta vierähti koneen ääressä. Itselläni vaatii aina jonkin aikaa ennen kuin pääsee sisälle aiheeseen, joten mieluummin tein töitä kerralla vähän kauemmin kerrallaan. Osa tehtävistä julkaistiin myös muille kurssilaisille luettavaksi ja kommentoitavaksi Itslearning-verkkoalus talle. Tämä oli todella mielenkiintoista ja opettavaista, Opiskelua ja luomisen tuskaa.
TEKSTI ja KUVA Mervi Nissinen, laboratoriohoitaja, Terveystalo Jyväskylä Tutkimushoitaja-opinnot toteutettiin verkko-opintoina. Se mahdollisti minulle opiskelun töiden ohella. Opiske lua rytmittivät 6–8 viikon välein olevat itsenäisten teh tävien palautukset ja niistä käytävät verkkokeskustelut. Eri moduulit alkoivat yleensä opettajien alustuksilla. Saimme myös kuunnella hyviä esityksiä useammalta tutkimushoitajana tai -koordinaattorina toimivalta hen kilöltä.Työskentelen
TUTKIMUSHOITAJA-KOULUTUS - kokemuksia koulutuksesta ja tutkimushoitajan
työstä
24 Bioanalyytikko 3|2022
järjesti Turun ammatti korkeakoulu, joka on jo vuosia toteuttanut tutkimus hoitajaopintoja. Opiskelu tapahtui täysin verkko-opin toina ja opintojen laajuus oli 15 opintopistettä (yksi opintopiste edellyttää noin 27 tuntia opiskelua). Opin tojen toteutuksen ajankohta oli syksystä 2021 kevää seen 2022. Tällä kurssilla oli mukana noin 20 opiskeli jaa eri ammattiryhmistä, kuten sairaanhoitajia, kätilöitä ja laboratoriohoitaja. Mukana oli myös sairaanhoita jaopiskelija. Olin tässä ryhmässä ainoa laboratoriohoi Koulutustaja/bioanalyytikko.ontarkoitettu
Toisiin opiskelijoihin ei muuten tutustunut kuin pienen kirjallisen alkuesittäytymisen verran. Olisihan opiskelu ollut ihan erilaista, jos olisimme kokoontu neet samaan luokkaan. Näin koulutus olisi varmas tikin, ainakin osittain, toteutettu ilman pandemiaa. Verkostoituminen toisiin tutkimushoitajiin jäi valitet tavan ohueksi. Harkitsenkin liittymistä Tutkimushoita jat Ry:een, joka järjestää vuosittain mm. koulutuspäi viä tutkimushoitajille. Muuta keskustelua verkossa oli aika vähän, lähinnä opettajien viestejä tulevista tapah tumista. Lähdin koulutukseen, koska kaipasin jotain uuden oppimista. Pian koulutuksen alkamisen jälkeen minulle tarjottiinkin mahdollisuutta alkaa perehtymään omalla työpaikallani tapahtuvaan tutkimustyöhön. Opiskelu ja käytännön työ ovat tukeneet hyvin toisiaan. Koulu tus auttaa ymmärtämään lääketieteellisen tutkimuksen takana olevaa lainsäädäntöä ja ohjeita, jotka ohjaavat tutkimuksenTutkimushoitajallatekoa.
• Tutkimusprosessi (4 op)
Lähteet: Turun AMK:n www-sivut ja tutkimushoitajakoulutuksen materiaalit.
kun sai tutustua muiden opiskelijoiden töihin. Siinä näki erilaisia lähestymistapoja samaan aiheeseen ja sai tutustua erilaisiin aihepiireihin. Tehtävien kommen tointi kuului myös opiskeluun eli oman tehtävän kir joittamisen lisäksi kommentoitiin muiden opiskelijoiden tehtäviä rakentavalla tavalla. Omassa työskentelyssä huomasi monesti lähestyvänsä tehtäviä laboratoriohoi taja-silmälasien läpi. Työhistoria ja koulutustausta nä kyivät jokaisella omissa tehtävissään ja se tekikin mui den töiden tarkastelusta niin mielenkiintoista.
• Tutkimuksen etiikka ja lainsäädäntö (4 op)
Bioanalyytikko 3|2022 25
Opinnot on jaettu neljään osa-alueeseen (moduuliin), jotka etenevät kronologisessa järjestyksessä:
• Kliininen tutkimus (4 op)
Tutkimushoitaja-koulutuksen
tutkimushoitajan tehtävistä kiinnostuneille sekä tutkimushoitajan tai tutkimusas sistentin tehtävissä toimiville henkilöille, joilla on so veltuva opisto- tai korkeakoulututkinto (esim. sairaan hoitaja, bioanalyytikko, röntgenhoitaja). Koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan ammatillista osaa mista ja antaa valmiuksia toimia tutkimushoitajan teh tävissä. Koulutus syventää tutkimuksen perusteisiin ja eettisiin näkökohtiin, erilaisten tutkimusten käytännön toteuttamiseen sekä tutkimushoitajan työhön liittyvää osaamista. Tutkimushoitaja-koulutus perustuu innovaatiopedago giikkaan, joka korostaa tiedon ja osaamisen jakamista sekä erilaisten näkökulmien yhdistämistä. Innovaatiolla tarkoitetaan osaamisen jatkuvaa parantamista, joka johtaa työelämässä hyödynnettävään kestävään ideaan, osaamiseen tai muuhun käytäntöön. Koulutus rakentuu monialaiseen terveystieteellisen tutkimuksen viitekehyk seen. Siinä painottuu tutkimushoitajan rooli ja asian tuntijuus erilaisissa terveystieteellisissä tutkimuksissa. Koulutuksessa hyödynnetään osallistavan ja tutkivan oppimisen periaatteita. Oppimisessa korostuu sekä itse näinen, aktiivinen oppiminen että vertaisoppiminen.
Koulutuksen aikana tulee suorittaa hyväksytysti kaikki etätehtävät (5 kpl), opintojen lopussa etätentti sekä osallistua aktiivisesti verkkokeskusteluun.
• Tutkimushoitajan työ (3 op)
täytyy olla hyvät vuorovaiku tustaidot ja kykyä joustavuuteen. Terminologian ja tie toteknisten ohjelmien hallinta ovat edellytyksiä työssä onnistumiseen. Ymmärrän nyt aloittelevana tutkimus hoitajana, kuinka asiantuntijuus tässä työssä kasvaa vasta hiljalleen kokemuksen myötä. Olen saanut todella paljon tukea työssäni kokeneelta tutkimushoitajakolle galta, hän on perehdyttänyt minua kaikkeen tutkimus hoitajan käytännön työhön liittyvään. Tutkimukseen liittyvät dokumentit ja koulutusmateriaalit ovat pitkälti englanninkielisiä. Niiden läpikäyminen vaatii aikaa ja välillä Google-kääntäjää. Seuraavaksi täytynee alkaa parantaa englanninkielen taitoa!
BIOANALYYTIKKO-OPISKELIJAVAIHDOSSAALASKASSA TEKSTI ja KUVAT Katri Kangastalo Denali National Park, Alaska.
Vaihto-opiskelu ulkomailla oli kokonaisuutena mahtava kokemus. Se opetti valtavasti monista eri asioista, joihin oli varautunut jo etukäteen, ja myös niistä, joista ei vielä tiennyt. Se oli täynnä yllätyksiä ja uusia kokemuk sia. Uudessa yliopistossa opiskelu Olin vaihdossa Fairbanksin yliopistossa Alaskassa yh den lukukauden ajan keväällä 2022. Sen aikana suoritin yliopiston kursseja englannin kielellä. Lukukausi Yh dysvalloissa kestää nelisen kuukautta, joka on aavistuk sen lyhyempi kuin Suomessa, mutta työmäärältään se on mielestäni Lukukauteensuurempi.sisältyivät myös välikokeet sekä loppu kokeet, joiden arvosanoja painotettiin paljon loppuar vosanassa. Opiskelu oli välillä hyvin vaativaa ja aikaa vievää. Toki aikaa jäi myös uuteen maahan ja osaval tioon tutustumiseen; sen kulttuuriin, historiaan sekä ih misiin.Vaihdon aikana kielitaito kehittyi huimasti. Aluksi puhuminen oli enemmän tai vähemmän kömpelöä, mutta se kehittyi ajan kuluessa. Välillä professorien luennoista osa meni ohitse sen takia, että en ymmärtä nyt mitä puhuttiin. Asiat kyllä selvisivät, kun materi aaleja luki itsenäisesti uudestaan läpi. Vaihdon ja opin tojen edetessä ymmärsin helpommin kokonaisuudet, vaikka en joka sanaa ymmärtänyt. Professorit olivat todella ystävällisiä, ja mielellään kertoivat asian uudes taan ja vastasivat kaikkiin kysymyksiin. Suomessa opiskellessa olin tottunut asumaan yksi össä, mutta vaihdon aikana jaoin huoneen entuudestaan ventovieraan kanssa. Asuntolassa jaettiin myös suihku ja WC-tilat muiden samassa kerroksessa asuvien opis kelijoiden kanssa. Asuntolasta löytyi myös pieni keittiö, jota kaikki siellä asuvat saivat käyttää. Toki pääasiassa ruokailut tapahtuivat koulun ruokalassa, joka oli päi vittäin lähestulkoon aamusta iltaan asti auki. Kulttuuri Kulttuurien välisiä eroja oli valtavasti, mutta yhtäläi syyksiä löytyi myös. Jo se, että kampuksen poliisi haki minut keskellä yötä lentokentältä, että pääsin asunto laan mahdollisimman helposti, kertoo paljon alaskalais ten ystävällisyydestä. He ottivat vastaan todella lämpi mästi ja auttoivat mielellään aina kun pystyivät. Kun oma puhelimeni ei toiminut, sain lainata tuntematto man ihmisen puhelinta ruokakaupassa. Uudet kaverit kysyivät lyhyen tuttavuuden jälkeen, haluaisinko lähteä heidän kanssaan Kaliforniaan hiihtolomalla, tai haluai sinko viettää heidän kanssaan pääsiäistä. Vaihdon ai kana tutustuinkin moniin uusiin ihmisiin niin kursseilta, kuin myös niiltä saatujen ystävien kautta. Heidän kans saan pääsin käymään eri puolilla Alaskaa ja Yhdysval toja. Sain valtavasti uusia kokemuksia ja pääsin näke mään erityisesti aivan uskomattoman hienoja maisemia.
Alaskasta Havaijin lämpöön. Waimanalo Bay, Havaiji.
Alaskaan päätyminen Yksi monista syistä, miksi Alaska houkutteli hurjan kylmän ja myös eksoottisen sään lisäksi on sen luonto, maisemat sekä ihmisten luonnonläheisyys. Todella mo
nen ihmisen harrastus oli jokin ulkoaktiviteetti kuten laskettelu, vaeltaminen tai kiipeily. Ystävien kanssa kä vimme vaeltamassa päiväreissuja sekä pääsin kokeile maan uusia lajeja, kuten jääkiipeilyä. Alaskan maisemat ovat todella upeita unohtamatta jäätiköiden ja vuoristojen paljoutta ja kauneutta. Mai semien lisäksi myös hirvet tulivat erittäin tutuiksi, koska kampuksen ympäristössä asusteli muutama hirvi. Ne monesti hengailivat keskellä kampusta syöden tai ottaenVaihtoonpäivänokosia.lähtiessä tiesin opiskelun olevan ykkösasia, mutta halusin käyttää tilanteen hyväkseni myös mat kustamisen kannalta. Koska olin jo niin kaukana, halu sin tutustua myös muihin osavaltioihin. Kun lukukausi päättyi, päädyin käymään vielä Coloradossa Denverissä sekä Havaijilla Honolulussa ennen paluutani Suomeen. Kaiken kaikkiaan vaihto oli ikimuistoinen seikkailu. Olin ehtinyt suunnitella vaihtoa pidemmän aikaa, ja kun sinne lähtö loppujen lopuksi koitti, tuntui käsittä mättömältä, että olen oikeasti lähdössä maapallon toi selle puolelle. Kaikki pienemmät ja suuremmat ongel mat opettivat ja kasvattivat paljon. Vaikka välillä oli rankkaa, ja tuntui, että moni asia vastusti, paljon enem män oli hyviä asioita mitä lämmöllä muistelen, ja kai puu takaisin on valtava.
Katri Kangastalo on bioanalyytikko-opiskelija Oulun Ammattikorkeakoulusta.
Amerikkalaiseen kulttuuriin kuului myös tuntematto mien tervehtiminen ja kuulumisten kysyminen, mikä näin suomalaisena tuntui aluksi hyvin oudolle, mutta hyvin äkkiä siihenkin tottui. Pääsin tutustumaan myös alkuperäisasukkaisiin, heidän historiaansa sekä kulttuu riinsa, joka on Alaskassa hyvin vahvasti läsnä. Matkustaminen Ongelmilta en välttynyt, sillä matka alkoi hyvin epä onnisesti. Alusta alkaen lennot olivat myöhässä sekä Suomessa että Yhdysvalloissa, minkä seurauksena mat kalaukkuni jäi saapumatta. Lentoliikenne oli todella sekaisin Yhdysvalloissa lumimyrskyjen takia. Jatkolen not Seattlesta olivat myöhässä tai peruttuja, ja niitä siir rettiin myös. Vietin siis muutaman ylimääräisen päivän Seattlessa. Sain ajan kuitenkin hyvin hyödynnettyä siellä kaupunkiin tutustuessa. Loppujen lopuksi saavuin Fair banksiin viisi päivää myöhässä. Yhdysvalloissa ja Alaskassa vakuutukset ovat isossa roolissa, koska tapaturman tai sairastumisen hoitokulut ovat korkeita. Tätä varten otin vakuutuksen Suomesta, mutta sen kanssa täytyy olla tarkkana, että vakuutus on riittävä ja oikeanlainen. Lentojen ennalta arvaamat tomien muutosten suhteen olisi hyvä, että vakuutus on turvana korvaamassa mahdollisia ylimääräisiä kuluja.
Castner Glacier Ice Cave, Alaska.
30 Bioanalyytikko 3|2022 NML-TAPAAMINEN13.–14.6.2022OSLOSSA Bioanalyytikkoliitto on jäsenenä erilaisissa kansainvälisissä järjestöissä. Pohjoismaat muodostavat yhdessä Nordisk Medisinsk Laboratoriegruppen (NML). Jokainen maa toimii vuorollaan puheenjohtajana. TEKSTI ja KUVAT Jenni Kalliomäki
Bioanalyytikko 3|2022 31
Tällä hetkellä puheenjohtajamaana toimii Norja, joten järjestön kokous järjestettiin kesäkuussa Oslossa. Koro na-aika on estänyt tapaamisen kasvotusten, joten tapaa miset on hoidettu etänä. Edellisen kerran läsnäoloko kous järjestettiin syksyllä 2019 Boråsissa Ruotsissa. Kokoukseen osallistuivat Bioanalyytikkoliiton pu heenjohtaja Jenni Kalliomäki ja varapuheenjohtaja Satu Taskinen. Kokous alkoi maanantaina lounaalla NITOn toimistolla Oslon keskustassa. Toimiston täytti iloinen puheensorina, kun pitkästä aikaa pääsimme tapaamaan toisiamme.Puheenjohtajakausi päättyy NML-kongressiin, jo ten kokouksen alkuun kuulimme tilannekatsauksen ke väälle 2023 suunnitellusta NML-kongressista. Kongres sipaikka on päätetty ja ohjelmarunko alkaa olla valmis. Kongressi järjestetään huhtikuun 2023 lopulla Oslossa. Bioanalyytikkoliiton jäsenillä on mahdollisuus hakea tammikuussa ammatinkehittämisapurahaa myös tähän kongressiin.Pienentauon jälkeen jatkoimme kansainvälisillä asioilla. Keskustelimme marraskuussa Helsingissä jär jestettävästä Euroopan järjestön EPBS:n kokouksesta ja sen yhteydessä olevasta koulutuksesta. EPBS toimii tapahtuman järjestäjänä ja Bioanalyytikkoliitto yhteis työkumppanina. Tästä jatkoimme maailman järjestön IFBLS:n kuulumisiin. IFBLS järjestää lokakuussa kon ferenssin Suwonissa Etelä-Koreassa. Ammatinkehittä misapurahaa on haettu tähän, joten muutama osanot taja Suomesta on lähdössä kouluttautumaan tänne. Päivän päätteeksi keskustelimme ajankohtaisesta ti lanteessa ammattimme ja koulutuksen osalta Pohjois maissa. Haasteet ja ongelmat ovat yhteisiä ja samankal taisia. Pahin tilanne koulutuksen osalta on Ruotsissa, jossa koulutukseen ei hakeuduta. Tämä koskee siellä oikeastaan koko sosiaali- ja terveysalaa. Kaikkia opis kelupaikkoja ei saada täytettyä ja todella moni keskeyt tää opinnot todettuaan, että ala ei ole itselle soveltuva. Työntekijöistä on pulaa kaikkialla ja työntekijöitä on vaikea saada. Puhuimme myös epäpätevistä työnteki jöistä. Myös muissa Pohjoismaissa näytteenottoa on siirretty muille ammattiryhmille bioanalyytiikkopulasta johtuen. Työ koetaan raskaaksi ja korona on vaikutta nut paljon työn tekemiseen. Viime keväänä laadimme yhteisen kannanoton, joka toimitettiin myös Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä Sosiaali- ja ter veysministeriöön. Yhteinen huolemme ammattimme tilanteesta ei ole saanut minkään maan osalta toivot tua vastaanottoa. Päätimme kuitenkin jatkaa yhteis työtä tällä saralla ja myös yhdessä pohtia sitä, kuinka saamme houkuteltua paremmin alalle uusia opiskeli joita ja työntekijöitä sekä miettiä niitä seikkoja, jotka saavat jo alalla olevat pysymään paremmin työelä mässä.Tiistaina saimme kuulla selvityksen norjalaisista la boratorioista ja heidän työntekijätarpeestaan. Norjassa on myös haasteena saada tarpeeksi valmistuvia eläköi tyvien tilalle. Haasteet Norjassa on saman lailla maan tieteellisiä kuin Suomessa. Koulutuspaikkakunnilla työntekijöiden saatavuus on parempi kuin muualla. Tämä aihe herätti vilkasta keskustelua, sillä haaste on yhteinen.Viimeisenä aiheena oli etiikka ja sen merkitys bioanalyytikon työssä. Kävimme keskustelua, kuinka etiikka on huomioitu järjestöissämme. Bioanalyytik koliitto on laatinut bioanalyytikon/laboratoriohoita jan eettiset ohjeet, jotka on viimeksi päivitetty vuonna 2017. Meidän on tärkeää muistaa eettiset ohjeet myös omassa toiminnassamme. Oikeus hyvään hoitoon kä sittää myös oikeuden saada luotettavia laboratoriotut kimustuloksia ilman kohtuuttomia viiveitä. Tämä olisi myös päättäjien syytä muistaa harkittaessa bioanalyyti koiden korvaamista muilla henkilöillä. Toteutuuko sil loin lupaus luotettavista laboratoriotutkimustuloksista?
Seuraava tapaaminen järjestetään loppuvuodesta etäta paamisena, jolloin jatkamme erinomaista keskustelua ja yhteistyötämme.
32 Bioanalyytikko 3|2022
Vuoden bioanalyytikko-opiskelijan haku päättyy 30.11.2022. Valinta julkistetaan #BOOP2023opintopäivässä 4.2.2023.
Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf
Liittokokouksessa 20.11.22 valitaan liitolle uusi hallitus kaudelle 2023–2024. Ota yhteyttä omaan alueyhdistykseesi ja asetu ehdolle!
• Edustajille jaetaan 1 ääni alkavaa 100 jäsentä kohti. Äänet edustajat voivat jakaa haluamallaan tavalla
• Jäsenmäärän tarkasteluajankohta on edellisen kalenterivuoden viimeinen päivä.
• Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa, mutta ei äänioikeutta. Liiton hallituksen varsinainen jäsen ei saa toimia minkään jäsenyhdistyksen edustajana liittokokouksessa. Hänellä on kuitenkin kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Bioanalyytikko 3|2022 33
• Liittokokousedustajien määrä jakautuu siten, että alueyhdistykset, joiden jäsenmäärä on alle 200, saavat kaksi (2) edustajaa, alle 600 jäsentä kolme (3) edusta jaa ja yli 600 jäsentä neljä (4) edustajaa.
Ilmianna hänet, joka on liiton opiskelijajäsen, kunnostautunut opinnoissaan tai opiskelijayhteistyön kehittämisessä tai joka on merkittävällä tavalla edesauttanut ammatin tunnetuksi tekemisessä.
Sääntömääräinenliittokokous 20.11.2022 klo 10. Ilmoittautuminen alkaa klo 9. Scandic Pasila, Kyllikki-sali, Maistraatinportti 3, 00240 Helsinki Osallistuminen liittokokoukseen (liiton säännöt 11 §):
• Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä varsinaiset jäsenet ja varajäsenet kaudelle 2023–2024 Helsingissä 11.6.2022 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Finlands Bioanalytikerförbund rf Liiton hallitus
Kiinnostaako työ
• Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 12 § mainitut asiat
• Sääntömuutokset (liiton säännöt ja alueyhdistysten mallisäännöt)
Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi
bioanalyytikko-2023opiskelijaa
liiton hallituksessa?
Haemme vuoden
Hamme jälleen Vuoden bioanalyytikko-opiskelijaa!
Olisiko verkkolehteen?siirtyäaika Kuinka tärkeää sinulle on, että Bioanalyytikkolehti ilmestyy jatkossakin paperisena tuttuun tapaan muun postisi joukossa? Mitäpä jos lukisit liiton uutiset ja alan ajankoh taiset asiat mobiiliresponsiivisena verkkolehtenä, jonka sisältöön perehtyminen ei katso aikaa eikä paikkaa, kunhan nettiyhteys toimii? Kartoitamme jäsenten val miutta siirtyä kokonaan verkkolehden lukijoiksi. Kerro mielipiteesi asiasta joko oheisen qr-koodin kautta tai https://bit.ly/verkkolehtikysely pikkujoululounasSenioreiden9.12.2022 Suomen Bioanalyytikkoliiton Helsingin yhdistyksen senioreiden pikkujoululounas järjestetään tuttuun tapaan Hotelli Arthurissa 9. joulukuuta klo 12.30–15.00. Lounaan hinta on 13,20 €. Ilmoittautumiset liiton kotisivujen kautta. Ne, joilla ei ole nettiä käytössään, voivat ilmoittautua Caritalle puhelimitse numeroon 044 368 5607. Tervetuloa mukaan!
edistetään terveydenhuollon virtuaalioppimista
Envision-hankkeen ensimmäisen pelin toimin taympäristönä on kotisairaanhoito ja toinen peli suuntautuu lasten sairaanhoitoon.
Envision-hankkeessa
Hankkeessa kehitettävissä virtuaalisimulaatiope leissä tarina välittyy pelaajille videon muodossa. Peli koostuu useista lyhyistä videoista, joissa on käytetty oikeita näyttelijöitä. Pelaajalle tulee tunne, että hän katsoo tilannetta omien silmiensä kautta ja hän itse toimii pelin ympäristössä hoi Videontajana. sisään tarinaa pysäyttämään on raken nettu erilaisia kysymyksiä. Ne ohjaavat pelaajaa miettimään, kuinka hän itse toimisi kussakin ti Virtuaalisimulaatiopelissälanteessa.
TEKSTI Mika Paldanius, dosentti, koulutuspäällikkö, Oamk ja projektipäällikkö, Envision-hanke, Oamk Oulun ammattikorkeakoulu on mukana kansain välisessä Envision-hankkeessa, jossa kehitetään kaksi terveydenhuollon virtuaalisimulaatiope liä opetuksen monipuolistamiseksi. Hankepar tnereita on mukana Belgiasta, Sloveniasta, Es panjasta, Norjasta ja Kanadasta. Tiimissä on asiantuntijoita pelin sisällön rakentamiseen ja tekniseen toteutukseen sekä vahvaa kokemusta virtuaalisimulaatiopelin tekemisestä. Virtuaalisimulaatiopelin kehittäminen on moni puolinen, monivaiheinen ja kiinnostava prosessi. Pelillisellä oppimisella tarkoitetaan peliteknolo gian sovellusten avulla tapahtuvaa oppimista. Pelillistäminen on kasvava ilmiö koulutuksessa. Pelien tavoitteet ovat tarkkaan harkittuja. Pelien tulee olla myös viihdyttäviä, jotta pelaaja pysyy kiinnostuneena ja haluaa edetä pelissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon opetus- ja toimin taympäristöt tarvitsevat turvallisia simulaatioym päristöjä ja uutta digipedagogista otetta muun muassa kliiniseen päätöksentekoon ja taitojen kehittämiseen potilastyössä. Pelit ovat oiva keino kehittää kliinistä päätöksentekoa erilaisiin ta pauksiin ja yllättäviin tilanteisiin.
virheiden tekeminen on sallittua ja se on oppimisympäristönä turval linen. Tarina etenee pelaajan vastausten perus teella joko lyhintä reittiä tai mutkan kautta. Pe laaja ohjautuu lopulta aina oikeisiin ratkaisuihin saamansa palautteen perusteella. Hanketyö jatkuu edelleen ja valmiita virtuaalisi mulaatiopelejä päästäneen esittelemään ensi vuo den puolella. Voit seurata hankkeen etenemistä Facebookissa https://www.instagram.com/envision.vgs/sion.Virtual.Gaming.Simulation/https://www.facebook.com/EnvijaInstagramissa
