Issuu

1|2024

Hyödynnä liiton jäsenedut 2024! • Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua toimintaan omassa alueyhdistyksessä ja liiton hallituksessa. • Voit lukea Bioanalyytikko-lehteä ja Artikkelijulkaisua e-lehtinä. • Voit hakea ammatinkehittämisapurahaa ja genetiikan koulutuksiin matka-apurahaa (ei opiskelijajäsenille). • Voit osallistua liiton järjestämiin koulutuksiin. • Voit osallistua Holiday Club Katinkullan lomaosakeviikkojen arvontaan. • Saat alennuksia Eckerö Linelta. • Saat alennuksia Sokos Hotelleista ja Polku-hotellista. • Pääset alennettuun hintaan kansainvälisiin koulutuksiin.

Osallistu rohkeasti oman alueyhdistyksesi toimintaan – pääset vaikuttamaan ja verkostoitumaan kollegoiden kanssa! Alueyhdistysten yhteystiedot löydät osoitteesta www.bioanalyytikkoliitto.fi. Tietoa jäseneduista: www.bioanalyytikkoliitto.fi/jasensivut

Kannen kuva AdobeStock

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf www.bioanalyytikkoliitto.fi Yhteystiedot PL 110, 00060 TEHY toimisto@bioanalyytikot.fi p. 050 302 6504 järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki jenni.kalliomaki@bioanalyytikot.fi p. 044 237 0028 Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto Jenni Niiranen jenni.niiranen@bioanalyytikot.fi p. 050 324 7646

Toimituskunta Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Kaija Sopenlehto Niina Wahlroos Kirsi Kiipeli Marja Kaski-Honkanen Jenni Hänninen Kati Koivisto Sina Nordman Ilmoitushinnat www.bioanalyytikkoliitto.fi Lehden ilmestyminen 2024 e-lehtenä (aineistopäivä sulkeissa) Nro 2 ilmestyy 10.5. (26.4.) Nro 3 ilmestyy 6.9. (23.8.) Nro 4 ilmestyy 9.12. (22.11.)

Terveisin Jenni K. Tämän vuoden teema Hyvinvoiva bioanalyytikko näyttäytyy nyt ajankohtaisempana kuin koskaan. Tammikuussa julkaistun Työterveyslaitoksen katsauksen mukaan bioanalyytikot kokivat tehyläisistä ammattiryhmistä eniten työstressiä. On välttämätöntä, että hyvinvointialueet kiinnittävät erityistä huomiota bioanalyytikoiden työhyvinvointiin ja työkykyjohtamiseen. Koronan aiheuttama uupumus saattaa nyt näkyä meissä. Monille on ollut varmasti pettymys, että kuormitus ja työtahti eivät ole koronan jälkeen helpottaneet. Lisääntyneestä työmäärästä on tullut uusi normaali samalla, kun pula bioanalyytikoista pahenee. Työntekijät on tärkeää ottaa mukaan työnsä muutosten suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä on keino vahvistaa työnkuormituksen hallintaa. Työyhteisöjen toimiva yhteistyö ja psykologinen turvallisuus on tärkeä voimavara. Kun työstä välillä palautuu, jaksaa tehdä työnsä hyvin ja elää tasapainoista elämää. Tietoon perustuva työhyvinvoinnin johtaminen on tärkeää, jotta kohdistetaan oikeita toimia oikeisiin asioihin. Työstä palautumiseen jo työpäivän aikana olisi tärkeää panostaa. Työntekijöiden jaksaminen ja työkyky tulisi olla kunnossa. Työnantajan tulisi kiinnittää huomiota työkuormaan ja ergonomiseen työvuorosuunnitteluun. Hyvä esihenkilötyö on äärimmäisen tärkeää erityisesti muutostilanteissa. Työn tauotuksesta tulisi myös huolehtia ja tauon aikana pitäisi päästä irrottautumaan työstä ja rentoutumaan. Myös vapaa-ajalla on tärkeä huolehtia työstä palautumisesta ja työkykyä tukevasta terveyskäyttäytymisestä. Teemme jäsenkyselyn, jossa selvitämme tarkemmin, mistä alenema bioanalyytikoiden työhyvinvoinnissa johtuu. Hyödynnämme kyselyn tuloksia vaikutustyössä bioanalyytikoiden työhyvinvoinnin eteen. Keskitymme koulutuksissa ja webinaareissa muun muassa työhyvinvoinnin aiheisiin. Tule kuulolle, josko niistä löytyisi vinkkejä oman työkyvyn ylläpitämiseen. Parempaa hyvinvointia tähän vuoteen!

Årets tema "Välmående bioanalytiker" är nu mer aktuellt än någonsin. Enligt en översikt publicerad av Arbetshälsoinstitutet i januari upplevde bioanalytiker mest arbetsrelaterad stress bland TEHY-medlemmarna. Det är nödvändigt att välfärdsområdena uppmärksammar bioanalytikernas välbefinnande och arbetsförmågeledning särskilt. Tröttheten orsakad av coronan kan nu synas i oss. För många har det säkert varit en besvikelse att belastningen och arbetsrytmen inte har lindrats efter coronan. Den ökade arbetsmängden har blivit det nya normala samtidigt som bristen på bioanalytiker förvärras. Det är viktigt att involvera arbetstagarna i planeringen och genomförandet av förändringar i deras arbete. Detta är ett sätt att stärka hanteringen av arbetsbelastningen. Arbetsgemenskapens fungerande samarbete och psykologiska trygghet är en viktig resurs. Genom att ibland återhämta sig från arbetet orkar man göra sitt arbete väl och leva ett balanserat liv. Ledning av välbefinnande baserad på information är viktigt för att rikta rätt åtgärder mot rätt saker. Det är viktigt att investera i återhämtning från arbetet även under arbetsdagen. Arbetstagarnas uthållighet och arbetsförmåga bör vara i god form. Arbetsgivaren bör uppmärksamma arbetsbelastningen och ergonomisk arbetsplansläggning. God arbetsledning är ytterst viktigt särskilt i förändringssituationer. Det är också viktigt att se till att arbetet bryts av och att man under pauserna kan koppla bort arbetet och koppla av. Det är också viktigt att ta hand om återhämtningen från arbetet och hälsobeteende som stödjer arbetsförmågan på fritiden. Vi genomför en medlemsundersökning för att få reda på orsakerna till minskningen av bioanalytikernas välbefinnande. Vi använder resultaten från undersökningen i påverkansarbetet för bioanalytikernas välbefinnande. Vi fokuserar på ämnen relaterade till välbefinnande under utbildningar och webbinarium. Kom och lyssna, kanske hittar du tips för att upprätthålla din egen arbetsförmåga. Bättre välbefinnande för detta år!

Pääkirjoitus Jenni Kalliomäki, Bioanalyytikkoliiton pj.

Alueyhdistysten yhteystiedot

Alueyhdistysten vuosikokousilmoitukset

Kokkonen Terveisiä terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelmasta

Wahlroos Kokemus huonosta johtamisesta sote-alan haasteena

Liikanen Sytologian esitarkastajien koulutus ja työ Euroopassa

Heiskari et al. Putkipostijärjestelmä käyttöön Lapin keskussairaalassa päivystyspoliklinikan ja laboratorion välille

Laine & Salo-Tuominen TYKS Laboratorioiden yhteinen näytelogistiikka

Alanko Kohti ympäristöystävällisempää laboratoriota

Taskinen Suomen Bioanalyytikot – olemme bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien ammatillinen liitto

Lyhyet Ajankohtaista asiaa

ALUEYHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT Yhteydenotto puheenjohtajiin tapahtuu sähköpostitse. Vuoden aikana tapahtuvat mahdolliset puheenjohtajamuutokset päivitetään liiton nettisivuille bioanalyytikkoliitto.fi.

ETELÄ-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY Jonne Laaksonen jonnelaaksonen6@gmail.com

POHJOIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT POSBIT RY

KANTA-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY

Teija Niemelä teija.niemel@gmail.com Fb: Pohjois-Suomen Bioanalyytikot Posbit Ry IG: pohjoissuomenbioanalyytikot

Virpi Tomppo kantahameenbioanalyytikot@gmail.com FB: Kanta-Hämeen Bioanalyytikot

SATAKUNNAN BIOANALYYTIKOT RY

KESKI-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY Kati Pylvänäinen kati.pylvanainen@gmail.com FB: Keski-Suomen Bioanalyytikot ry

Niina Lehtonen niinalehtonen2@gmail.com FB: Satakunnan Bioanalyytikot ry IG: satakunnanbioanalyytikot

SAVON BIOANALYYTIKOT RY, SABIO RY KYMEN BIOANALYYTIKOT RY Hanna Kottila hanna.kottila@hus.fi

LAKEUDEN BIOANALYYTIKOT LABIT RY Maija-Kaisa Laitinen maikkeroinen_@hotmail.com FB: Lakeuden Bioanalyytikot IG: labit_ry

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY Suvi Koskinen pirkanmaanbioanalyytikot@gmail.com

POHJOIS-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY

Tero Hongisto tehohit@gmail.com FB: Savon Bioanalyytikot

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY Sina Nordman ubi.puheenjohtaja@gmail.com ubi.hallitus@gmail.com FB: Uudenmaanbioanalyytikot ry IG: UBI

VAASAN SEUDUN BIOANALYYTIKOT RY, VASANEJDENS BIOANALYTIKER RF Katriina Aalto katriina_jokela@hotmail.com FB:Vasly IG: vaasanseudunbioanalyytikot

Milla Saukkola saukkola.milla@gmail.com

VARSINAIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

6 Bioanalyytikko 1|2024

Pipsa Allén pipsa.allen@gmail.com FB: Varsinais-Suomen Bioanalyytikot ry IG: varsinaissuomenbioanalyytikot

SÄÄNTÖMÄÄRÄISET VUOSIKOKOUKSET KANTA-HÄMEEN BIOANALYYTIKOT RY

KESKI-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

tiistaina 7.5.2024 klo 17:00

torstaina 14.3.24 klo 17:30

Asikkalassa Vääksyn kanavalla Majakkapaviljonki/Saunapaviljonki Kanavalahti Ämmäläntie 20, 17200 Vääksy

Vanha Pappila Vapaudenkatu 26, Jyväskylä

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan alueyhdistykselle puheenjohtaja kausille 2024–2026 ja hallitukseen varsinaiset- ja varajäsenet erovuoroisten tilalle. Kokouksessa valitaan tai valtuutetaan hallitus valitsemaan yhdistyksen edustajat Liittokokoukseen 24.11.2024.

Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen yhteydessä kahvi ja suolainen lisuke. Sitovat ilmoittautumiset erityisruokavalioineen viimeistään 3.3.2024 https://keski-suomi.bioanalyytikkoliitto.fi/. TERVETULOA!

Kokouksen jälkeen yhdistys tarjoaa kokoukseen osallistuneille aterian. Halukkailla on mahdollisuus kokouksen ja aterian jälkeen saunoa Saunapaviljongissa. Tarkempia tietoja lähetämme myöhemmin sähköpostitse.

LAKEUDEN BIOANALYYTIKOT RY

TERVETULOA!

keskiviikkona 10.4.2024 klo 18:00 Ravintola Kabacka Kauppakatu 15 C, Seinäjoki Aloitamme ruokailulla klo 18:00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Käydään läpi muun muassa viime vuoden toimintaa sekä suunnataan katseet tähän vuoteen! Nyt mukaan vaikuttamaan LaBitin toimintaan ja näkemään kollegoita! Sitova ilmoittautuminen ruokailun takia nettisivuillamme 27.3.2024 mennessä. Pidätämme oikeudet muutoksiin. TERVETULOA! Bioanalyytikko 1|2024 7

SÄÄNTÖMÄÄRÄISET VUOSIKOKOUKSET POHJOIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY

SATAKUNNAN BIOANALYYTIKOT RY

keskiviikkona 20.3.2024 klo 18.00

perjantaina 15.3.2024 klo 17.30

Tehyn aluetoimisto Torikatu 23, 2 krs. 90100 Oulu

Tehyn aluetoimisto Yrjönkatu 7 A 4, Pori

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan liittokokousedustajat.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan uusi hallitus.

Vuosikokouksessa tarjotaan pientä iltapalaa. Tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumiset 10.3.2024 mennessä kotisivuiltamme löytyvällä ilmoittautumislomakkeella https://pohjois-suomi.bioanalyytikkoliitto.fi

Ilmoittautumiset 13.3 mennessä kotisivujen kautta osoitteessa https://satakunta.bioanalyytikkoliitto.fi/ TERVETULOA!

TERVETULOA!

VARSINAIS-SUOMEN BIOANALYYTIKOT RY SAVON BIOANALYYTIKOT RY

maanantaina 04.03.2024 klo 17.00

keskiviikkona 20.3.2024 klo 17.00 Savonialla Microkatu 1 A-ovi, Kuopio

Tehyn Turun aluetoimisto, Eerikinkatu 17C, 3.krs.

Käsitellään sääntömääräiset asiat. Osallistujille yllätyslahja.

Esillä sääntöjen määräämät asiat, mm. hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valinta sekä liittokokousedustajien nimeäminen.

Ilmoittautuminen 11.3.2024 mennessä https://pohjois-savo.bioanalyytikkoliitto.fi/ TERVETULOA!

Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset ruokailua varten viimeistään 29.2.2024 bioanalyytikot@gmail.com TERVETULOA!

8 Bioanalyytikko 1|2024

SÄÄNTÖMÄÄRÄISET VUOSIKOKOUKSET VAASANSEUDUN BIOANALYYTIKOT RY

UUDENMAAN BIOANALYYTIKOT RY

lauantaina 6.4.2024 klo 16.00

tiistaina 21.5.2024 klo 17.00

Pietarsaari Tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin jäsenille sähköpostitse lähetettävässä jäsenkirjeessä sekä Vaslyn Facebook- ja Instagram-sivulla.

Hotel Arthur Vuorikatu 19, 00100 Helsinki

Vuosikokouksessa käydään läpi sääntömääräiset asiat, sekä valitaan puheenjohtaja ja hallitusjäsenet toimikaudelle 2024–2025. Mikäli liiton sääntöihin tulee muutoksia liittokokouksessa 2023, tekee hallitus yhdistyksen sääntöihin muutosesityksen yhdistyksen vuosikokoukselle. TERVETULOA! VASANEJDENS BIOANALYTIKER

Kokouksessa käsiteltävät asiat: • sääntömääräiset asiat • puheenjohtajan ja hallituksen valitseminen toimikaudelle 2024–2026 • toiminnantarkastajien valitseminen vuodelle 2024 • tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen • yhdistyksen liittokokousedustajien valitseminen • edellisen vuosikokouksen pöytäkirjan hyväksyminen. Ilmoittautuminen vuosikokoukseen viimeistään 1.5.2024 mennessä lomakkeen kautta https://bit.ly/UBIkokous

lördag 6.4.2024 kl. 16.00 Jakobstad Årsmötets plats meddelas senare till medlemmar via medlemsbrev till epost, samt på Vaslys Facebook och Instagram sida. Ilmoittautuneille lähetetään kokouksen esityslista sähköpostitse 14.5.2024. Under årsmötet behandlas stadgeenliga ärenden samt val av ordförande och styrelsemedlemmar för perioden 2024–2025. Om det sker ändringar i förbundets stadgar på förbundsmötet 2023 kommer styrelsen att lägga fram ett förslag till ändringar i föreningens stadgar till föreningens årsmöte. VÄLKOMNA!

TERVETULOA!

TEKSTI Saara Kokkonen | KUVA AdobeStock

TERVEISIÄ TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISEN MAISTERIOHJELMASTA Aloitin syksyllä 2023 opiskelut Helsingin Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudessa Terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelmassa. Koulutusohjelma antaa mahdollisuuden opiskella terveystieteiden maisteriksi (TtM) kahdessa vuodessa, sillä kandivaiheen voi korvata sosiaalija terveysalan ammattikorkeakoulututkinnolla. Itse hain koulutukseen bioanalyytikon AMK-tutkinnolla. Olen opiskellut valmistumisen jälkeen myös Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2016. Päätös hakemisesta syntyi pian sen jälkeen, kun luin uutisen koulutusohjelman alkamisesta. Olin jo aiemmin pohtinut opintojeni jatkamista, mutta tuntui vaikealta löytää omaan tilanteeseeni sopivaa koulutusohjelmaa. Terveydenhuollon kehittäminen kuulosti sopivalta suuntaukselta minulle. Mahdollisuus hyödyntää aiempaa AMK-tutkintoa maisterin tutkinnon pohjana kuulosti hyvältä, sillä se mahdollistaa valmistumisen nopeammin kuin jos olisin lähtenyt opiskelemaan kandivaiheesta alkaen. Valintakokeeseen ei annettu ennakkomateriaalia, joten siihen ei tarvinnut lukea töiden ohessa. Ainoaksi valmistautumiseksi jäi vapaapäivän pyytäminen töistä koetta varten. Terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelmassa on 120 opintopistettä ja opintoihin valitaan kaksi kol-

10 Bioanalyytikko 1|2024

mesta 25 opintokokonaisuus-vaihtoehdosta, jotka ovat Kliininen hoitotiede terveydenhuollon kehittämisessä, Väestön terveys ja Monialainen asiantuntijuus sosiaalija terveysalalla. Valitsin näistä Väestön terveyden ja Monialaisen asiantuntijuuden, sillä niiden sisältökokonaisuudet olivat kiinnostavimmat ja toisaalta hoitotiede tuntui hieman vieraalta bioanalyytikon taustalla. Kaikki opinnot ovat kuitenkin vapaasti valittavissa taustasta riippumatta ja vuosikurssillamme onkin opiskelijoita hyvin monenlaisilla taustoilla. Terveystieteiden opinnot ovat monitieteellisiä ja syksyn aikana opintoihini on kuulunut mm. ravitsemustiedettä kansanterveyden näkökulmasta, epidemiologian perusteita ja väestön terveyden edistämisen opintoja. Kestävä kehitys -teema on huomioitu hyvin opintokokonaisuuksissa. Opintoihin kuuluu myös vähintään 10 opintopistettä vapaavalintaisia opintoja, joihin olen valinnut kursseja mm. psykologiasta ja sosiaalija terveystaloustieteestä. Opintovapaan ansiosta olen pystynyt suorittamaan kursseja jopa suunniteltua enemmän ensimmäisenä syksynä. Ensimmäisen opiskeluvuoden opintovapaan on taloudellisesti mahdollistanut aikuiskoulutustuki, jota ehdin onnekseni hakea ennen hallituksen suunnittelemaa lakkautusta. Aiemman YAMK-tutkinnon suoritin työn ohessa, sillä silloin en vielä täyttänyt aikuiskoulutustuen

kriteerejä. Koska aikuiskoulutustukea saa vain rajallisen määrän, on todennäköistä, että osa opinnoista jää silti tehtäväksi töiden ohella. Töiden ohessa opiskelusta on pyritty tekemään mahdollista tarjoamalla opintoja pääasiassa verkkokursseina. Osa kursseista on tehtävien suhteen tarkemmin aikataulutettuja ja osa vapaampia. Myös etänä toiselta paikkakunnalta opiskelu on mahdollista, sillä pakollisia läsnäolopäiviä on ollut vain muutama syksyn aikana. Etänä opiskelu on sopinut minulle hyvin, mutta opintovapaani on antanut minulle mahdollisuuden valita myös läsnäoloa vaativia kursseja tasapainottamaan opiskelua. Vaikka opinnot ovat pääosin verkossa, vuosikurssimme on onnistunut ryhmäytymään nopeasti lyhyessä ajassa. Opiskelijabileet ovat jääneet väliin, mutta olemme järjestäneet omia vapaamuotoisia tapaamisia

esimerkiksi ravintolaillallisten ja edullisten opiskelijalounaiden muodossa. Vuosikurssimme Whatsapp-ryhmässä voi kysyä neuvoa ja tukea toisilta opiskelijoilta. Koska terveystieteiden koulutusohjelma on uusi, meillä ei ole valmista ainejärjestöä. Tämän perustaminen on kuitenkin parhaillaan työn alla ja hallitus on jo valittu. Ensi vuoden opiskelijat pääsevät toivottavasti jo suoraan mukaan ainejärjestön toimintaan. Suosittelen koulutusohjelmaa kaikille terveydenhuollon kehittämisestä kiinnostuneille. Koulutusohjelmaan on mahdollista hakea valintakokeen lisäksi myös avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Viime keväänä valintakoe tehtiin verkossa etänä ilman ennakkomateriaaleja, mutta tänä vuonna koe tehdään paikan päällä. Viime vuonna hakijoita oli lähes 1500. Mielenkiintoista nähdä, miten paljon koulutusohjelma kiinnostaa hakijoita tänä vuonna!

Bioanalyytikko 1|2024 11

TEKSTI Niina Wahlsroos | KUVA Adobe Stock

Kokemus huonosta johtamisesta sote-alan haasteena Sote-uudistus on saanut paljon palstatilaa valtakunnan mediassa viime aikoina. Yhtenä teemana on ollut huono johtaminen, joka tuntuu vaivaavan koko julkista sote-alaa. Julkisen arvostelun kohteeksi ovat joutuneet niin sote-johtajat, päälliköt kuin lähiesihenkilötkin. Mutta mitä oikeastaan on huono johtaminen?

12 Bioanalyytikko 1|2024

Huonolle johtamiselle ei ole yhtä yhteistä määritelmää. Saman työyhteisön jäsenet saattavat kaikki olla yhtä mieltä siitä, että huonoa johtamista on, mutta se, mikä konkreettinen kokemus tekee johtamisesta huonoa, voi vaihdella yksilöiden välillä. Joskus huono johtaminen on kuin eräänlainen hokema tai mantra, jota toistetaan loputtomasti, mutta jota ei pystytä kysyttäessä kuitenkaan tarkentamaan. Huono johtaminen voi jossain tapauksissa olla myös syntipukki työyhteisössä kytevälle tyytymättömyydelle. Tyytymättömyys saattaa puolestaan olla henkilöstön tyytymättömyyttä omaa toimintaa kohtaan, työyhteisön muiden jäsenten toimintaa kohtaan tai jopa yhteiskunnan poliittista päätöksentekoa kohtaan, ja se voi purkautua syyttämällä johtajuutta. Kun henkilöstö peilaa johtamista työyhteisössä vallitsevaan kulttuuriin, sen arvoihin ja moraaliin, ja toteaa johtamisen eroavan näistä, koetaan johtaminen huonoksi. Johtamiselle on tyypillistä myös henkilöityminen. Jos johtajasta ei persoonana pidetä, voidaan häntä pitää huonona johtajana hänen teoistaan riippumatta tai henkilön aiemmat toimet ovat johtaneet ennakkokäsitykseen johtajuuden ongelmista. Johtaja on myös johtamansa organisaation kasvot ja äänitorvi. Mitä korkeammasta johtajasta on kyse, sitä näkyvämpi hän on. Johtaja edustaa aina, niin työ- kuin vapaa-ajallaankin, johtamaansa organisaatiota. Tökerö kommentointi tiedotusvälineissä voi johtaa siihen, kuinka houkuttelevana organisaatiota työnantajana pidetään ja lopulta jopa aiheuttaa haasteita tulevissa rekrytoinneissa. Johtajia on erilaisia, samoin johdettavat tilanteet ovat erilaisia. Sote-uudistus toi tullessaan tarpeen muutosjohtajuudelle. Muutoksen läpivieminen vaatii erilaista johtajuutta kuin vakaan, jo olemassa olevan rakenteen johtaminen. Kun henkilöstö ei ymmärrä, miksi johtaja vie työyhteisöä uuteen suuntaan, ollaan vääjäämättömästi tilanteessa, jossa henkilöstö kokee johtamisen huonoksi. Huono johtaminen on siten tiedonjakamisen ja viestinnän heikkoutta. Taitava johtajuus vaatii yksittäisen asian monen ulottuvuuden samanaikaista hallintaa. Lähimpänä arkipäiväämme ovat lähiesihenkilömme. Myös heihin on kohdistettu kollektiivista huonon johtajuuden leimaa. Lähiesihenkilön ikuinen dilemma lienee puun ja kuoren välissä työskenteleminen. Toisaalta lähiesihenkilöille on kasattu suuri määrä vastuuta, mutta toisaalta liikkumavaraa on vähän. Lähiesihenkilötyö on tuomittu lähtökohtaisesti epäonnistumaan, jos ja kun suoria alaisia on niin monta,

että lähiesihenkilön aika kuluu hallinnollisten tehtävien parissa; on työvuorosuunnittelua, lomasuunnittelua, poissaolojen hyväksyntää, sijaisten hankkimista jne. Kun lähiesihenkilöllä ei ole aikaa juuri muuhun, niin lähi-etuliitteen voi pyyhkiä huoletta pois esihenkilön edestä. Lähiesihenkilöstä tulee työnjohtaja, ja työyhteisön jäsenistä tulee resurssia; paikalla olevaa resurssia, joka pitää osata kohdistaa siten, että kaikki kriittisimmät tehtävät saadaan hoidettua ja puuttuvaa resurssia, jota pitäisi saada rekrytoitua työyhteisöön. Resurssi on kuitenkin tässä tapauksessa ihminen. Ihminen pitää kohdata, jotta pääsee selville, onko se tyytyväinen. Kohtaamisessa on tärkeää juuri lähi-etuliite. Lähiesihenkilökin joutuu aina silloin tällöin tuottamaan pettymyksiä. Yksittäiset pettymykset ovat kuitenkin osa työelämää, ne eivät tee johtamisesta tai johtajasta huonoa.

Yksittäiset pettymykset ovat osa työelämää, ne eivät tee johtamisesta huonoa. Johtajia, keskijohtoa ja lähiesihenkilöitä on kaikenlaisia, samoin kuin johdettavia työyhteisön jäseniäkin hyviä ja huonoja. Asiat eivät ole koskaan niin mustavalkoisia kuin ne näyttäytyvät ja jako hyvään ja huonoon ei ole ongelmatonta tai edes järkevää. Julkinen terveydenhuolto on kohdannut monia haasteita viime vuosina, jolloin myös johtamisen merkitys on korostunut. Tuskin milloinkaan tai mistään löytyy työyhteisöä, jossa kaikki sen jäsenet olisivat samaan aikaan yhtä mieltä siinä, että johtaminen on hyvää. Toisaalta huonoon johtamiseen tulee suhtautua vakavasti etsien aktiivisesti keinoja muuttaa tai auttaa johtamista muuttumaan paremmaksi. Sote-alallakin on jo olemassa esimerkkejä maailmalta, josta keskitetystä johtamisesta on siirrytty itseohjautuvaan tiimityöskentelyyn. Se vaatii muutoshalukkuutta ja -kyvykkyyttä työntekijöiltä ja lisäksi motivaatiota toimia tiimin hyvän eteen tasavertaisina yksilöinä. Tuskin koskaan tai ainakaan pitkään aikaan on mahdollista poistaa vastuullinen ”pomoporras” kokonaan, mutta voisiko se olla suunta, jolla alalle tulevaisuudessa varmistetaan riittävä määrä osaavaa työvoimaa.

Bioanalyytikko 1|2024 13

TEKSTI Eeva Liikanen | KUVA AdobeStock

Sytologian esitarkastajien koulutus ja työ Euroopassa Esitarkastajien koulutus vaihtelee merkittävästi Euroopan maissa. Myös esitarkastajien osaamisen vaatimus vaihtelee maiden välillä. Esitarkastajilla on halukkuutta lisätä työnkuvaansa monipuolisemmaksi.

14 Bioanalyytikko 1|2024

Tausta Sytologian esitarkastajien tehtävänä esitarkastaa patologian laboratorioon tulevat sytologiset näytteet. Tämä toiminta helpottaa patologien työtä, koska heidän ei tarvitse tutkia koko näytepreparaattia vaan mahdollisesti vain esitarkastajan preparaattiin tekemät merkinnät. Näin patologilla jää enemmän aikaa muihin tehtäviin, esimerkiksi kudosnäytteiden tutkimiseen. Suomessa kaikki esitarkastajat tutkivat gynekologisia irtosolunäytteitä, heistä 94% tutkii virtsanäytteitä ja hengitysteiden näytteitä, 82% effuusioita sekä 39% ohutneulabiopsioita. Suomessa esitarkastajien työ on tuntematonta niin kuin kansainvälisestikin. Yhdysvalloissa esitarkastajien (cytotechnologist) työn kuva on monipuolisempi kuin Euroopassa. Suomessa ei ole tällä hetkellä varsinaista esitarkastajakoulutusta, vaan patologian laboratoriot koulututtavat itse esitarkastajansa. Ammattikorkeakoulussa bioanalyytikko-opiskelijat opiskelevat sytologian perusteet. Opintojen laajuus vaihtelee jonkin verran ammattikorkeakouluittain. Opintoja tukevat kaikille avoimet verkko-opetusmateriaalit, joita ovat laatineet mm. Eurocytology, Cytologytsuff, Bethesda System, The International Academy of Cytology, Paris System ja Cytologycloud. Kansainvälisesti esitarkastajien koulutus on vaihtelevaa. EACC (European Advisory Committee of Cytotechnology) ja EFCS (European Federation of Cytology Societies) ovat julkaisseet suosituksen esitarkastajien (cytotechnologist) koulutuksesta. Suosituksen mukaan cytotechnologist-koulutus suoritetaan Bachelor-tasoisen koulutuksen jälkeen. Koulutuksen pituudeksi suositellaan yksi vuosi (60 ECTS-opintopistettä). Se sisältää kolme moduulia: gynekologinen, ei-gynekologinen sytologia ja ohutneulabiopsianäytteiden sytologia. EACC on vuonna 2014 selvittänyt esitarkastajien koulutusta Euroopassa. EACC päätti alkuvuonna 2022, että tehdään uusi selvitys, jossa laajennetaan tutkimusta myös esitarkastajien työnkuvaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata esitarkastajien koulutusta ja työtä Euroopassa. Tässä artikkelissa esitellään keskeisimmät tutkimustulokset. Menetelmä Kyselyn suunnitteluun osallistuivat kroatialainen Veronika Anic, hollantilainen Lia van Zuylen-Manders ja Eeva Liikanen. Kysely perustui osittain Anicin & Eiden vuonna 2014 tekemään tutkimukseen. Tausta-

kysymyksiä oli viisi (vastaajan nimi, maa, sähköpostiosoite, esitarkastajien määrä ja arvio eläkkeelle siirtyvien määrästä 10 vuoden sisällä). Koulutukseen liittyviä kysymyksiä oli 17 ja työhön liittyviä kysymyksiä 16. Suurin osa kysymyksistä olivat strukturoituja, avoimia kysymyksiä oli kahdeksan. Kysely lähetettiin EACC:n jäsenille. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä (Microsoft 356 Forms) toukokuussa 2022. Esitarkastajien osaamiseen ja työnkuvaan tulevaisuudessa koskevat avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin teemoittelemalla. 15 maan edustajaa vastasivat kyselyyn. Yhden maan edustaja ei vastannut kyselyyn. Esitarkastajien koulutus Seitsemässä maassa on kattava sytologian esitarkastajan koulutus (Taulukko 1). Kattavalla koulutuksella tarkoitetaan sitä, että koulutus sisältää gynekologisen, ei-gynekologisen ja exfoliatiivisen sytologian sekä ohutneulabiopsioiden sytologian. Koulutukset kestävät kolmesta kuukaudesta kolmeen vuoteen. Tavallisimmin (n=6) koulutus järjestetään yliopiston tai ammattikorkeakoulun ja toimipaikkakoulutuksen yhdistelmänä. Koulutukset ovat tavallisesti (n=9) Bachelor-tasoisia. Kuudessa maassa on maisterintasoinen koulutus. Opiskelijoita valmistuu vuosittain tavallisimmin 10-30. Täydennyskoulutusta toteutetaan kansallisilla konferensseilla (n=15), oppilaitosten kursseilla (n=8) ja sytologian laboratorion järjestämänä (n=8). Lisäksi yhdessä maassa oppilaitokset yhdessä järjestävät kursseja. Esitarkastajien työn kuva Kaikissa maissa esitarkastatetaan gynekologisia irtosolunäytteitä, virtsanäytteitä, hengitysteiden näytteitä, effusioita ja ohutneulabiopsioita. Viidessä maassa esitarkastetaan likvornäytteitä ja kahdessa peräaukon näytteitä. Yksittäisiä mainintoja esitarkastettavista näytteistä olivat: lasiaisneste, sappirakon neste, veren sivelyvalmiste, suun limakalvolta otettu sivelynäyte, luuydinnäyte, siemenneste, kystaneste, solublokit sekä paksusuolen ja ihon biopsiat. Vaatimustaso eritarkastettavista gynekologisista irtosolunäytteistä ja näytteiden määrästä, jotka esitarkastajien tulee mikroskopoida ohjattuna ennen kuin he voivat itsenäisesti esitarkastaa näytteitä, vaihtelee suuresti (Taulukko 2). Osaamisen vaatimustaso on korkein Iso-Britanniassa. Yleisin (n=6) vaatimustaso on keskitaso A, joka on käytössä myös Suomessa. Taulukossa 3 on esitetty vaatimustasojen kuvaukset.

Bioanalyytikko 1|2024 15

Esitarkastuksen lisäksi esitarkastajien työhön kuuluu muita tehtäviä: sytologisten näytteiden valmistaminen ja värjäysten tekeminen (n=8) sekä immunosytokemiallisten värjäysten tekeminen (n=12). Seitsemässä maassa esitarkastajat osallistuvat ROSE:een (Rapid on site evaluation), mikä tarkoittaa sitä, että sytologisen näytteenoton yhteydessä varmistetaan mikroskooppisesti, että ohutneulabiopsianäyte on riittävä eli siinä on tarpeeksi soluja.

logisia näytteitä sekä rakentaa ammattiryhmien välistä tiimityötä ja osallistuu moniammatillisiin tiimeihin.

Esitarkastajien osaaminen ja työnkuva tulevaisuudessa Esitarkastajien tulevaisuuden osaamisesta muodostui kuusi teemaa: sytologia, vaativampi osaamisen taso, menetelmät, histologia, sytologian digitalisaatio ja sekalainen. Edelleen esitarkastajien tulee hallita gynekologinen ja ei-gynekologinen sytologia, nestepapamenetelmä sekä sytologisten näytteiden raportointimenetelmät. Vaativampaa osaamista tarvitaan sekä gynekologisesta että ei-gynekologisesta sytologiasta ja ohutneulanäytteiden sytologiasta. Esitarkastajat tulevat osallistumaan HPV-testien tekemiseen, molekyylipatologian ja sytogenetiikan tutkimuksiin sekä ROSE:een. Histologian osalta esitarkastajat voisivat osallistua gynekologisten biopsianäytteiden tutkimiseen sekä syvällisemmin perehtyä anatomiaan ja histologiaan. Esitarkastajien työnkuvaa tulee tulevaisuudessa olemaan enemmän digitaalista ja työssä hyödynnetään enemmän informaatioteknologiaa näytteiden esitarkastuksessa. Lisäksi työ voi sisältää enemmän laadunvarmistusta ja kommunikaatiota eri ammattiryhmien välillä. Esitarkastajien työnkuvasta muodostui neljä roolia: asiantuntevampi esitarkastaja, tekninen asiantuntija, ohjaaja ja heikentynyt esitarkastajan rooli. Asiantuntevampi esitarkastaja mikroskopoi kaikki ohutbiopsianäytteet, ei-gynekologisia näytteitä ja immunosytokemiallisesti värjättyjä näytteitä, esitarkastajalla enemmän vastuuta, osallistuu enemmän ROSE:een, vastaa epänormaaleja gynekologisia näyteitä ja gynekologisia histo-

Teknisenä asiantuntijana esitarkastaja tuntee sytoteknologiset menetelmät, molekyylibiologiset menetelmät, bioteknologian ja kehittää näyttöön perustuvaa sytoteknologiaa. Ohjaajana esitarkastaja ohjaa nuoria kollegoita ja on vastuussa nuorien patologiaan erikoistuvien lääkäreiden ohjaamisesta. Toisaalta tulevaisuuden esitarkastajan rooli voi olla heikentynyt, koska esitarkastajien määrä vähenee ja esitarkastajan työtä ei nähdä houkuttelevana.

Esitarkastajien työnkuvasta muodostui neljä roolia.

Pohdinta Tutkimusaineiston analysoinnin jälkeen tulokset lähetettiin vastaajille sähköpostitse tarkastettavaksi. Joitakin tarkennuksia tehtiin tarkastuksen jälkeen. Tutkimuksen tulosta voi heikentää se, että kysely oli englanninkielinen. Kysymyksiä on voitu ymmärtää väärin ja vastauksia tulkita väärin. Joissakin maissa voi olla kansallisesti erilaisia käytäntöjä, joten yhden vastaajan vastaus ei välttämättä kuvaa kyseisen maan tilannetta kokonaisuudessaan. Tutkimuksessa ei pyritty anonymiteettiin. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että esitarkastajien koulutus on edelleen vaihtelevaa kuten aikaisemmassa tutkimuksessakin on todettu (Anic & Eide 2014). EACC:n pyrkimyksenä olisi yhdenmukaistaa esitarkastajien koulusta ja tavoitteena olisi järjestää yhtenäinen eurooppalainen koulutus. Jotta tämä onnistuisi, tarvitaan yhteistyötä EFCS:n kanssa. EFCS:n edustajat ovat patologeja. Lisäksi tarvitaan saumatonta

Bioanalyytikko 1|2024 17

yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja sytologian laboratorioiden välillä kaikissa maissa. Eläköityminen lisääntyy, jonka seurauksena esitarkastajia poistuu työmarkkinoilta kiihtyvällä vauhdilla. Tämän tutkimuksen perusteella Tanskassa, Itävallassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Sveitsissä yli 20 % sytologian esitarkastajista on siirtyämässä eläkkeelle 10 vuoden sisällä. HPV-seulonnat ja tietokoneavusteinen esitarkastus toisaalta vähentävät esitarkastajien tarvetta. Sytologisten näytteiden esitarkastamisen osaamista tarvitaan edelleen. Gynekologiset näytteet todennäköisesti tulevat tulevaisuudessa olemaan vielä haastavampia, joten tarvitaan vielä syvällisempää osaamista kuin aikaisemmin. Kansainvälisesti esitarkastajista käytetään nimitystä cytotechnologist. Tämä nimitys on laajempi kuin termi

18 Bioanalyytikko 1|2024

esitarkastaja. Tämän tutkimuksen perusteella esitarkastajilla olisi halukkuutta laajentaa osaamistaan varsinaisen esitarkastuksen ulkopuolelle. Sama asia on tullut esille alan kansainvälisissä kongresseissa.

Eeva Liikanen, yliopettaja, dosentti, Tampereen ammattikorkeakoulu

Kaipaatko lähdeviitteitä? Lähdeluettelo pyydettävissä sähköpostitse toimisto@bioanalyytikot.fi.

TEKSTI Niina-Elisa Heiskari, Minna Karjalainen, Netta Kauppi, Ulla-Maija Voutilainen & Jaana Holappa-Girginkaya

PUTKIPOSTIJÄRJESTELMÄ KÄYTTÖÖN LAPIN KESKUSSAIRAALASSA PÄIVYSTYSPOLIKLINIKAN JA LABORATORION VÄLILLE Lapin keskussairaalan laajentamisen yhteydessä sairaalaan rakennettiin putkipostijärjestelmä. Sen avulla voidaan kuljettaa esimerkiksi laboratorionäytteitä, lääkkeitä ja instrumentteja. Ensimmäinen putkipostilinja otettiin käyttöön kesäkuussa 2023 uuden päivystyspoliklinikan ja laboratorion välille. Linjojen määrä tulee lisääntymään sitten, kun putkipostijärjestelmä otetaan käyttöön koko keskussairaalassa. Putkipostijärjestelmän verifiointi suoritettiin opinnäytetyönä Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta.

Bioanalyytikko 1|2024 19 Kuva: AdobeStock

Verifiointi opinnäytetyönä Verifiointi on keskeisessä roolissa bioanalyytikon työssä. Verifioinnilla tarkoitetaan menetelmän toimivuuden varmentamista. Mitään laboratorion menetelmää ei voida ottaa käyttöön ennen kuin se on verifioitu. Verifiointi voidaan suorittaa vertaamalla potilasnäytteiden tuloksia laboratorion käytössä olevan menetelmän tulostasoon. Laadukkaasti suoritettu verifiointi ja korkeatasoiset potilasnäytteet mahdollistavat laadukkaamman diagnosoinnin ja lisäävät korkeampaa potilasturvallisuutta. Syksyllä 2023 valmistuneessa opinnäytetyössä aiheena oli Lapin keskussairaalan uuden putkipostijärjestelmän verifiointi. Putkipostijärjestelmän Lapin keskussairaalaan toimitti Tehotekniikka Oy. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Rovaniemellä sijaitseva Lapin keskussairaalan päivystyslaboratorio, joka on osa NordLab hyvinvointiyhtymää. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella putkipostijärjestelmän vaikutuksia analyyttien tulostasoon verrattuna manuaaliseen näytekuljetukseen, eli selvittää, soveltuuko putkiposti näytteiden kuljetukseen. Manuaalisella näytekuljetuksella tar-

koitetaan tapahtumaa, jossa hoitaja kuljettaa näytteen näytteenottokärryssä laboratorioon. Mikä on putkipostijärjestelmä? Putkiposti on järjestelmä, jonka avulla voidaan lähettää rutiinilähetyksiä sairaalarakennuksen sisällä ja rakennusten välillä käyttäen putkilinjoja (Kuva 1). Kuljetettava aineisto pakataan kapseleihin ja putkisto kuljettaa kapseleita sairaalan sisällä numerokoodatuille putkipostiasemille paineilman avulla. Putkipostijärjestelmä on erinomainen ja helppo tapa kuljettaa laboratorionäytteitä nopeasti ja laadukkaasti sekä ennen kaikkea turvallisesti. Sen avulla pystytään lyhentämään näytteiden vastausviivettä, kun näytteiden kuljetus laboratorioon nopeutuu, eikä aikaa kulu näytteiden edestakaiseen kuljetukseen manuaalisesti. Nopeampi ja lyhyempi näytteiden kuljetus myös vähentää näytteiden laatuun liittyviä vaikutuksia ja ylläpitää näytteiden parempaa säilymistä. Putkipostijärjestelmä lisää henkilökunnan resursseja laboratorionäytteiden tehokkaampaan ja turvallisempaan analysointiin.

Kuva 1. Erilaisia putkipostiasemia (Kuva: Niina-Elisa Heiskari)

20 Bioanalyytikko 1|2024

Huolimatta putkipostijärjestelmän positiivisista vaikutuksista laboratoriodiagnostiikkaan, sillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi analyytteihin. Putkipostijärjestelmän aiheuttama tärinä ja kapselin liikkumisen myötä syntyvät erilaiset kiihdytys- ja jarrutustilanteet putkistossa voivat aiheuttaa muutoksia analyyttien tulostasossa vähentäen näytteiden laadukkuutta. Putkipostijärjestelmä voi aiheuttaa hemolyysiä verinäytteiden soluille, hyytymistekijöiden ennenaikaista aktivoitumista hyytymisnäytteiden kohdalla sekä trombosyyttien eli verihiutaleiden kasautumista. Yleisesti ottaen putkipostijärjestelmän ei katsota vaikuttavan tutkittaviin analyytteihin niin paljon, että sillä olisi kliinisesti merkitystä. Verifioinnissa käytettävät analyytit Verifioinnissa käytetyt analyytit valittiin NordLab Rovaniemen vastuumenetelmähenkilöiden, Maria Kunnarin ja Joanna Peltolan, tekemän verifiointisuunnitelman mukaisesti. Ne rajattiin koskemaan yleisimpiä tutkimuksia, joita päivystys tilaa laboratoriolta. Verinäyt-

teiden osalta näytteiksi valikoitui hemolyysille herkkiä analyyttejä (Kaavio 1). Moni päivystyksessä yleinen näytetyyppi jäi toistaiseksi verifioinnin ulkopuolelle. Esimerkiksi veriviljelypullot ja ulostenäytteet eivät olleet mukana verifioinnissa. Jatkossa NordLab Rovaniemi aikoo verifioida lisää analyyttejä kasvattaakseen putkipostijärjestelmän käyttömahdollisuuksia. Verifioinnin toteutus Verifiointi toteutettiin NordLab Rovaniemen verifiointisuunnitelman mukaisesti touko-kesäkuussa 2023. Verinäytteitä tarvittiin viideltätoista vapaaehtoiselta terveydenhuollon työntekijältä ja viideltä teho-osaston potilaalta. Virtsanäytteiden osalta käytettiin ylijääneitä, kliinisiä potilasnäytteitä. Hengitystienäytteiden kohdalla käytettiin pakastettuja potilasnäytteitä. Kaikki näytteet analysoitiin saman kuvitteellisen testipotilaan henkilötunnuksella. Näytteet merkittiin juoksevalla numerolla kellonajan mukaan sekä viivakoodilla. Emme keränneet tai käsitelleet vapaaehtoisten näytteenantajien nimiä tai henkilötietoja. Jokaiselta vapaaehtoiselta otet-

Bioanalyytikko 1|2024 21

tiin tuplamäärä näyteputkia. Yhdet putket lähetettiin putkipostilla ja toiset kuljetettiin näytteenottokärryllä laboratorioon analysoitaviksi. Verifioinnissa tarvittavat näytteet otettiin, pakattiin, käsiteltiin ja analysoitiin samalla tavalla NordLabin ohjeiden mukaisesti. Verifioinnissa käytettiin näyteputkia, joilla on sama valmistaja, ja joissa on sama REF-numero sekä LOT-numero. Tällä tavalla varmistettiin kaiken tapahtuvan hallitusti ja vakioidusti sekä näytteiden laatu pysyi tasalaatuisena. Kaikki tutkittavat näytteet analysoitiin potilasnäytteiden seassa ja analysoinnista vastasi laboratorion henkilökunta. Putkipostilla kuljetettujen näytteiden tuloksia verrattiin manuaalisesti kuljetettujen näytteiden tuloksiin. HIL-indeksit analysoitiin niiden analyyttien osalta, joista se oli saatavana. Saadut tulokset koottiin Excel-ohjelmalla taulukoiksi tai kuvaajiksi, jonka jälkeen NordLab Rovaniemi pystyi käyttämään tuloksia verifioinnin lopullista hyväksymistä varten. He laativat tilastoimiemme tulosten perusteella lopullisen verifiointiraportin. Verifioinnin tulokset Kemian näytteiden kohdalla tutkimustulokset olivat lähes yhteneviä putkipostilla ja manuaalisesti kuljetettuna. Erot tulosten välillä olivat niin pieniä, ettei niillä ollut kliinisesti merkitystä. Hemolyysin pitoisuus eri näytteillä vaihteli 0–12 mg/dl kävellen kuljetettuna ja 1–20 mg/dl putkipostikuljetuksella. Hemolyysiä esiintyi plasman LD ja ASAT näytteiden kohdalla. Tulosten vuoksi kiinnitimme erityistä huomiota verinäytteiden pakkaamiseen. Lisäsimme ohjeistusta ja päätimme lisätä kuljetuskapseliin vaahtomuovin palaset estämään näytteiden liikkumista kapselin sisällä. Mikrobiologian

22 Bioanalyytikko 1|2024

näytteiden kohdalla näytemateriaalit olivat verifiointiin sopivat ja näytteiden määrä riittävä. Verifioinnin tulokset ennen ja jälkeen putkipostikuljetuksen olivat yhtenevät. Verifioinnin tuloksista painottuu, mikä merkitys on, että näytteet pakataan putkipostia varten oikealla tavalla. Huolellisella pakkaamisella estetään näytteen hemolysoituminen ja sitä kautta taataan näytteen laatu ja tulosten luotettavuus. Tehotekniikan PTS Tec GmbH-putkipostijärjestelmän verifioinnin lopputulosten perusteella putkipostijärjestelmä soveltuu näytteiden kuljettamiseen ja järjestelmä otettiin käyttöön NordLab Rovaniemen laboratorion ja Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikan välillä aikataulun mukaisesti kesäkuussa 2023.

Niina-Elisa Heiskari, bioanalyytikko-opiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu Minna Karjalainen, bioanalyytikko-opiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu Netta Kauppi, bioanalyytikko-opiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu Ulla-Maija Voutilainen, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu Jaana Holappa-Girginkaya, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu

Kaipaatko lähdeviitteitä? Lähdeluettelo pyydettävissä sähköpostitse toimisto@bioanalyytikot.fi.

TEKSTI Päivi Laine ja Krista Salo-Tuominen | KUVA TYKS, viestinnän aineistot

TYKS LABORATORIOIDEN YHTEINEN NÄYTELOGISTIIKKA Vuonna 2020 julkaistiin Tyks Laboratorioiden kehittämissuunnitelma, jossa kuvattiin organisaation senhetkisiä vahvuuksia sekä tulevaisuuden kehittämiskohteita. Kehittämiskohteissa mainittiin näytelogistiikan järjestelyt ja Näytelogistiikkakeskuksen toiminta, jotka halutaan tulevaisuudessa nähdä enemmän koko tulosryhmän yhteisinä tehtävinä. Tämä artikkeli perustuu Turun ammattikorkeakoulun Kliinisen asiantuntijan YAMK-opintoihin tehtyyn opinnäytetyöhön. Opinnäytetyö oli kehittämisprojekti, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten Tyks Laboratoriot voisi yhtenäistää näytelogistiikkaa ja hyödyntää sitä synergiaa, minkä yhteinen toimitalo mahdollistaa.

Bioanalyytikko 1|2024 23

Näytelogistiikka osana preanalytiikkaa Laboratoriodiagnostiikassa jopa 70 % virheistä liittyy preanalytiikkaan, jonka yksi osa on näytelogistiikka. Sen merkitys ja tärkeys jää usein vähemmälle huomiolle kuin muut preanalyyttiset tekijät. Näytelogistiikka vaatii hyvää ja perusteellista suunnittelua, jotta kaikkien kuljetettavien analyyttien erityisvaatimukset voidaan huomioida. Kuljetuksessa on tärkeää huomioida näytteen vaatimat olosuhteet, esimerkiksi lämpötila, auringonvalo, analysointiaikataulu ja tulosten kiireellisyys. Näiden olosuhteiden muuttuminen vaikuttaa näytteiden säilyvyyteen ja siten analyysikelpoisuuteen. Olosuhteita tulisi pyrkiä monitoroimaan ja kontrolloimaan, jotta preanalyyttiset virhetekijät näytekuljetusten osalta voidaan minimoida. Näytteenottopisteissä otettavia näytteitä lähetetään paitsi omaan keskuslaboratorioon, myös muiden laboratorio-organisaatioiden toimipaikkoihin. Tällöin näytteet lähetetään usein postitse. Kun näytelogistiikassa on mukana ulkopuolinen toimija, saattaa kuljetusolosuhteiden pitäminen optimaalisina olla haastavaa. Näytteiden pakkaaminen kuljetusta varten riippuu kuljetustavasta ja kuljetukseen kuluvasta ajasta, jolloin näytteiden kuljetukseen tulee kiinnittää huomiota sekä näytteiden käsittelijän että näytteen itsensä näkökulmasta. Laadukasta ja kustannustehokasta logistiikkaa kestävän kehityksen arvoilla Terveydenhuollon kustannukset kasvavat vuosi vuodelta väestön sairastaessa ja ikääntyessä. Vuonna 2020 kuntien sosiaalija terveyshuollon menot olivat 22,1 miljardia euroa, josta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osuus oli 11,8 miljardia euroa. Kustannustehokkuuteen pyrkiminen vaikuttaa myös laboratoriotoimintaan. Aikaisemmin potilasnäytteitä analysoitiin lähes kaikissa kunnallisissa laboratorioissa, mutta nykyään analysointi on kustannustehokkuuden vuoksi keskitetty keskuslaboratorioihin. Tämän vuoksi näytelogistiikkaan ja sen edellytyksiin on kiinnitetty yhä enemmän huomiota, jotta potilasnäytteet saadaan analysoivaan laboratorioon analyysikelpoisina. Kustannustehokkuuteen pyrkimisessä ei tule kuitenkaan unohtaa laadukkuutta eikä kestävää kehitystä, vaan molempien tulee kulkea kustannustehokkuuden rinnalla. Laboratorioiden laatuun on Suomessa panostettu jo yli 50 vuoden ajan. Aluksi keskityttiin analyysiprosessiin ja tulosten laatuun. Kun analytiikan laatu parani, laatua alettiin tarkastelemaan koko laboratorioprosessin kannalta, jolloin analytiikan lisäksi myös pre- ja

24 Bioanalyytikko 1|2024

postanalytiikka sai omia laatuindikaattoreitaan. Kliinisten laboratorioiden noudattama SFS-EN ISO 15189 -laatustandardi käsittää tänä päivänä myös preanalytiikan, mukaan lukien näytelogistiikan, arvioinnin ja seurannan. Näytelogistiikassa yhtenä laatuindikaattorina toimii esimerkiksi lämpötilaseuranta, joka rekisteröi näytekuljetuksen lämpötilaa.

Laadukkuuden ja kestävän kehityksen tulee kulkea kustannustehokkuuden rinnalla. Varhan strategian ja arvojen mukaan kaikessa toiminnassa tulee ottaa huomioon kestävä kehitys taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kannalta. Tyks Laboratoriot käyttää näytelogistiikassa useita eri kuljetuspalveluja, jotka ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen, kuten CoolID Oy, Enset Oy, Posti Group Oyj ja PostNord Oy. CoolID Oy on sitoutunut kestävään kehitykseen paitsi itse kuljetuksessa myös pakkausmateriaaleissa. Sen käyttämät pakkausmateriaalit ovat uudelleen käytettäviä, ja esimerkiksi CoolID:n palveluja käyttävät laboratoriot käyttävät materiaaleja aina edelleen seuraavaan lähetykseen ilman, että materiaalit lähetetään välillä takaisin yritykselle. Kehittämisprojektin kohdeorganisaatio Tyks Laboratoriot on Tyks sairaalapalveluiden tulosryhmä, johon kuuluvat Kliinisen kemian, Kliinisen mikrobiologian, Patologian ja Genomiikan (genetiikka ja Saske eli synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus) palvelualueet sekä Auria Biopankki. Näytelogistiikkakeskus on monipuolinen ja laaja kokonaisuus, joka palvelee kaikkia palvelualueita. Näytelogistiikkakeskuksessa on näytteiden vastaanoton lisäksi muutakin toimintaa. Siellä käsitellään lähes kaikki Tyks Kantasairaalan näytteenottopoliklinikalla ja vuodeosastoilla otetut näytteet. Myös näytteiden lähetys alihankintalaboratorioihin tapahtuu Näytelogistiikka-keskuksessa. Tyksissä tehdään paljon tieteellistä tutkimusta, jolloin Näytelogistiikkakeskus käsittelee valtaosan näihin tutkimusprojekteihin liittyvistä näytteistä ja lähettää ne tarvittaessa eteenpäin kansainvälisiin keskuslaboratorioihin.

Kehittämisprojektin toteutus Kehittämisprojektin ensimmäinen osa oli kartoitus, jossa Tyks Laboratorioiden eri palvelualueet kartoittivat omaa nykytilannettaan ja toiveitaan näytelogistiikan suhteen. Kartoituksessa ilmeni, että kaksi palvelualuetta olivat melko tyytyväisiä tämänhetkiseen tilanteeseen eikä heillä ollut juurikaan toiveita. Sen sijaan kolmella palvelualueella näytelogistiikassa koettiin parantamisen varaa ja heillä oli myös toiveita siitä, miten näytelogistiikkaa jatkossa kehitettäisiin. Tämän kartoituksen perusteella päädyttiin havainnoimaan näitä kolmea palvelualuetta tarkemmin näytteiden saapumisen, jatkokäsittelyn ja mahdollisen muun toiminnan osalta. Havainnoinnin perusteella monista asioista heräsi kysymys siitä, miten tämä on järjestetty muissa laboratoriotoimijoiden näytelogistiikkakeskuksissa. Kolmannessa vaiheessa haastateltiin kahden ison, Varhan ulkopuolisen laboratoriotoimijan näytelogistiikan vastuuhenkilöä tarkoituksena selvittää, miten heillä näytelogistiikka toimii. Haastattelut litteroitiin ja koottiin taulukoksi.

Kehittämisprojektin tulokset ja yhteenveto Tällä hetkellä kaikilla Tyks Laboratorioiden palvelualueilla ja Auria Biopankilla on oma näytelähetysosoite, jolloin asiakas pakkaa näytteet jopa viiteen eri lähetyslaatikkoon ja käyttää viittä eri osoitetta. Asiakkaan voi olla hyvin vaikea tietää, mikä palvelualue Tyks Laboratorioissa analysoi mitäkin näytteitä, jolloin näytteitä ohjautuu toisinaan vääriin analysoiviin yksiköihin, mikä viivästyttää analysointia tai näyte voi olla analyysikelvoton saapuessaan oikeaan paikkaan. Monta erillistä lähetystä lisää myös postimaksuja ja pakkausmateriaalien kustannuksia, mikä ei ole Varhan kestävän kehityksen strategian mukaista. Havainnointien ja haastattelujen perusteella yksi yhteinen lähetysosoite palvelee asiakasta parhaiten. Se poistaa käytännössä kokonaan riskin näytteen ohjautumisesta väärälle palvelualueelle. Kustannustehokkuus lisääntyy, kun viiden eri lähetyksen sijaan näytteet saapuvat yhdessä lähetyksessä, mikä vaikuttaa sekä postimaksuihin että pakkausmateriaaleista syntyviin kustannuksiin. Tulevaisuudessa asiakkaat pakkaavat kaikille palvelualueille lähetettävät, samassa lämpötilassa kul-

Bioanalyytikko 1|2024 25

26 Bioanalyytikko 1|2024

jetettavat näytteet yhteen lähetykseen. Näytelähetykset avataan Näytelogistiikkakeskuksessa ja näytteet lähetetään sellaisenaan analysoiviin palvelualueisiin hissillä, putkipostilla tai lähetin kuljettamana. Yhtenä ongelmana on ollut Postin lauantaijakelu, sillä vain kahdella palvelualueista on ollut mahdollisuus vastaanottaa näytteitä lauantaisin. Lähetysten mukana on tullut aina muidenkin palvelualueiden näytteitä, mikä aiheuttaa lauantaisin henkilökunnalle ylimääräistä työtä. Lauantaipostin käsittely tulisi saada koko tulosryhmän yhteiseksi tehtäväksi huomioiden kuitenkin se, että tehtävä olisi järkevintä suunnitella niille työntekijöille, jotka työskentelevät lauantain työvuorossa kuitenkaan lisäämättä heidän työtaakkaansa. Haastatteluissa kävi ilmi myös sähköisen sanomaliikenteen (HL7-liikenne) tarpeellisuus. Tyks Laboratorioilla on tutkimuspyyntöjen sähköinen sanomaliikenne useimpien asiakkaiden kanssa, mutta verkostoa tulisi laajentaa koskemaan mahdollisimman monia asiakaslaboratorioita. Kun tutkimuspyynnöt siirtyvät sähköisesti laboratoriotietojärjestelmästä toiseen, se poistaa inhimillisten virheiden mahdollisuuden, mikä on olemassa aina kun laboratoriopyyntöjä luodaan manuaalisesti tietojärjestelmään. Uuteen käytäntöön siirtyminen Näytelogistiikkakeskuksen tämänhetkinen henkilömäärä ei riitä suoriutumaan muutoksen tuomasta työmäärästä, ja olisi tarpeen pohtia, miten tähän saataisiin synergia mukaan, jotta näytelogistiikka todella olisi koko tulosryhmän yhteinen tehtävä. Tämän kehittämisprojektin tulokset tullaan implementoimaan Näytelogistiikkakeskukseen resurssien

puitteissa. Ennen implementointia tullaan keskustelemaan palvelualueiden henkilökunnan kanssa siitä, mitä muutos käytännössä merkitsisi kunkin palvelualueen työhön, miksi muutosta tarvitaan ja miksi muutos on hyvä tehdä niin kuin se on suunniteltu. Vaikka monien palvelualueiden mielestä nykyinen käytäntö on hyvä eikä muutosta kaivata, yksilötasolla muutosvastarintaa voi kuitenkin esiintyä. Toiminnan kannalta on kuitenkin tärkeää, että toimintaa kehitetään, jolloin kustannustehokkuuden näkökulmasta huomioiden näytelogistiikan sujuvuus ja toimivuus parantuvat. Synergia muiden palvelualueiden kanssa lisää ammatillista tietoisuutta ja me-henkeä, jolloin opitaan ymmärtämään muiden palvelualueiden toimintatapoja. Kun näytelogistiikka mielletään koko tulosryhmän yhteiseksi toiminnaksi, voimme päästä eroon ”ei kuulu mulle” -kulttuurista ja siirtyä ”kaikki kuuluu kaikille meille” -kulttuuriin.

Artikkeli perustuu bioanalyytikko Päivi Laineen YAMK-opinnäytetyönä tehtyyn kehittämisprojektiin Tyks Laboratorioiden yhteinen näytelogistiikka. Artikkelin kirjoittamiseen on Päivin lisäksi osallistunut lehtori Krista Salo-Tuominen Turun AMK:sta.

Kaipaatko lähdeviitteitä? Lähdeluettelo pyydettävissä sähköpostitse toimisto@bioanalyytikot.fi.

TEKSTI Kaisa Alanko | KUVA Adobe Stock

KOHTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPÄÄ LABORATORIOTA Kliiniset laboratoriot kuormittavat paljon ympäristöä. Ne käyttävät enemmän energiaa ja vettä tavalliseen toimistorakennukseen verrattuna sekä tuottavat paljon jätettä. Ilmastonmuutos vaatii jokaiselta maapallon asukkaalta toimia ympäristönsuojelun edistämiseksi. Tämän katsausartikkelin tarkoituksena oli kirjallisuushaun avulla selvittää, mitä kliiniset laboratoriot voivat tehdä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Terveydenhuollon toiminnalla on merkittävä vaikutus ympäristöön. Se tuottaa paljon jätettä sekä käyttää paljon energiaa ja vettä. Myös ympäristölle haitallisia kemikaaleja ja materiaaleja käytetään paljon. Erityisesti kliiniset laboratoriot käyttävät paljon energiaa, jota kuluu laboratorion laiteisiin sekä ilmanvaihtoon. Kun kulutusta ja jätteen syntyä kliinisissä laboratorioissa vähennetään, siitä on kustannushyötyä ja se on ystävällistä ympäristölle. Kliiniset laboratoriot voivat nostaa ympäristönsuojelunsa tasoa myös suunnitelmallisesti strategisen ympäristöjärjestelmän ja ympäristöstandardin käyttöönoton avulla. Ympäristöystävällisemmät toimintatavat Kliinisten laboratorioiden ensimmäinen askel kohti ympäristöystävällisempää toimintaa on, että organisaatiot sitoutuvat siihen. Sitoutuminen tarkoittaa, että organisaatio luo ympäristötavoitteet sekä sopii käytännöt tavoitteiden toteuttamiseksi. Käytäntöjä voivat olla muun muassa, että energian ja veden kulutusta vähennetään uusilla toimintatavoilla tai jätemäärää vähennetään keksimällä uusia toimintatapoja. Myös sidosryhmien kuten asiakkaiden ja tavarantoimittajien mukaan saaminen ympäristöystävällisempiin toimintatapoihin on tärkeää. Energian kulutuksen vähentämisen toimintatavat kliinisissä laboratorioissa ovat pääpiirteittäin samoja, kuin muillakin toimialoilla. Niitä ovat kaksipuolisen tulostuksen käyttö, sähköisten raporttien käyttö ja siten tulostuksen minimointi, liiketunnistimien käyttö valaistuksessa, laitteiden sammuttaminen silloin, kun niitä ei käytetä sekä hiljaisempaan vuorokauden aikaan ilmastoinnin kytkeminen päälle vain niihin huoneisiin, jotka ovat käytössä. Henkilöstön mukaan ottaminen on tärkeää, sillä heillä on usein käytännönläheisiä ideoita, kuinka jätemäärää voidaan vähentää. Laboratorion henkilöstön tulee tunnistaa tuotteet, joita voidaan käyttää uudelleen, esimerkiksi muovipussit tai virtsankeräysastiat. Putkimääriä voidaan saada vähemmäksi, kun tehdään useampia tutkimuksia samasta putkesta. Tutkimusmääriä voidaan vähentää purkamalla vanhentuneet tutkimukset. Kierrätystä laboratorioissa voidaan tehostaa hankkimalla työpisteille erilaisia jätteiden lajitteluastioita erilaisille jätelajeille. Yksi keino lisätä ympäristöajattelua kliinisissä laboratorioissa on henkilökunnan koulutus. Tutkimusten mukaan laboratoriohenkilökunnan tietämys jättei-

den lajittelusta ja tartuntaturvallisesta työskentelystä on kohtalaista, mutta sitä voitaisiin lisätä. Jo bioanalyytikkojen koulutusvaiheessa yhdeksi opintojaksoksi voitaisiin lisätä kestävä kehitys laboratoriossa. Kestävää kehitystä voidaan käyttää myös täydennyskoulutuksen aiheena.

Bioanalyytikkokoulutuksessa yhdeksi opintojaksoksi voitaisiin lisätä kestävä kehitys laboratoriossa. Kestävää kehitystä voidaan käyttää myös täydennyskoulutuksen aiheena. Sidosryhmät, kuten tavarantoimittajat ja laboratoriolaitteiden edustajat, voidaan myös saada mukaan ympäristötalkoisiin. Tavarantoimittajien kanssa voidaan neuvotella, voidaanko jotakin palauttaa ja käyttää uudelleen, kuten pakkausmateriaaleja. Laitteiden hankinnassa ympäristönäkökulma voidaan ottaa yhdeksi valintakriteeriksi, esimerkkinä biohajoavat reagenssit tai vähäinen jätteen syntyminen. Monilla kemikaaleilla on paljon ympäristövaikutuksia ja siksi myös kemikaalien huomiointi on tärkeää suunnitellessa ympäristöystävällisempää laboratoriota. Kemikaaleihin liittyvistä hyvistä käytännöistä tärkein on kemikaalivaraston hallinta. Kemikaalit tulee säilyttää asianmukaisesti, jotta niistä ei vapaudu ympäristöön haitallisia aineita. Kemikaaliluettelon ylläpidolla voidaan myös välttää liiallinen osto sekä hankkiutua ajoissa eroon ylijäävistä kemikaaleista. Reagenssien hankinnan tulee olla hallittua, jotta ne eivät ehdi vanhenemaan. Myös yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa on tärkeää, jotta voidaan esimerkiksi jakaa reagensseja vanhenemisen estämiseksi. Kemikaalien kierrätys paikallisesti voidaan myös katsoa ympäristöystävälliseksi toimintatavaksi. Siihen on kehitelty erilaisia laiteita ja menetelmiä, joiden käyttöönottoa kannattaa harkita. Yleisesti terveydenhuollossa viime vuosina tapahtunut digitaalinen muutos palveluissa tuo mahdollisuuksia

Bioanalyytikko 1|2024 29

myös kliinisille laboratorioille. Ympäristöystävällinen vaihtoehto on vieritestaus, jolloin potilaiden ei tarvitse matkustaa pitkiä matkoja, mikä osaltaan tuottaa ympäristösaasteita, eikä kuluteta isoja laboratoriolaitteita, jotka kuluttavat sähköä ja vettä sekä tuottavat lisää jätettä. Tällä hetkellä vieritestauksessa käytetään kuitenkin paljon muovipohjaisia kertakäyttötuotteita, jotka voivat tuottaa myrkyllisiä saasteita tai säilyvät maaperässä vuosia.

vaatimuksiin. Näihin kuuluvat muun muassa jätteiden käsittelyn vaatimukset. Ympäristöjärjestelmällä on organisaatiolle paljon etuja, suurimpana kustannussäästöt. Johdon tuki on helppo saada, kun perustelee ympäristöjärjestelmän käyttöönottoa kustannussäästöillä. Lisäksi nykypäivänä monet organisaatiot vaativat myös sidosryhmiltään ympäristönsuojelun toimia, joten se vahvistaa myös laboratorion imagoa.

Ympäristöjärjestelmällä suunnitelmallisuutta Kliininen laboratorio voi aloittaa matkan kohti ympäristöystävällisempää toimintaa laatimalla ympäristöjärjestelmän. Organisaatio voi laatia ympäristöjärjestelmän ISO14000-standardisarjan avulla. Näin organisaatio voi hallita ympäristönäkökulmia paremmin sekä nostaa ympäristönsuojelun tasoaan. ISO14001-standardi yhdistää ympäristöasiat osaksi organisaation strategiaa. Standardin mukaisessa ympäristöjärjestelmässä on määritelty organisaation toimintaympäristö sekä sidosryhmien tarpeet ja odotukset, ympäristötavoitteiden määrittelemisen sekä toimet niiden saavuttamiseksi, johdon rooli organisaation ympäristönsuojelussa, organisaation toimialan ympäristönäkökohtien huomioonottamisen sekä riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista. Lyhyesti sanottuna organisaatio tarkastelee kaikkia ympäristökysymyksiä liittyen omaan toimialaansa, tuotteisiinsa sekä palveluihinsa. Standardi perustuu PDCA-malliin. PDCA-malli (Plan, Do, Check, Act) tarkoittaa systemaattista toiminnan suunnittelua, tarkastelua ja parantamista. Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan, määritellään ongelma sekä asetetaan tavoitteet (Plan). Toisessa vaiheessa testataan toimintaa sekä kirjataan ylös huomioita ja mahdollisia uusia käytäntöjä (Do). Kolmannessa vaiheessa analysoidaan ja arvioidaan saatuja tuloksia (Check). Viimeisessä vaiheessa toteutetaan koko prosessissa suunniteltua ja kehitettyä toimintaa (Act). Standardin vaatimuksiin kuuluu, että organisaation ympäristöjärjestelmän parantamistyö on jatkuvaa työtä. Organisaation tulee siis mitata ja analysoida ympäristönsuojelun tasoaan jatkuvasti. Tähän kuuluu myös johdon katselmus, joka tarkoittaa, että organisaation ylimmän johdon on katselmoitava ympäristöjärjestelmän soveltuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sovituin määräajoin välein. Ympäristöjärjestelmän luomisen lisäksi organisaation on tärkeä tutustua myös kansallisiin ohjeisiin ja

Lopuksi Kliiniset laboratoriot voivat tulla mukaan ilmastotalkoisiin ottamalla käyttöön ympäristöjärjestelmän. Siitä on hyötyä kustannustehokkuudelle, ympäristönsuojelulle sekä imagolle. Ympäristöstandardiin perustuva ympäristöjärjestelmä voi olla valttikortti, sillä nykypäivänä monissa kilpailutuksissa ympäristönäkökulma on yksi kriteereistä. Ympäristöjärjestelmän avulla myös henkilöstö voi tuntea työnsä tärkeäksi, kun he tekevät työtä ympäristönsuojelun edistämiseksi. Henkilöstö on muutoinkin avainasemassa, kun kehitetään ympäristöystävällisiä toimintatapoja, sillä heillä on paras tietämys siitä, millaisia käytännön toimia voidaan tehdä esimerkiksi jätemäärän vähentämiseksi tai veden säästämiseksi. Tulevaisuudessa ympäristönsuojelu tulee entistäkin tärkeämmäksi. Jos organisaatiot eivät toteuta ympäristönsuojelullisia toimia itsenäisesti, ennemmin tai myöhemmin niihin tulee kansainvälisiä tai kansallisia säädöksiä, jonka jälkeen toimet ovat välttämättömiä. Toimikaamme siis nyt.

30 Bioanalyytikko 1|2024

Alanko Kaisa, kliininen asiantuntija (YAMK) –opiskelija, Oulun Ammattikorkeakoulu & bioanalyytikko ja seudun laatuvastaava, Terveystalo

Kaipaatko lähdeviitteitä? Lähdeluettelo pyydettävissä sähköpostitse toimisto@bioanalyytikot.fi.

Suomen Bioanalyytikot – olemme bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien ammatillinen liitto TEKSTI Satu Taskinen, varapj, jäsentyöryhmän pj, Suomen Bioanalyytikot

Suomen Bioanalyytikoiden liittokokous 19.11.2023 päätti nimenmuutoksesta Seinäjoella. Suomen Bioanalyytikot kokoaa kaikki bioanalyytikot ja laboratoriohoitajat saman katon alle. Suomen Bioanalyytikot huolehtii jäsentensä ammatillisesta edunvalvonnasta. Tehtävänämme on edistää ammatin ja koulutuksen kehittämistä sekä jäsenten ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja lisäämistä. Me valvomme, että bioanalyytikkojen peruskoulutus kehittyy työelämän vaatimuksia vastaten ja säilyttäen kansainvälisen vertailtavuuden. Suomen Bioanalyytikot tekee esityksiä ja kannanottoja laboratoriohoitajia ja bioanalyytikkoja koskevissa ja heidän toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. Mitä Suomen Bioanalyytikot tarjoaa jäsenilleen? Suomen Bioanalyytikot antaa ammatti-identiteettiä 37 € jäsenmaksulla – sillä saat esim. ilmaisia webinaareja ajankohtaisista ammatillisista asioista, jatkokoulutusmahdollisuuksista ja hyvinvoinnista. Webinaareihin voit osallistua mistä vain – kotisohvalta, lenkkipolulta, ulkomailla… Jäsenenämme pääset edullisesti myös muihin koulutuksiimme. Jäsenetuna Bioanalyytikko-lehti tarjoaa meille suunnattuja artikkeleita työstämme ja ajankohtaisia ammatillisia ja edunvalvonnallisia asioita neljä kertaa vuodessa sähköisesti, lisäksi on erillinen artikkelilehti kerran vuodessa. Kun jaat jäsenmaksusi koko vuodelle, se tekee 3,08 € / kk eli noin kahvikupin hinnan. Oma alueyhdistyksesi järjestää toimintaa lähellä sinua. Osallistu ja tapaa kollegoita omalta alueeltasi!

Me jokainen jäsen olemme uusien jäsenten hankkijoita – kysy ja kerro kaverille jäsenyydestä ja jäseneduista. Anna hyvän kiertää; kerro kokemuksistasi, miksi olet liiton jäsen.

Lähetä meille ideoita, millaista toimintaa odotat ja mitä jäsenetuja toivot. Jäsenenä voit hakea ammatinkehittämisapurahaa. Apurahaa myönnetään kliinisen laboratoriotyön tutkimus- ja kehittämistyöhön, ammatin kehittämiseen liittyviin erityiskursseihin (ei tutkintoon johtavaan koulutuksen), kongresseihin ja opintomatkoihin osallistumiseen sekä julkaisutoimintaan (myös käännöspalkkiot). Suomen Bioanalyytikot kotisivut ovat uudistumassa ja löydät sieltä tietoa liittymisestä jäseneksi, koulutuksista, kansainvälisestä toiminnasta, jäseneduista – olethan käynyt tutustumassa, mitä jäsenyydellä saat; lomaetuja, koulutusetuja, hotellietuja… Lähetä meille ideoita, millaista toimintaa odotat ja mitä jäsenetuja toivot. Tavoitat meidät sähköpostitsetoimisto@bioanalyytikot.fi. Suomen Bioanalyytikot ovat jalkautumassa vuoden 2024 aikana eri paikkakunnille – tule tapaamaan, kun näet mainoksen missä olemme :)

Bioanalyytikko 1|2024 31

Kansainvälinen bioanalyytikkopäivä 15.4.2023 Vuosien 2023–2024 Kansainvälisen bioanalyytikkopäivän aihe on Guardians of Quality and Patient Safety: Biomedical Laboratory Scientists. Seuraa ilmoittelua liiton ja alueyhdistyksien nettisivuilta sekä somesta!

Äänestä lehden paras juttu! Mikä on Bioanalyytikko-lehden 1,2024 paras juttu?

KENESTÄ VUODEN BIOANALYYTIKKO 2024? Työskenteleekö työyhteisössäsi upea kollega, joka ansaitsisi tulla valituksi Vuoden Bioanalyytikoksi 2024? Vuoden Bioanalyytikko on Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen, joka on kunnostautunut erityisesti työssään / ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön / kliinisen laboratoriotieteen kehittämisessä tai on merkittävällä tavalla edesauttanut laboratoriohoitajan / bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemistä tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana. Tutustu kriteereihin liiton kotisivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi ja lähetä ehdotuksesi hakuajan alkaessa toukokuussa. Lisätietoa tulossa kotisivuille ja toukokuussa ilmestyvään lehteen.

Kerro mielipiteesi: https://forms.office.com/e/Eq3DLGS2xw

Vuoden 2024 koulutukset • Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 30.8.2024, Helsinki/hybridi • Laboratoriolääketiede ja näyttely 2024, 3.–4.10.2024, Helsinki • Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden opintopäivä 23.11.2024, Kuopio Lisäksi maksuttomia webinaareja!

32 Bioanalyytikko 1|2024

Päivitä jäsentietosi! Oletko päivittänyt puhelinnumerosi, onko sähköpostiosoitteesi ennallaan? Jäsentietojen päivitys onnistuu näppärästi liiton kotisivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi. Kun yhteystietosi ovat ajan tasalla, pystymme tavoittamaan sinut aina, kun meillä on jotain kerrottavaa.

Oulun ammattikorkeakoulun Hyvinvointi ja kulttuuri -osaamisala TEKSTI Mika Paldanius yliopettaja, tiimipäällikkö, opintovastaava (Hyvinvointi ja kulttuuri-osaamisalan master-tutkinnot)

Viime vuoden elokuussa 1.8.2023 Oulun ammattikorkeakoulussa aloitettiin uudella organisaatiorakenteella. Yhtenä uutena osaamisalana aloitti Hyvinvointi ja kulttuuri. Hyvinvointi ja kulttuuri -osaamisalalle sijoittuu myös bioanalytiikan tutkinto-ohjelma. Hyvinvointi ja kulttuuri- osaamisala kouluttaa tanssinopettajia ja musiikkipedagogeja, sairaanhoitajia Oulussa ja Oulaisissa sekä terveydenhoitajia, kätilöitä, ensihoitajia, fysio- ja toimintaterapeutteja, sosionomeja, bioanalyytikkoja, radiografeja, optometristejä ja suuhygienistejä. Osaamisala koostuu sosiaali-, kuntoutus- ja kulttuuri- sekä terveysalan vastuualoista. Osaamisalalla on 14 ammattikorkeakoulu- ja 11 ylempää ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmaa, joista DP Nursing sekä 3 yAMK-tutkintoa ovat englanninkielisiä. Osaamisala työllistää noin 130 ammattilaista opetus- ja asiantuntijatehtävissä ja osaamisalalla on noin 2 900 opiskelijaa. Osaamisalajohtajalla on kokonaisvastuu toiminnasta osaamisalalla. Osaamisala tarjoaa monipuolisia erikoistumis- ja täydennyskoulutuksia Pohjois-Suomen työelämälle sekä konsertteja ja tanssiesityksiä. Osaamisala tekee tiivistä yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten, elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma kuuluu Bioanalytiikka ja suuhygienia -tiimiin. Terveysalan alla on viisi erilaista tiimiä, joiden toiminnasta vastaavat lähiesihenkilöinä tiimipäälliköt.

34 Bioanalyytikko 1|2024

Tiimin koko n. 10 henkeä / tiimi (vaihtelee 7-14 henkilöä / tiimi). Terveysalan toiminnan kokonais- ja budjettivastuut kuuluvat osaamispäällikölle. Hyvinvointi ja kulttuuri- osaamisalan yAMK-tutkinnoista vastaa opintovastaava. Osaamisalan master-tutkintoja ovat kulttuurin alalla Digital Performance, Kulttuurin tuottaminen ja luova talous, Palveluliiketoiminnan kehittäminen (kulttuuri) ja Taiteen tekijä ja kehittäjä. Sosiaali- ja terveysalan master-tutkintoja ovat Akuutti- ja ensihoidon kehittäminen ja johtaminen, Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut, Kliininen asiantuntija (Bioanalytiikan yAMK kuuluu tähän), Kuntoutuksen asiantuntija, Palveluliiketoiminnan kehittäminen (Sote) ja Uudistava ja hyvinvointia edistävä johtaminen sekä Clinical Optometry. Opintovastaava tekee tiivistä yhteistä kehittämispäällikön ja vastuuyliopettajien kanssa mm. opetussuunnitelmien ja toteutusten kehittämisessä. Oulun ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja vastaa seuraavien yksiköiden ja osaamisalojen toiminnoista: Ammatillinen opettaja koulutus, ICT ja liiketoiminta, Hyvinvointi ja kulttuuri, Tekniikka, Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) sekä Kielikeskus. Viime vuoden 2023 keväällä aloitettu organisaatiouudistustyö on saatu hyvin alkuun syksyllä 2023. Kehittämistyö jatkuu mm. osaamisperustaisuuden, tutkinto-ohjelmien tutor-toimintojen vahvistamisena sekä ulkoisena auditointina kevään 2024 aikana.

Luota siihen, että huominen kantaa. Kaleva pitää huolta suomalaisista. Huolenpito alkoi 145 vuotta sitten ja se jatkuu edelleen. KALEVAVAKUUTUS.FI