NML-tapaaminen Oslossa 13.–14.6.2022

TEKSTI ja KUVAT Jenni Kalliomäki

Bioanalyytikkoliitto on jäsenenä erilaisissa kansainvälisissä järjestöissä. Pohjoismaat muodostavat yhdessä Nordisk Medisinsk Laboratoriegruppen (NML). Jokainen maa toimii vuorollaan puheenjohtajana.

Tällä hetkellä puheenjohtajamaana toimii Norja, joten järjestön kokous järjestettiin kesäkuussa Oslossa. Korona-aika on estänyt tapaamisen kasvotusten, joten tapaamiset on hoidettu etänä. Edellisen kerran läsnäolokokous järjestettiin syksyllä 2019 Boråsissa Ruotsissa.

Kokoukseen osallistuivat Bioanalyytikkoliiton puheenjohtaja Jenni Kalliomäki ja varapuheenjohtaja Satu Taskinen. Kokous alkoi maanantaina lounaalla NITOn toimistolla Oslon keskustassa. Toimiston täytti iloinen puheensorina, kun pitkästä aikaa pääsimme tapaamaan toisiamme.

Puheenjohtajakausi päättyy NML-kongressiin, joten kokouksen alkuun kuulimme tilannekatsauksen keväälle 2023 suunnitellusta NML-kongressista. Kongressipaikka on päätetty ja ohjelmarunko alkaa olla valmis. Kongressi järjestetään huhtikuun 2023 lopulla Oslossa. Bioanalyytikkoliiton jäsenillä on mahdollisuus hakea tammikuussa ammatinkehittämisapurahaa myös tähän kongressiin.

Pienen tauon jälkeen jatkoimme kansainvälisillä asioilla. Keskustelimme marraskuussa Helsingissä järjestettävästä Euroopan järjestön EPBS:n kokouksesta ja sen yhteydessä olevasta koulutuksesta. EPBS toimii tapahtuman järjestäjänä ja Bioanalyytikkoliitto yhteistyökumppanina. Tästä jatkoimme maailman järjestön IFBLS:n kuulumisiin. IFBLS järjestää lokakuussa konferenssin Suwonissa Etelä-Koreassa. Ammatinkehittämisapurahaa on haettu tähän, joten muutama osanottaja Suomesta on lähdössä kouluttautumaan tänne.

Päivän päätteeksi keskustelimme ajankohtaisesta tilanteessa ammattimme ja koulutuksen osalta Pohjoismaissa. Haasteet ja ongelmat ovat yhteisiä ja samankaltaisia. Pahin tilanne koulutuksen osalta on Ruotsissa, jossa koulutukseen ei hakeuduta. Tämä koskee siellä oikeastaan koko sosiaali- ja terveysalaa. Kaikkia opiskelupaikkoja ei saada täytettyä ja todella moni keskeyttää opinnot todettuaan, että ala ei ole itselle soveltuva. Työntekijöistä on pulaa kaikkialla ja työntekijöitä on vaikea saada. Puhuimme myös epäpätevistä työntekijöistä. Myös muissa Pohjoismaissa näytteenottoa on siirretty muille ammattiryhmille bioanalyytiikkopulasta johtuen. Työ koetaan raskaaksi ja korona on vaikuttanut paljon työn tekemiseen.

Viime keväänä laadimme yhteisen kannanoton, joka toimitettiin myös Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä Sosiaali- ja terveysministeriöön. Yhteinen huolemme ammattimme tilanteesta ei ole saanut minkään maan osalta toivottua vastaanottoa. Päätimme kuitenkin jatkaa yhteistyötä tällä saralla ja myös yhdessä pohtia sitä, kuinka saamme houkuteltua paremmin alalle uusia opiskelijoita ja työntekijöitä sekä miettiä niitä seikkoja, jotka saavat jo alalla olevat pysymään paremmin työelämässä.

Tiistaina saimme kuulla selvityksen norjalaisista laboratorioista ja heidän työntekijätarpeestaan. Norjassa on myös haasteena saada tarpeeksi valmistuvia eläköityvien tilalle. Haasteet Norjassa on saman lailla maantieteellisiä kuin Suomessa. Koulutuspaikkakunnilla työntekijöiden saatavuus on parempi kuin muualla. Tämä aihe herätti vilkasta keskustelua, sillä haaste on yhteinen.

Viimeisenä aiheena oli etiikka ja sen merkitys bioanalyytikon työssä. Kävimme keskustelua, kuinka etiikka on huomioitu järjestöissämme. Bioanalyytikkoliitto on laatinut bioanalyytikon/laboratoriohoitajan eettiset ohjeet, jotka on viimeksi päivitetty vuonna 2017. Meidän on tärkeää muistaa eettiset ohjeet myös omassa toiminnassamme. Oikeus hyvään hoitoon käsittää myös oikeuden saada luotettavia laboratoriotutkimustuloksia ilman kohtuuttomia viiveitä. Tämä olisi myös päättäjien syytä muistaa harkittaessa bioanalyytikoiden korvaamista muilla henkilöillä. Toteutuuko silloin lupaus luotettavista laboratoriotutkimustuloksista? Seuraava tapaaminen järjestetään loppuvuodesta etätapaamisena, jolloin jatkamme erinomaista keskustelua ja yhteistyötämme.