Bioanalyytikko 2,2024

Kannen kuva

AdobeStock

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf www.bioanalyytikkoliitto.fi

Yhteystiedot

PL 110, 00060 TEHY toimisto@bioanalyytikot.fi p. 050 302 6504 järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto

Puheenjohtaja

Jenni Kalliomäki jenni.kalliomaki@bioanalyytikot.fi p. 044 237 0028

Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto

Jenni Niiranen jenni.niiranen@bioanalyytikot.fi p. 050 324 7646

Toimituskunta

Jenni Kalliomäki

Mika Paldanius

Kaija Sopenlehto

Niina Wahlroos

Kirsi Kiipeli

Marja Kaski-Honkanen

Jenni Hänninen

Kati Koivisto

Sina Nordman

Ilmoitushinnat www.bioanalyytikkoliitto.fi

Lehden ilmestyminen 2024 e-lehtenä (aineistopäivä sulkeissa)

Nro 3 ilmestyy 6.9. (23.8.)

Nro 4 ilmestyy 9.12. (22.11.)

Terveisin Jenni K.

Suomen Bioanalyytikoiden strategiassa ja toimintasuunnitelmassa sanotaan, että haluamme olla yhteisö, johon kaikki bioanalyytikot/laboratoriohoitajat haluavat kuulua. Yksi yhteisöllisyyden tunteeseen vaikuttava tekijä on ympäristö, jossa arkea elämme. Positiivinen ja kannustava yhteisö toimii voimavarana arjessa ja ennen kaikkea niissä hetkissä, kun joku tilanne tai tapahtuma tuntuu heittävän kunnolla kapuloita rattaisiin. Jaetut kokemukset tuovat vertaisuuden näkyväksi, kukaan ei ole yksin.

Haluamme Bioanalyytikoina tarjota toimivan, turvallisen ja mukavan yhteisön, johon kuulua. Yhteisöllisyyteen kuuluvat hyväksytyksi tulemisen kokemukset. Ja yhdessä tekeminen vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Vuoden 2023 liittokokoukseen tuotiin aloite häirintäyhdyshenkilön luottamustoimen perustamiseksi. Liittokous päätti luottamustoimen perustamisesta, mutta valitettavasti kukaan ei asettunut ehdolle tähän tehtävään. Haluamme kuitenkin olla häirintävapaa toimija ja luoda turvallisen tilan kaikkiin tapahtumiin ja toimintaan.

Bioanalyytikoiden hallitus määritti turvallisen tilan periaatteet, jotka esittelemme jatkossa jokaisen tilaisuuden alussa. Suomen Bioanalyytikot ry:n toiminnassa ei hyväksytä epäasiallista kohtelua, syrjintää, vihapuhetta, seksuaalista häirintää tai sukupuoleen perustuvaa häirintää. Haluamme taata kaikille fyysisen, henkisen ja sosiaalisen turvallisuuden tunteen. Kaikki rakentavat omalta osaltaan toivottua ilmapiiriä ja kokemusta. Epäasialliseen käytökseen puututaan.

Me yhdessä rakennamme sellaisen yhteisön, johon haluamme kuulua!

Oikein ihanaa tulevaa kesää kaikille!

I Finlands Bioanalytikers strategi och handlingsplan sägs det att vi vill vara en gemenskap som alla bioanalytiker/laboratorieassistenter vill vara del av. En faktor som påverkar känslan av gemenskap är miljön där vi lever våra vardagar. En positiv och uppmuntrande gemenskap fungerar som en resurs i vardagen och framför allt i de ögonblick när en situation eller händelse verkar kasta käppar i hjulet på oss ordentligt. Delade erfarenheter synliggör kamratskapet, ingen är ensam. Vi vill som bioanalytiker erbjuda en fungerande, trygg och trevlig gemenskap att tillhöra. Gemenskap inkluderar upplevelser av att bli accepterad. Att göra saker tillsammans stärker gemenskapen.

Ett förslag om att inrätta en förtroendepost som trakasseringskontaktperson fördes fram till årsmötet 2023. Årsmötet beslutade att inrätta posten, men tyvärr ställde ingen upp som kandidat till denna uppgift. Vi vill dock vara en trakasseringsfri aktör och skapa en trygg plats för alla evenemang och verksamhet.

Styrelsen för bioanalytiker fastställde principerna för en trygg plats, som vi kommer att presentera i början av varje tillfälle framöver. I Finlands Bioanalytikers verksamhet tolereras inte oacceptabel behandling, diskriminering, hatretorik, sexuellt trakasserande eller könsbaserat trakasserande. Vi vill garantera en känsla av fysisk, mental och social trygghet för alla. Alla bidrar på sitt sätt till den önskade atmosfären och upplevelsen. Oacceptabelt beteende kommer att bemötas.

Vi bygger tillsammans en gemenskap som vi vill tillhöra!

Önskar er alla en underbar kommande sommar!

03

06

Pääkirjoitus

Jenni Kalliomäki, Bioanalyytikkoliiton pj.

Nordman & Kalliomäki

Sote-alan ammattihenkilölaki uudistuu – Mitä se tarkoittaa bioanalyytikoille?

08

10

12

Nordman et al. Bioanalyytikon preanalytiikan asiantuntijuutta pitää vahvistaa

Sopenlehto & Taskinen Alueyhdistysten aktiiveja koolla Jyväskylässä

Liikanen

Kirja-arvostelu

Petri Järvinen: Tekoäly ja minä - ihmisenä tekoälyn aikakaudella

15 Wahlroos

Kirja-arvostelu

Sanna Kotajärvi: Pimeän peto

16

19

Wahlroos

Päivisin lääkekehitystä, iltaisin murhamysteereitäbioanalyytikosta on moneksi

Metsola

En 60-årig svenskspråkig utbildning från laboratoriebiträde till bioanalytiker

25 Paldanius

Opetus- ja kulttuuriministeriön lisärahoitus korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin vuonna 2024

26

14

Liikanen

Kirja-arvostelu

Tarja Friman: Veriputkien matka laboratoriossa

29

30

Mertaniemi et al. Molekyylipatologian menetelmän käyttö mutaation todentamisessa

Paldanius Kajaanin bioanalyytikkokoulutus

Lyhyet Ajankohtaista asiaa

Sote-alan ammattihenkilölaki uudistuu – Mitä se tarkoittaa bioanalyytikoille?

Sina Nordman, puheenjohtaja, Uudenmaan Bioanalyytikot ry

Jenni

Kalliomäki, puheenjohtaja, Suomen Bioanalyytikot ry

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt sote-alan ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen. Säädösmuutoksilla tähdätään alan henkilöstövajeen ratkaisemiseen muun muassa arvioimalla ammattien sääntelyn tarvetta ja mahdollistamalla henkilöstön joustava työnjako. Vuoden 2024 aikana ministeriössä selvitetään muutostarpeita yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa ja osana STM:n Hyvän työn ohjelmaa. Hallituksen esitys saapunee eduskuntaan keväällä 2025.

Ammattihenkilölain kokonaisuudistus on yksi Suomen Bioanalyytikoiden vaikuttamistoiminnan kärjistä. Vuoden 2024 aikana vaikutamme tulevaan lainsäädäntöön tehtävien sidosryhmäselvitysten kautta. Esityksen saavuttua eduskuntaan pyrimme tarvittaessa antamaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon, joka huomioidaan mietinnössä.

Nykytilassa terveydenhuollon ammattihenkilölain perusteella laillistettavien ammattihenkilöiden tehtävissä saa toimia vain Valviran laillistuksen saanut henkilö. Bioanalyytikko laillistetaan tällä hetkellä laboratoriohoitajana ja hän on kliinisen laboratoriotyön laillistettu korkeakoulutettu asiantuntija, jonka osaaminen kattaa koko laboratoriotutkimusprosessin.

Kokonaisuudistuksessa tarkastelun kohteena on se, mitkä ovat jatkossa laillistetut ja nimikesuojatut amma-

tit ja miten ymmärrämme näiden ammattien mahdollisuudet ja rajat. Tärkeä tavoitteemme on viestiä päättäjille kliinisen laboratoriotyön osaamisvaateet. Eri tehtävien hallitsemiseen vaadittava koulutus ja osaaminen eivät saa murentua työvoimapulan takia. Toisaalta lainsäädäntö ei voi olla niin jäykkä, että se koostuisi yksittäisistä tehtävälistoista.

On oleellista, että terveydenhuoltomme kivijalan kliinisten laboratoriopalveluiden edellyttämä ammattitaito huomioidaan uudistuksessa. Kliinisten laboratorioiden suurimman ammattikunnan, bioanalyytikoiden, osaamisen merkitys laadulle, potilasturvallisuudelle ja kustannuksille on tunnistettava ja sitä on vahvistettava.

Bioanalyytikoiden edunvalvontaorganisaationa tavoittelemme sitä, että uudistuksen yhteydessä laboratoriohoitajan ammattinimike päivitetään tutkintonimikettä vastaavaksi bioanalyytikoksi. Suomessa bioanalyytikon tutkintonimike on ollut käytössä yli 20 vuotta, joten on tarkoituksenmukaista, että laboratoriohoitajan ammattinimike korvataan bioanalyytikon nimikkeellä. Tärkeä tavoite on myös se, että säilytämme asemamme laillistettuina.

Tavoitteet on kirjattu Suomen Bioanalyytikoiden ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja julkaistuihin hallitusohjelmatavoitteisiin. Tavoitteet on viestitty eteenpäin maan hallituspuolueiden edustajille. Haluamme osal-

listaa myös alueyhdistysten aktiiveja viestimään tavoitteemme omien hyvinvointialueidensa päättäville elimille. Ammattikuntaan keskeisesti vaikuttavan lainsäädännön uudistuessa tarvitsemme kaikkien bioanalyytikoiden panosta yhteisen edun nimissä. Yksi tapa toimia on olla jäsen Suomen Bioanalyytikot ry:ssä ja vinkata kollegat mukaan. Kuulumalla liittoon tuet työtä, jonka tavoitteena on hyvä työelämä bioanalyytikoille.

Työterveyslaitoksen selvitys vuodelta 2023 osoittaa laboratoriohoitajien muihin sote-ammattilaisiin verrattuna korkean koetun työstressin ja heikot vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön. Asia on tärkeää huomioida myös lainsäädännön uudistuksissa, sillä heikentyneen työhyvinvoinnin tilassa uudistusten käytäntöön vieminen voi osoittautua ongelmalliseksi. Yhtenä syynä laboratoriohoitajien heikentyneeseen työhyvin-

voinnin tilaan voi olla alaa vaivannut ammattilaisvaje. Ilouutinen olikin OKM:n vastikään myöntämä lisärahoitus, jolla kohdennetaan 24,8 me sairaanhoitajien, bioanalyytikoiden ja röntgenhoitajien koulutuksen lisäaloituspaikkoihin.

Hienoa on se, että olemme saaneet tavoitteille tukea monilta eri tahoilta. Kliinisen laboratoriotyön muut ammattilaiset ovat ilmaisseet kannattavansa sitä, että laboratoriohoitajat säilyttävät asemansa laillistettuina. Suomen Bioanalyytikot ry tekee asiaan vaikuttamisessa yhteistyötä Tehyn ammatillisen edunvalvonnan kanssa. STM:n Hyvän työn ohjelmassa Tehyä edustaa Pipsa Allen, Tehyn toinen varapuheenjohtaja, joka on peruskoulutukseltaan laboratoriohoitaja. Uudistuksen etenemisestä viestimme jäsenistöä ja kuulemme mielellään palautetta toimisto@bioanalyytikot.fi. Pidetään yhteyttä.

Bioanalyytikon preanalytiikan asiantuntijuutta pitää vahvistaa

Sina Nordman, puheenjohtaja, Uudenmaan Bioanalyytikot ry Jenni Kalliomäki, puheenjohtaja, Suomen Bioanalyytikot ry Marko Björn, bioanalyytikko (AMK), kemisti (FM), terveystieteiden opettaja (TtM), kasvatustieteiden tohtori (KT)

Suomessa bioanalyytikko on ainoa terveydenhuollon korkeakoulutettu ammattilainen, joka koulutuksensa myötä saavuttaa syvällisen laboratoriotutkimusprosessin asiantuntijuuden preanalytiikasta postanalytiikkaan.

Satakunnan Kansassa 30.3.2024 julkaistussa mielipidekirjoituksessa Sataedun lähihoitajakoulutuksen edustajat kirjoittavat lähihoitajien ammattitaidosta näytteenottotyössä.

Bioanalyytikkopulan myötä näytteenottotehtäviä on siirretty myös muille terveydenhuollon ammattilaisille. Näihin tehtäviin osallistuvien työpanos potilaan hoidon ja diagnostiikan hyväksi on arvokasta. Mielipidekirjoituksessa esitellään lähihoitajille suunnattua 15 osaamispisteen näytteenottokoulutuksen sisältöjä ja osaamistavoitteita, joiden myötä tavoitteena on saavuttaa suorittavaan työhön riittävä pätevyys perehtyvällä tasolla.

Pidämme välttämättömänä, että näytteenottotehtävissä työskentelevät ovat asianmukaisesti koulutettuja työhönsä. Suomen Bioanalyytikot ry:n pitkäaikainen tavoite on ollut kansallisen suosituksen laatiminen siitä, miten riittävä koulutus ja osaaminen näytteenottotyötä tekeviltä varmistetaan. Satakunnan Kansan mielipidekirjoituksessa viitataankin kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajan Mia Laihon kirjalliseen kysymykseen terveydenhuollon näytteenotto-

tehtävissä työskentelevien osaamisesta ja koulutuksesta sekä kansallisen näytteenottosuosituksen laatimisesta (KK 14/2024 vp). Tällä hetkellä käytännöt työelämässä ovat hyvinkin kirjavia ja yhteistä standardia näytteenottotyössä vaadittavalle osaamiselle ei ole. Kansallisen näytteenottosuosituksen tavoitteena pitää olla riittävä osaaminen suorittavaan työhön, joka on varsin itsenäistä ja samalla potilaan hoidon kannalta keskeistä.

Bioanalytiikan opinnoissa ensimmäinen vuosi keskittyy pääasiassa näytteenoton teoriaopintoihin ja käytännön harjoituksiin mukaan lukien työelämäjakso. Tämän jälkeen bioanalyytikot opiskelevat vielä 2,5 vuotta kliinisen laboratoriotyön erikoisaloja huomioiden oikeaoppisen näytteenoton merkityksen. On selvää, että vastaavanlaista asiantuntijuutta ei 15 osaamispisteen täydennyskoulutuksessa saavuteta ja täydennyskoulutuksen tarjoama pätevyys soveltuu suorittavaan työhön osallistuville.

Edellä mainittujen koulutuksen ja osaamisen realiteettien myötä pidämme välttämättömänä, että näytteenoton koulutuksesta sekä työnjohdosta ja organisoinnista vastaavat preanalytiikan asiantuntijat, bioanalyytikot. Näytteenotto ei ole vain teknistä suorittamista vaan perustelut työn suorittamiselle pitää ymmärtää. On tärkeää, että työssään näytteenottoa tekevien täydennyskoulutuksessa panostetaan preana-

lytiikan teoriaopintoihin niin, että vaikutukset näytteen laatuun ja laboratoriotulosten luotettavuuteen huomioidaan. Se on edellytys myös potilaan sujuvan hoitopolun toteutumiselle.

Kuten Satakunnan Kansan mielipidekirjoituksen laatijat niin mekin toivomme, että laadukkaan ja näyttöön perustuvan terveydenhuollon puolesta käytävä keskustelu perustuu asianmukaiseen ja tutkittuun tietoon. Terveydenhuollon henkilöstövaje yhdistettynä haasteelliseen väestödemokrafiaan edellyttää tehtävän kuvien ja työnjaon uudistamista. Terveydenhuollon käydessä läpi moninaisia yhtäaikaisia uudistuksia on tärkeää huomioida, että työnjaon uudistaminen on ammattilaisten arkeen, toimeentuloon ja ammatti-identiteettiin vahvasti

vaikuttava asia. Siten on luonnollista, että asia herättää paljon tunteita myös meissä, bioanalyytikoissa. Asian tunnistaminen ja sanoittaminen laboratorioiden lähijohdon taholta voi edistää työyhteisöjen resilienssiä muutostilanteessa.

Bioanalyytikon ammattietiikkaan ja kollegiaalisuuteen kuuluu myös muiden ammattiryhmien osaamisen ja työn kunnioittaminen. Samoin oman osaamisen ja ammattitaidon jakaminen ja muiden opastaminen. Diagnostiikan laadun kannalta onkin oleellista, että bioanalyytikoiden asema ja rooli preanalytiikan asiantuntijoina tunnistetaan ja sitä vahvistetaan. Preanalytiikka bioanalyytikon osaamisalueena on yhtä tärkeä kuin kaikki muutkin erikoisalat.

TEKSTI Kaija Sopenlehto & Satu Taskinen | KUVAT Satu Taskinen & Pipsa Allèn

ALUEYHDISTYSTEN AKTIIVEJA KOOLLA JYVÄSKYLÄSSÄ

Suomen Bioanalyytikoilla on yhteensä13 alueyhdistystä. Alueyhdistysten hallitusten aktiiveja kokoontui huhtikuussa Alueyhdistyspäiville Jyväskylään Keski-Suomen Bioanalyytikoiden vieraiksi.

Alueyhdistysten aktiivit Jyväskylässä.

Kaksipäiväisessä tapaamisessa oli mukana edustajia yhdeksästä alueyhdistyksestä sekä Suomen Bioanalyytikoiden hallituksen jäseniä. Ryhmäkeskusteluissa pohdittiin jäsenpitoa ja tapoja uusien jäsenten houkuttelemiseksi. Kaikki jäsenyhdistykset jakavat huolen jäsenmäärän vähenemisestä. Esiin nousivat mm. opiskelijajäsenten tavoittaminen, paikalliset tapahtumat ja jäsenillat sekä jäsenille tarjottavien jäsenetujen kehittäminen. Yhteisesti totesimme, että nykyajan kiire ja “kilpailu” bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien vapaa-ajasta sekä bioanalyytikoiden kuormittuminen työssä voi estää osallistumasta aktiivisemmin toimintaan. Jäsenyyden puheeksi ottaminen työpaikoilla voi olla haastavaa, kun ei ole aikaa yhteiseen keskusteluun. Tehyn kanssa tehtävää yhteistyötä oppilaitoksilla ja omien alueyhdistysten kesken toivottiin lisää. Yhteisessä keskustelussa tuli esille ammatillisen edunvalvonnan eteen tehtävän työn tärkeys. Saimme päivien aikana vinkkejä jäsenille tarjottavasta työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvistä asioista mm. jäseniä kiinnostavista liikuntahetkistä ja työhyvinvointiluennoista.

Kävimme läpi yhdistyksen sääntöihin kaavailtuja uudistuksia hallituksen jäsenten, Eija Kailan ja Tuula Salmivaaran esittämänä. Kävimme läpi myös yhdistysten hallitusten talouteen ja kokouskäytäntöihin; yhdistyslaista tuleviin ohjeisiin sekä pöytäkirjojen laadintaan, arkistointiin sekä talouden kirjanpitoon liittyviä asioita.

Keski-Suomen Bioanalyytikot olivat järjestäneet osallistujille tutustumiskäynnin Keski-Suomen keskussairaalaan. Sairaala Nova on otettu käyttöön 2021 ja pääsimme tutustumaan Fimlab Laboratorioiden kliiniseen kemian ja hematologian tiloihin sekä sairaalan patologian ja kliinisen fysiologian- ja neurofysiologian laboratorioihin. Sairaala Novan yleisissä tiloissa olevat hiljentymisen tila ja upea ruokala herättivät vierailijoissa ihastusta. Laboratoriovierailu sai paljon kiitosta.

Sairaala vierailun jälkeen jatkoimme yhteiseen illanviettoon Kauppalaisseuran saunalle, jossa nautimme iltapalasta ja Keski-Suomen Bioanalyytikoiden järjestämästä ohjelmasta.

Sunnuntaina kokosimme vielä edellisen päivän antia ja kuulimme alueyhdistysten toiminnan esittelyjä.

Kiitos Keski-Suomen Bioanalyytikoille vieraanvaraisuudesta!

Palautteesta poimittua:

Hyvä ilmapiiri päivillä! Avointa keskustelua, naurua, voimaantumista!

Tosi kiva, välitön ja rento tunnelma.

TEKSTI Eeva Liikanen, yliopettaja, dosentti, Tampereen ammattikorkeakoulu KUVA Tammi Kustantamo

KIRJA-ARVOSTELU

Petteri

Järvinen: Tekoäly ja minäIhmisenä tekoälyn aikakaudella

Tietoturvan asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen julkaisi 2023 kirjan Tekoäly ja minä – Ihmisenä tekoälyn aikakaudella. Tekoälystä on keskusteltu parin viime vuoden aikana vilkkaasti eri medioissa. Jotta tekoälystä voi kunnolla muodosta mielipidettä, täytyy siihen ensin perehtyä. Siinä hyvänä apuna on tekoälyä käsittelevä Petteri Järvisen tietokirja. Hän tarkastelee kirjassaan tekoälyä monesta näkökulmasta.

Järvinen on jakanut kirjansa yhdeksään lukuun (333 sivua). Kirjan alussa johdatellaan tekoälyyn digitalisaation kautta. Siinä selvitetään prosessoreita, transistoreita ja tiedonsiirtoa sekä esitellään digitalisaation vaikutuksia. Järvinen määrittelee tekoälyn (Artificial Intelligence, AI) kattotermiksi erilaisille ohjelmointitekniikoille, joilla ihmiselle ominaisia kykyjä pyritään matkimaan tietokoneella. Kirjassa tarkastellaan lyhyesti myös tekoälyn historiaa.

Tekoälyn kykyjä ja rajoja käsittelevässä luvussa esitellään kuvien ja puheen tunnistamiseen ja kielen kääntämiseen sekä kielimalleihin liittyviä haasteita ja etuja. ChatGPT:tä avataan esimerkkikysymysten avulla. Kielimallit pakottavat eri asteisia koulutuksia uudistumaan. Nykypäivän opiskelijan täytyy kyetä hyödyntämään tekoälyä opiskelussa, mutta tekoälyllä saa tehdä asioita, joita opiskelija itsekin osaisi.

Kirjassa tarkastellaan robottiautojen syntyä ja kehitystä. Kymmenisen vuotta sitten tulevaisuuden tutkijoiden mielestä oli vastuutonta kouluttaa kuljetusalan

ammattilaisia, koska kuljetusalan ajateltiin täysin automatisoituvan. Robottiautojen kehittäminen on kuitenkin todettu hyvin vaikeaksi. Ihmisen kykyä ohjata autoa on ainakin toistaiseksi mahdoton korvata. Lisäksi kirjassa avataan tekoälyn heikkouksia mm. kapea-alaisuutta ja vinoumia. Ihminen taas pystyy hyödyntämään esimerkiksi alitajuntaa, intuitiota ja hiljaista tietoa. Toisaalta tekoäly ei väsy eikä kyllästy.

Luvussa seitsemän Järvinen tarkastelee urautumisen välttämistä. Hän kiteyttää viisaasti, että edistynyt tiede vaatii nuorten ideoiden ja rohkeuden yhdistämistä kokeneiden harkintakykyyn ja nuorten tieteentekijöiden rohkaisuun. Järvinen muistuttaa aivojen huolenpidosta ja antaa siihen hyviä neuvoja.

Ammatit muuttuvat, jotkut ammatit häviävät ja uusia tulee tilalle. Vaikka jokin ammatti ei suoranaisesti häviä, digitalisaatio on muuttanut sitä ja tekoäly muuttaa edelleen. Bioanalytiikan alallakin tekoälyä kehitetään. Esimerkiksi solujen tunnistamisessa siitä on olemassa useita sovelluksia. Mitä kaikkea tekoäly saa aikaan tulevaisuudessa bioanalytiikassa, selviää tulevina vuosina. Varmoja voidaan kuitenkin olla siitä, että laboratoriodiagnostiikkaa kehitetään siten, että bioanalyytikon ja muiden alalla toimivien työ tulee muuttumaan. Suosittelen Järvisen kirjaa bioanalyytikoille ja oikeastaan kaikille ammatista riippumatta. Tekoälyn perusteet ja käytännön sovelluksia on tärkeä tuntea, jotta pystyy suhtautumaan tekoälyyn realistisesti.

TEKSTI

Eeva Liikanen, yliopettaja, dosentti, Tampereen ammattikorkeakoulu KUVA Kustannus

Laastari

KIRJA-ARVOSTELU

Tarja Friman: Veriputkien matka laboratoriossa

Tarja Friman on kirjoittanut lapsille tarkoitetun tietokirjan ”Veriputkien matka laboratoriossa”. Kirja ilmestyi vuoden 2024 alussa ja sen on kustantanut Otavan Kirjapaino Oy. Kirjan on kuvittanut Minerva Martinoff. Sivuja kirjassa on 32.

Kirja kertoo tarinan muodossa veriputkien matkasta laboratoriossa. Päähenkilö ekaluokkalainen Rauni sairastuu. Taudin syytä lähdetään selvittämään käymällä lääkärissä ja ottamalla laboratoriotutkimuksia. Kirjassa esitellään laboratoriossa työskenteleviä eri ammattihenkilöiden työtä painottuen laboratoriohoitajan työhön. Tarinassa käsitellään muutamia laboratoriotutkimuksia, kuten CRP-tutkimusta ja veren sivelyvalmistetta. Lisäksi kirjassa tulevat tututuiksi muutamat laboratoriolaitteet, esimerkiksi sentrifugi ja mikroskooppi.

Kirjan lopussa on koottu olennaisimmat tiedot tulirokosta ja toimenpiteistä, joita voi tehdä, jos lapsi pelkää verinäytteenottoa sekä tiivis kuvaus laboratoriodiagnostiikasta. Tämä loppuosa on tarkoitettu lasten vanhemmille tai muille huoltajille ja terveydenhuollon henkilöstölle.

Kirja sopii hyvin koululaisille. Päiväkoti-ikäisille kirja voi olla liian ammattimainen, mutta jos kirjasta jätetään lukematta tutkimus-, laite- ja ammattikuvaukset, kirja sopii hyvin pienimmillekin lapsille. Kirja olisi hyvä olla esillä laboratorioiden näytteenotossa ja lastenosastoilla. Lapset saavat tietoa näytteenotosta ja näytteiden tutkimisesta. Kirja voi innostaa valitsemaan laboratoriohoitajan ammatin. Kirjasta on hyötyä myös terveysalan ammattilaisille, esimerkiksi sairaanhoita-

jille ja lähihoitajille, joille laboratorion toiminta ei ole tuttu.

Kuvitus on värikäs ja havainnollinen. Laboratoriovälineistö on kuvattu totuudenmukaisesti.

TEKSTI Niina Wahlroos KUVA Into Kustannus

KIRJA-ARVOSTELU

Sanna Kotajärvi:

Pimeän peto

”Pimeän peto" on kiehtova sekoitus mysteeriä ja jännitystä maustettuna hippusella romantiikkaa tai ainakin suhdekiemuroita. Kirja rakentuu hylätystä mökistä löytyneen vainajan rikostutkinnan ympärille. Se ei ole mielestäni pelkästään dekkari, vaan se tarjoaa myös hienon kuvauksen ihmismielestä. Se herättelee tarkastelemaan ympäristöämme ja miettimään sitä, voiko ihminen piilottaa todellisen itsensä muilta.

En ole dekkareiden suurkuluttaja. Runsaasta lukemisesta huolimatta tuo kirjallisuuden laji on itselleni aika tuntematon. Mutta mikäpä olisikaan parempi kannustin tarttumaan kirjaan kuin se, että kirjailija sattuu olemaan entinen kollega. Tarina onnistui pitämään minut tiukassa otteessaan ja nukkumaanmenoaika ylittyi monena iltana, kun vielä oli pakko lukea yksi luku lisää.

Tietyissä kohdin mieleen maalautui mustavalkoinen maisema, jossa honkien huminan ja jokaisen rasahduksen miltei kuull, ja joka pakotti kaivautumaan hieman syvemmälle sohvan syvyyksiin. Kautta linjan kerronta oli kuvailevaa ja hahmot oli helppo asetella oman kotikaupungin kaduille. Esimerkiksi kirjan Termos tunnetaan perheessämme nimellä ”laukkusarjamies” ja monistakin muistakin kirjan henkilöistä löytyi tuttuutta, joka piirsi kuvan heistä mieleen.

Odottamattomat käännekohdat pitivät otteessaan viime hetkille saakka. Lukeminen palkittiin lopussa, kun tapahtumat solmittiin taitavasti yhteen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että "Pimeän peto" on ehdottomasti lukemisen arvoinen teos kaikille, jotka

nauttivat jännittävistä dekkareista, mutta myös niille, jotka arvostavat syvällistä ja moniulotteista tarinankerrontaa. Kirja tempaa mukaansa heti ensimmäisistä sivuista lähtien ja pitää otteessaan loppuun asti.

TEKSTI Niina Wahlroos

PÄIVISIN LÄÄKEKEHITYSTÄ, ILTAISIN MURHAMYSTEEREITÄBIOANALYYTIKOSTA ON MONEKSI

Meillä kaikilla on tapamme purkaa stressiä ja rentoutua työpäivän jälkeen ja hektisen arjen pyörteissä. Bioanalyytikko Sanna Kotajärvelle kirjoittaminen oli aluksi stressinpurku- ja rentoutumiskeino. Sittemmin se on muuttunut tavoitteelliseksi kirjoittamiseksi. Sannan ensimmäinen romaani julkaistiin tänä talvena. Toistaiseksi kirjoittaminen tapahtuu viikonloppuisin, iltaisin ja loma-aikoina, mutta entä jatkossa?

Olen luonteeltani järjestelmällinen ja pikkutarkka, enkä halua tekstiin epäjohdonmukaisuuksia.

Bioanalyytikko ja kirjailija Sanna Kotajärvi.

Mitä haaveita ja tavoitteita sinulla on kirjoittamisen suhteen?

- Haaveena olisi siirtyä kokopäiväiseksi kirjailijaksi sitten, kun siihen on taloudellinen mahdollisuus. Olisi ihana keksiä murhajuonia päivätyökseen. Toisaalta pidän työstäni, joten jonkinlainen kompromissi molempien ammattien välille olisi hyvä keksiä.

Esikoisteoksesi ”Pimeän peto” on dekkari, Pimeydenkylväjät-sarjan ensimmäinen osa. Miksi juuri dekkari?

- Mysteerit ja niiden ratkaiseminen kiinnostavat minua. Kotona leikin lasten kanssa kätköleikkejä. Esimerkiksi joululahjat eivät meidän perheessämme tavalliseen tapaan ilmesty kuusen alle, vaan ne ovat piilossa, ja vihjeet johdattavat niiden luo. Jonakin jouluna lapset ovat selvittäneet lahjavarkautta ja kuulustelleet pehmoleluja repeytynyt lahjapaperinkulma johtolankanaan ja toisena kertaa fantasiaseikkailu on johdattanut heidät erinäisten tehtävien kautta Hornaan (eli saunaan), jonne paha pukki on lahjat kätkenyt.

Minua jäävät vaivaamaan tosielämän selvittämättömät rikokset, ja omaan myös todella vilkkaan mielikuvituksen. Sitä pitää silti aisoissa logiikkapainotteinen luonteeni. Olen innostunut myös pakohuonepeleistä, joten oli luontevaa kirjoittaa dekkari. Toisaalta en ole lukkiutunut niihin, mikään kirjallisuuden laji ei ole poissuljettu.

Mistä kirjan hahmot ja juonenkäänteet kumpuavat?

- Kukaan hahmoista tai mikään asia ei kuvaa suoraan ja sellaisenaan kenenkään oikeaa elämää, vaan kokonaisuus koostuu pienistä asioista omasta ja lähi-ihmisten elämästä, osa on keksittyä. Samoin jokainen hahmo on rakennettu pienistä palasista; luonteenpiirteistä yksi on tullut yhdeltä, toinen toiselta. Tämä tekee hahmoista myös samaistuttavia, tuttuutta on helppo löytää hahmosta kuin hahmosta.

Miten ideasta syntyy valmis teos?

- Minulla on perusjuoni selkeänä mielessä ennen kirjoituksen aloittamista. Pimeän petoon keksin ensin loppuratkaisun ja etenin pikku hiljaa lopusta alkuun. En halunnut, että mysteerin ratkaisu olisi ilmiselvä. Minulla oli valmis suunnitelma siitä, missä on sopiva kohta antaa vinkkejä ja missä kohtaa ohjaan lukijaa harhaan. Vaikka ajatus kulkee takaperin, niin itse kirjoitustyö eteni alusta loppuun. Ennen varsinaisen kirjoitusprosessin alkamista minulla on siis runko valmiina. Tiedän tarkalleen, missä kappaleessa mitäkin tapahtuu. Sivu-

juoni tai -juonet rakentuvat kirjoittamisen edetessä. Pidän tärkeänä sitä, ettei alkuosan ja loppuosan välissä ole ristiriitoja. Olen luonteeltani järjestelmällinen ja pikkutarkka, enkä halua tekstiin epäjohdonmukaisuuksia.

Mistä keksit nimet hahmoillesi?

- Koetan käyttää perinteisiä, suomalaisia nimiä, jotka ovat hyvin yleisiä. Tällöin ne ovat todenmukaisia, aitoja ja tuttuja. Tietenkin pitää olla varovainen, ettei käytä esimerkiksi suojattuja sukunimiä. Jo monen vuoden ajan minulle on ollut selvä, että Kasper Rahkolalla on merkittävä rooli kirjassani.

Tekstisi on kuvailevaa ja esimerkiksi tiettyä ilmiötä kuvattiin hyvinkin tarkasti. Se on vaatinut varmasti rutkasti taustatyötä.

- Kyllä, teen paljon taustatyötä. Tutustun kirjallisuuteen, haastattelen eri alojen asiantuntijoita, teen mahdollisuuksien mukaan vierailukäyntejä ja teen omaa empiiristä tutkimusta, havainnoin ympäristöäni ja ympärilläni tapahtuvaa. Dekkarisarjaa varten olen päässyt tutustumaan kuulusteluhuoneisiin, poliisivankilaan ja sen selleihin ja muihin poliisilaitoksen tiloihin. Pimeän petoa varten tein taustatutkimusta psykopatiasta ja siitä, mitä kansankielellä kutsutaan pahuudeksi.

Pyrin todenmukaisuuteen tekstissäni ja faktatarkistan mielelläni mahdollisimman monta yksityiskohtaa.

Tietysti tämä asettaa joitakin rajoituksia, sillä kaikkea ei voi seurata ihan tarkasti tai uppoutua pelkästään yhden lauseen sisällön taustan tutkimiseen päiviksi, muutoin kirja ei valmistuisi ikinä. Oikeassa maailmassa esimerkiksi poliisin tekemä rikoksen tutkinta voi kestää kuukausia, mutta ei se voi kirjassa niin kauan kestää. Myös jännitystä olisi vaikea saada tekstiin mukaan, jos olisi liian orjallinen todelliselle maailmalle. Tarkoitus on kuitenkin tuottaa viihdettä.

Osaatko arvioida, kauanko Pimeän pedon työstäminen vei kaiken kaikkiaan aikaa?

- Itse prosessi kesti neljä vuotta, jossa välissä oli kirjoittamisessa pitkiäkin taukoja. Minulla ei ollut kiire, koska sain kirjoittaa vain itselleni. Seuraavat osat valmistuvat paljon nopeammin.

Esikoiskirja vaatii paljon huolittelua, ja sanoisin, että kirja oli loppuun asti hiottu ennen kuin tarjosin sitä kustantamoille. Nyt kun olen saanut sopimuksen, niin seuraavaan kirjaan on otettu aikaisemmin kustannustoimittaja mukaan.

Olet ollut aikamoisessa pyörityksessä viime aikoina. Mistä ajattelet sinun ja kirjasi saaman huomion johtuvan?

- Varmasti se, ettei minulla ole alan koulutusta on herättänyt kiinnostusta. Minulta on kysytty jo muutaman kerran, että miten bioanalyytikosta tuli kirjailija. Olen itse oppinut ja itse harjaannuttanut kirjoittamistani. Aluksi kirjoitin lyhyitä tekstejä ja julkaisin niitä alustoilla, jossa sain palautetta; parannusvinkkejä ja kommentteja. Hyvän palautteen ansiosta uskalsin asettaa itselleni tavoitteen kirjan kirjoittamisesta, ilman aikataulupaineita. Olen saanut valtavasti tukea muilta tutuilta ja tuntemattomilta bioanalyytikoilta, on ollut sydäntä lämmittävää ja inspiroivaa nähdä, miten ylpeinä meikäläiset rummuttavat yhtä omistaan, joka on uskaltanut hypätä tälle tielle. Olen huomannut, että bioanalyytikoissa on valtavasti monenlaista lahjakkuutta.

Voidaanko jossain vaiheessa odottaa, että rikospaikkani olisi laboratorio?

- Periaatteessa kyllä. Kollegat ovatkin kahvipöydässä jo kovasti porukalla ideoineet sellaista. Kannattaa kirjoittaa tutuista asioista ja pysytellä tutuissa ympäristöissä, niin todenperäisyys välittyy tekstiin.

Minkälaisen neuvon antaisit kaikille pöytälaatikkokirjoittajille?

Kirjoita maailmasta, josta tiedät ja jonka tunnet. Tee töitä unelmasi eteen, vaikka välillä heikottaisi sen mahdottomuuten edessä. Ei voi voittaa, jos ei yritä.

Sanna bioanalyytikkona

2012–2019

TYKSLAB, Laboratoriohoitaja

Työtehtävät näytteenotossa, näytelogistiikassa ja erikoiskemian analytiikassa

2019–

Syrinx Bioanalytics Oy, Research associate

Kehitettävien lääkkeiden tutkiminen, analyysiprosessien ja näytelogistiikan kehittely ja toteuttaminen

Miten kuvailet nykyistä työpaikkaasi?

Työtä tehdään hyvässä hengessä, ja huumoria viljellään. Kaikkia pidetään oman asiansa asiantuntijoina, ja kaikki tulevat kuulluksi. Työ on monipuolista, ja haastavuustaso riippuu työntekijän tehtävistä ja vastuualueista.

Mitä yhteistä on työlläsi ja kirjan kirjoittamisella?

Pikkutarkkuus ja järjestelmällisyys näkyvät molemmissa. Kirjoittamisessa ja työssäni pitää myös kehitellä ja suunnitella hyvin tarkkaan ennen kuin teen yhtään mitään. Molemmista saan innoitusta ja haastetta, ja välillä uppoudun niin syvälle työhöni tai kirjoittamiseen, että vasta päänsärky, nälkä tai laskeva aurinko herättelee kuplastani.

En 60-årig svenskspråkig utbildning från laboratoriebiträde till bioanalytiker

TEXT Sirpa Metsola

Pensionär

Laboratorieskötare / Bioanalyytikko (AMK)

I början av 1900-talet var sjukhuslaboratorierna primitiva.

Det var vanligt, att på en vårdavdelning fanns det ett litet hörn, där läkare, läkarstuderande, sjukskötare, hjälpskötare eller till och med vaktmästare utförde laboratorieprov.

Ökat antal undersökningar och utveckling av undersökningsmetoder ledde till att sjukhusen började grunda egna laboratorier. Detta ledde till uppkomst av en separat yrkesgrupp för laboratorium.

Den första finskspråkiga 1-åriga laboratorietekniska biträdeskursen började hösten 1953 på Ständerhuset i Helsingfors. Inträdeskrav var: 18–30 års ålder, mellanskoleexamen och att man var frisk och hade ett gott rykte. Kursens syfte var att ge grundkännedom om de undersökningar som förekom på ett sjukhuslaboratorium och lärdom att ta prov för undersökningar. Kursen innehöll 15 veckor teori, 25 veckor praktiska studier på laboratoriet och 10 veckor sjukvårdslära.

Mjölbolsta en pärla i den Nyländska sjukvård Mjölbollstad Sanatorium byggdes i landskapet Nyland i Karis landskommun, på ett avlägset område med hälsosam luft bland tallskog. I den första årsberättelsen från

Mjölbollstad Sanatorium från året 1931 omnämndes laboratoriearbete, som omfattade utöver de vanliga undersökningarna också odling av tuberkelbaciller enligt Holm och Löwenstein. Personalen kallades laboratoriebiträde. Som avdelningssköterska på laboratoriet var en

barnskötare, som fick sin lärdom av en kirurgisk läkare. Han kontrollerade, att allt gick till ordentligt på laboratoriet.

Då man tog i bruk ”nya labben” som inspekterades av medicinalstyrelsen, fick man börja göra mera prov, som tidigare hade sänts till andra laboratorier. Bristen på yrkeskunniga laboratoriebiträden var mycket stor. Därför började man under året 1961 planera den första svenskspråkiga kursen för laboratoriebiträden och sjukhuset anhöll av medicinalstyrelsen om rätt att få ordna en kurs på Mjölbollstad.

Sex ivriga studerande inledde sina studier hösten 1962. De började dagen med praktiska arbeten, som att ta blodprov på avdelningar och hjälpa till på laboratoriet. Där utförde de till exempel dragandet av utstrykspreparat för påvisande av tuberkulosbakterier i sputum på följande sätt:

Sputum slås upp i en svart skål eller i en petriskål, som ställes på svart underlag. Med två preparatnålar drages slemmet isär, och de varigaste partierna avskiljes. Finns små fasta klumpar (”risgryn”), utväljes dessa, befrias från tunt slem och utstrykes mellan två objektglas. Är hela sputum tunt, avskiljes en litet större flock, som

lägges på objektglas och får torka in något innan det strykes ut. Torkade objektglas skall sedan färgas.

Praktiska arbetet pågick till klockan fyra-fem på eftermiddagen och sedan började teoritimmarna. Teoretiska ämnen var: anatomi, fysiologi, inre medicin, kirurgi, mentalhygien, pediatrik, hälsovård, fysik, kemi, matematik, hematologi och allmän sjukdomslära.

Föreståndare för kursen var syster Brita Gustafsson, som kom från Sverige. Studerande Björn Sandbacka undervisade i fysik och kemi och Karis arbetarinstitut hjälpte med matematik. De flesta av föreläsarna var sjukhusets egna läkare. Studeranden hade också hemuppgifter.

Alla sex studerande utexaminerades i augusti 1963 och deras namn infördes i Medicinalstyrelsens förteckning över skolade laboratoriebiträden. Fyra av dem blev kvar på Mjölbolsta sjukhus (namnändringen från Mjölbollstad Sanatorium till Mjölbolsta sjukhus skedde under året 1963), en började jobba i Jakobstad och en i Helsingfors. Två av dem som blev på Mjölbolsta fick bo i personalbostad. På grundlönen betalades det klädesbidrag.

Det fanns möjlighet för laboratoriebiträden att genomgå en kompletteringskurs i Helsingfors på Helsingin kaupungin laboratoriokoulu. Transporten ordnades med Mjölbolstas egen bil, som startade till Helsingfors klockan 13 och var tillbaka klockan 20.

Kursen pågick från januari till september under året 1970. Skolningen var finskspråkig och innehöll klinisk mikrobiologi 46 timmar, läkemedelslära 50 timmar, hematologi 40 timmar och upprepning av klinisk kemi 10 timmar. Tentamen fick man skriva på svenska. Då man klarade skolningen blev man inskriven i Medicinalstyrelsens förteckning över skolad sjukvårdspersonal som laboratorieskötare.

Österbottens centralyrkesskola i Vasa (ÖCY)

Hösten 1964 påbörjades 1,5-årig laboratoriebiträdeskolning i Vasa på Österbottens centralyrkesskola, som fanns i stadsdelen Brändö. 16 studerande började första kursen. Första året av studier var mera inriktad för industrilaboranter. Från hösten 1965 var det mera teori för sjukhuslaboratoriearbete. Några av de 16 stu-

Första laboratoriebiträden från Mjölbolsta sjukhus.

derande hade hunnit sluta sina studier. En slutade efter några veckor, en annan åkte till Umeå för att utbilda sig till kemist och en tredje bytte till den finskspråkiga skolningen för att få ”ordentlig” utbildning.

Ämnen som studerades var: kemi, både organisk och oorganisk, fysik, yrkesteknik, matematik, fysiologi och hematologi. På betyget fanns dessutom vitsord för arbetsskicklighet, organisationsförmåga och noggrannhet. Praktiken utfördes på Vasa centralsjukhuslaboratorium. Studerande fick sina betyg till julen 1965 och blev inskrivna i Medicinalstyrelsens förteckning över skolade laboratoriebiträde.

Efter att de som färdiga laboratoriebiträden hade jobbat ca 1år, ändrades deras titel till laboratorieskötare och de fick också en löneförhöjning.

i kemi, matematik, sociologi o socialpolitik, psykologi, finska, hälsovård och gymnastik. Vasa Centralsjukhusets kemist hade föreläsningar på sjukhuset och också laboratoriepraktiken skedde där. När studerande hade lektion på sjukhuset blev de körda dit med skolans bil. Under sommaren var det fem veckors praktik på sjukhusets vårdavdelningar. Första gången då studerande hade möte med sjukhusets översköterska, skällde hon ut alla, för att de hade för korta klänningar. Under 60-talet klädde flickorna sig i minikjolar, som aldrig tidigare hade varit så korta att de slutade ovanför knäna.

Från hösten 1971 förändrades skolningen till 2,5årig och till kursen togs 13 studeranden, alla hemma från Österbotten. Några studerande bodde på skolans internat, som fanns bredvid skolan.

Efter att de som färdiga laboratoriebiträden hade jobbat ca 1 år, ändrades deras titel till laboratorieskötare.

Vasa centralsjukhuset byggdes under åren 1952–1956 och enligt sjukhuslagen överlät staten administration över sjukhuset till kommunalförbundet, som hade bildats för detta ändamål. Då medicinstyrelsen hade godkänt sjukhuset för att användas som centralsjukhus, övergick det till kommunalförbundets ägo från 1.1.1957. Sjukhusets huvudbyggnad hade nio våningar, som alla var vårdavdelningar. Tillsammans med huvudbyggnaden fanns det en lägre byggnad, där var poliklinik- och åtgärdsavdelningar samt service- och ekonomienheter. På gården fanns det ett servicehus med matsal och kök. På sjukhusområdet byggdes också tre våningshus för personal och Vasa sjuksköterskeskola ”Sjukis”, som från året 1970 kallades Vasa sjukvårdsläroanstalt och från 1987 Vasa svenska hälsovårdsläroanstalt. Följande kurser på Österbottens centralyrkesskola på mellanskolgrund var 2-åriga. Laborantavdelningen var delad i två utbildningslinjer, industrilaboranter och laboratoriesjukskötare. Första året var gemensamt för båda linjerna och yrkesskolans egna lärare hade timmar

I avgångsbetyg fick man vitsord i uppförande och noggrannhet och i följande läroämnen. Yrkesarbete: klinisk-kemiska laborationer, hematologiska undersökningar, kliniska mikrobiologilaborationer och kemilaborationer. Teoretiska ämnen: klinisk kemi o radiokemi, klinisk fysiologi, hematologi och histologi, klinisk mikrobiologi och serologi, apparatlära. Matematisk-naturvetenskapliga ämnen: organisk och organiskkemi, fysik, matematik, statistik och databehandling, anatomi och fysiologi, hälsovård, sjukvård, sociologi och socialpolitik, psykologi och finska.

En del ämnen till exempel, organisk- och oorganiskkemi, sociologi och socialpolitik, psykologi och finska var tillsammans med blivande industrilaboranter och anatomi med blivande sjukskötare.

Alla studerande gjorde sin praktik på Vasa centralsjukhus, laboratoriepraktiken på laboratoriet och sjukvårdspraktiken på bäddavdelningarna. Under praktiken skulle man vara klädd i en vit klänning, som man skulle skaffa och tvätta själv. Man skulle också ha vita strumpor och vita skor med snören. Under praktiktiden fick man äta i sjukhusets matsal gratis med matkuponger från skolan.

Folkhälsolagen (66/1972) trädde i kraft i Finland 1972. Med folkhälsoarbete avsåg man hälsovård, som rörde individen och hens livsmiljö samt hens sjukvård också sådan verksamhet i anslutning till dessa, som avsågs upprätthållande och främjande av befolkningens hälsotillstånd. Kommunen eller samkommunen skulle grunda en hälsovårdscentral, som skulle minimera ojämlikhet inom regionen. I hälsovårdscentralen skulle det finnas ett laboratorium och då behövdes det också mera laboratorieskötare.

Sista gruppen av laboratorieskötare från Österbottens centralyrkesskola började sina studier hösten 1975 och utexaminerades julen 1977 hade 13 studerande, varav 10 var från Österbotten, en från Mariehamn, en från Åbo och en från Karis.

Ämnen på avgångsbetyget var nästan samma som i den första 2,5-årig kursen. Histologi och statistik togs bort och i stället kom nya ämnen som patologi, kromatografi och engelska.

Alla studerande som blev utexaminerade från Österbottens centralyrkesskola fick ett bröstmärke, som påminde det finska märket. Den hade bara halva timglaset och under märket stod LABORATORIUM. Det påstås, att kemisten på Vasa centralsjukhuset Beata Jeglinsky hade ritat märket.

Bröstmärke från Österbottens centralyrkesskola.

Vasa sjukvårdsläroanstalt, Vasa svenska hälsovårdsläroanstalt (VSHLA)

Ur VSHLAs reklambroschyr: ”Laboratorieskötare – ett yrke för dig.”

Laboratorieskötarens yrke är stimulerande och mångsidigt där man arbetar i samverkan med mänskor men också med avancerad teknik och apparatur. Arbetet innebär många olika arbetsmoment och kan vara rätt skiftande inom olika områden. Till arbetet hör att utföra provtagning, att förbereda prov och att utföra analyser med hjälp av apparater av olika slag.

Laboratorieskötarutbildningen flyttade från Österbottens centralyrkesskola till Vasa sjukvårdsläroanstalt, som fanns på sjukhusområdet i Sandvik.

Mellan åren 1975 och 1986 började en ny laboratorieskötarkurs varje år, utom året 1979. Kursen började i januari eller i augusti. Medeltal av studerande per kurs var 16. Utbildningen var 2,5-årig fördelad på fem terminer. Varje termin hade 20 arbetsveckor och en arbetsvecka hade 38 timmar. Praktiken gjorde man ofta på Vasa centralsjukhuset, Vasa hälsovårdscentral och något annat sjukhus och hälsovårdscentral till exempel Bottenhavets kretssjukhus i Kristinestad, Malmska sjukhuset i Jakobstad Mjölbolsta sjukhus i Karis eller Närpes hälsovårdscentral.

Den första laboratorieskötarkursen inledde sin verksamhet januari 1975. Bland 50 sökande valdes till studier 16 elever, varav en studerande avbröt sina studier under första läsår. En tredjedel var hemma från Vasa, två från Åbo, en från Kristinestad och de övriga från olika kommuner i norra Österbotten. Den sista kursen på institutnivå som började 1986 hade 11 studerande, 10 från Österbotten och en från Karis. De utexaminerades julen 1988. Från institututbildningen utexaminerades 157 laboratorieskötare, varav enbart sju var män.

På 1970-talet gjorde man många analyser ännu för hand och det var tidskrävande. Apparaturmängden samt automationen började öka. Man övergick från manuellt arbete till maskinellt. Nya apparater och den moderna tekniska utvecklingen ställde nya grav på laboratorieskötare. Utbildningen blev småningom datoriserad.

Det ordnades på 1980-talet två veckors kompletteringsutbildningar för laboratorieskötare. Programmet var tillsammans 70 timmar fördelat på följande läroämnen: 1) 12 timmar Hälsovård: hälsovårdspolitik och hälsovårdsekonomi, sjukvårdsadministration och -utbildning. 2) 42 timmar Laboratorielära: hematologi, klinisk kemi, mikrobiologi 3) 8 timmar Psykologi och pedagogik 4) 8 timmar Aktuella yrkesfrågor. Arbetsgivaren deltog i kostnader.

År 1987 genomfördes mellanstadiereform, som var beteckningen för skolstadium mellan grundskola och högskola. Då ändrades utbildningens längd endera till 3,5 eller 4,5 år beroende på grundskolning. Från mellanstadieutbildning utexaminerades sammanlagt 43 studerande.

Under åren 1991 och 1993 har det hållits en ettårig specialiseringsutbildning inom klinisk hematologi och kemi för laboratorieskötare som hade genomgått 2 eller 2,5-årig utbildning. Tillsammans från båda kurserna har 21 utexamineras.

En vuxenutbildningsgrupp för studerande med tidigare utbildning under mellanstadietiden. Det var 10 industrilaboranter som började studier januari 1992 och de studerade dagtid och hade självstudier på somrarna. Några ämnen fick de räkna till godo till exempel oorganisk och organisk kemi, som de hade läst redan under den tidigare utbildningen. De fick också räkna till godo praktik, om de hade jobbat inom sjukvården, på sjukhuslaboratoriet eller på hälsovårdslaboratoriet. I övrigt följde de samma utbildningsprogram som laboratorieskötare studerande. De blev utexaminerade i mars 1994.

En fortsättningsutbildning under mellanstadietiden för laboratorieskötare med tidigare 2–2,5-årig laboratorieskötarutbildning hade tre inriktningar: 1) klinisk fysiologisk, neurofysiologisk och isotopmedicinsk inriktning, 2) klinisk hematologisk och kemisk inriktning och 3) klinisk mikrobiologisk inriktning. Kursen motsvarade gammal specialiseringsutbildning, men fick ej gå under den benämningen. Kursen gav ej behörighet för avdelningsskötare.

Året 1983 och 1986 ordnades en svenskspråkig kurs för laboratorieskötare i Helsingin IV sairaanhoito-oppilaitos, som gav behörighet för en specialiserad laboratorieskötare och möjlighet att tjänstgöra som avdelningsskötare på laboratoriet. På studielinje för klinisk kemi och hematologi var examensämnen delat på: 1.Läroämnen i klinisk laboratorieundersökning: klinisk kemi, klinisk hematologi o klinisk mikrobiologi, 2. Administrationslära och arbetsledning: offentlig förvaltning, hälsovårdsekonomi, hälsovårdsadministration, 3. Sociala och psykologiska ämnen: socialpolitik, hälsovårdssociologi, pedagogik, socialpsykologi, forskningsmetodik.

Mellan åren 1978 och 1995 har man i Vasa haft åtta privatstuderande som har kompletterat sin utbildning som avlagd i ett annat land.

Svenska yrkeshögskolan SYH och Yrkeshögskola NOVIA i Vasa Året 1991 startade Svenska yrkeshögskolan (SYH) sin verksamhet som Vasa tekniska temporära yrkeshögskola. Hösten 1997 fick man permanent tillstånd att fortsätta yrkeshögskoleutbildning. Samtidigt flyttades bioanalytikerutbildning till Seriegatan 2 i Roparnäs. För att komma in på yrkeshögskoleutbildningen måste man till exempel har avlagt gymnasiets lärokurs och / eller studentexamen eller yrkesriktad grundexamen eller motsvarande tidigare studier eller en utländsk utbild-

ning som i det ifrågavarande landet ger behörighet för högskolestudier.

Bioanalytiker (YH) är en enstaka yrkesexamen, som har ersatt den avslutade laboratorieskötarutbildningen. För Bioanalytiker (YH) är utbildningen 210 sp (studiepoäng), som år delade till: grundstudier 10 sp, teoretiska studier 107 sp, valfria studier 3 sp, praktik 75 sp och examensarbete 15 sp. Studietiden med dagstudier, där man har både närundervisning och distansundervisning tar 3,5 år. Praktiken kan man utföra på olika områden till exempel på sjukhus, hälsovårdscentral, läkarcentral, privat vårdenhet också utomlands.

På Suomen Laboratoriohoitajayhdistys ry. / Laboratorieskötarförening i Finland rf. förbundsmöte godkände året 1996 benämningen bioanalyytikko / bioanalytiker och tidningen blev Bioanalyytikkolehti. Följande år godkände föreningsregistret förbundets namn Suomen Bioanalyytikkoliitto ry. / Finlands Bioanalytikerförbund rf., som ändrades till Suomen Bioanalyytikot ry. / Finlands Bioanalytiker rf. på förbundsmöte i Seinäjoki året 2023.

Den första gruppen bioanalytiker studerande skulle ha påbörjat sin utbildning på hösten 1997. Då det var bara tre studerande som var intresserad att börja, blev det uppskov till hösten 1998. Då blev det en grupp på 16 studerande, som utexaminerades julen 2001, efter 3,5-års utbildning och med examtitel bioanalytiker.

Under året 1999 har det ordnats en yrkesriktad tillläggsutbildning (30 sp=studiepoäng) i patientnära analytik inom klinisk fysiologisk, neurofysiologisk och isotopmedicinsk laboratorieverksamhet. Från utbildningen blev 15 utexaminerade.

Året 2008 gick Svenska Yrkeshögskolan samman med Yrkeshögskolan Sydväst och det blev Yrkeshögskola Novia som var på Seriegatan 2 i Roparnäs.

Första januari 2017 flyttade Yrkeshögskolan Novia sin enhet från Seriegatan 2 i Roparnäs till den nyrenoverade fastigheten Alere, vid Wolffskavägen 33 i Brändö Yrkeshögskolan och universitet bildar tillsammans högskoleinstitutet. Efter yrkeshögskoleexamen (Bachelor´s Degree) kan man avlägga högre yrkeshögskoleexamen (Master´s Degree), som motsvarar magisterexamen avlagd vid universitet. Bioanalytiker (högre YH) studier är flerformsstudier, omfattar 90 sp (= studiepoäng), som består av fördjupande yrkesstudier, valfria studier och examensarbete. Studietiden är beräknad till två år.

Från hösten 2023 började ca 25 studerande sin utbildning på engelska vid Yrkeshögskolan Novia. Utbild-

ningen motsvarar den svenskspråkiga utbildningen och omfattar 210 sp (= studiepoäng) och studietiden är beräknad till 3,5 år. Examens benämning är Bachelor of Healt Care, Biomedical Laboratory Science. Studerande yrkesbenämning är biomedical laboratory scientist och det är också ett legitimerat yrke.

En person som i Finland har genomgått en utbildning som leder till laboratorieskötare beviljas av Tillstånd- och tillsynsverket för social- och hälsovården (VALVIRA) på ansökan rätt att utöva yrket i fråga som legitimerad yrkesutbildad person. (Lag 262/2015).

Centralregister över yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården (TERHIKKI) I registret antecknas namnet på den yrkesutbildade personen inom hälso- och sjukvården, person beteckningen, adressen och registernumret samt uppgifter om yrkesrättigheten och den utbildningen som ligger till grund för den. Tillstånd- och tillsynsverket för social- och hälsovården (VALVIRA) har hand om registret.

Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården (VALVIRA) är ett centralt ämbetsverk under social- och hälsovårdsministeriet som genom styrning och tillsyn ska främja tillgodoseendet av rättsskyddet och tjänsternas kvalitet inom social- och hälsovården samt hantering av hälsorisker i livsmiljön och hos befolkningen. (Lag 669/2008)

Från register Julki Terhikki, som öppnades i september 2010 kan man söka uppgifter om en yrkesutbildad persons yrkesrättigheter inom social-, hälso- och sjukvården. Man kan söka antingen med för- och efternamn eller med registernummer.

Bioanalytikers skolning täcker laboratorieundersökningsprocessen

Det kliniska laboratoriearbetet omfattar handelning och motivering av patienten inför laboratorieundersökningar, provtagningen, hantering av prov, analys av prov, bedömning av analysens och resultatens tillförlitlighet, delgivande av resultat till dem som bett om dem, och i alla dessa skeden omsorg och patientens välbefinnande. Bioanalytiker är i en viktig roll i laboratorieundersökningsprocessen och sakkunnig i provtagningen. Hälsovårdens historia och utvecklingen av laboratorier har inverkat på utbildningen, som under åren blivit längre och mångsidigare. Utveckling av kliniska laboratorier, ökat antal undersökningsmetoder och automatisering har ändrat laboratorieskötarens yrke många gånger och lett till förändringar i utbildningen.

Nu välfärdsområden – vad i framtiden?

Grundande av Välfärdsområdena var en av Finlands historias största reformer. Från kommuner och samkommuner överfördes ansvaret för ordnandet av socialoch hälsovården och räddningsväsendet till 21 välfärdsområden i början på året 2023. Reformen gjordes för att trygga jämlika tjänster, minska skillnaderna i välfärd och hälsa och dämpa kostnadsökningen. Välfärdsområdena har statlig finansiering. Välfärdsområdena bedömer utbildningsbehov i sitt område och samarbetar med utbildningsmyndigheter. Bioanalytiker skall vara aktivt med och delta i diskussionen om ”sote” reformen.

Källförteckning kan begäras via e-post toimisto@bioanalyytikot.fi

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN LISÄRAHOITUS KORKEAKOULUJEN UUSIIN

ALOITUSPAIKKOIHIN VUONNA 2024

Mika Paldanius, yliopettaja, tiimipäällikkö, dosentti, Oamk

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on päättänyt aloituksenpaikkojen rahoituksen lisäämisestä 15 ammattikorkeakouluun ja seitsemään yliopistoon. Lisärahoituksen määrä on yhteensä 41 miljoonaa euroa. Uudet aloituspaikat ammattikorkeakouluissa kohdennetaan sairaanhoitajien, bioanalyytikoiden ja röntgenhoitajien aloituspaikkojen lisäämiseen. Yliopistoissa aloituspaikkoja lisätään varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen.

OKM rahoittaa 1011 ammattikorkeakoulun aloituspaikka 24,8 miljoonalla eurolla. Uusien aloituspaikkojen rahoitukset myönnetään niille aloille ja alueille, joissa on merkittävästi pulaa osaavasta työvoimasta.

Tampereen ammattikorkeakoulussa kevään yhteishaussa sisäänottoa lisättiin seuraavasti: bioanalyytikkoja 10, röntgenhoitajia 10 ja sairaanhoitajia 60. Syksyn yhteisvalinnassa on lisäaloituspaikkoja bioanalyytikoille, röntgenhoitajille ja sairaanhoitajille 40 aloituspaikkaa / amk-tutkinto.

Pääkaupunkiseudun osaajapulaa OKM tukee 6,5 miljoonan euron lisärahoituksella. Metropolian ammattikorkeakoulu voi rahoituksen avulla avata 265 uutta aloituspaikka sairaanhoitaja-, bioanalyytikko- ja röntgenhoitajatutkinto-ohjelmiin. Vastaavasti Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja- ja bioanalyytikkokoulutuksia rahoitetaan reilulla 1,8 miljoonalla eurolla, joilla toteutetaan 76 uutta aloituspaikkaa.

Savonia-ammattikorkeakoulussa 79 aloituspaikan koulutusmäärien lisääminen on mahdollista Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän harkinnanvaraisen rahoituksen avulla. Savonia sai lisäaloituspaikkojen koulutusten toteuttamiseen lähes 2 miljoonaa euroa.

Yrkeshögskolan Novia, sairaanhoitaja-, bioanalyytikko- ja röntgenhoitajakoulutuksiin tulee 50 aloituspaikka ja rahoitusta paikkoihin 1,225 miljoonaa euroa.

Oulun ammattikorkeakoulu, sairaanhoitajakoulutukseen tulee 20 aloituspaikkaa lisää 490 000 euron lisärahoituksella. Oulun ammattikorkeakoulu toteuttaa bioanalyytikkokoulutuksessa erillishakuun perustuvan Kajaanin bioanalyytikkokoulutuksen yhteistyössä NordLabin ja Kamkin kanssa (15 aloituspaikkaa). Tavoitteena on saada Kainuuseen lisää osaavia bioanalyytikkoja Kainuun alueelta. Päätös järjestää bioanalytii-

kan koulutusta Kajaanissa johtuu alan työvoimapulasta Kainuussa.

MOLEKYYLIPATOLOGIAN MENETELMÄN KÄYTTÖ

IDH-MUTAATION

TODENTAMISESSA

Molekyylipatologia on kehittyvä ala ja tutkittavia mutaatioita löytyy koko ajan lisää. Molekulaariset muutokset, kuten IDH-mutaatio, parantavat diagnostiikan tarkkuutta, sillä ne jakavat kasvaimia ennusteeltaan erilaisiin ryhmiin, vaikka histologinen tyyppi ja pahanlaatuisuusaste olisi sama. OYS patologian osastolle tehtiin Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijan toimesta opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli suorittaa molekyylipatologian menetelmällä validaatio glioomapotilaiden formaliinifiksoiduista parafiinileikkeistä (FFPE). Tavoitteena oli arvioida menetelmän hyödynnettävyyttä IDH-mutaatioissa selvittämällä menetelmän toimivuutta ja vertailemalla tulosten vastaavuutta immunohistokemian menetelmään.

Mikä ihmeen IDH-mutaatio?

IDH:t eli isositraattidehydrogenaasit ovat välttämättömiä entsyymejä, jotka osallistuvat useisiin elimistön aineenvaihduntaprosesseihin. Ne ovat keskeisessä roolissa solujen homeostaasissa ja sitruunahappokierrossa, sillä ne katalysoivat isositraatin oksidatiivista dekarboksylaatiota alfaketoglutaraatiksi (α-KG). IDH1 sijaitsee solun sytoplasmassa ja peroksisomeissa, IDH2 sijaitsee mitokondriossa.

IDH:ta koodaavat geenit ovat usein mutatoituneet ihmisen pahanlaatuisissa kasvaimissa. Mutaatio eli muutos solun DNA:ssa on osa monivaiheista prosessia syövän syntyyn. IDH-mutaatioissa IDH-mutantti pelkistää α-KG:n 2-hydroksiglutaraatiksi (2-HG). IDH-mutaatiot tuottavat suuria määriä 2-HG:ta, jonka kertymisen solun sisä- ja ulkopuolelle oletetaan saavan aikaan syöpien patogeneesin, vaikka tarkka mekanismi, jolla se tämän tekee, on edelleen epävarma.

IDH-mutaatiolla on vaikutusta ennusteeseen Mutaatio voi johtaa muutoksiin syntyvän proteiinin rakenteessa. Yleisin IDH-mutaatio on IDH1 R132H, jota esiintyy noin 90 %:ssa IDH-positiivisista tapauksista. Tässä mutaatiossa adeniini on korvautunut guaniinilla nukleotidissa 395 (c.395G>A), mikä johtaa histidiinin (CAU) muodostumiseen arginiinin (CGU) sijaan.

IDH-mutaatio on yksi tärkeimmistä molekyylimuutoksista glioomissa. Kasvaimilla, jotka ovat IDH-mutatoituneita, on parempi ennuste kuin vastaavilla, saman histologisen luokan IDH-mutatoitumattomilla kasvaimilla. Esimerkiksi IDH-mutatoitumatonta glioblastoomaa sairastavan potilaan mediaani elossaoloaika on vain reilu vuoden, kun taas IDH-mutatoitunutta glioblastoomaa sairastavilla vastaava aika on noin 2,5 vuotta. Glioblastooma on glioomista tavallisin ja myös pahanlaatuisin.

Diagnostisia tutkimuksia IDH-mutaatiossa Yleisesti IDH1-mutaatio määritetään immunohistokemiallisia menetelmiä hyödyntäen. Immunohistokemian avulla patologi pystyy antamaan diagnoosin sellaisista kasvaimista, joita ei ole ollut mahdollista luokitella pelkästään HE- ja muiden histokemiallisten värjäysten avulla.

Immunohistokemiallinen diagnostiikka perustuu vasta-aineiden kykyyn tunnistaa antigeenejä. Tavoitteena on osoittaa tietyn antigeenin olemassaolo tai sen puuttuminen tutkittavassa näytteessä, jolloin tul-

kinta on yleensä yksiselitteisesti joko positiivinen tai negatiivinen. Immunohistokemiallisella värjäyksellä voidaan osoittaa IDH-geenin yleisin mutaatio käyttäen R132H-vasta-ainetta. Jos immunohistokemiassa IDH1-värjäyksen tulos on negatiivinen, tarvitaan molekyyligeneettisiä menetelmiä IDH-mutaation osoittamiseksi.

Molekyylipatologialla tarkoitetaan laajasti määriteltynä molekyylien, kuten RNA:n, DNA:n tai proteiinien, tutkimista tautitilojen yhteydessä. Molekyylipatologisilla testeillä voidaan tutkia esimerkiksi DNA:n emäsjärjestystä, translokaatiota tai geenimuutoksia.

Idylla on automatisoitu molekyylidiagnostiikkajärjestelmä

Idylla-molekyylidiagnostiikkajärjestelmän toiminta perustuu reaaliaikaiseen PCR:ään, jossa syntyvän tuotteen määrää voidaan seurata reaaliaikaisesti reaktion edetessä. Tutkittava näyte ja alleelispesifiset alukkeet asetetaan kasettiin, joka ajetaan Idylla-järjestelmässä. Laite automaattisesti liuottaa näytteen, hajottaa solut, eristää ja monistaa DNA:n, havaitsee kohdesekvenssien fluoresoivan leiman ja tekee data-analyysin, josta saatuja tuloksia voidaan tarkastella. Testikasetissa tapahtuu siis koko prosessi DNA:n uuttamisesta tuloksiin sisältäen reaaliaikaisen polymeraasiketjureaktion. Idylla IDH-mutaatiomääritystesti vie aikaa kokonaisuudessaan alle kaksi tuntia.

Idylla-mutaatiomääritysmenetelmä kykenee osoittamaan kvalitatiivisesti viisi IDH1-mutaatiota kodonissa 132, neljä IDH1-mutaatiota kodonissa 140 ja kuusi IDH2-mutaatiota kodonissa 172. Ajon päätteeksi konsolin näytöllä näkyy tulos, jossa ilmoitetaan IDH-geenien tietyn mutaation esiintyminen tai puuttuminen analysoidussa näytteessä. Havaitusta mutaatioista laite raportoi lisäksi tarkempia tietoja, kuten havaittu proteiinimuutos, nukleotidimuutos ja nukleotidimuutoksen sijainti sekä tiettyjä laaduntarkkailuun käytettäviä arvoja.

Tutkimuksessa käytettävä näytemateriaali

Tutkimuksessa käytettävä näytemäärä oli otoskooltaan tyydyttävä. Mukaan menetelmän testaukseen valikoitui yhteensä 15 näytettä, joista 11 oli IDH1-positiivista, 3 IDH1-negatiivista sekä 1 näyte, josta oli tiedossa muualta saatu IDH2-positiivinen tulos.

Näytemateriaalina tässä tutkimuksessa käytettiin glioomapotilaiden FFPE-näytteitä, jotka olivat läpikäy-

neet tavanomaisen histologisen fiksaatio- ja kudoskäsittelyn. Kasetissa voi FFPE:n lisäksi käyttää näytemateriaalina myös eristettyä DNA:ta, tai verta tai luuydintä tutkittaessa akuuttia myelooista leukemiaa.

Tutkimuksen tulokset

Saaduissa tuloksissa molekyylipatologian menetelmä havaitsi mutaation tiedossa olevan mukaisesti. Tutkittava menetelmä osoitti kaikille tutkimuksessa mukana olleille näytteille immunohistokemian kanssa yhteensopivia tuloksia: yhteensä 11 näytteelle IDH1 kodonissa 132 sekä kolmelle IDH-negatiiviselle näytteelle. Saadut tulokset osoittavat, että vastaavuus molekyylipatologian ja immunohistokemian menetelmässä oli 100 %. Lisäksi IDH2-mutaatio löytyi tiedossa olevan mukaisesti yhdestä näytteestä kodonissa 172. Yhdestäkään Idylla-testistä ei tullut vääriä positiivisia tuloksia, mikä osoitti 100 %:n spesifisyyden testattavalle menetelmälle.

Tutkimukset ajettiin käyttäen näytenumeroita eikä täten tuloksista voitu tunnistaa potilaiden henkilöllisyyttä. Myös tutkimusraporttiin näytteet merkittiin järjestysnumeroa käyttäen yksilönsuojan säilyttämiseksi. Tutkimuksen tulokset tullaan julkaisemaan tieteellisessä vertaisarvioidussa julkaisusarjassa, sillä opinnäytetyö toimi samalla osana kansainvälistä monikeskustutkimusta yhteistyössä Biocartiksen kanssa.

Lisätestauksilla hyödyllistä tietoa menetelmän herkkyydestä

Menetelmätutkimuksessa oli mukana suhteellisen suurikokoisia näytteitä. Tulevaisuudessa ja käytännössä näytteet saattavat olla pienempiä esimerkiksi paksuneulabiopsioiden yleistyessä, joka saattaa haastaa laitteen mutaatioidenhavaitsemiskyvyn. Tästä syystä varsinaisten tutkimusten lisäksi kasetin rajoja testattiin ajamalla näytteitä, joissa käytettiin pienempää näytemäärää. Lisäksi ajettiin myös näyte, jossa oli valmistajan suosituksia pienempi tuumoriprosentti.

Lisätestauksissa löytyi tiedossa oleva mutaatio, vaikka testikasetissa käytettiin vain puolta vaaditusta näytemäärästä. Vähentäessä määrää tästä vielä puolella, ei mutaatiota enää havaittu. Idylla™ Explore-ohjelmasta katsottavista mutaatiokäyristä oli nähtävissä mutaation kohdalla selvää nousua, mutta mutaatio ei ollut ehtinyt monistua tarvittavaa määrää rajallisten PCRsyklien aikana, jotta mutaation olisi voinut havaita.

Kun ajettiin näyte, jossa oli suosituksia pienempi tuumoriprosentti, tulokseksi saatiin IDH-positiivinen tulos. Kyseessä oli kohtalaisen suurikokoinen näyte, josta voi päätellä, että ainakin suurikokoisista näytteistä voi mutaation havaita, vaikka tuumorisoluprosentti olisi vaadittua pienempi.

Tehdyt lisätestaukset muodostuivat tärkeäksi osaksi kokonaisuutta, sillä niistä saatiin lisäarvoa laitteen herkkyydestä ja laite selvästi reagoi näytemäärän vähentämiseen. Mikäli mutaatio-DNA:ta ei ole tarpeeksi näytteessä, ajossa käytettävää materiaalia tulisi olla enemmän.

Tutkimuksen hyödyt

Yhteenvetona voitiin todeta, että noudatettaessa valmistajan antamia ohjeita molekyylipatologian menetelmää voidaan hyödyntää osana glioomapotilaiden diagnostiikkaa. Immunohistokemian menetelmällä voidaan havaita yleisin IDH1-mutaatio, molekyylipatologian Idylla-mutaatiomääritystesti kykenee havaitsemaan spesifisesti 15 eri mutaatiota.

Opinnäytetyönä toteutettu menetelmätutkimus auttoi OYS patologian osastoa laajentamaan molekyylipatologian tutkimusvalikoimaansa ja tarkentamaan syöpädiagnostiikkaansa. Saatujen tulosten perusteella OYS patologian osasto on ottanut tutkimuksessa käytetyn menetelmän kliiniseen käyttöön alkuvuodesta 2024.

Riikka Mertaniemi, bioanalyytikko-opiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu

Paula Reponen, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu

Jaana Hoffren, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu

Timo Väisänen, sairaalasolubiologi, OYS patologian laboratorio

KAJAANIN BIOANALYYTIKKOKOULUTUS

Mika Paldanius, yliopettaja, tiimipäällikkö, dosentti, Oamk

Oulun ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2024 erillishakuna toteutettu Kajaanin bioanalyytikkokoulutus. Opiskelijavalinnat ovat vielä kesken, mutta hakukelpoisia hakijoita on yli kolminkertainen määrä aloituspaikkoihin verrattuna. Kajaanin koulutuksen aloituspaikkamäärä on 15.

Oulun ammattikorkeakoulussa järjestettävä koulutus on suunniteltu yhdessä NordLabin kanssa ja osa opetuksesta toteutetaan Kajaanissa. Oulun ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa osassa toteutusten kanssa (Ensiapu, Anatomia ja fysiologia). Kamkissa voi suorittaa yhteensä 6 op:n jaksot.

Kajaanin ryhmä opiskelee teoriaopintoja yhdessä Oamkin aloittavan ryhmän kanssa monimuotototeutuksessa. Teoriaopinnot toteutetaan pääasiallisesti etäopintoina.

Laboraatiotunnit eli kädentaitoihin liittyvät laboratorioharjoitukset toteutetaan Oulussa 2-3 päivän jaksoissa. Oulussa opiskelijat suorittavat opintojaksoja noin 10 kertaa lukuvuodessa. Kainuussa suoritetaan 39 op harjoittelua.

Pohjakoulutus tulee olla suoritettuna hakuajan päättymiseen mennessä.

HAKUKELPOISUUS

Pohjakoulutusvaatimuksena

• sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto

• sosiaali- ja terveysalan opistoasteen tutkinto

• sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja)

• laboratorioanalyytikko (AMK)

• laboratorioalan perustutkinto (laborantti)

Kainuun bioanalyytikkokoulutuksessa ennakkotehtävänä on motivaatiokirje, jossa hakija kertoo motivaatiostaan, työkokemuksesta sekä koulutuksestaan. Ennakkotehtävän määräaikaan palauttaneet hakijat kutsutaan haastatteluun. Haastattelut toteutetaan etänä 14.-17.5.2024. Opiskelijavalinnan tulokset julkaistaan 14.6.2024 mennessä Oma Opintopolku -palvelussa. Opiskelijaksi hyväksytylle tulee ilmoitus vastaanotettavasta opiskelupaikasta sähköpostiin. Opiskelupaikka tulee vastaanottaa 11.7.2024 klo 15 mennessä.

Valituille opiskelijoille laaditaan opintojen alkuvaiheessa syksyllä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Opiskelijan opintojen pituuteen vaikuttaa aiemmin hankitun osaamisen määrä.

Kajaanin Bioanalyytikkokoulutuksen teoriaopetuksesta ottavat vastuun Oulussa Oamkin biotiimin opettajat. Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnot on räätälöity omaksi kokonaisuudeksi Kajaanin opettajien suunnittelemana. Oulun ammattikorkeakoulu palkkaa NordLabin tiloissa suoritettaviin harjoituksiin bioanalyytikkotaustaisen lehtorin opettamaan mm. käytännön näytteenottoharjoituksia, EKG:tä ja spirometriaa. Tavoitteena on, että Kainuuseen saadaan osaava työvoimaa NordLabin laboratorioihin Kainuun alueelta.

• yleinen amk-hakukelpoisuus, jonka lisäksi suoritettuna sosiaali- ja terveysalan, biokemian tai kemian korkeakouluopintoja vähintään 25 op.

Päivitä jäsentietosi!

Oletko päivittänyt puhelinnumerosi, onko sähköpostiosoitteesi ennallaan? Jäsentietojen päivitys onnistuu näppärästi liiton kotisivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi

Kun yhteystietosi ovat ajan tasalla, pystymme tavoittamaan sinut aina, kun meillä on jotain kerrottavaa.

Vuoden 2024 koulutukset

• Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 30.8.2024, Helsinki/hybridi

• Laboratoriolääketiede ja näyttely 2024, 3.–4.10.2024, Helsinki

• Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden opintopäivä 23.11.2024, Kuopio

Lisäksi maksuttomia webinaareja!

Kliinisen neurofysiologian erikoisalaan tutustumista avoimen

ammattikorkeakoulun kursseilla

TEKSTI Riitta Kiiskinen

bioanalyytikko, kliininen asiantuntija (YAMK), AmO, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Savonian avoimen ammattikorkeakoulun Eduplan Ellan (ella.eduplan.fi) syksyn tarjonnassa on kolmen opintopisteen laajuinen kurssi epilepsiasta ja EEG- (elektroenkefalografia) tutkimuksesta. Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, johon liittyy taipumus saada toistuvia epilepsiakohtauksia. EEG on tärkeä tutkimus epilepsian diagnosoimiseksi. EEG-tutkimuksessa rekisteröidään aivosähkökäyrää. EEG kuuluu kliinisen neurofysiologian tutkimusvalikoimaan.

Kliininen neurofysiologia on monelle lääketieteen erikoisalana vieras, joten Uniapnea ja yöpolygrafia -kurssilla on mahdollisuus päästä tutustumaan kliinisen neurofysiologian yleisimpiin tutkimuksiin. Kurssilla käydään läpi tutkimusten perusteita, joten kurssit sopivat kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Epilepsia ja EEG-tutkimus -kurssilla opiskelijan tavoitteena on tietää, mitä epilepsia on ja mitkä ovat sen syyt, tuntea eri kohtaustyypit ja kohtauksiin liittyvän ensiavun ja hoidon perusteet. Kurssin tavoitteina on myös tietää EEG:n perusteet, ymmärtää polikliininen EEG-tutkimusprosessi ja laadunhallinnan periaatteet teoriassa ja tunnistaa yleisimpiä EEG:n sovelluksia.

Kliinisen neurofysiologian erikoisalalla tutkitaan ääreis- ja keskushermoston sekä lihasten toimintaa mittaamalla elimistön sähköisiä biosignaaleja. Kliininen neurofysiologia on ollut Suomessa yksi bioanalytiikan koulutuksen erikoisaloista vuodesta 1984 alkaen. Bioanalyytikoiden lisäksi KNF-osastolla työskentelee

hoitajina myös sairaanhoitajia, joiden tutkintokoulutukseen ei kuulu kliinisen neurofysiologian opintoja. Siksi tämä kurssi on hyvä tietopaketti EEG:n perusteista myös niin sairaanhoitajaopiskelijoille kuin jo valmistuneille sairaanhoitajille.

Turun yliopiston hoitotieteen pro gradu -tutkielmassaan Elina Linnavuori (2021) totesi, että tarvetta EEG-rekisteröintiosaamiseen olisi, mikä myös osaltaan kiinnosti lähteä luomaan tällaista kurssia.

Suomenkielistä hoitajille suunnattua materiaalia ei ole paljon ollut aikaisemmin tarjolla. Tällä täysin verkko-opintoina suoritettavalla kurssilla on otettu huomioon verkkopalveluiden tekninen ja sisällöllinen saavutettavuus, jolla varmistetaan jokaiselle opiskelijalle tasa-arvoinen mahdollisuus opintojensa edistämiseen. Kurssilla on videoita, podcasteja, kirjallista materiaalia, joten oppia voi niin lukemalla, näkemällä kuin kuulemallakin. Klikkaamalla tästä pääset kliinisen neurofysiologian podcastiin.

Kurssilla voi testata osaamistaan aina kunkin pienen osion jälkeen. Osaamisen testien lisäksi kurssilta löytyy myös keskustelualue ja lopuksi tentti ja itsearviointi. Nonstop-verkkokurssit ovat opiskelijoille joustavia, koska kurssilla voi opiskella omaan tahtiin aina silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Kurssilla on myös edistymisen seurantapalkki, joka motivoi oppijaa opinnoissaan.

Tervetuloa tutustumaan mielenkiintoisen kliinisen neurofysiologian saloihin!

KUUNTELE SAVONIAN PODCASTEJA!

Keskustelua unitutkimuksista. Äänessä pitkän uran unitutkimusten parissa tehnyt bioanalyytikko Jenni Tiitinen ja bioanalyytikko, sairaanhoitaja Saila Häkkinen. Haastattelijana Savonian lehtori Riitta Kiiskinen

Keskustelua kliinisen fysiologian hoitajan työtehtävistä ja työn merkityksellisyydestä KYSin kliinisen fysiologian yksikössä. Haastattelijana on Savonian lehtori Riitta Kiiskinen ja haastateltavina bioanalyytikot Anne Rönkkö, Anu Päiväniemi ja Tiina Blek

Laboratoriolääketieteen Edistämissäätiö sr:n vuoden

2024 apurahat haettavina

Apurahat tieteelliseen tutkimustyöhön ja matka-apurahat

Apurahoja myönnetään laboratoriolääketieteen alalla toimiville lääkäreille ja muille laboratorioalan erityisasiantuntijoille sekä bioanalyytikoille ja alalle erikoistuville tieteelliseen tutkimustyöhön ja kongressimatkoihin.

Yllä mainittuja apurahoja myönnetään yhteensä 70 000-80 000 €.

Tunnustuspalkinto ansiokkaasta väitöskirjasta Lasse Viinikan rahastosta jaetaan tunnustuspalkinto alan uuden (vuosina 2023–2024) tarkastetun ja hyväksytyn merkittävän väitöskirjan tekijälle. Apurahan suuruus on 5 000 €. Palkinnon saajaksi voi tehdä ehdotuksia – myös väittelijä itse voi olla ehdottaja.

Yllä mainittujen apurahojen/palkinnon hakuaika päättyy 21.6.2024

Hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät osoitteesta www.labes.fi.

Avoimen amk:n opintotarjonnassa Uniapnea ja yöpolygrafiatutkimus (2op)

1.6. alkaen

Savonian avoimen ammattikorkeakoulun (Eduplan Ella) kesän tarjonnassa on kahden opintopisteen laajuinen non-stop verkkokurssi uniapneasta ja yöpolygrafiatutkimuksesta. Uniapnea tarkoittaa unenaikaisia hengityskatkoksia, jolloin hengitys estyy nukkuessa hetkeksi ylähengitysteiden ahtauden vuoksi. Uniapnea on hoitamattomana vakava terveysriski. Yöpolygrafia on ratkaisu uniapnean diagnosointiin.

Tämä opintojakso sisältää keskeisimmät asiat uniapneasta ja yöpolygrafiatutkimuksesta ja se sopii kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tällä täysin verkko-opintoina suoritettavalla kurssilla on otettu huomioon verkkopalveluiden tekninen ja sisällöllinen saavutettavuus, jolla varmistetaan jokaiselle opiskelijalle tasa-arvoinen mahdollisuus opintojensa edistämiseen. Kurssilla on videoita, podcasteja, kirjallista materiaalia, joten oppia voi niin lukemalla, näkemällä kuin kuulemallakin. Kurssilta löytyy muun muassa podcast, jossa haastatellaan unitutkimuksia tekeviä hoitajia. Kannattaa kuunnella! Saat hyviä neuvoja pitkään unitutkimusten parissa olleilta hoitajilta. Nonstop-verkkokurssit ovat opiskelijoille joustavia, koska kurssilla voi opiskella omaan tahtiin aina silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Kurssilla on myös edistymisen seurantapalkki, joka motivoi oppijaa opinnoissaan.

Tervetuloa tutustumaan mielenkiintoisen unitutkimuksen pariin!

Anna palautetta lehdestä!

Mikä kosketti, mikä tökki? Anna palautetta lehdestä https://forms.office.com/e/MXtxm3JsEd ja vaikuta siihen, mitä luet :)

Kirjoittaja: Riitta Kiiskinen, bioanalyytikko, kliininen asiantuntija (YAMK), AmO, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu riitta.kiiskinen@savonia.fi

Vuoden bioanalyytikko-opiskelijaksi Kristjan Rätsep

Vuoden Bioanalyytikko-opiskelijaksi 2024 valittiin Kristjan Rätsep. Valinta julkistettiin opiskelijoiden #BOOP2024-webinaarissa helmikuussa.

Kristjan kertoo:

”Olen Kristjan, 22-vuotias sekä 2. vuoden bioanalyytikko-opiskelija Turun ammattikorkeakoulusta. Olen kotoisin Virosta ja Suomessa olen asunut 9 ja puoli vuotta.

Muutin Suomeen perheeni kanssa ollessani 13-vuotias. Ennen bioanalytiikan opintoja olen opiskellut ammattikoulussa lähihoitajaksi. Valmistuin lähihoitajaksi vuonna 2020, minkä jälkeen pääsin HUSLABiin töihin korona- ja verinäytteenottoon. Työpaikan sekä Metropolia ammattikorkeakoulun kautta sain kattavan opetuksen näytteenottoon. Koronanäytteenoton jälkeen työskentelin Meilahden sairaalaassa vuodeosastonäytteenotossa. Näytteenottotyökokemuksen kautta aloin kiinnostumaan enemmän laboratorioalasta, minkä takia päädyin opiskelemaan päivätoteutuksella bioanalytiikkaa.

Tähän menneessä olen ollut erittäin tyytyväinen alaan, jota opiskelen. Tämän lisäksi minulla on koulussa kivat koulukaverit sekä opettajat, mikä lisää motivaatiota opiskeluun. Koulussa olen osallistunut VIP-toimintaan ja tällä hetkellä olen osana tuutoritoimintaa sekä markkinointitiimiä. Kaiken tämän lisäksi pääsin opiskelijajäseneksi Varsinais-Suomen Bioanalyytikot ry:n hallitukseen.

Opintojen ohella työskentelen vuodeosastonäytteenotossa Tyks Laboratorioissa. En ole vielä ihan varma

mistä erikoisalasta pidän, sillä kaikki vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta itseäni on eniten kiinnostanut kliininen kemia sekä solu- ja molekyylibiologia .

Minusta on hienoa, kuinka monipuolinen ala on. Alalla pääsee tekemään tärkeää työtä moniammatillisessa työyhteisössä. ”

Lämpimät onnittelut Kristjanille!

Vuoden bioanalyytikko-opiskelija Kristjan Rätsep.

KENESTÄ

VUODEN BIOANALYYTIKKO 2024?

Työskenteleekö työyhteisössäsi upea kollega, joka ansaitsisi tulla valituksi Vuoden Bioanalyytikoksi 2024?

Ehdotuksia voi tehdä niin yksittäinen jäsen, työyhteisö, taustayhteisö kuin alueyhdistyskin.

Valinnan edellytykset

• valittu henkilö on Suomen Bioanalyytikot ry:n jäsen

• valittu henkilö on kunnostautunut erityisesti työssään/ ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön/ kliinisen laboratoriotieteen kehittämisessä tai on merkittävällä tavalla edesauttanut laboratoriohoitajan/ bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemistä tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana.

Ehdotusten tulee olla perillä 19.8.2024 klo 16.00 mennessä. Lisätietoa www.bioanalyytikkoliitto.fi

ILMAN HENKIVAKUUTUSTA KUOLEMA KUITTAA VAIN UNIVELAT.

Raha ei tuo ketään takaisin. Silti siitä on suuri apu tilanteessa, jossa mikään ei ole helppoa. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. Samalla teet takuuvarman sijoituksen omaan mielenrauhaasi.

Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun.