Bioanalyytikko 4, 2023

4|2023

Bioanalyytikkoliitto toivottaa jäsenilleen Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2024!

Olemme lahjoittaneet joulumuistamisiin varatun summan Hyvä Joulumieli -keräykseen.

Kannen kuva Saara Partanen

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf www.bioanalyytikkoliitto.fi Yhteystiedot PL 110, 00060 TEHY toimisto@bioanalyytikot.fi p. 050 302 6504 järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki jenni.kalliomaki@bioanalyytikot.fi p. 044 237 0028 Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto Jenni Niiranen jenni.niiranen@bioanalyytikot.fi p. 050 324 7646

Toimituskunta Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Kaija Sopenlehto Niina Wahlroos Kirsi Kiipeli Marja Kaski-Honkanen Jenni Hänninen Kati Koivisto Sina Nordman Ilmoitushinnat www.bioanalyytikkoliitto.fi Lehden ilmestyminen 2024 e-lehtenä (aineistopäivä sulkeissa) Nro 1 ilmestyy 9.2. (26.1.) Nro 2 ilmestyy 10.5. (26.4.) Nro 3 ilmestyy 6.9. (23.8.) Nro 4 ilmestyy 9.12. (22.11.) Artikkelijulkaisu ilmestyy15.1. (aineisto 31.12.23)

Terveisin Jenni K. Vuosi alkaa lähennellä loppuaan ja on hyvä hetki katsoa taaksepäin, mitä viimeisen vuoden aikana on tapahtunut. Heti vuoden alusta tapahtui sotesektorilla suurin liikkeenluovutus hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. Suurin vaikutus tässä vaiheessa on kuitenkin tainnut olla työnantajan nimen muutos ja uusi sähköpostiosoite. Toki osalle bioanalyytikoista hyvinvointialueiden muodostuminen ei ole tuonut minkäänlaisia muutoksia. Niukan rahoituksen myötä muutoksia on varmasti tulossa ja niillä on vaikutuksia myös kliiniseen laboratoriotoimintaan. Bioanalyytikkoliitossa aloitti toimikautensa uusi hallitus ja mekin olemme etsineet uusia tapoja toimia ja miettineet toimintaa jäsentemme parhaaksi. Ammatillinen edunvalvonta on edelleen keskiössä ja vaikutustyötä tehdään monella osa-alueella sen suhteen, että meillä olisi jatkossakin parhaat mahdolliset ammattilaiset työssä. Liitto täytti tammikuussa 65 vuotta ja haluamme olla ainakin seuraavat 65 vuotta ja enemmänkin bioanalyytikon asialla ja yhdistävä tekijä. Mitä seuraava vuosi tuo sitten tullessaan? Muutoksia on luvassa aivan varmasti, niin työelämässä kuin liitonkin toiminnassa. Ensi vuoden teemana on hyvinvoiva bioanalyytikko. Eipä osannut arvatakaan liiton kolmivuotista strategiaa suunnitellessa, kuinka ajankohtainen tämä teema onkaan. Rautaisen ammattilaisen takana on hyvinvoiva bioanalyytikko. Jotta jaksamme tehdä työmme parhaalla mahdollisella tavalla, tulee meidän kiinnittää huomiota omaan itseemme. Mikä on sellainen asia, jonka avulla jaksan paremmin? Tätä meidän jokaisen olisi hyvä pohtia. Minulle se on aika oman perheen parissa, käsityöt ja työmatkapyöräily. Talvella on kiva käydä myös hiihtämässä. Oikein ihanaa joulun aikaa kaikille ja parempaa tulevaa vuotta!

Året börjar närma sig sitt slut och det är en bra tidpunkt att se tillbaka på vad som har hänt under det senaste året. Direkt i början av året ägde den största överlåtelsen rum inom social- och hälsovårdssektorn när välfärdsområdena började sin verksamhet. Den största påverkan vid detta skede har dock troligtvis varit arbetsgivarens namnbyte och ny e-postadress. För vissa bioanalytiker har bildandet av välfärdsområden inte medfört några förändringar alls. Med knappa resurser kommer det säkert att ske förändringar och dessa kommer också att påverka den kliniska laboratorieverksamheten. I Förbundet för Biomedicinska Analytiker inleddes en ny styrelse sin mandatperiod och vi har också letat efter nya sätt att agera och tänkt på våra medlemmars bästa. Yrkesmässig intressebevakning är fortfarande i fokus och vi arbetar med påverkan inom många områden för att även i framtiden ha de bästa professionella arbetarna. Förbundet fyllde 65 år i januari och vi vill vara förespråkare för bioanalytiker i minst de kommande 65 åren och ännu längre, och fungera som en samlingspunkt. Vad kommer det följande året då att föra med sig? Förändringar är definitivt att vänta, både i arbetslivet och inom förbundets verksamhet. Nästa års tema är en välmående bioanalytiker. Vid planeringen av förbundets treåriga strategi kunde man knappast förutse hur aktuellt detta tema skulle bli. Bakom en skicklig professionell finns en välmående bioanalytiker. För att vi ska orka utföra vårt arbete på bästa möjliga sätt måste vi ta hand om oss själva. Vad är något som hjälper mig att må bättre? Det är något som vi alla borde fundera över. För mig är det tid med min familj, handarbete och cykling till jobbet. På vintern är det också trevligt att åka skidor. Önskar er alla en underbar jul och ett bättre kommande år!

Bioanalyytikko 4|2023 3

18

Tuokko Seija Tuokon juhlapuhe bioanalyytikkokoulutuksen 70-vuotisjuhlassa 7.9.2023

23

Allén Käyttäjäkokemus: Holiday Club Katinkullan edulliset lomahuoneistot jäsenille

26

Liikanen Sytologian kongressissa Budapestissa

03

Pääkirjoitus Jenni Kalliomäki, Bioanalyytikkoliiton pj.

28

Kalliomäki AAMLS-kongressissa Kuala Lumpurissa, Malesiassa

05

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry: Bioanalyytikoiden kollegiaalisuus on edellytys ammatin pitovoiman turvaamiseksi

32

Lumme et al. Bioanalytiikan YAMK-opinnot laajenevat

37

Tuomisto, Korpi & Holappa-Girginkaya Vertaisarviointi, onko se uusi kirosana?

40

Lyhyet Ajankohtaista asiaa

06

Sopenlehto Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtuma juhli 3-kymppisiään

07

Mettälä Muistoja LabLt:n alkutaipaleelta

12

Kalliomäki Vuoden Bioanalyytikko 2023 - Riitta Kiiskinen

14

Marja Kaski-Honkanen Liisa Syväsalmi - opiskelija muiden joukossa

16

Nordman, Kaila & Metsola Tervehdys Uudenmaan Bioanalyytikot ry:n 30-vuotisjuhlasta

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry: Bioanalyytikoiden kollegiaalisuus on edellytys ammatin pitovoiman turvaamiseksi Tiedote julkaistu 22.11.2023.

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n liittokokous hyväksyi Seinäjoella 19.11.2023 Uudenmaan Bioanalyytikot Ry:n vuosikokoukselle laatimat aloitteet bioanalyytikoiden kollegiaalisuusohjeiden laatimisesta sekä eettisten ohjeiden päivittämisestä. Bioanalyytikot ovat ammattikunta, jolla on koulutuksensa ja kompetenssinsa myötä erityinen asema ja valtuutus ammattinsa liittyvien tehtävien hoitamiseen sekä oma ammatillinen ja eettinen koodistonsa. Tällaisessa asemassa olevan ammattikunnan jäsenten toimintaan kuuluu kollegiaalisuus. Sillä tarkoitetaan saman ammattiryhmän jäsenten välistä suhdetta ja toimintaa, joka perustuu keskinäiseen luottamukseen ja avoimeen vuorovaikutukseen. Kollegiaalisuus on ammattitoverin kunnioittamista ja auttamista. Bioanalyytikoilla – toisin kuin osalla terveydenhuollon ammattilaisia – ei ole omia kollegiaalisuusohjeita. Keskeisenä sisältönä kollegiaalisuusohjeissa on pyrkimys parantaa ammattikunnan sisäistä yhtenäisyyttä ja yhteiskunnallista asemaa. Kollegiaalisuudessa korostetaan ammattikunnan edustajien välisen kanssakäymisen asiallisuutta ja hyviä tapoja. Siihen kuuluu myös puuttuminen aiheellisesti tilanteisiin, joissa käyttäytyminen tai toiminta on virheellistä tai ammattikunnalle haitallista. Kollegiaalisuusohjeistus koskee kaikkia ammatin edustajia riippumatta heidän asemastaan työelämässä ja työelämästä pois siirtymisen jälkeen. Kollegiaalisuus on edellytys bioanalyytikoiden legitimiteetille erityisasemaansa terveydenhuollon laillistettuina ammattihenkilöinä. Hyvässä kollegiaalisessa työyhteisössä kollegan kanssa kommunikointi on kohteliasta ja avointa. Kolle-

giaalisuudella on myönteinen vaikutus pitovoimaan ja työhyvinvointiin, se vähentää koettua stressiä ja vaikuttaa jaksamiseen ja sisäiseen motivaatioon (Tehy-lehti 4.10.2023). Jokaisen bioanalyytikon on toimittava siten, että kaikilla kollegoilla on hyvä olla ammatissaan, tehtävissään ja työyhteisöissään. Arvostava ja kunnioittava käytös kollegaa kohtaan edistää bioanalyytikon työn pitovoimaa, joka on erityisen tärkeää työvoimapulasta kärsivällä toimialalla. Kollegiaalisuusohjeita sovelletaan kaikissa kohtaamisissa kollegoiden kesken mukaan lukien viestintä ja sosiaalinen media. Kollegiaalisuus ja etiikka kulkevat rintarinnan. Bioanalyytikon eettisissä ohjeissa korostuvat bioanalyytikon velvollisuudet ammattikuntaa ja yhteiskuntaa kohtaan sekä tavoite säilyttää ammatin luottamusta herättävä maine. Kollegiaalisuus toimii ohjenuorana bioanalyytikon eettisen perustan toteutumiselle. Liittokokouksen päätöksen mukaan Bioanalyytikkoliitto laatii bioanalyytikon kollegiaalisuusohjeet vuoden 2024 aikana.

LISÄTIETOJA Sina Nordman p. +358 44 032 108 sina.nordman@bioanalyytikot.fi Suomen Bioanalyytikkoliiton hallituksen jäsen Eija Kaila p. +358 50 321 4638 eija.kaila@bioanalyytikot.fi Suomen Bioanalyytikkoliiton hallituksen jäsen

Bioanalyytikko 4|2023 5

TEKSTI Kaija Sopenlehto

Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtuma juhli 3-kymppisiään Laboratoriolääketiede ja näyttely -tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 Marina Congress Centerissä. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus Koulab Oy:n kanssa. Laboratorioala on ollut monenlaisessa myllerryksessä viimeisen 30 vuoden ajan. LabLt-tapahtuma on vuosittain koonnut alan ammattilaisia Katajanokalle Helsinkiin ajankohtaisten aiheiden äärelle. Ainoastaan pahimman korona-ajan ja siitä johtuneiden rajoitusten takia vuonna 2020 tapahtuma supistui muutaman luennon webinaariksi. 30-vuotiasta alan ammattilaisten kouluttajaa juhlittiin tietenkin koulutuksen merkeissä! Tuhti paketti luentoja oli jälleen tarjolla lokakuussa Helsingissä. Yli 60 luennosta ja 20 sessiosta oli osallistujalla mahdollisuus valita itselle sopiva kokonaisuus. Näyttelyyn osallistui yli 40 näytteilleasettajaa. Torstaiaamuna somesta tuttu Lääkäri Atte avasi juhlavuoden luennolla päihderiippuvuudesta kroonisena aivosairautena. Luento sai paljon kiitosta palautteissa. Kevyemmästä ohjelmasta vastasi iltapäivän TOMATOshow. Pääsimme pohtimaan työyhteisöjämme, itseämme ja suhtautumistamme elämään ylipäätään Tom Pöystin ja Mato Valtosen johdattamina. Huumoriin käärityistä ajatuksista oli kaikilla varmasti työpaikoille ja kotiin vietävää! Perjantaina pääsimme aamun yhteisluennossa pohtimaan terveysuskomuksia Juhani Knuutin johdolla. Tutkitun tiedon lisääntyessä yhä enemmän on sijaa myös virheellisille käsityksille lääketieteestä esimerkiksi somessa. Knuuti johdatti meidät tarkastelemaan ilmiötä ja tarjosi työkaluja ilmiön hallintaan. Tärkeä osa tapahtumaa ovat palkitsemiset. Vuoden Bioanalyytikkona 2023 palkittiin Riitta Kiiskinen. Vuoden Kliiniseksi kemistiksi valittiin Arto Orpana. Lue lisää Riitasta sivulta 12. Bioanalyytikko-opiskelijoilla on tärkeä rooli tapahtumassa. Olimme jälleen saaneet opiskelijoita eri puolilta Suomea työskentelemään luentosalihenkilökuntana. Työskentelyn vastapainona opiskelijat saivat nauttia koulutuspäivästä ja tutustua näyttelyyn. Lämmin kiitos

6 Bioanalyytikko 4|2023

opiskelijoille tänäkin vuonna onnistuneen tapahtuman luomisessa. Yksi tapahtumaan osallistuvista bioanalyytikko-opiskelijoista oli Liisa Syväsalmi Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Lue lisää Liisasta sivulta 14. Olimme jälleen saaneet loistavia luennoitsijoita eri erikoisaloilta. Osa sessioista oli tänä vuonna jopa niin suosittuja, ettei luentosaleissa tuolit riittäneet. Moni antoi palautetta, että parasta hyvän luentotarjonnan lisäksi oli tavata kollegoita ja vanhoja tuttuja, tutustua laadukkaaseen näyttelyyn ja syödä maittavaa ruokaa. Moni kaipaa näinä kiireisinä aikoina irtiottoa työrutiineista! Alamme palautteiden perusteella jälleen kokoamaan ensi vuoden ohjelmaa. Kiitos kaikille osallistujille!

Osallistujilta kuultua: Hyvät luennot, ilmapiiri ja fiilis! Koulutuspäivät olivat valmis kokonaisuus, jossa ei tarvinnut muuta kuin seurata ohjelmaaikatauluja. Oli hyvin helppoa saada paljon irti. Hyvä balanssi: tietoa, tuttavia, laitteita ja hyvää ruokaa! Parasta oli monipuolinen luento-ohjelma, ihmisten tapaaminen, verkostoituminen ja kokemuksien vaihtaminen.

Muistoja Lablt:n alkutaipaleelta TEKSTI Lea Mettälä, bioanalyytikko emerita

QR-koodi puhelimesta esiin, näyttö lukijalle ja ilmoittautuminen oli valmis. Sain nimikyltin kaulaani ja siinä olevalla QR-koodilla pääsisin luennoille, lounaalle, kahville ja iltajuhlaan. Jostain syystä mieleni palasi lähes 30 vuoden taakse, jolloin ilmoittautumisessa oli valtava ruuhka. Monta jonoa ihmisiä tutkailemassa , mihin jonoon sukunimensä perusteella kuuluu. Kerrot nimesi, se etsitään listoista ja saat nimikyltin, lounas- ja kahviliput sekä luentomateriaalit omassa kassissaan. Monta ihmistä ottamassa ilmoittautumisia vastaan ja aina siitäkin ruuhkasta selvittiin. Junassa matkalla kohti Helsinkiä, tuli yht’äkkiä mieleeni laskea, montako kertaa olen ollut tapahtumassa mukana. Laskujeni mukaan olen osallistunut tapahtumaan 25 kertaa useissa eri rooleissa. Aivan tapahtuman alkuaikoina olin tavallisena osallistujana pari kolme kertaa. Kun tulin valituksi silloisen Suomen Laboratoriohoitajayhdistyksen (SLaby) ja sen jälkeen Suomen Bioanalyytikkoliiton hallitukseen 90-luvun lopulla, muuttui tapahtumaan osallistuminen toisen järjestävän tahon edustajaksi ja tapahtumassa työskentelyksi. Siirryttyäni eläkkeelle, olen vielä luennoinut tapahtumassa omasta erikoisalastani, sytologiasta. Marina Congress Center ja tapahtuma on tullut erittäin tutuksi. Järjestösihteerillä on tärkein rooli tapahtuman käytännön järjestelyissä ja hallituksen jäsenet auttavat häntä. Alkuvuosina järjestösihteerin käsin tehtävä työmäärä oli paljon suurempi, koska ei ollut käytettävissä nykyisen kaltaisia tietoteknisiä sovel-

luksia, vaan esim. ilmoittautumiset otettiin vastaan puhelimella, kirjattiin ja laskutettiin käsin. Alkuaikoina muistan järjestösihteerin joskus sanoneen, että oli päiviä, ettei paljon muuta ehtinyt tehdäkään kuin ottaa ilmoittautumisia vastaan. Hieman myöhemmin saatiin ilmoittautumiseen järjestelmä, johon syötettiin ilmoittautujan tiedot ja saatiin osallistumismaksut lähetettyä sen kautta. Kun it-järjestelmät kehittyivät, siirtyi ilmoittautuminen kokonaan nettiin ja puhelinrumba helpotti. Käsityötä riitti kuitenkin runsaasti senkin jälkeen. Ennen tapahtumaa toimistolla tarvittiin auttavia käsiä laminoimaan nimikylttejä, jakamaan kahvi- ja lounaslippuja sekä palautekaavakkeita yhden ja kahden päivän osallistujien kasseihin. Hallitus piti yleensä kokouksen tapahtumaa edeltävänä lauantaina ja kokouksen jälkeen urakoitiin toimistolla osallistujien materiaalikasseja valmiiksi. Tehtiin osallistujien, luennoitsijoiden ja näytteilleasettajien kasseja, joiden sisältö oli erilainen. Joinakin vuosina päästiin helpommalla, kun Helsingissä asuvien hallituksen jäsenillä oli sopivan ikäisiä lapsia, joiden luokkakaverit tulivat talkoisiin pizza- ja limpparipalkalla. Alkuviikko ennen tapahtumaa oli aina hektinen (on sitä varmaan edelleenkin). Miljoona muistettavaa asiaa ja aina tunne siitä, että joku asia on kuitenkin unohtunut. Oli ilo kierrellä tapahtumassa, tavata tuttuja ja tutustua näyttelyyn. Tapahtuman päätehtävä, ammatin kehittäminen, upeiden luentojen avulla, on säilynyt vuodesta toiseen hienosti.

Bioanalyytikko 4|2023 7

8 Bioanalyytikko 4|2023

KUVAT Saara Partanen

Bioanalyytikko 4|2023 9

10 Bioanalyytikko 4|2023

Bioanalyytikko 4|2023 11

VUODEN BIOANALYYTIKKO 2023 RIITTA KIISKINEN TEKSTI Jenni Kalliomäki KUVA Saara Partanen

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry on valinnut Vuoden Bioanalyytikoksi 2023 Riitta Kiiskisen Siilinjärveltä. Valinta julkistettiin 5.–6.10.2023 järjestetyssä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2023 -tapahtumassa Helsingissä. Vuoden Bioanalyytikko valitaan vuosittain hakemusten perusteella. Ehdotuksia voivat tehdä liiton jäsenet, työyhteisöt, taustayhteisöt tai alueyhdistys. Valinnan tekee hakemusten perusteella liiton hallitus. Riittaa ehdotti Vuoden Bioanalyytikoksi Savon Bioanalyytikot. Riitta on koulutukseltaan bioanalyytikko, kliininen asiantuntija (YAMK) ja ammatillinen opettaja (AmO). Tällä hetkellä Riitta työskentelee Savonia ammattikorkeakoulussa päätoimisena tuntiopettajana. Kliininen fysiologia ja siihen liittyvät menetelmät ovat Riitan sydämen asia ja hän on työskennellyt niiden parissa jo puolet elämästään. Häntä on kiinnostanut bioanalyytikon työssä potilasohjaus, opiskelijaohjaus, työn monipuolisuus ja moniammatillinen yhteistyö. Riitta on saanut työuransa aikana vastuutehtäviä ja tunnustusta toiminnastaan. Riitta pitää erityisesti opiskelijoiden ohjauksesta ja työskennellessään Kuopion yliopistollisessa sairaalassa hän on toiminut opiskelijavastaavana. Tästä tehtävästä hänellä on herännyt kiinnostus opetustyöhön, jonka parissa hän nykyään työskentelee. Riitan vahvuutena on saada luotua innostava ja motivoitunut ilmapiiri. Hänellä on vahva ammatillinen osaaminen. Hän osaa työssään huomioida opiskelijat ja olla läsnä. Hän on itse kiinnostunut aiheesta ja saa muut myös innostumaan omalla ihanalla persoonallaan.

12 Bioanalyytikko 4|2023

Tarvitsemme myös tulevaisuudessa tällaisia ammattitaitoisia ja valovoimaisia opettajia opettamaan ja ohjaamaan tulevia kollegoita. Tästä syystä Riitta ansaitsee olla Vuoden Bioanalyytikko!

Vuoden Bioanalyytikko Riitta Kiiskinen.

8.45

Tervetuloa, linjat aukeavat!

9.00

Liiton tervehdys

9.15

Työnantajat esittäytyvät

10.15 Tauko 10.30 Tehyn puheenvuoro 11.00 Bioanalyytikkona ulkomailla 11.30 Tauko 12.15 Vuorovaikutustaidot potilaan kohtaamisessa 13.00 Uratarina 13.30 Tauko 13.45 Opiskelijan jaksaminen 14.30 Haalarimerkkikilpailun voittajan ja Vuoden Bioanalyytikkoopiskelijan 2024 julkistaminen 15.00 Päivän yhteenveto

Ilmoittaudu mukaan www.bioanalyytikkoliitto.fi!

Teksti Marja Kaski-Honkanen Kuva xxxx

LIISA SYVÄSALMI – OPISKELIJA MUIDEN JOUKOSSA Hei! Olen Liisa Syväsalmi, toisen vuoden bioanalyytikko-opiskelija Vantaalta, pienen taaperon äiti ja tanskalaisen miehen vaimo. Olen opiskelija muiden joukossa, mutta on minussa pieni erikoisuus, minkä ansiosta kaikki tähänastiset opettajat ovat aina muistaneet nimeni heti, samalla kun ovat opetelleet muiden nimiä: olen kuuro. Opinnoissa kulkee aina mukana yksi tai kaksi opiskelutulkkia, riippuen onko kyseessä luento vai laboraatiotunti. Äidinkieliäni ovat suomalainen viittomakieli (ei, ikävä kyllä viittomakieli ei ole kansainvälistä – tätä kysytään usein!) ja suomen kieli. Kiinnostuin bioanalytiikasta pienen mutkan kautta: tätä ennen olin opiskelemassa metsuriksi, mutta silloisen koulun opettajan kyydissä jouduin auto-onnettomuuteen, mistä jäi pysyvä niskavamma, enkä voinut enää tehdä kovaa fyysistä työtä. Toivuttuani onnettomuudesta aloin miettiä, mitä tässä nyt sitten lähtisi tekemään. Selasin Opintopolkua, ja katsoin, että bioanalyytikko tekee niin paljon kaikkea kiinnostavaa, eikä siihen pitäisi sisältyä suuria fyysisiä ponnistuksia. Opintojen sisältö olisi selvästi innostavaa ja aivojani sopivasti haastavaa. Niinpä hain ja pääsin suureksi ilokseni sisään. Olen haaveillut työskentelystä IVF-laboratoriossa Tehyn lehdessä olleen artikkelin ansiosta. Virologia kiinnostaa myös kovasti, ja itse asiassa alalla on vielä mielettömästi muitakin kiinnostavia erikoisaloja! Olen ollut harjoittelussa Porvoon terveysasemalla ja Helsingin Suursuon sairaalassa. Asiakkaat ovat ottaneet

14 Bioanalyytikko 4|2023

minut niin hyvin vastaan, ja onpa moni innostunut esittelemään minulle osaamiaan sormiaakkosia/viittomia, mikä on ollut todella sydäntä lämmittävää. Ajattelen sen myös niin, että tarjoamalla erinomaista asiakaspalvelua annan myös hyvän kuvan kuurojen yhteisöstä – meillä on tällainen niin kutsuttu vähemmistöstressi, että omaa yhteisöä on edustettava jatkuvasti ”hyvin”, muuten meidät ehkä leimataan negatiivisella tavalla. Kiitos loistavien ohjaajieni, työharjoitteluissa en kuitenkaan onneksi kokenut vähemmistöstressiä ollenkaan, vaan sain olla ihan oma iloinen itseni. Haaveilen siitä, että saisin kenties tuottaa opinnäytetyönäni viittomakielistä materiaalia näytteenotosta ja mahdollisesti muistakin aiheista jollekin kiinnostuneelle taholle. Jonkin verran materiaalia on jo nyt olemassa, mutta vielä valitettavan vähän. En ole vielä täysin varma millaisessa työssä näen itseni valmistumisen jälkeen, sillä tietyt erikoisalat houkuttavat minua, mutta toisaalta myös asiakaspalvelutyö, josta olen nauttinut suunnattomasti työharjoittelujen aikana. Olen varma, että jotain juuri minulle tarkoitettua tulee vielä eteeni! Haluaisin painottaa sitä, että ihmisillä saattaa olla etukäteen ihan väärä kuva siitä, mitä bioanalyytikko tekee eli seisoo vaan laboratoriossa. Bioanalyytikko tekee niin paljon kaikkea, ja valinnanvaraa todellakin on siitä, mitä haluaa lähteä tekemään. Kerta kaikkiaan ihana ala!

Bioanalyytikko 4|2023 15

Tervehdys Uudenmaan Bioanalyytikot ry:n 30-vuotisjuhlasta Uudenmaan Bioanalyytikot ry, UBI vietti 30-vee juhlapäivää Helsingissä 16.9.2023 juhlabrunssin ja konsertin merkeissä. Mukana juhlassa oli joukko UBIn toiminnassa aktiivisesti mukana olleita henkilöitä, jäseniä, kutsuvieraita sekä arvovaltaisia juhlapuhujia. Juhlassa kuulimme tervehdykset espoolaiselta lääkärikansanedustajalta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajalta Mia Laiholta sekä Metropolian yliopettajalta Riitta Lumpeelta. Lisäksi palkitsimme ansioituneena ubilaisena Juha Wahlstedtin työstään bioanalyytikoiden tunnettuuden ja asiallisen keskustelukulttuurin edistämisestä sosiaalisessa mediassa. Puheenjohtaja Sina Nordman avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat lämpimästi tervetulleiksi juhlistamaan yhdistyksen 30-vuotistaivalta. Puheessaan hän kertoi lyhyesti yhdistyksen historiasta. Toiminta on ollut aktiivista ja ensisijainen tehtävä on ollut jäsenille virkistystoiminnan tarjoaminen sekä ammatillinen edunvalvonta ja ammatin tunnettavuuden edistäminen. Kun nykyinen UBIn hallitus aloitti toimintansa kolme vuotta sitten, oli yhdistys purkautumisen partaalla. Uudet ja pidempäänkin mukana olleet toimijat ovat vapaaehtoistyöllään nostaneet yhdistyksen uudestaan aktiiviseksi ja arvostetuksi toimijaksi. UBI on pyrkinyt huomioimaan toiminnassa koronavuosien kuormittavuuden vaikutukset ammattikunnalle tarjoamalla jäsenille erilaisia virkistystapahtumia ja koulutusta. Olemme olleet esillä mediassa tuoden julkiseen keskusteluun tärkeitä terveydenhuoltoon ja laboratorioon liittyviä asioita. Viimeisten neljän vuoden aikana on UBIn toimesta julkaistu jopa 11 kirjoitusta eri medioissa. Sina korosti puheessaan myös ammattimme tärkeyttä terveydenhuollossa ja toi esille viimevuosien työelämän haasteet ja muutokset sekä bioanalyytikkopulan, joka koskettaa koko maata. Tärkeä yhteinen vaikuttamisen paikka on tuleva terveydenhuollon ammattihenkilölain kokonaisuudistus. Säilyttääksemme

16 Bioanalyytikko 4|2023

asemamme terveydenhuollon laillistettuina ammattilaisina tarvitsemme koko ammattikunnan tahtotilan ja tuen. Tavoitteemme on, että ammattinimeke laboratoriohoitaja päivitetään tutkintonimikettä vastaavaksi bioanalyytikoksi. Arkadianmäen tervehdyksen juhlaan toi lääkärikansanedustaja, Mia Laiho. Hänet tunnetaan sote-sektorin ja laadukkaan hoidon puolestapuhujana. Hän toimii sosiaali-ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana. Kuulimme sote-alueiden tilanteesta ja siitä, miten maan hallitus aikoo edistää kansalaisten hoitoon pääsyä. Saimme kuulla eduskunnasta työyhteisönä ja siellä vallitsevista hyvistä käytännöistä, joista esimerkkinä kaikkien vastaantulijoiden tervehtiminen. Koulutuksen historiasta ja nykypäivän tilasta kertoi Metropolian ammattikorkeakoulun yliopettaja Riitta Lumme. 70-vuotisen historian aikana koulutuksessa on käyty läpi useita vaiheita ja uudistuksia. Koronavuodet ovat olleet erityisen haastavia myös opettajakunnalle. Koulutuspuolella nuorten lisääntynyt pahoinvointi ja erilaiset elämän hallinnan ongelmat tuovat uusia piirteitä opettajan työhön. UBIn pitkäaikainen aktiivi Sirpa Metsola esitteli UBIn historiikkia. Uudenmaan Laboratoriohoitajayhdistys ry:n (ULA) perustamiskokous pidettiin Helsingissä 4.3.1993. Yhdistyksen tarkoituksena oli toimia Uudenmaan alueella laboratoriohoitajia yhdistävänä toimijana. ULAn saatua Suomen Laboratoriohoitajaliiton jäsenyyden, se pääsi myös mukaan kerran vuodessa pidettävään liittokokoukseen ja alueyhdistyspäiville sekä vaikuttamaan alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin asioihin. Kun Suomen Laboratoriohoitajaliitto hyväksyi “bioanalyytikko”-nimikkeen, tuli ULAsta UBI eli Uudenmaan Bioanalyytikot ry. Yhdistys on järjestänyt alueellisia opintopäiviä ja iltaluentoja sekä yhdessä liiton kanssa liittokokouksen yhteydessä valtakunnallisia opintopäiviä Helsingissä.

Viimeksi yhteinen opintopäivä liiton kanssa oli marraskuussa 2022. Yhdistys on vienyt jäsenensä tutustumiskäynnille erilaisiin laboratorioihin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Virossa. Yhdistys on järjestänyt saunailtoja, illallisristeilyjä, syysretkiä ja kulttuurimatkoja. Yhdistyksellä on ollut yhdysjäsentoimintaa, jonka tarkoitus on välittää tietoa yhdistyksen hallituksen ja jäsenten kesken. Yhdistys on antanut tukea ammattitaidon kehittämiseen jakamalla ammatillista apurahaa jäsenilleen. Apurahoja on myönnetty kongresseihin, opiskeluun, opintopäiville, opinnäytetyöhön tai yliopisto-opiskeluun. Opiskelijatyö on ollut merkittävässä roolissa yhdistyksen toiminnassa. Uusille opiskelijoille on kerrottu yhdistyksen toiminnasta ja ammatillisen järjestötoiminnan merkityksestä. Yhdistys on käynyt kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä onnittelemassa valmistuneita bioanalyytikkoja ja samalla jakanut yhdistyksen lahjoittaman stipendin. Tilaisuuden lopussa palkitsimme ansioituneena ubilaisena Juha Wahlstedtin. Juha on tehnyt uraa uurtavaa työtä sosiaalisessa mediassa erityisesti Facebookissa ylläpitämillään sivustoilla Sote-ammattilaiset sekä Kliininen laboratorio, vierianalytiikka ja IVD. Sivustoilla

jaetaan ajankohtaisia kiinnostavia ammatillisia asioita ja niistä käydään asiallista keskustelua kollegiaalisessa hengessä. Palkitsimme Juhan lehtori Jaana Anttilan askartelemalla laboratorioaiheisella joulukranssilla. Aikuiseen 30-vuoden ikään ennättänyt yhdistyksemme on siis ehtinyt kokea monia eri vaiheita ja muutoksia pysyen elinvoimaisena, houkuttelevana ja arvostettuna toimijana. Ubilaiset voivatkin olla ylpeitä ammatillisesta kotiyhdistyksestään, joka edelleen maailman myllerrysten ja sotesektorin muutosten keskellä toimii aktiivisesti kollegoja tukien ja yhdistäen. Toiminta-alueemme muutosten keskellä on tärkeää, että bioanalyytikot tukevat toisiaan ja ovat ylpeitä ammatistaan. Pidetään toisistamme kiinni.

Sina Nordman, puheenjohtaja, Uudenmaan Bioanalyytikot ry Eija Kaila, varapuheenjohtaja, Uudenmaan Bioanalyytikot ry Sirpa Metsola, rahastonhoitaja, Uudenmaan Bioanalyytikot ry

Puheenjohtaja Sina Nordman avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

Bioanalyytikko 4|2023 17

SEIJA TUOKON JUHLAPUHE BIOANALYYTIKKOKOULUTUKSEN 70-VUOTISJUHLASSA 7.9.2023

Julkaisemme tässä lehdessä Seija Tuokon Bioanalyytikkokoulutuksen 70-vuotisjuhlassa syyskuussa 2023 pitämän puheen.

Arvoisat juhlavieraat, hyvät koulutuksen edustajat, bioanalyytikot/laboratoriohoitajat, opiskelijat. Bioanalyytikkojen koulutus Suomessa alkoi 70 vuotta sitten – tarkalleen 1.9.1953 Helsingissä laboratorioteknillisten apulaisten kurssin nimellä. Tarkoituksenani on kertoa koulutuksen matkasta tähän päivään. Matkaan on liittynyt onnistumisia, mutta myös haasteita. Puhun tästä matkasta historian ja myös omien kokemusteni ja muistiinpanojeni pohjalta. Olen itse valmistunut laboratorioteknilliseksi apulaiseksi 31.1.1960 ja päättänyt urani lehtorina ja koulutuspäällikkönä Turun ammattikorkeakoulussa 2000-vuoden alussa. Sen jälkeenkin olen osallistunut erilaisiin koulutukseen liittyviin projekteihin. Olen näin kulkenut mukana lähes koko koulutuksen historian ajan. 1.9.1953 alkoi yksivuotinen laboratorioteknillisten apulaisten kurssi Säätytalolla Helsingissä. Tutkintonimike on ollut muutoksessa useaan kertaan. 1900-luvun alkupuolella kliininen laboratoriotoiminta oli vielä pienimuotoista, lähinnä käsityötä, jota lääkärit tekivät ja kouluttivat avukseen sairaanhoitajia, apuhoitajia, jopa vahtimestareita. Vuonna 1930 perustettu Marian sairaalan laboratorio lienee Suomen ensimmäinen sairaalalaboratorio. Suomessa siirryttiin vähitellen visuaalisista laboratoriotutkimusmenetelmistä

18 Bioanalyytikko 4|2023

spektrofotometrisiin tutkimusmenetelmiin, joka vaatii laboratoriomenetelmiin perehtynyttä henkilökuntaa. Varsinaista kliinistä laboratoriotoimintaa aloitettiin toteuttaa Helsingissä Kivelän sairaalassa vuonna 1948, kun Suomen ensimmäinen päätoiminen laboratoriolääkäri F.E. Krusius aloitti tehtävässään. Samaan aikaan alkanutta keskus- ja yliopistosairaalaverkoston kehitystä seurasi laboratorioiden ja niiden palvelujen tarpeen nopea kasvu ja kehitys. Laboratorioihin alettiin hankkia laitteita ja laboratoriotutkimusmenetelmiä kehitetiin. Laboratoriossa oli ammattihenkilöistä kova puute. Jo vuonna 1946 oli päätetty, että pienempiin laboratorioihin koulutetaan sairaanhoitajia viiden ja puolen kuukauden koulutuksella ja isompiin laboratorioihin koulutetaan erityisiä laboratorioapulaisia. Laboratoriotoiminnan kehittyessä ja monipuolistuessa tämä järjestelmä koettiin kuitenkin riittämättömäksi sekä laadullisesti että määrällisesti. Vuonna 1951 asetettu komitea esitti tekemänsä selvityksen pohjalta, että alan koulutus tulee aloittaa välittömästi, koska laboratoriotyön merkitys potilaan hoidossa oli lisääntymässä merkittävästi. Komitea ehdotti, että koulutetaan sairaalalaborantteja kuuden kuukauden koulutuksella. Tämän lisäksi järjestettäisiin laboratoriohoitajakoulutus jatkona tälle, kestoltaan yksi lukukausi. Viimeksi mainittu koulutus mahdollistaisi laboratoriohoitajien toimimisen myös

osastonhoitajana. Lääkintöhallitus kuitenkin lyhensi koulutuksen pituuden vuodeksi ja tutkinnon nimikekin muuttui. Useat komiteat olivat kymmenen vuoden ajan pohtineet laboratoriohenkilökunnan koulutustarpeesta ja -mahdollisuuksista. Vihdoin vuonna 1953 asetettiin toimikunta (dos. Krusius, maisteri Leppänen, ylihoitaja Häll, sairaanhoitaja Nieminen), joka sai tehtäväksi koulutuksen toimeenpanon, valvonnan ja kehittämisen. Koulutus alkoi 1.9.1953 Säätytalolla. Opiskelun tavoitteeksi oli kirjattu: perustiedot tavallisista sairaalalaboratorioissa tehtävistä tutkimuksista, suhtautuminen ”oikein” työhönsä ja työympäristöönsä, ”ymmärtämään järkiperäisen työskentelyn merkitys”. Pääsyvaatimukset opintoihin olivat: ikä 19 mutta ei yli 30-vuotias, hyvämaineinen, terve, vähintään keskikoulun oppimäärän suorittanut, alalle soveltuvaksi havaittu. Terveydentilan selvittämiseksi tarvittiin lääkärintodistus sekä silmä- ja hammaslääkärin todistus. Hakijan ikä ja hyvämaineisuus oli todistettava rekisteriviranomaiselta haetulla maine- ja syntymätodistuksilla. Opetus sisälsi 15 viikkoa teoriaa laboratoriotyöstä, 10 viikkoa sairaanhoidollista opetusta sekä 25 viikkoa käytännön opiskelua laboratoriossa. Vuoden kestävä laboratorioteknillisen apulaisen koulutus valmisti opiskelijat verinäytteiden ottoon sekä yleisimpiin kemiallisten, hematologisten ja bakteriologisten laboratoriotutkimusten suorittamiseen laboratoriosairaanhoitajan valvonnassa ja johdolla. Osa opiskelijoista oli sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneita tai tutkinnon loppuvaiheessa olevia sairaanhoidon opiskelijoita, jotka eivät osallistuneet sairaanhoidon opetukseen. Koulutuksen johtajatar Sirkka Särkkä johti kunnianhimoisesti koulutusta ja seurasi alalle sopiviksi katsomiensa opiskelijoiden menestystä. Hän halusi saada hyvin koulutettua väkeä terveydenhuoltoalan uusiin laboratoriotehtäviin. Sirkka Särkkä tunnettiin tehokkaana, napakkana, vaativana opettajana. Hänen terävät kommenttinsa saattoivat olla huumorin säestämiä, toisinaan pelottaviakin. Hänen oli tapana varoitella, että yksikin huonosti menestyvä laboratorioapulainen voi pilata koko uuden pienen ammattikunnan maineen. Tämä tulisi muistaa potilaiden ja eri ammattikuntien kanssa vuorovaikutuksessa ollessa. ”Kursseille ei rouvia oteta, valtiolla ei ole varaa kouluttaa lastenhoitajia”, kerrotaan hänen sanoneen (lainaan historian kirjoittaja Pekka Hakon tekstiä kirjasta Laboratoriotyön muistoja). Ensimmäisen kurssin päättäjäispuheessa kurs-

sin toimikunnan puheenjohtaja, dosentti Krusius totesi muun muassa seuraavaa: Laboratorioteknillisten apulaisten virkanimike on myös ollut harkittavana, sillä se on hankala ja harhaanjohtava. Toimikunta on ehdottanut virkanimeksi sairaalalaborantti, jota nimikettä Helteen komiteakin käytti. Koulutuksesta valmistui 25 laboratorioteknillistä apulaista, joista 6 oli sairaanhoitajia. Laboratoriossa oli huutava henkilöstöpula, joten työpaikkoja oli tarjolla kaikille. Laboratorioteknillisten apulaisten asema laboratoriossa uutena ammattiryhmänä oli alkuun kuitenkin haastava, oli ansaittava oma paikka. Tuolloin jo koulutukseen osallistuneetkin totesivat, että koulutus oli liian lyhyt tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulutus Säätötalon upeassa ympäristössä oli kaikin tavoin haastava, sillä harjoittelemiseen ei ollut laboratoriota ja välineitä. Vastaava koulutus alkoi Turussa vuonna 1955 ja Oulussa 1963. Itse aloitin laboratorioteknillisten apulaisten kurssin 1959 ja valmistuin 31.tammikuuta 1960 Turussa. Opintoihin sisältyi 70 t anatomiaa ja fysiologiaa, 60 t bakteriologiaa, 70 t fysiikkaa ja matematiikkaa, 80 t hematologiaa, 70 t fysiologista kemiaa, 90 t orgaanista ja epäorgaanista kemiaa ja 130 tunnin sairaanhoidollinen opintojakso. Todistuksessa oli myös arvosana ahkeruudesta, huolellisuudesta, työtaidosta ja suhtautumisesta työympäristöön. Laboratorioteknillinen apulainen oli käännös vastaavasta saksankielisestä ammattinimikkeestä ”medizinsche assistentin”. Valtion Rautateillä toimi miehiä, jotka käyttivät teknillinen apulainen -nimikettä. He vaativat, että laboratorioteknillinen apulainen -nimike pitää muuttaa, koska samanlainen nimike voi johtaa siihen, että heidän palkkansa lähtee seuraamaan alemmin palkattujen laboratorioteknillisten apulaisten palkkaa. ”On kohtuullista, että he muuttavat tutkintonimikkeensä.” Vuonna 1959 tutkinnon nimeksi tuli sitten laboratorioapulainen, jonka ammattikunta itse koki harhaanjohtavaksi, koska apulainen-nimikettä käytettiin myös kouluttautumattomasta työvoimasta. Laboratorioapulaiset suorittivat samoja tehtäviä kuin laboratoriotyöhön erikoistuneet sairaanhoitajat ja osallistuivat myös päivystykseen. Kun heti ensimmäisten kurssien jälkeen todettiin lisäkoulutuksen tarve, lukuisten yhteydenottojen jälkeen Lääkintöhallitus, jonka alaisuudessa koulutus toteutettiin, ilmoitti, että jatkokurssit on mahdollista järjestää. Ensimmäinen neljän viikon jatkokurssi järjestettiin

Bioanalyytikko 4|2023 19

Helsingissä ja Turussa 1962, erikoisalana kliininen kemia. Kurssin lopussa oli kirjallinen kuulustelu. Samana vuonna järjestettiin vielä kaksi sytologian kurssia, järjestäjänä Syöpäsäätiö. Koulutus pitenee, tutkintonimikkeeksi sairaalalaborantti ja sitten laboratoriohoitaja Lukuvuonna 1963–1964 koulutus muuttui kaksivuotiseksi ja kuului edelleen Lääkintöhallituksen alaisuuteen. Vuonna 1965 tutkintonimike muuttui taas, nyt sairaalalaborantiksi. Myös 1965 perustetussa Helsingin IV sairaanhoito-oppilaitoksessa alkoi sairaalalaboranttikoulutus. Kesäkuussa 1965 Lääkintöhallitus kehotti kirjeellään sairaalalaboranttikoulutusta antavien oppilaitosten järjestämään kuuden viikon lisäoppijaksoja laboratorioapulaisten kouluttamiseksi laboratoriohoitajiksi. Pääsyvaatimuksena oli laboratorioapulaisen pätevyys, vähintään yhden vuoden hyväksyttävä työkokemus sekä laboratoriohoitajien koulutusohjelman mukaiset tiedot fysiologian, sisätaudin ja kirurgisten tautien sairaanhoidosta. Samalla annettiin neljän viikon jatkokurssin jo suorittaneille mahdollisuus suorittaa laboratoriohoitajan tutkinto osallistumalla laboratoriohoitajien pätevyyteen kuuluvien fysiologian, sisätautien ja kirurgisten tautien kuulusteluihin. Pääsyvaatimusten edellyttämien tietojen tarkistamiseksi järjestettiin kurssin alussa kuulustelu. Lisäoppijakson todistuksessa oli maininta: ”Tämän perusteella hänet merkitään koulutettuna laboratoriohoitajana lääkintöhallituksen terveydenhuoltohenkilöstön keskusrekisteriin.” Lisäoppijaksoja järjestettiin Helsingissä kymmenen ja Turussa kolme vuoden 1969 loppuun mennessä. Lääkintöhallituksen 22.9.1965 antaman päätöksen mukaan Helsingin kaupungin laboratoriokoulun sairaalalinjan oppimäärän suorittaneet merkittiin sairaanhoitotoimen harjoittajista pidettävään luetteloon laboratoriohoitajina. Keväällä 1971 alkanut kurssi oli ensimmäinen 2,5 vuotta kestänyt koulutus. Koulutus alkoi kaksivuotisena. Opetussuunnitelma muutettiin kuitenkin kesken opiskelukautta kaksi – ja puolivuotiseksi. Koulutusvastuu siirtyi Lääkintöhallitukselta Ammattikasvatushallituksen alaisuuteen 1968 ja samalla siirryttiin kurssimuotoisesta opetuksesta (jossa oli vain 1 kk kesälomaa) lukukausirakenteiseen opetukseen. Käytännössä koulutuksen tuntimäärät eivät kasvaneet, mutta loma-ajat lisääntyivät.

20 Bioanalyytikko 4|2023

Erikoistumiskoulutukset alkavat, osastohoitajan pätevyys mahdolliseksi. Alkoi myös kolmannen asteen koulutus. Täydennyskoulutuksen tarve kasvoi. Ensimmäinen erikoislaboratoriohoitajakoulutus alkoi Helsingin kaupungin laboratoriokoulussa vuonna 1971. Tämän jälkeen koulutus Helsingissä siirtyi Helsingin IV sairaanhoito-oppilaitoksen erikoislaboratoriohoitajajaostolle. Vastaavaa koulutusta aloitettiin toteuttaa myös muissa laboratoriohoitajakoulutusta antavissa sairaanhoito-oppilaitoksissa. Erikoislaboratoriohoitajan tutkintoon sisältyi hallinnon opetusta ja sen myötä laboratoriohoitajille tuli mahdollisuus hankkia osastonhoitajan pätevyys. Tätä ennen mahdollisuus osastonhoitajan tehtäviin oli vain laboratorioalaan erikoistuneilla sairaanhoitajilla. Tähän aikaan laboratorioiden erikoisalat kehittyivät nopeaa vauhtia ja tarvittiin erikoisalakohtaisia osaajia ja osastonhoitajia (kliininen kemia, hematologia, mikrobiologia, fysiologia, neurofysiologia, histologia ja sytologia jne.). Alkuun työpaikoilla oli ristiriitaista suhtautumista erikoislaboratoriohoitajien osastonhoitajapätevyyteen, koska siihen asti osastonhoitajan tehtäviä olivat hoitaneet laboratoriotyöhön erikoistuneet sairaanhoitajat. Erikoislaboratoriohoitajien piti taas lunastaa paikkansa osaamisen näytöillä. Tässä muodossa erikoistumiskoulutukset loppuivat 1990-luvulla. Vuonna 1974 sairaanhoito-oppilaitoksissa alkoivat myös kolmannen asteen koulutukset, mahdollisuus suorittaa sairaanhoidon hallinnollinen tutkinto ja sairaanhoidon opettajan tutkinto. Pätevöityäkseen opettajan tehtäviin erikoislaboratoriohoitajat suorittivat sairaanhoidon opettajan tutkinnon ja näin saatiin päteviä oman alan opettajia koulutukseen. Sairaanhoidon hallinnollinen tutkinto mahdollisti hakeutumisen mm. ylihoitajan tehtäviin. Vuonna 1972 voimaan tulleen kansanterveyslain seurauksena käynnistyivät lukuisat terveyskeskuslaboratoriot. Laboratoriohoitajien tarve kasvoi ja samalla täydennyskoulutustarve. Täydennyskoulutuksia oli menossa koko ajan. Kun kurssi loppui, uusi alkoi. Kurssit olivat usein kahden viikon pituisia ja työantajat osallistuivat kurssin osanottajille koituviin kuluihin. Tämä oli vahvaa osaamisen kehittämisen aikaa, täydennyskoulutusta ja erikoistumisopintoja oli menossa kaiken aikaa, ammattikunta oli sitoutunut itsensä ja oman ammatin kehittämiseen. Vuonna1978 laboratoriohoitajat lisättiin asetuksella sairaanhoitotoimen harjoittajiin.

Valtakunnalliset opetussuunnitelmat ohjasivat koulutusta Ammattikasvatushallituksen / myöhemmin opetusministeriön johtamat opetussuunnitelmaprojektit laativat valtakunnalliset opetussuunnitelmat, joita noudatettiin ja joiden pohjalta laadittiin oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat. Näin pyrittiin varmistamaan koulutusten yhteneväisyys. Tämä jatkui vielä, kun siirryttiin ammattikorkeakouluopetukseen, mutta ammattikorkeakoulut päättävät opetussuunnitelmistaan. Kliininen laboratoriotyö näyttöön perustuvaa jo varhain (1970-luku) Kliinisessä laboratoriotyössä ja sen myötä koulutuksessa oli itsestäänselvyys, että kaikki toiminta perustuu tutkimusnäyttöön. Kliinisissä laboratorioissa menetelmien ja myös näytteiden otto-ohjeiden käyttöönotto perustui aina laajaan tutkimusnäyttöön (kansalliset ja kansainväliset tutkimukset). Koulutus oli mukana usein näiden tutkimusten toteutuksessa. Tutkimustuloksia tarkasteltiin yhdessä opiskelijoiden kanssa, kun opiskeltiin laboratoriomenetelmiä. Laboratoriotoiminnan laadunarviointi käyntiin 1970-luvulla Laboratoriotutkimusten valtakunnalliset ulkoisen laadunarvioinnin kierrokset käynnistyivät 1970-luvun alussa (Laaduntarkkailu Oy, nykyinen Labquality). Koulutus oli alusta alkaen mukana laadunarviointityössä. Tehtiin yhteistyötä ja osallistuttiin laadunarviointikierroksille, jota kautta laboratoriotutkimusten laadunarviointitoiminta tuli tutuksi opiskelijoille ja opiskelijat oppivat lukemaan ja tulkitsemaan laadunvarmistuskierrosten raportteja. Terveydenhuollossa akreditoinnitkin käynnistyivät ensin laboratoriossa. Vuonna 1984 alkaen toteutui asteittain keskiasteen koulunuudistukseen liittyen 4,5-vuotinen peruskoulupohjainen ja 3,5-vuotinen ylioppilaspohjainen koulutus. Peruskoulun suorittaneet hakeutuivat vuoden kestävälle terveydenhuollon peruslinjalle ja sen jälkeen erikoistumislinjalle. Tarkoituksena oli tasata eroa peruskoulu- ja ylioppilaspohjaisten opiskelijoiden välillä. Ainakin itse koin, että keskiasteen koulunuudistuksessa oli paljon haasteita: peruslinjan opiskelijoilta puuttui riittävä tieto tarjolla olevista erikoistumislinjoista, matemaattisluonnontieteelliset perustiedot osoittautuvat edelleen puutteel-

liseksi jne. (bioanalyytikko- ja röntgenhoitajakoulutus). Vuonna 1987 laki (488/1987) ja asetus (687/1987) ammattikasvatushallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta tuli voimaan. Sairaanhoito-oppilaitoksista tuli terveydenhuolto-oppilaitoksia. Seurasi koulutuksen yhtenäistämispäätös, jonka mukaan laboratoriohoitajakoulutus siirretään keskusammattikouluista sairaanhoito-oppilaitoksiin. Esimerkiksi Vaasan, Kuopion ja Oulun koulutukset olivat keskusammattikoulussa. Koulutukset haluttiin muiden terveydenhuoltoalan koulutusten yhteyteen. 1990-luvulla alkoi kansainvälinen yhteistyö ja siirtyminen ammattikorkeakouluiksi, laboratoriohoitajista laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä Vuonna 1992 alkoi kansainvälinen yhteistyö. Ensimmäiset kuusi laboratoriohoitajaopiskelijaa lähtivät opiskelijavaihtoon freemover-apurahalla Iso-Britanniaan ja Irlantiin. Elokuussa 1993 solmittiin Turussa ensimmäinen ICP-sopimus (Inter-University Cooperation Programme) sisältäen opiskelija- ja opettajavaihdon, opetussuunnitelmien yhteisen kehittämisen ja yhteiset intensiivikurssit. Paikalla olivat kaikkien laboratoriohoitajakoulutusta antavien oppilaitosten edustajat. Olimme ymmärtääkseni tekemässä ensimmäistä ICP-sopimusta Suomen terveydenhuolto-oppilaitosten osalta. Sittemmin tilalle tulivat Erasmus-sopimukset. Hyvin pian alkoi myös pohjoismainen yhteistyö Nordplusapurahalla. Vuonna 1994 laboratoriohoitajat merkittiin laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden joukkoon (Laki 559/1994 ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/1994). Tämä tulos syntyi tiukkojen neuvottelujen tuloksena, jossa Suomen Bioanalyytikkoliitolla oli merkittävä rooli. Vuonna 1992 alkoi ammattikorkeakokeilu Oulun ja Pohjois-Karjalan oppilaitoksissa. Alkoi terveydenhuolto-oppilaitosten siirtyminen ammattikorkeakouluiksi. Bioanalyytikkojen osalta koulutusohjelma ja tutkintonimike oli taas muutosprosessissa. Omien muistiinpanojeni mukaan: • 1.8.1996 Terveysalan koulutusohjelma, laboratoriotyön suuntautumisvaihto, tutkintonimike: terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (laboratoriohoitaja.) • 1.8.1998 tutkintonimike sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (bioanalyytikko). Suomen Bioanalyytikkoliiton liittokokous päätti nimikkeen muuttamisesta vuonna 1996.

Bioanalyytikko 4|2023 21

Alkoi ammattikorkeakoulujen vakinaistuminen ja valtion oppilaitokset siirtyivät kuntien omistukseen. Yhteistyö työelämän kanssa, myös yritysten ja yliopistojen kanssa nousi entistä tärkeämpään rooliin, koska ammattikorkeakoululaki ja asetus sitä edellyttivät. Vuonna 2002 käynnistyivät AMK-jatko-opinnot, nykyiset ylemmät ammattikorkeakouluopinnot. Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä täydennyskoulutusta. Lisäksi ammattikorkeakoulut järjestävät ammatillista opettajankoulutusta. Terveydenhuollon toiminnan kannalta pääosassa ovat kliiniset toimijat, jossa myös bioanalyytikoilla on merkittävä rooli. Tutkimukset osoittavat, että vähintään 70 % hoitopäätöksistä pohjautuu laboratoriotutkimusten tuloksiin. Bioanalyytikoilla on oma osaamisalueensa, joka poikkeaa selvästi muista terveydenhuollon ammateista. Sitä pitää vaalia ja kehittää aktiivisesti. Vaikka käytössä olisivat huippulaitteet, on tunnettava koko prosessi ja toimintaperiaatteet ja käytettävä omaa osaamista ja harkintaa koko laboratoriotutkimusprosessin ajan aina näytteenotosta laboratoriotutkimustulosten antamiseen, jotta potilas saa laatuvaatimukset täyttävät luotettavat laboratoriotutkimustulokset ja oikean hoidon. Terveydenhuollossa tarvitaan bioanalytiikan osaamista sen eri tasoilla, myös johtamisen tasolla. Ainakin

lähijohtamisen tasolla – tarvitaan johtamisosaamisen lisäksi alan substanssin osaajia – kuuluuhan heidän tehtäviinsä myös osallistuminen toiminnan kehittämiseen, toiminnan laadun varmistamiseen ja henkilökunnan osaamisesta huolehtiminen. Suomessa tehdään vuosittain noin 80 miljoonaa laboratoriotutkimusta/vuosi. Laboratoriodiagnostiikka on nopeasti kehittyvä ala, joka vaatii jatkuvaa, nopeatempoista ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Uudet tekniikat mukaan lukien digitalisaatio on osa jokapäiväistä työtä. Siksi on tärkeää, että bioanalyytikoille mahdollistetaan jatkuva, vähintään lainsäädännön edellyttämä, täydennyskoulutus, mahdollisuudet erikoitumisopintoihin ja oman tieteenalan jatko-opintoihin ja sitä kautta kliinisen laboratoriotyön ja oman työn ja tieteenalan kehittämiseen. Onnittelen 70-vuotiasta bioanalyytikkokoulutusta. Toivotan menestystä bioanalyytikkokoulutukselle, kouluttajille ja bioanalyytikoille tärkeässä työssänne. Bioanalyytikko-opiskelijat, valmistutte mielenkiintoiseen ammattiin, ottakaa tehtäväksenne huolehtia bioanalyytikon ammatin ja koulutuksen kehittämisen myös tulevaisuudessa. Lainaan loppuun erään laboratoriohoitajan sanomaa kirjassa Laboratoriotyön muistoja: ”Laboratoriogeeni ei häviä maailman myllerryksessä.”

Vuosikokous PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOT RY torstaina 15.2.2024 klo 17.00 Juicen kirjasto, Pellavantori 2, Tampere Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Jos liiton sääntöihin tulee muutoksia liittokokouksessa 2023, tekee hallitus yhdistyksen sääntöihin muutosesityksen yhdistyksen vuosikokoukselle. Ilmoittautumisia pyydetään tarjoilujen takia 5.2. mennessä www.pirkanmaa.bioanalyytikkoliitto.fi. Tervetuloa!

22 Bioanalyytikko 4|2023

HOLIDAY CLUB KATINKULLAN EDULLISET LOMAHUONEISTOT JÄSENILLE TEKSTI ja KUVAT Pipsa Allén

Bioanalyytikko 4|2023 23

Liitto tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Holiday Club Katinkullan lomaviikkoja (viikot 12, 26, 27, 31, 38, 43) jäsenhintaan. Viikoille haetaan hakulomakkeella ja valinnat suoritetaan arpomalla. Lomaviikkojen hakeminen tapahtuu jäsensivujen kautta ja haussa voi pyytää neuvoa liiton toimistosta. Olen joitakin kertoja aiemminkin hakenut lomaviikkoa, mutta tänä vuonna arpaonni suosi viikolle 38 eli ruska-aikaan. Haluankin kertoa tästä upeasta jäsenedusta teille kaikille käyttäjäkokemukseni myötä. Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on makuupaikat neljälle hengelle: makuuhuone (kaksi makuupaikkaa) ja iso vuodesohva olohuoneessa. Huoneistossa on myös takka, omat saunatilat, tilava terassi tai parveke kaasugrilleineen ja kalusteineen. Keittiö on hyvin varusteltu (en keksinyt oikein mitään puutetta!). Huoneistossa on myös pesukone ja kuivauskaappi. Liinavaatteet ja pyy-

heliinat kuuluvat hintaan, kuten loppusiivouskin (roskat pitää viedä itse pois). Viikoilla 20-40 huoneistoon kuuluu kaksi polkupyörää. Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanantai. Huoneistoja on kahta kokoa (62m2 ja 71,5m2) ja koko vaihtelee varattavan viikon mukaan. Viikolla 38 huoneisto oli 62m2 ja viikon vuokra oli 360 € koko huoneistolta. Huoneistoja on sekä ensimmäisessä että toisessa kerroksessa viikosta riippuen. Rakennus on kaksikerroksinen. Parkkipaikat ovat ihan rakennuksen edessä, joten tavaroiden kuljettaminen huoneistoon oli helppoa. Jokaisella huoneistolla on myös lukittu oma ulkovarasto esimerkiksi omien polkupyörien säilyttämiseen. Helsingistä Vuokattiin huoneistojen luo on matkaa omalla autolla noin kuuden ja puolen tunnin ajomatka (noin 580 km). Olimme liikkeellä omalla autolla ja mei-

Huoneiston hyvin varusteltu keittiö, josta en keksinyt oikein mitään puutetta.

24 Bioanalyytikko 4|2023

Lepikonlenkillä eli luontopolulla Naapurinvaaran ainutlaatuisessa kulttuurimaisemassa. Mitkä näkymät! dän mielestämme tiet olivat hyväkuntoisempia kuin etelässä. Saavuimme perille iltamyöhään, mutta se ei ollut ongelma, koska olimme ilmoittaneet siitä ja pystyimme noutamaan huoneiston avaimet huoneiston välittömässä läheisyydessä olevasta Katinkullan hotellirakennuksesta. Huoneiston sijainti on hyvä ja varsinkin golfharrastajille ihan ykkönen, koska kentille lähtö on ihan kulman takaa. Aamiaista voi tietysti tehdä itse hyvin varustellussa keittiössä tai sitten voi kävellä parkkipaikan poikki hotellille tuhdille aamupalalle. Kokeilimme mieltymysten mukaan molempia. Kauppoja on ihan pyöräily- tai kävelyetäisyydellä, samoin löytyy ruokapaikkoja. Erilaisia harrastusmahdollisuuksia on vaikka mitä, tietysti vuodenajasta riippuen. Alue on rauhallista seutua ja luonto tietysti kaunista. Lepikonlenkki – luontopolku Naapurinvaaran ainutlaatuisessa kulttuurimaisemissa on mielenkiintoinen ja helposti kaikkien

kierrettävissä eli ei tarvita mitään kuntoilijataustaa edes. Polulta lähtee pisto Naapurinlouhen kodalle, josta löytyy makkaranpaistomahdollisuus polttopuineen. Kodan näköalapaikalta avautuu huikea näköala yli peltojen ja metsien. Naapurivaaran huvikeskuksesta löytyi lavatanssia harrastavalle pariskunnalle hyvät tanssahtelut lauantai-iltaan. Paikka on kuuluisa tansseistaan ja soittamassa olikin kaksi suosikkiorkesteria ja paljon väkeä paikalla. Voin lämpimästi suositella aluetta ja liiton huoneistoja yhtenä vaihtoehtona, jos kaipaat rauhoittumista, puhdasta luontoa ja todella edullista loman viettoa!

Bioanalyytikko 4|2023 25

TEKSTI Eeva Liikanen, yliopettaja, dosentti, Tampereen ammattikorkeakoulu

SYTOLOGIAN KONGRESSISSA BUDAPESTISSA Kansainvälisiin kongresseihin osallistuminen on monella tavalla antoisaa. Kongresseissa voi oppia uutta sekä luoda ja kehittää kansainvälisiä suhteita. Kongressimaksut ovat yllättävän edullisia.

Eeva Liikanen (kuvassa vasemmalla), Jaana Katava ja Susanna Ihalainen. Kuvan otti Irena Srebotnik Kirbis.

26 Bioanalyytikko 4|2023

Euroopan sytologian kongressi Osallistuin lokakuun alussa 2023 Euroopan sytologian kongressiin (44th European Congress of Cytology) Budapestissa. Kongressin järjesti EFCS (European Federation of Cytology Societies). Paikkana oli Marriott-hotelli Tonavan rannalla. Kongressiin osallistui noin 650 henkilöä, joista suurin osa oli patologeja. Kongressin sessiot koostuivat mm. gynekologisesta sytologiasta, kohdunkaulasyövän seulontamenetelmistä, WHO:n uusista sytologian luokituksista ja molekyylipatologiasta. Lisäksi muutamilla mailla oli omat sessiot, jotka käsittelivät laajasti eri sytologian alueita. Mielenkiintoinen oli myös julkaisemista käsittelevä sessio. Siinä tieteellisiä artikkeleita kirjoittaville annettiin hyödyllisiä neuvoja. Sähköisiä postereita oli esillä useita kymmeniä. Kongressissa oli myös mahdollista suorittaa IAC:n (International Association of Cytology) esitarkastajille tarkoitettu kansainvälinen tentti. Tekoäly sytologiassa Tekoälyä kehitetään myös sytologiassa. Jotta preparaateista saadaan hyviä kuvia, tarvitaan laadukkaita preparaatteja. Tekoälyyn perustuvat menetelmät nopeuttavat näytteiden tutkimista ja vapauttavat esitarkastajia muihin tehtäviin. Näyttelyssä oli esillä Hologic®:n Genius™ Digital Diagnostics System, joka tällä hetkellä on modernein tekoälyyn perustuva menetelmä. Suomessa tätä ei ole vielä käytössä. Cytotechnologists’ session Sytologian kongresseissa järjestetään cytotechnologistien (esitarkastajien) sessio, jonka järjestää EACC (European Advisory Committee of Cytotechnologist). Siinä aiheina olivat telesytologia ja ROSE (Rapid On-Site), esitarkastajien työ Unkarissa, solublokit ja EBUS (Endobronchial ultrasound-guided transbronchial needle aspirate). Susanna Ihalaisella ja minulla oli esitykset tässä sessiossa. Susannan aihe oli kohdunkaulasyövän seulonta HUS:n alueella. Minun esitelmäni aihe oli esitarkastajien koulutus ja työ Euroopassa.

kokouksessa käsitellyistä asioista. HPV-seulonnat ovat vähentäneet esitarkastajien työtä gynekologisten näytteiden esitarkastamisessa. Muutamissa maissa esitarkastajat ovat aloittaneet paksunsuolen, imusolmukkeiden ja gynekologisten biopsioiden (histologia) esitarkastuksen. Kansainvälisesti esitarkastajista käytetään nimitystä cytotechnologist ja cytotechnican. Cytotechnologist kuvaa esitarkastajien tehtävää Suomessa. EACC:n tarkoituksena on saada aikaan parempaa yhteistyötä EFCS :n kanssa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hollantilainen Lia van Zuylen-Manders, joka on ollut aikaisemmin sihteeri. Sihteeriksi valittiin espanjalainen Isidre Munne-Bertran.

Rohkaisen bioanalyytikkoja osallistumaan tieteellisiin kongresseihin. Ne ovat monesti edullisia. Edullinen hinta perustuu siihen, että esiintyjille ei makseta palkkioita, matkoja eikä majoitusta. Lopuksi Seuraava eurooppalainen sytologian kongressi on Leipzigissä 23.–23.6.2024. Vuonna 2025 pidetään IAC:n kongressi Firenzessä. Rohkaisen bioanalyytikkoja osallistumaan tieteellisiin kongresseihin. Ne ovat monesti edullisia. Tämän Budapestin kongressin maksu neljältä päivältä oli 450 euroa sisältäen lounaat ja kahvit. Edullinen hinta perustuu siihen, että esiintyjille ei makseta palkkioita, matkoja eikä majoitusta. Joissakin kongresseissa Keynote-luennoitsijoille korvataan kuluja. Lämmin kiitos Suomen Bioanalyytikkoliitolle ja Suomen Sytologiassistentit ry:lle apurahoista, joilla oli mahdollista kattaa osan kongressikuluista.

EACC:n kokous Edustin Suomea EACC:n kokouksessa. Tähän komiteaan kuuluu edustajia lähes kaikista Euroopan maista. Tällä kertaa kokouksessa oli mukana myös yhdysvaltalainen Donna Russel (Cytotechnologist IAC Board Member), koska tulevaisuudessa rakennetaan yhteistyötä yhdysvaltalaisten kanssa. Kerron tässä joitakin

Bioanalyytikko 4|2023 27

AAMLS-KONGRESSISSA KUALA LUMPURISSA, MALESIASSA TEKSTI ja KUVAT Jenni Kalliomäki

28 Bioanalyytikko 4|2023

Viime vuonna 2022 IFBLS kongressissa Suwonissa Etelä-Koreassa tutustuin malesialaisiin kollegoihin. He toivottivat tervetulleeksi seuraavana vuonna 2023 Malesiaan Kuala Lumpuriin, jossa he olisivat järjestämässä yhteisaasialaista kongressia. Siitä se ajatus sitten lähti. En ole koskaan aiemmin käynyt Malesiassa ja mikäs sen mukavampaa, kuin samalla kouluttautua siellä. Hain kongressia varten ammatinkehittämisapurahaa Bioanalyytikkoliitolta ja minulle sitä myönnettiin koulutusta varten. Vihdoin lokakuu 2023 koitti ja päästiin matkaan. Matka Kuala Lumpuriin oli varsin pitkä ja uuvuttava. Suoria lentoja ei ole, joten lensimme ensin Bangkokiin ja sieltä jatkoyhteydellä Kuala Lumpuriin. Yli 24 tunnin matkustamisen jälkeen oltiin vihdoin perillä kohteessa. Kongressin järjestäjänä toimi Malaysian Institute of Medical Laboratory Sciences (MIMLS). MIMLS kuuluu The Asian Association of Medical Laboratory Scientists (AAMLS) -järjestöön. AAMLS on perustettu Japanissa 1997 ja se edustaa bioanalyytikoita halki Aasian Bruneissa, Hong Kongissa, Indonesiassa, Intiassa, Japanissa, Koreassa,Macaossa, Malesiassa, Myanmarissa, Filippiineillä, Singaporessa, Taiwanissa ja Thaimaassa.

Ensimmäinen AAMLS-kongressi järjestettiin 2001 Kuala Lumpurissa Malesiassa. Alun perin kongressi järjestettiin joka neljäs vuosi. Vuonna 2013 ehdotettiin, että jatkossa kongressi olisi joka toinen vuosi. Vuodesta 2017 lähtien kongressi on järjestetty joka toinen vuosi. Kongressi oli tarkoitus järjestää Kuala Lumpurissa jo 2021, mutta pandemian vuoksi kongressin järjestäminen siirtyi vuoteen 2023. Tämä oli järjestyksessään seitsemäs AAMLS-kongressi. Kongressin tapahtumapaikkana oli World Trade Center Kuala Lumpur. Kongressi alkoi tavanomaiseen tapaan avajaisseremonialla. Avauspuheen piti järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Tan Kian Shing. Hän huomioi puheessaan, että paikalla oli myös kaksi osanottajaa Suomesta. Puheita avajaisseremoniassa pitivät myös AAMLS:n puheenjohtaja Eddie Ang Han San, MIMLS:n puheenjohtaja Harvinder Kaur Lakhbeer Singh sekä Malesian terveysministeriön johtaja Muhammad Radzi bin Abu Hassan, joka myös hämmästeli ja oli innoissaan, että osanottajia oli saapunut myös kaukaa Suomesta. Lopuksi kongressi julistettiin avatuksi juhlallisesti kongin kumautuksella ja saimme nauttia paikallisesta tanssiesityksestä.

Bioanalyytikko 4|2023 29

Pääpuheenvuoron piti Tengku Norita Tengku Yazid aiheesta ”The Changing Landscape of the Medical Laboratories: What’s the New Normal?” Hän aloitti puhumalla kliinisten laboratorioiden kehityksestä ja harppausaskeleista, joita olemme tehneet diagnostiikan saralla. Puheenvuoro käsitteli myös kliinisessä diagnostiikassa tapahtuvia muutoksia ja niiden merkitystä työelämässä. Hän kehui myös ammattikuntaamme ja osaamistamme ja kuinka olemme kykeneviä kaikkeen tähän muutokseen. Avajaisseremonian ja puheenvuorojen jälkeen suuntasimme lounaalle, jonka jälkeen ohjelma jatkui neljässä eri sessiossa. Ensin kuuntelin kaksi luentoa terveysalan innovaatioista ja lopuksi laboratorion johtamisesta. Ajankohtaisia aiheita kummassakin sessiossa. Näistä puhutaan myös meillä Suomessa. On mielenkiintoista

30 Bioanalyytikko 4|2023

kuulla kuinka erilaisissa tilanteissa ympäri maailmaa näidenkin suhteen ollaan. Päivän päätteeksi oli vielä tervetuliaisvastaanotto kansainvälisille osanottajille. Siellä pääsimme verkostoitumaan muiden osanottajien kanssa. Toinen kongressipäivä alkoi yhteisluennolla aiheena mindfulness. Varmasti jokainen meistä tunnistaa,

Mindfullnes ja siihen liittyvät harjoitteet auttavat selviämään kiireisistä päivistä niin töissä kuin arjessakin.

kuinka kiireistä työskentelymme laboratoriossa on, teimmepä sitten näytteenottotyötä tai analytiikkaa. Mindfullnessista ja sen avulla tehtävistä harjoitteista voi ainakin joillekin olla hyötyä ja ne auttavat selviytymään kiireisistä päivistä niin töissä kuin arjessa. Seuraavaksi valitsin session, jossa puhuttiin koulutuksesta. Kliininen laboratorioala muuttuu ja kehittyy koko ajan, joten koulutuksen on muututtava samalla, jotta meillä on työelämän tarpeita vastaavia osaajia. Meillä on myös uudenlainen sukupolvi tällä hetkellä kouluttautumassa ja se antaa uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta siinä on myös omat haasteensa. Koronapandemian myötä myös Aasiassa on otettu uudenlaisia opetusmenetelmiä käyttöön etäopetuksen myötä. Lounaan jälkeen oli yksi parhaista hetkistä, kun pääsi tutustumaan paikalliseen laboratorioon. Vierailimme Pantai Hospital Kuala Lumpurin laboratoriossa. Sairaala on yksityinen ja lähes joka sairaalalla on oma laboratorionsa. Joitakin näytteitä saatetaan lähettää toiseen laboratorioon tutkittavaksi. Tutustuimme sairaalan näytteenottotiloihin sekä eri laboratoriotiloihin. Laboratoriotiloissa oli samoja tuttuja analysaattoreita. Putkissa ja näytteissä oli viivakoodit, mutta paljon näkyi yhä paperilähetteitä. Keskiviikon ohjelmassa oli vielä Gala Dinner. Pöydissä oli valmiiksi määritellyt paikat. Seurassamme oli osanottajia Etelä-Koreasta ja Intiasta. Oli mukava tutustua heihin ja vaihtaa heidän kanssa ajatuksia. Iltaohjelmaan oli järjestetty mukavaa ohjelmaa ja saimme jälleen nauttia tanssiesityksistä. Jossain vaiheessa kaikki osanottajat kutsuttiin mukaan tanssiin myös. Näin suomalaisena oli pienoinen kulttuurishokki, että kaikki lähtivät mukaan tanssiin. Viimeisenä päivänä keskityin tulevaisuuden näkymiin. Yksi aamupäivän luento peruuntui, kun luennoitsija ei saapunutkaan paikalle. Oli kuitenkin mielenkiintoista kuulla, miltä ammattimme näyttää tulevaisuudessa aasialaisesta näkökulmasta. Paljon samaa, mutta kuitenkin erilaista. Mielenkiintoista oli myös kuulla, että suurinosa bioanalyytikoista Aasiassa on miehiä. Pohjois-Euroopassa ainakin asia on toisinpäin ja olemme täällä varsin naisvaltainen ala. Kongressi päätettiin varsin seremoniallisin menoin niin kuin se oli alkanutkin. Myös seuraavan kongressin järjestäjä julkistettiin. Vuonna 2025 kongressi järjestetään Taipeissa Taiwanissa. Suosittelen ehdottomasti lähtemään kansainvälisiin kongresseihin, mikäli se vain on

mahdollista. Apurahoja tarjoaa moni muukin taho kuin vain Bioanalyytikkoliitto. Kokemukset muualla maailmassa antavat mielestäni paljon omaan tekemiseen ja osaamiseen. Vaikka päivät ovat pitkiä ja kuormittavia, on kongressiin osallistuminen pieni irtiotto arjesta. On ihanaa kehittyä ammatillisesti, mutta myös verkostoitua oman alan ammattilaisten kanssa. Jälleen vaihdettiin useammat käyntikortit sekä uusia Facebook-kavereita ja someseuraajiakin sain lisää. Oli myös hauska huomata, että muutama muisti minut edellisen vuoden IFBLS-kongressista. Vietimme muutaman ylimääräisen päivän Kuala Lumpurissa, niin ehdimme katsella hieman nähtävyyksiäkin. Petronas Towerit tuli nähtyä monesta eri suunnasta sekä päivänvalossa että iltavalaistuksessa. Kävimme myös kiipeämässä Batu-luolien reilut 300 porrasta, joka oli melko hikinen urakka helteessä. Lankakauppatarjonta oli oikeastaan olematonta Kuala Lumpurissa, joten niitä täytyy jatkossa etsiä muualta. Kaiken kaikkiaan oli mukava nähdä Kuala Lumpur ja Malesiaa, mutta erityisesti AAMLS-kongressi oli mahtavaa kokea ja suosittelen ehdottomasti kaikille lähtemistä kansainväliseen kongressiin mikäli se vain on mahdollista. Myös opiskelijoiden kannattaa olla aktiivisia ja tarkastella, onko kongressien yhteydessä Student Forumia, johon olisi mahdollista osallistua.

Jenni Kalliomäki ja Jaanika Saloranta, suomalaiset kongressiosallistujat.

Bioanalyytikko 4|2023 31

BIOANALYTIIKAN YAMK-OPINNOT LAAJENEVAT TEKSTI Riitta Lumme | Metropolia Ammattikorkeakoulu   Jaana Hoffren | Oulun ammattikorkeakoulu Eeva Liikanen | Tampereen ammattikorkeakoulu Anssi Mähönen | Savonia ammattikorkeakoulu Camilla Ribacka | Yrkeshögskolan Novia Krista Salo-Tuominen | Turun ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulujen verkosto on vuodesta 2016 lähtien toteuttanut bioanalytiikan YAMK-opintoja. Opintojen laajuus on ollut 20 op ja ensi syksystä alkaen tarjolla on 30 opintopisteen laajuinen kokonaisuus oman alan opintoja. Ne toteutetaan verkko-opintoina. Koulutusmateriaalit ovat pääsääntöisesti englanninkielisiä, mutta tehtäviä voi tehdä myös suomen kielellä. Kukin ammattikorkeakouluista koordinoi vuorollaan toteutusta. Opinnot sisältävät verkkoalustalla työskentelyä, siellä oleviin materiaaleihin perehtymistä, asiantuntijapuheenvuoroja ja oppimistehtäviä.

32 Bioanalyytikko 4|2023

Opintojen sisältö ja toteutus Bioanalytiikan YAMK-opinnot koostuvat viidestä opintojaksoista, joista kaksi viimeisintä ovat uusia opintojaksoja. • Continuous Quality Improvement in the Clinical Laboratory 5 cr • New Methods and Technologies in the Clinical Laboratory 5 cr • Mentoring and consulting in pre-analytics and clinical laboratory services 5 cr • Expertise in Biomedical Laboratory Science 5 cr • Implementation of New Methods in the Clinical Laboratory 5 cr • Data Management in Biomedical Laboratory Science 5 cr Nämä uudet opintojaksot lisättiin verkostossa tarjottaviin opintoihin, koska halutaan vahvistaa bioanalyytikkojen laboratorioteknologian ja –menetelmäosaamista. Dataosaaminen on tärkeä osa Master’s -tasoisen bioanalyytikon ammattitaitoa, sillä se mahdollistaa laboratoriotoiminnan kehittämisen dataa hyödyntämällä. Bioanalytiikan YAMK-opinnoissa opiskelija lisää oman alansa asiantuntijuutta laadunparantamisessa, uusista laboratoriomenetelmistä, laitteista ja teknologisista ratkaisuista, niiden hankinnoista ja käyttöönotosta sekä datan hallinnasta ja hyödyntämisestä bioanalytiikassa. Laboratoriopalveluissa on lisääntyvä tarve ohjaus- ja konsultointitehtäville, jotka soveltuvat hyvin YAMK-tutkinnon suorittaneille työntekijöille. Opintoihin osallistuvat opiskelijat arvostavat verkostoitumista eri puolilla Suomea toimivien bioanalyytikoiden kesken. Opintojaksoilla on yhteistä työskentelyjä ja keskusteluja pienryhmissä ja seminaareissa. Jatkuvan laadun parantamisen opintojaksolla tehdään omaan työhön liittyvä tehtävä, joka voi liittyä esimerkiksi ohjaukseen, perehdytykseen, osaamisen arviointiin ja laboratorioprosessien työvaiheiden tai menetelmien kehittämiseen. Parhaimmillaan ne tuottavat työelämään käyttöönotettavia työvälineitä ja ratkaisuja. New Methods and Technologies in the Clinical Laboratory -opintojaksolla tutustutaan uusiin menetelmiin, teknologioihin ja tulevaisuuden näkymiin kliinisessä laboratoriossa. Jokainen voi tarkastella oman erikoisalansa uusia menetelmiä ja ennakoida tulevaisuuden muutoksia. Implementation of New Methods in the Clinical Laboratory –opintojaksolla puolestaan keskitytään uusien menetelmien käyttöönottoon, validoin-

tiin sekä ylläpitoon. Opiskelijat oppivat menetelmien ja laitteiden käyttöönottoprosessin alusta loppuun saakka sekä osaavat suunnitella näiden ylläpitoon liittyviä toimenpiteitä. Expertise in Biomedical Laboratory Science -opintojaksolla opiskelijat laativat katsausartikkelikäsikirjoituksen haluamaltaan asiantuntijuusalueelta. Tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita oman asiantuntijuutensa näkyväksi tekemiseen. Osa artikkeleista julkaistaan alan lehdissä. Sekä AMK- että YAMK-tutkinnosta valmistuville on määritelty yhteiset kompetenssit, jotka ovat oppimaan oppiminen, työelämässä toimiminen, eettisyys, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä ennakoiva kehittäminen. YAMK-tutkinnosta valmistuvien yhteinen osaaminen on kuvattu taulukossa 1. Erityisesti ennakoivan kehittämisen, työelämässä toimisen ja oppimaan oppimisen kompetensseja opiskelijat voivat kehittää verkostossa toteutettavilla opintojaksoilla. Haku YAMK-tutkintoihin Hakukelpoisuus YAMK-tutkintoihin on soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut, jolla on tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kahden vuoden työkokemus asianomaiselta alalta (VN 932/2014). Seuraava haku englanninkielisiin YAMK-tutkintoihin on tammikuussa 2024, suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin maaliskuussa 2024. Opinnot alkavat syksyllä 2024. Bioanalytiikan opinnot toteutetaan syksyn 2024 ja vuoden 2025 aikana muiden ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvien opintojaksojen rinnalla.   Kaikki sosiaali- ja terveysalan ylemmät tutkinnot ovat laajuudeltaan 90 op. Tutkinto-ohjelmanimikkeitä on kaikkiaan 111, joista 83 on erilaista. Bioanalytiikan verkostossa mukana olevat korkeakoulut tarjoavat seuraavia YAMK-tutkinto-ohjelmia, joihin hakeutuvat voivat suorittaa bioanalytiikan verkosto-opintoja. Metropolia Ammattikorkeakouluun voi hakea neljään tutkinto-ohjelmaan, joista kevään ensimmäisessä yhteishaussa 3-17.1.2024 hakukohteina ovat englannin kielellä toteutettavat Terveydenhuollon diagnostiset palvelut, Health Care Diagnostics ja Terveysalan liiketoiminnan johtaminen sote-alan ammattilaisille, Health Care Business Management tutkinto-ohjelmat. Kevään toisessa haussa 13-27.3.2024 bioanalyytikko voi hakea Kliininen asiantuntijuus, digitaalisten palvelujen asiantuntija sekä Hyvinvointijohtaminen kehitty-

Bioanalyytikko 4|2023 33

KOMPETENSSI

VAADITTAVA OSAAMINEN

Oppimaan oppiminen

Valmistuva opiskelija edistää omaa ja yhteisönsä jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittymistä hyödyntäen eri alojen tietoa ja digitalisaation mahdollisuuksia. • osaa monipuolisesti ja tavoitteellisesti arvioida ja kehittää asiantuntijuuttaan työuransa ja elämänsä eri vaiheissa. • osaa hankkia, kriittisesti arvioida ja tuottaa tietoa eri alojen näkökulmat huomioiden. • osaa kehittää ja johtaa yhteisön tavoitteellista, jatkuvaa oppimista.

Työelämässä toimiminen

Valmistuva opiskelija osaa kehittää ja johtaa työyhteisöään sekä uudistaa työelämää. • osaa kehittää ja johtaa monialaisia tiimejä ja työyhteisöjä. - osaa kehittää työyhteisöjen viestintä- ja vuorovaikutuskulttuuria. • osaa kehittää ja johtaa työyhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia. • hyödyntää teknologian ja digitalisaation mahdollisuuksia kehittämisessä ja johtamisessa. • edistää työyhteisön resilienssiä.

Eettisyys

Valmistuva opiskelija arvioi ja edistää ammattialan eettisten periaatteiden ja arvojen toteutumista huomioiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden. • kykenee edistämään eettisesti kestävää toimintaa ja eettisen reflektion toteutumista erilaisissa toimintaympäristöissään. • edistää ammattieettisten periaatteiden ja arvojen toteutumista. • tekee ratkaisuja huomioiden yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset näkökulmat. • edistää moninaisuuden ja saavutettavuuden toteutumista. • toteuttaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita ja edistää niiden soveltamista työyhteisössään. • kykenee johtamaan yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa eettisiin arvoihin perustuen.

Kestävä kehitys

Valmistuva opiskelija kehittää ja johtaa kestäviä ja vastuullisia toimintatapoja työssään sekä edistää kestävyysmuutosta työyhteisössään ja yhteiskunnassa. • osaa soveltaa kestävän kehityksen tietoa ja tulevaisuuskuvia kokonaisvaltaisesti kestävien ratkaisujen perustana. • osaa analysoida ja arvioida monialaisten kompleksisten ongelmien systeemisiä riippuvuuksia ja ratkaisujen erilaisia ulottuvuuksia • kykenee johtamaan työyhteisössään kestävien ratkaisujen ja toimintamallien etsimistä, käyttöönottamista ja vakiinnuttamista.

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus

Valmistuva opiskelija osaa kehittää ja johtaa monikulttuurisia ja kansainvälisiä toimintaympäristöjä ja verkostoja. • osaa kehittää monikulttuurisuutta huomioivia toimintatapoja työyhteisössään. • osaa ennakoida globaalin kehityksen ja ilmiöiden vaikutuksia sekä mahdollisuuksia. • kykenee kansainväliseen vuorovaikutukseen, viestintään ja toiminnan kehittämiseen omalla alallaan.

Ennakoiva kehittäminen

Valmistuva opiskelija osaa johtaa uusien, tulevaisuutta ennakoivien ratkaisujen kehittämistä ja tuottaa uutta tietoa erilaisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä hyödyntäen. tuottaa uutta tietoa ja uudistaa toimintatapoja yhdistäen eri alojen osaamista. • osaa toteuttaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä soveltaa erilaisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä. • osaa kehittää uusia asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja tulevaisuutta ennakoiden. • osaa analysoida nykytilannetta ja ennakoida oman alan tulevaisuutta ja toimintaympäristön muutoksia.

Taulukko 1. YAMK-tutkinnosta valmistuvien yhteinen osaaminen.

34 Bioanalyytikko 4|2023

vissä sosiaali- ja terveyspalveluissa sote-alan ammattilaisille. Näihin kaikkiin tutkinto-ohjelmiin voi sisällyttää bioanalytiikan yhdessä toteuttamia verkko-opintoja. Verkosto-opinnoissa Metropolialla on 20 aloituspaikkaa, joista 10 bioanalytiikan ja 10 röntgenhoitajataustaustaisille hakijoille. Opintoihin voi osallistua myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijana.   Yrkeshögskolan Novia erbjuder högre yrkeshögskolestudier inom social- och hälsovård inom flera profileringar av vilka en bioanalytiker kan välja utveckling och ledarskap eller bioanalytik. Till profileringen bioanalytik antas tre studerande vartannat år. Följande förverkligande av profileringen inleds hösten 2024. Ansökningstiden pågår 13.03-27.03.2024. Studier för Högre YH examen omfattar 90 sp, där examensarbetet utgör 30 sp, gemensamma studier 30 sp och 30 sp utgörs av fördjupade studier i avancerad klinisk laboratorievetenskap, vilka förverkligas som nätbaserade studier inom yrkeshögskolesamarbetet.    Oulun ammattikorkeakouluun hakevilla hakukohteena on Kliinisen asiantuntijan -tutkinto. Suuntautumisvaihtoehtoja ovat laajavastuinen kliininen hoitotyö, mielenterveys- ja päihdetyö tai palliatiivinen hoito. Aloituspaikkoja on yhteensä 12 sekä bioanalyytikoille että radiologian YAMK-opiskelijoille. Tutkintoon sisältyy opintoja suuntautumisvaihtoehdon mukaan seuraavasti: syventäviä asiantuntijaopintoja 25–35 op, opinnäytetyö 30 op, pakollisia tutkimus- ja kehittämisopintoja 10 op, vaihtoehtoisia opintoja 10–20 op, sekä vapaasti valittavia opintoja 5 op. Savonia ammattikorkeakouluun hakevilla hakukohteena on Bioanalyytikko/Röntgenhoitaja ylempi AMK kliininen asiantuntija. Aloituspaikkoja on 12. Sekä bioanalyytikkojen että röntgenhoitajien opinnot sisältävät 30 op syventäviä alakohtaisia opintoja, joista 20-30 op toteutetaan alakohtaisesti yhteistyössä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Lisäksi opintoihin kuuluvat monialaiset valinnaiset opinnot (30 op) ja opinnäytetyö (30 op). Tampereen ammattikorkeakouluun voi hakea kevään toisessa yhteishaussa Kliininen asiantuntija, Bioanalytiikan kehittämisosaaminen 13.3.–27.3.2024. Bioanalytiikan yhdessä toteuttamat verkko-opinnot (30 op) ovat pakollisia syventäviä ammattiopintoja. Verkosto-opinnoissa TAMKilla on 10 aloituspaikkaa, joista 5 bioanalytiikan ja 5 röntgenhoitajataustaustaisille hakijoille. Opintoihin voi osallistua myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijana.

Turun ammattikorkeakouluun voit hakea kevään yhteishaussa 13.3.-27.3.2024. Turussa bioanalyytikolle on tarjolla kliinisen asiantuntijaopintojen lisäksi monia eri tutkinto-ohjelmia, kuten terveyden edistäminen, terveysteknologia, digitalisaation asiantuntija sote-alalla, kulttuurihyvinvointi ja tutkimusryhmäopinnot. Kliinisen asiantuntijan opinnoissa bioanalyytikoille on varattu 8 aloituspaikkaa. Kliinisen asiantuntijan opinnoissa on erityisesti bioanalyytikoille suunniteltuja syventäviä opintoja 30 op. Näiden syventävien opintojen lisäksi Turussa opinnot koostuvat laajasti oman asiantuntijuuden kehittymisessä tulevaisuuden toimintaympäristöissä. Turun AMK:n Master Schoolissa opiskelet joustavasti työn ohessa, mistä päin Suomea tahansa. Opiskelu on käytännönläheistä ja perinteistä luentopainotteista opiskelua on vähän. YAMK-tutkinnot vahvistavat työelämässä tarvittavaa osaamista YAMK-tutkinto täytti viime vuonna 20 vuotta. Kokeilut alkoivat vuonna 2002 ja YAMK-tutkinnot vakinaistuivat vuonna 2005. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kolminkertaistui 2010-luvulla. Valmistuneille vuonna 2022 tehdyn uraseurantakyselyn (n=1250) mukaan yli 80 % vastaajista koki YAMK-tutkinnon suorittamisen parantaneen heidän työmarkkina-asemaansa. Suomessa joka viides ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista valmistuu ammattikorkeakoulusta. YAMK-tutkintoa luonnehditaan käytännönläheiseksi asiantuntijakoulutukseksi ja se tarjoaa vaihtoehtoisen jatko-opintojen väylän AMK-tutkinnon suorittaneille. YAMK-tutkintoon hakeudutaan osaamisen vahvistamiseksi ja työmarkkinakelpoisuuden lisäämiseksi. Tutkinnon suorittamisen jälkeen voi hakeutua tehtäviin, joissa vaaditaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneita bioanalyytikoita oli vuoden 2022 loppuun mennessä 291.    Korkeakoulutuksen muutoksia Koulutuksissa tapahtuvat muutokset linkittynyt yhteiskunnallisiin, teknologisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja globaaleihin kehityskulkuihin, jotka vaikuttavat toisiinsa systeemisesti. Korkeakoulutettujen tarpeen on arvioitu lisääntyvän ja se näkyy tavoitteissa, joiden mukaan vuoteen 2030 mennessä nuorista aikuisista 50 % suorittaa korkeakoulututkinnon. Tavoitetta pidetään haasteellisena, koska esimerkiksi nykyinen hallitus leikkaa opintososiaalisista eduista.

Bioanalyytikko 4|2023 35

Alan työvoimatarpeeseen vastaamiseksi terveysalan korkeakoulutuksen aloituspaikkoja lisätään tulevina vuosina sekä AMK- että YAMK-tutkintoihin. Kuntasektorin työvoimaennusteen mukaan bioanalyytikoita valmistuu lähivuosina työmarkkinoille liian vähän, myöskään osastonhoitajien määrä ei vastaa tarvetta. Koulutusmäärien lisäksi on arvioitava koulutusten vetovoimaa ja läpäisyä. Samoin sitä, minkälaisia palvelurakenteen uudistuksia ja työnjaollisia muutoksia tapahtuu, joilla on voi olla vaikutuksia työvoimatarpeeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parhaillaan vuosia 2025-2028 koskevaa rahoituslakia. Suoritettujen YAMK-tutkintojen osuus näyttäisi säilyvän rahoituslakiehdotuksessa ennallaan (6 %). Ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittavien opiskelijoiden määrää halutaan kasvattaa, rahoitustekijänä sen osuus on 3 %. Korkeakouluja kannustetaan myös läpäisyn lisäämiseen ja määräajassa valmistuneiden rahoitusosuutta on tarkoitus nostaa. Jatkuvan oppimisen osuus laskisi esityksen mukaan 4 %:a nykyisestä 9 %:stä. Sillä on merkitystä erityisesti työelämälle tarjottavien koulutusten kannalta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sekä työantajat että koulutuksiin osallistujat maksavat jatkossa entistä enemmän koulutuksista. Korkeakoulujen on tarkoitus tuottaa tutkintojen rinnalla pieniä osaamiskokonaisuuksia, joista työelämässä toimivat ammattilaiset voivat koota laajempia koulutuskokonaisuuksia ja vahvistaa sitä kautta omaa asiantuntijuuttaan. Hallitus lisää 10 m€ TKI-toiminnan rahoitusta jaettavaksi Business Finlandin kautta ammattikorkeakoulujen ja työelämän väliseen yhteistyöhön. Tohtoripilottiin vuosille 2024-2027 on varattu 40 m€, johon ammattikorkeakoulut pyrkivät pääsemään mukaan.    Oppimisesta ja osaamisen hankkimisesta tulee jatkossa entistä enemmän yhteisöllinen prosessi, jossa ihmisten lisäksi vuorovaikutukseen osallistuvat erilaiset alustat ja verkostot. Oppimisen vaihtoehdot monipuolistuvat ja monimuotoistuvat. Tutkintoon johtavan YAMK-tutkinnon voi jo nykyisin suorittaa kokonaan verkko-opintoina, jatkossa myös pieniä osaamiskokonaisuuksia. Nämä lisäävät koulutuksellista tasa-arvoa ja tarjoavat opiskelumahdollisuuden myös niille bioanalyytikoille, jotka eivät asu korkeakoulupaikkakunnalla. Oppimisessa käytettävät teknologiset ratkaisut ovat tehneet sen mahdolliseksi. Tekoälyn, koneoppimisen ja data-analytiikan hyödyntäminen mahdollistavat oppimisprosessien optimoinnin ja mukauttamisen.

36 Bioanalyytikko 4|2023

AMMATTIKORKEAKOULUKOHTAISET YHTEYSHENKILÖT

Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Lumme riitta.lumme@metropolia.fi p. +358 40 334 1301

Novia University of Applied Sciences Camilla Ribacka camilla.ribacka@novia.fi p. +358 44 780 5366

Oulun ammattikorkeakoulu Mika Paldanius mika.paldanius@oamk.fi p. +358 40 3580 230

Savonia-ammattikorkeakoulu Anssi Mähönen anssi.mahonen@savonia.fi p. +385 44 785 6461

Tampereen ammattikorkeakoulu Eeva Liikanen eeva.liikanen@tuni.fi p. +358 50 563 0046

Turun ammattikorkeakoulu Krista Salo-Tuominen krista.salo-tuominen@turkuamk.fi p. +358 50 598 5493

TEKSTI Jenny-Maria Tuomisto, Hilkka Korpi & Jaana Holappa-Girginkaya KUVA AdobeStock

VERTAISARVIOINTI, ONKO SE UUSI KIROSANA? Rakkaalla lapsella on monta nimeä, kuten myös usein käytetyllä vertaisarviointi-termilläkin. Sen merkitys on moninainen ja vaihteleva. Termin ydin kuitenkin on, että vertaisarviointi liittyy potilaan hoidon laatuun ja standardien parantamiseen tapausarvioinnin avulla.

Bioanalyytikko 4|2023 37

Vertaisarvioinnissa on kyse hoitajista, jotka ottavat vastuun käytännöstään sekä hoitajista, jotka arvioivat hoitajia. Usein tulee kuultua, että miksi näytteenoton vertaisarviointia tarvitaan. Tyks Laboratorioissa Kliinisellä kemialla on ollut näytteenoton vertaisarviointi käytössä vuodesta 2017 ja vuonna 2023 näytteenottotyöhön osallistuville teetettiin webropol-verkkokysely. Verkkokysely oli osa ylemmän ammattikorkeakoulun kehittämistyötä Tyks Laboratorioiden näytteenoton vertaisarvioinnin kehittäminen. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella päätettiin, että organisaatiolle tehdään koulutusluento vertaisarvioinnista. Jotta laboratorioissa verinäytteenoton akkreditointi säilyy, vertaisarviointia on suoritettava standardin edellyttämällä tavalla.

Näytteenoton vertaisarvioinnin koulutusluento Koulutusluennossa käydään läpi sitä, että miksi näytteenoton vertaisarviointia suoritetaan Tyks Laboratorioiden Kliinisen kemian näytteenotossa ja millaista tukea vertaisarvioinnista voidaan saada.

Vertaisarviointi laboratoriossa Vertaisarvioinnilla tarkastellaan, puntaroidaan ja analysoidaan työntekijän toimintaa. Tavoitteena vertaisarvioinnissa on yksilön ja työyhteisön tukeminen ilman, että vertaisarviointi olisi tuomitsevaa tai arvostelevaa. Tarkoituksena vertaisarvioinnissa on kehittämisideoiden, tuen ja kannustuksen antaminen. Vertaisarvioinnilla on tarkoitus laadun varmistamisen tukeminen ja sen kehittäminen. Vertaisarvioinnilla annetaan ja saadaan palautetta, jota voidaan käyttää henkilökunnan kliinisen oppimisen tarpeiden tunnistamiseen, kun tavoitteena on potilaiden turvallisuus ja laadukas hoito. Vertaisarviointi on tapa, jossa jokaisen hoitajan on otettava vastuu omasta osaamisestaan.

Mikä ohjaa näytteenoton vertaisarviointia? Tyks Laboratorioiden Kliinisen kemian verinäytteenottoon on myönnetty akkreditointi FINAS-akkreditointipalvelusta. Täten verinäytteenotossa täyttyy Standardi SFS-EN ISO 15189:2013 asettamat lääketieteelliset laboratorion laatu- ja pätevyysvaatimukset. Laboratorio on sitoutunut noudattamaan kansainvälisen standardin asettamia velvoitteita. Velvoitteisiin kuuluu, että laadunhallintajärjestelmää on ylläpidettävä ja parannettava jatkuvasti. Laadunhallintajärjestelmään on määritelty kriteereitä ja menetelmiä, joita tulee noudattaa. Näiden kriteerien ja menetelmien avulla varmistetaan, että nämä määritellyt prosessit toteutetaan tehokkaasti ja niitä tullaan valvomaan sekä arvioimaan tehokkaasti. Lisäksi laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta edellytetään laissa, jolloin lain terveydenhuollon ammattihenkilöiden on edistettävä potilasturvallisuutta sekä palvelujen laatua terveydenhuollossa (559/1994, 18§). Potilaalla on oikeus hyvään ja laadukkaaseen terveyden- ja sairaanhoitoon, jolloin toiminnan on oltava turvallista ja asianmukaisesti hoidettua. Näytteenottajien tulee noudattaa myös oman hyvinvointialueensa strategiaa ja visioita.

Näytteenoton vertaisarviointi Tyks Laboratorioiden Kliinisellä kemialla Kun verinäytteenottoon on myönnetty akkreditointi, on Tyks Laboratoriot sitoutunut näytteenottotoiminnassaan toimimaan Standardi SFS-EN ISO 15189:2013 asettamien lääketieteellisten laboratorioiden laatu- ja pätevyysvaatimusten mukaisesti. Standardissa on määritelty, että määritettyjä prosesseja pitää seurata ja arvioida, sekä on toteutettava tarvittavat toimenpiteet suunniteltujen tulosten saamiseksi ja määritettyjen prosessien jatkuvaksi parantamiseksi. Tyks Laboratorioiden Kliinisen kemian “Osaamisen ja pätevyyden arviointi” toimintaohjeessa ohjeistetaan, että näytteenoton vertaisarviointi suoritetaan vuosittain vertaisarviointina. Akkreditoinnista kerrotaan myöhemmin artikkelissa.

38 Bioanalyytikko 4|2023

Näytteenoton vertaisarvioinnin tavoite ja tarkoitus Näytteenoton vertaisarvioinnin tavoitteena on yksilön ja työyhteisön kehittäminen. Tarkoituksena vertaisarvioinnissa on jakaa kehittämisideoita, antaa kollegoiden kesken tukea ja kannustusta. Tavoitteena ja tarkoituksena on myös varmistaa, että työntekijät noudattavat toiminnassaan ja toimintatavoissaan ohjeistuksia, jotka ovat määriteltyjä organisaation laadunhallintajärjestelmässä.

Miksi vertaisarviointia käytetään? Vuotuisella verinäytteenoton vertaisarvioinnilla varmistetaan Standardin SFS-EN ISO 15189 vaatimusten mukaisesti osaaminen ja pätevyys ja siten toiminnan laadukkuus. Vuotuisilla verinäytteenoton vertaisarvioinneilla myös helpotetaan turvallisuuskulttuurin luomista,

koska tällä keinolla pyritään poistamaan lääketieteelliset virheet ja ei-toivottavien tapahtumien toistumiset. Turvallisuuskulttuuri edesauttaa potilasturvallisuutta, joka on organisaation prioriteeteista tärkein. Vertaisarviointiprosesseja pidetään laadunparantamisen työkaluna, jolloin ne hyödyttävät terveysalan ammattilaisia. Vertaisarviointi on kriittinen osa hoitotyön laadun vaihteluihin ja puutteellisuuksiin puuttumista. Vertaisarvioinnissa on tavoitteena, että kaikki noudattavat yhteisiä toimintaohjeita ja käytäntöjä.

Vertaisarvioinnissa puututaan hoitotyössä mahdollisesti ilmeneviin laadun vaihteluihin ja puutteellisuuksiin. Yhteisiä toimintaohjeita ja käytäntöjä tulee kaikkien noudattaa. Vertaisarvioinnista saatavat erilaiset tuet Vertaisarvioinnissa on saatavilla erilaisia tukia omaan työhönsä. Ammatillinen tuki tarjoaa muutoksen ja vaihtoehtoisen toiminnan mahdollisuuksia. Henkilökohtaisella tuella voidaan auttaa vähentämään työn mahdollisesti aiheuttamia epävarmuuksia ja turvattomuuden tunteita. Tämä edellyttää tasa-arvon ja yksilöllisyyden kunnioittamista. Vertaistuen avulla voidaan oppia uutta, oman toiminnan säätelyä, kehittää ongelmanratkaisutaitoja ja kehittää yhteistyötä sekä yhteisöllisyyttä. Kaikkien näiden tukien tehtävänä on edistää oppimiskulttuuria ja jakaa parhaita käytäntöjä. Vertaisarvioinnin periaatteena voidaan pitää toisilta oppimista. Vertaisarviointiprosessissa voi tulla esiin hyviä käytäntöjä, joita voidaan välittää muille työntekijöille sekä oppia toisilta, jotain sellaista, joka on itselleen uutta. Vertaisarviointitilanteet voivat myös luoda uusia verkostoja. Vertaisarvioinnin käytännöistä Verinäytteenoton vertaisarvioijana toimii sellainen henkilö, jolla on samantasoinen ammattitaito kuin vertaisarvioitavallakin. Verinäytteenoton vertaisarvioinnin kriteerit suunnitellaan vuosittain aiemman vuoden ver-

taisarvioinnin, sisäisen auditoinnin ja ulkoisen auditoinnin perusteella. Joten usein toistuviin kriteereihin on kiinnitettävä verinäytteenotossa huomiota. Kun verinäytteenotto tapahtuu yhteisten ohjeistusten mukaisesti, silloin käytetään sovittuja käytänteitä. Tällöin varmistetaan se, että verinäytteenoton vertaisarviointi on johdonmukaista ja lähestymistapa on näyttöön perustuvaa. Millainen on hyvä vertaisarviointitilanne? Näytteenoton vertaisarviointitilanteen tulisi olla mahdollisimman rento. Näytteenottaja tulee saada tehdä työnsä mahdollisimman rauhassa. Asiakkaan läsnä ollessa ei keskustella juuri tapahtuvasta näytteenottotilanteesta. Palautetta ei ole hyvä antaa negatiiviseen sävyyn vaan rakentavasti. Tilanteen voi kyseenalaistaa, vaikka mitään virheellistä ei olisikaan näytteenottotilanteessa tapahtunut. Esimerkiksi voi kysyä; Miksi teet tämän asian näin? Voisiko saman asian tehdä toisella tavalla? Näistä tilanteista opitaan vaihtoehtoisia toimintatapoja. Jos näytteenottotilanteessa kuitenkin tapahtuu jokin virhe, asian voi ilmaista kysymällä, että huomasiko näytteenottaja, että teki asian näin, tai huomasiko näytteenottaja, ettei tehnyt asiaa niin kuin ohjeissa ohjeistetaan. Pitää muistaa antaa myös positiivista palautetta. Palautteen antamista ja saamista voidaan käyttää henkilökunnan kliinisen oppimisen tunnistamiseen. Näytteenotosta ja omista toimintatavoistaan kannattaa avoimesti keskustella, koska jopa omasta toiminnastaan voi löytää jotain sellaisia asioita, joita voisi tehdä toisin. Joskus kriteereissä on sellaisia kohtia, joita ei voida arvioida seuraamalla tilannetta. Silloin asia arvioidaan keskustelemalla, että miten sellaisissa tilanteissa kuuluisi toimia.

Jenny-Maria Tuomisto, YAMK-bioanalyytikkoopiskelija, Oulun Ammattikorkeakoulu, bioanalyytikko, Tyks Laboratoriot Kliininen kemia Hilkka Korpi, TtT, yliopettaja, Sote Master -tutkinnot, Hyvinvointi ja kulttuuri -osaamisala, Oulun ammattikorkeakoulu Jaana Holappa-Girginkaya, Lehtori, bioanalytiikan tutkinto-ohjelma, Hyvinvointi ja kulttuuri -osaamisala, Oulun Ammattikorkeakoulu

Bioanalyytikko 4|2023 39

HOLIDAY CLUB KATINKULLAN VIIKKO-OSAKKEET

ONNEA VALMISTUNEELLE BIOANALYYTIKOLLE

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Holiday Club Katinkullan Golfharjun lomaviikkoja jäsenhintaan 360 € tai 410 €/viikko. Liitolla on käytössä jäsenille viikot 12, 26, 27, 31, 38 ja 43. Viikoille haetaan liiton jäsensivuilla olevalla hakulomakkeella. Valinnat suoritetaan arpomalla.

Onneksi olkoon valmistuva bioanalyytikko ja tervetuloa ammattilaisten joukkoon! Suomen Bioanalyytikkoliitto on ammatillinen järjestösi. Mikäli olet ollut opiskelijajäsenenä, muuttuu jäsenyys automaattisesti varsinaiseksi jäsenyydeksi tutkinnon suorittamisen jälkeen. Mikäli et ole vielä jäsen, nyt kannattaa liittyä! Täytä hakemus nettisivuillamme www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Hakuaika Viikko 12:1.1.-31.1.2024 Viikot 26, 27, 31, 38, 43: 1.1. - 31.3.2024 Hyödynnä mainio jäsenetu ja lähde lomalle! Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on yksi makuuhuone (kaksi makuupaikkaa), olohuone (vuodesohva), keittiö, sauna, parveke tai terassi. Huoneistot ovat täysin varusteltuja. Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanantai. Lisätietoja • Lomaviikkojen hakeminen, arvonta, käyttämättömien viikkojen kysyminen ym: järjestösihteeri Kaija Sopenlehto, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, p. 050 302 6504 • Lisätietoja huoneistoista, alueesta jne: Holiday Club Katinkulta, p. 030 686 3000, www.holidayclubresorts.com/fi/Kohteet/Katinkulta/

40 Bioanalyytikko 4|2023

Kuulumalla Bioanalyytikkoliittoon • saat Bioanalyytikko-lehden neljä kertaa vuodessa e-lehtenä sähköpostiisi • pääset mukaan alueelliseen toimintaan • voit osallistua liiton järjestämiin koulutuksiin • saat tukea ammatillisissa asioissa • pääset hyödyntämään myös monia muita jäsenetuja. Meidät löytää somesta! • www.facebook.com/bioanalyytikkoliitto • Instagram @bioanalyytikot • Twitter @bioanalyytikot Jaa valmistujaiskuvasi Instagramissa #bioanalyytikko2023 ja @bioanalyytikot! Mikäli et ole vielä jäsen, nyt kannattaa liittyä. Täytä hakemus nettisivuillamme www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Muista hakea ammatinkehittämisapurahaa! Ammatinkehittämisapurahan hakuaika päättyy 31.1.2024, joten toimi pian! Lisätietoja www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Liittokokouskuulumiset Bioanalyytikkoliiton ylin päättävä elin eli liittokokous kokoontui 19.11.23 Seinäjoella. Kokouksessa oli edustajia 10 alueyhdistyksestä. Kokous päätti mm. pitää jäsenmaksut ennallaan, eli varsinaisen jäsenen jäsenmaksu on vuonna 2024 37 € / vuosi ja eläkejäsenen 15 € / vuosi. Opiskelijat ja kunniajäsenet ovat vapautettuja jäsenmaksusta. Kokouksessa päätettiin ensi vuoden talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta. Uudenmaan Bioanalyytikot ry:n aloitteesta liittokokous päätti perustaa liitolle häirintäyhdyshenkilön luottamustoimen, päivittää eettiset ohjeet sekä aloittaa kollegiaalisuusohjeiden laatimisen. Lue lisää kollegiaalisuudesta sivulta 4. Liiton hallitus jatkaa yhteistyössä alueyhdistysten kanssa liiton organisaatio- ja sääntömuutosta. Yksi tärkeä kokouksen tekemistä päätöksistä oli liiton nimen muuttaminen Suomen Bioanalyytikot ry:ksi.

Pirkanmaan Bioanalyytikoiden opintopäivä

Päivitä jäsentietosi! Onko sähköpostisi ennallaan? Monilla hyvinvointialueilla vanhat sähköpostiosoitteet lakkaavat toimimasta vuoden lopussa. Huolehdi, että meillä on ajantasainen sähköpostisoite, jotta tavoitamme sinut mm. jäsenkirjeen merkeissä!

Sähköinen lehti on ekoteko Takana on pian yksi kokonainen kalenterivuosi ilman paperista Bioanalyytikko-lehteä. Muutos sähköiseen julkaisuun on aiheuttanut kipuilua paitsi meissä lehdentekijöissä, myös liiton jäsenistössä. Pelkkään sähköiseen julkaisuun siirtymisessä meitä kannustivat paitsi painokustannusten nousu, myös lehden postituksesta aiheutuneet kulut, jotka olivat ylivertaiset muihin lehden toimittamisesta aiheutuviin kuluihin. Samanaikainen talouden taantuma ja paine pitää jäsenmaksut ennallaan tekivät käytännössä päätöksen puolestamme - sähköisen lehden toimittaminen peittoaa kustannustehokkuudessaan paperisen lehden heittämällä. Kuten muuallakin yritys- ja yhdistysmaailmassa, myös Bioanalyytikkoliitossa otamme kestävyyteen liittyvät asiat vakavasti. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035, ja Bioanalyytikko-lehden sähköistäminen on yksi panostuksistamme kohti kunnianhimoista, yhteistä tavoitetta. Luetaan Bioanalyytikkoa ja pysytään kehityksen kelkassa! - Jenni Niiranen, päätoimittaja

Pirkanmaan Bioanalyytikot järjestävät opintopäivän lauantaina 23.3.2024. Ohjelma tulossa vielä loppuvuoden aikana yhdistyksen nettisivuille! Bioanalyytikko 4|2023 41

Merkitse kalenteriin 3.2.2024

Valtakunnallinen bioanalyytikko-opiskelijoiden opintopäivä #BOOP2024, webinaari (kts. ohjelma sivulta 11)

30.8.2024

Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä, Helsinki

3.–4.10.2024

Laboratoriolääketiede ja näyttely 2024, Helsinki

11/2024

Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden opintopäivä (tarkemmat tiedot julkaistaan myöhemmin)

Lisäksi veloituksettomia webinaareja – seuraa ilmoittelua liiton kanavissa!

Bioanalyytikot merellä pikkujouluaikaan Liekö ollut enempi uhka vai mahdollisuus, kun joukko rohkeita bioanalyytikkoja seilasi merillä pikkujouluaikaan 2.–3.12! :) Laivalla oli tarjolla monenmoista ohjelmaa: risteilyväkeä viihdytti muun muassa Muska & Hot dogs. Reissulaisilla oli mahdollisuus nousta maihin Tallinnassa ja kokea Tallinnan tunnelmallinen joulutori. Elämyksen kruunasi joulubuffet maittavine herkkuineen. Risteilyn pääpaino oli verkostoitumisessa ja kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa – tämä täytyy ehdottomasti kokea uudelleen!

Terveiset Valtakunnallisesta bioanalyytikoiden opintopäivästä Valtakunnallista bioanalyytikoiden opintopäivää vietettiin tänä vuonna kauniina talvipäivänä Seinäjoella lauantaina 18.11.2023. Suomen bioanalyytikkoliitto ry:n perustamisesta on tänä vuonna tullut kuluneeksi 65 vuotta, joten Lakeuden bioanalyytikoille oli kunnia olla järjestämässä opintopäivää juhlavuonna. Labit ry:n puheenjohtaja Maija-Kaisa Laitinen avasi opintopäivän tervetuliaispuheella yhdessä bioanalyytikkoliiton puheenjohtaja Jenni Kalliomäen kanssa. Laboratoriopäällikkönä työskentelevä molekyylibiologi Outi Väätäinen oli ensimmäinen luennoitsija mielenkiintoisella aiheellaan, joka käsitteli genetiikan nykytilaa Suomessa sekä Fimlabin lääketieteellisen genetiikan laboratoriota. Luento sai hämmästelemään, miten hurjia harppausaskeleita genetiikan tutkimusmenetelmien kehityksessä on viime vuosina otettu. Suomessa pystytään tutkimaan jo hyvin monenlaisia asioita ihmisen perimästä ja syöpätaudeista. Luennolla syntyi kiinnostavaa keskustelua myös markkinoita vallanneista kaupallisista geenitesteistä. Outin luento saikin kuulijan pohtimaan eettisiä kysymyksiä geenitestauksen taustalla. Kasvain- ja syöpädiagnostiikasta opintopäivän yleisölle kertoi lisää seuraava luennoitsija, Satu Luhtala, sairaalasolubiologi Seinäjoen keskussairaalan patologian laboratoriosta. Satun luento molekyylipatologiasta osoitti, että genetiikan tutkimuksia tehdään laajasti myös keskussairaalatasolla. Jotta syöpää sairastava potilas saisi kohdennettua ja turvallista hoitoa sairauteensa, tarvitaan usein genetiikkaa kliinikon päätöksentekoon. Lounaan jälkeen opintopäivään osallistujat pääsivät kuulemaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kehitysjohtaja Petra Anttilan puheen sosiaali- ja terveysalan tulevaisuudesta. Petran huumorilla höystetyssä juhlapuheessa bioanalyytikoilla ja laboratoriolla oli erityisen keskeinen asema, onhan hänellä takanaan pitkä ura sairaalakemistinä Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian ja mikrobiologian yksikössä. Petra oli puheessaan luottavainen tulevaisuuden suhteen, vaikka hyvinvointialueille siirtyminen on ollut iso muutos kaikille. Hän kehotti jokaista kuulijaa rohkeuteen muutosten edessä. Petran puheen jälkeen yleisö kuuli huumausaineista ja niiden analytiikasta kahden eri luennoitsijan kerto-

mana. Komisario Matti Tiainen kertoi huumausaineiden levinneisyydestä sekä nykytilanteesta Suomessa. Kuulijoille ei takuulla jäänyt epäselväksi, kuinka huumeiden käyttö lisääntyy hurjaa vauhtia. Uusia, toinen toistaan vaarallisempia ja arvaamattomampia aineita kehitellään jatkuvasti lisää, mikä näkyy sekä poliisin että päivystyspolien työntekijöiden arjessa. Huumausaineet ovat internetin ja etenkin erilaisten puhelinsovellusten myötä saavuttaneet entistä helpommin etenkin nuoria käyttäjiä. Kari Åkermanin luento eritteli tarkemmin yleisimmin käytettyjä huumausaineita ja niiden vaikutuksia käyttäjään, sekä kertoi huumausaineiden diagnostiikasta. Åkerman työskentelee Seinäjoen keskussairaalassa kliinisen kemian ja mikrobiologian yksikössä ylikemistinä. Huumausaineiden diagnostiikalle voi olla monia eri lähtökohtia. Sekavan päivystykseen saapuneen potilaan hoidossa saattaa olla avainasemassa nopeasti laboratoriossa tehty virtsanäytteestä suoritettava huumeanalyysi, ja toisaalta esimerkiksi työelämään liittyvässä testauksessa ensiarvoisen tärkeää on ohjeiden ja lainsäädännön mukainen näytteenottoprotokolla. Iltapäivän varsin rentouttavan luennon yleisölle piti fysioterapeutti ja mielenterveyshoitaja Ville Köykkä, joka niin ikään työskentelee Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hänen luentonsa aihe oli sisäinen joustavuus hektisessä työympäristössä, mikä on varsin ajankohtainen ja tärkeä aihe. Keskittymiskyky ja rentoutumisen vaikeus ovat nyky-yhteiskunnassa ihmisen suuria arkisia haasteita niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Köykkä havainnollisti ajatuksiaan aiheesta kuulijoilleen elävästi lukuisin esimerkein ja mielikuvin, joita kuulija pystyi soveltamaan omaan työhönsä. Luennon parasta antia olivat helpot rentoutumisharjoitukset, jotka tähtäsivät hermotasolla kehon ja mielen kokonaisvaltaiseen rentoutumiseen. Ennen päivän loppukiitoksia saatiin vielä nauraa vedet silmissä, kun Teemu Kettula improvisoi yleisön antamia ideoita hyödyntäen hulvattoman esityksen opintopäiväläisille. Tämä oli täydellinen päätös monipuoliselle opintopäivälle, joka sai osallistujilta runsaasti kiitosta. Kiitokset kuuluvat myös näytteilleasettajille, joita oli saapunut opintopäivään ilahduttavan iso joukko!

Bioanalyytikko 4|2023 43

Luota siihen, että huominen kantaa. Kaleva pitää huolta suomalaisista. Huolenpito alkoi 145 vuotta sitten ja se jatkuu edelleen. KALEVAVAKUUTUS.FI