4 minute read
Virtuaaliympäristöt osana työelämän ja koulutuksen yhteistyötä
TEKSTI Laura Sarlomo, Anssi Mähönen ja Sirkka-Liisa Halimaa KUVA AdobeStock
Advertisement
Savonia ammattikorkeakoulu, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveys piiri (Eksote) ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea) aloittivat koulutusyhteistyöneuvottelut syksyllä 2013. Yhteistyön tuloksena aloitettiin molemmilla paikkakunnilla syksyllä 2014 ensimmäiset bioanalyytikko- ja röntgenhoitaja koulutuspilotit ns. satelliittikoulutuksena.
Satelliittikoulutusmalli oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Satelliittikoulutus tarkoittaa sitä, että molempien sairaaloiden kampuksille järjestettiin etäkoulutustilat, joissa opiskelijat osallistuivat etänä Savonian järjestämään teoriaopetukseen verkkojen välityksellä. Harjoittelut toteutettiin pääosin Sairaaloiden laboratorioissa Savonian opetussuunnitelman mukaisesti opettajien johdolla. Laboratorion henkilökunta avusti tarpeen mukaan. Satelliittikoulutusmallilla haluttiin vastata Kaakkois-Suomessa vallitsevaan työvoimapulaan koulutetuista bioanalyytikoista ja röntgenhoitajista.
Laura Sarlomo, yksi tämän artikkelin kirjoittajista, on valmistunut bioanalyytikoksi kyseisestä pilottiryhmästä ja kokee, että se oli erinomainen tilaisuus kouluttautua uuteen mielenkiintoiseen ammattiin kotipaikkakunnalla. Koulutuksessa oli hyvää sen etätoteutus sen aikaisia virtuaalisia menetelmiä käyttäen sekä läheinen yhteistyö työelämän kanssa. Laura toteaakin: ”Oli helppoa jo ennen valmistumista sujahtaa työelämään opiskeluaikana tutuksi tulleisiin työympäristöihin sekä työyhteisöön”. Nykyisin Lappeenrannassa toimiva HUS Diagnostiikkakeskuksen Lappeenrannan yksikkö (aiemmin Eksoten Lappeenrannan laboratorio) ja Savonia ovat yhteistyössä toteuttamassa jo kolmatta satelliittikoulutustoteutusta.
Satelliittikoulutusmallia on kehitetty edelleen satelliittikoulutuksen ohjausryhmältä ja opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta. Kehittämistyön perusteena on ollut työelämä- ja opiskelijalähtöinen koulutus, joka mahdollistaa yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattoman koulutuksen toteuttamisen ja koulutuksen saatavuuden. Työelämän haasteita ovat uusien työntekijöiden sekä opiskelijoiden jatkuvaoppiminen, itsenäinen opiskelu, kustannustehokas sekä joustava perehdytys ja työprosessien hallinta. Future Technologies in Education (FutureEdu)-hankkeessa on kehitelty erilaisia virtuaalisia oppimisympäristöjä vastaamaan näihin haasteisiin.
FutureEdu-hankkeessa kuvattiin HUS Diagnostiikkakeskuksen Lappeenrannan yksikön laboratoriotiloista 360°/3D-oppimisympäristöt. Näitä oppimisympäristöjä voi kokonaisuudessaan käyttää perehdyttämiseen ja uuden työn oppimiseen. Kehittämiskohteeksi valittiin kliinisen hematologian laboratorioympäristö. Luodussa ympäristössä tulevat tutuksi kliinisen hematologian laboratorion työskentelyn periaatteet, toimintamallit sekä työohjeet. Lisäksi ympäristössä voi tutustua laitteiden toimintaperiaatteisiin sekä näytteiden analysointiin mm. opetusvideoiden avulla.
Kuvatun 360°/3D-oppimisympäristön avulla tehtiin laboratorioon myös virtuaalinen turvallisuuskävely. Turvallisuuskävely sisältää tietoa laboratoriossa olevista turvallisuusjärjestelmistä ja toimintaohjeita mm. tulipalon, sähkökatkon tai vesivahingon sattuessa. Lisäksi ympäristöstä löytyy toimintaohjevideoita ensiapu- sekä työtapaturmatilanteisiin. Työpaikalla, missä paljon työntekijöitä työskentelee kolmessa vuorossa, on haasteena järjestää perinteisiä turvallisuuskävelyjä työajan puitteissa. Virtuaalinen turvallisuuskävely on ratkaisu tähän haasteeseen. Siihen voi tutustua ajasta ja paikasta riippumatta itselle sopivaan aikaan. Virtuaalinen turvallisuuskävely tukee myös perinteistä kävelyä, koska siihen voi palata aina uudelleen ja uudelleen. Ympäristö on käytettävissä myös harjoitteluun tuleville opiskelijoille.
Laboratorioympäristössä on laitteita ja niihin liittyviä ohjeita hyvin paljon. Huoltojen sekä analyysien tekemistä helpottaa, jos pystytään työskentelemään molemmat kädet vapaina ja samalla lukemaan toimintaohjeita. Vastauksena tähän edellä mainittuun haasteeseen kehitettiin Hololens2 MR-laseilla näytettävät virtuaaliset työohjeet virtsa-analysaattorin aamuhuollon sekä Puumalaviruksen pikatestin tekemiseen.
Työntekijä saa vaihe vaiheelta ohjeistuksen kuvineen ja ohjevideoineen näkökenttäänsä. Virtuaalista työohjetta ohjataan katseella, joten työntekijän kädet ovat vapaina työskennellessä. Ohjeistuksessa työntekijä pystyy etenemään omaan työtahtiinsa ja katsomaan ohjevideot niin monta kertaa kuin on tarpeen. Suurimmalla osalla sovelluksen testaukseen osallistuneista ei ollut aikaisempaa kokemusta MR-laseista, mutta kuitenkin alkuhaasteiden jälkeen laseja oli helppo käyttää. Haastavaksi koettiin lasien koko ja paino sekä toisilla silmälasit häiritsivät ohjeiden tarkkaa seuraamista.
Hankkeessa kokeiltiin myös Hololens2 MR-älylasien avulla yhteydenottoa asiantuntijaan, kun laboratorion laitteessa havaittiin ongelma. MR-laseilla otettiin Teams-yhteys asiantuntijaan, jonka ohjauksessa älylasien välityksellä ongelma pystyttiin korjaamaan reaaliajassa. Asiantuntijan on helppo auttaa työntekijää etänä, kun hän pystyy piirtämään työntekijän näkökenttään esimerkiksi havainnollistavia nuolia ja ympyröitä sekä jakamaan toimintaohjeita. Sama teknologia soveltuu muunkinlaiseen etäkonsultaatioon. Se mm. mahdollistaa myös uudenlaisen työelämäohjauksen opiskelijan ja opettajan välillä.
HUS Diagnostiikan Lappeenrannan laboratorion ja Savonia-ammattikorkeakoulun välillä testattiin live-lähetystä MR-lasien avulla. Teoriaopetuksen yhteydessä toteutettiin live-vierailu todelliseen kliiniseen laboratorioon lisäämään opiskelijan ymmärrystä opittavasta aihealueesta. Käytännössä tämä toteutettiin niin, että Savonia-ammattikorkeakoululla oli menossa patologian erikoisalan teoriaopetus ja HUS Diagnostiikkakeskuksessa Lappeenrannan yksikössä laboratoriohoitajalla oli käytössään Hololens2 MR-lasit. Lasien välityksellä opiskelijat pääsivät näkemään aitoa laboratorion toimintaa ja keskustelemaan asiantuntijan kanssa ja tekemään kysymyksiä. Tämä havainnollisti opiskelijoille opiskeltavan asian toteutusta todellisessa laboratorioympäristössä ja oli erinomainen lisä teoriatunneille. Opiskelijat toivoivat lisää samanlaisia tuokioita.
Hankkeessa tuotettiin myös VR-laseilla toimivat ympäristöt, missä voidaan harjoitella patologian erikoisalan histologista näytetutkimusprosessia näytteen saapumisesta valmiiseen värjättyyn leikelasiin. Lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä kehitettiin VR-sovellus, jolla voidaan opiskella mikroskoopin osien tunnistusta, köhleröintiä ja mikroskopointia. Ideat näihin syntyivät työelämän ja koulutuksen yhteisestä tarpeesta. Valmiit ympäristöt jäljittelivät työelämän todellisia ympäristöjä ja siksi ne koettiin autenttisiksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että oppilaitosten ja työelämän yhteistyö on ollut antoisaa molemmin puolin ja näin on saatu rakennettua yhteisiä oppimisympäristöjä, jotka ovat ensimmäisiä laatuaan. Virtuaalisilla oppimisympäristöillä voidaan edistää opiskelijan työelämälähtöistä harjaantumista työtehtäviin. Jo työssä olevien perehdytys ja jatkuvaoppiminen mahdollistuvat uusissa virtuaalisissa ympäristöissä. Työelämässä oleville hanke on ollut loistava mahdollisuus tutustua ja testata virtuaaliteknologian sovelluksia ja arvioida niitä oman työn ja opiskelijaohjauksen kehittämisnäkökulmasta. Testauksista saadun palautteen mukaan sovellukset on otettu hyvin vastaan. Ne olivat käyttökelpoisia ja niitä toivottiin lisää. Palautteen mukaan laboratoriossa on monia asioita, joissa voidaan hyödyntää virtuaaliteknologiaa ja sen sovelluksia. Hankkeesta saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta, että virtuaaliteknologiat ovat osa tulevaisuutta laboratoriotyön arjessa.
Laura Sarlomo, laboratoriohoitaja, HUS Diagnostiikkakeskus Lappeenrannan yksikkö; Anssi Mähönen, FT, Projektipäällikkö FutureEdu, Savonia-ammattikorkeakoulu; Sirkka-Liisa Halimaa, TtT, eristyisasiantuntija FutureEdu, Savonia-ammattikorkeakoulu
