AJANKOHTAISTA
Kansallinen lapsistrategia on valmistunut Suomeen Johanna Laisaari
KONKREETTISIA LINJAUKSIA JA TYÖTAPOJEN UUDISTAMISTA Suomeen on valmistunut ensimmäinen kansallinen lapsistrategia. Se perustuu perus- ja ihmisoikeussopimuksiin ja sen visiona on aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. Tätä visiota tavoitellaan strategiassa lukuisilla sisällöllisillä linjauksilla muun muassa varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista ja lasten suojelusta kaikelta väkivallalta.
Johanna Laisaari on lapsen oikeuksiin ja lastensuojeluun erikoistunut varatuomari. Tällä hetkellä hän työskentelee valtioneuvoston kansliassa kansallisen lapsistrategian pääsihteerinä.
Jotta strategian tavoitteet voidaan kunnolla saavuttaa, tarvitaan kuitenkin myös menetelmien ja työtapojen uudistamista. Siksi strategiassa painotetaan lapsivaikutusten arviointia, lapsibudjetointia sekä lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja saada tietoa.
kunnissa sitä tehdään jo paljon, mutta varsinkin valtiollisen päätöksenteon tasolla on vielä kehitettävää. Lapsivaikutusten arviointi on päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa. Sen tarkoituksena on varmistaa, että lapsen etua harkitaan, kun päätöksiä valmistellaan ja tehdään.
OSALLISUUS STRATEGIAN PAINOPISTEENÄ Strategialla pyritään vahvistamaan sekä lasten ja nuorten aitoa osallisuutta sekä aikuisten osaamista osallisuuden tukemiseen. Lapsen oikeus osallisuuteen muodostuu kolmesta yhtä tärkeästä oikeudesta. Osallisuus edellyttää, että lapsella on oikeus tietoon, jota ilman lapsi ei voi muodostaa omaa näkemystään asiasta. Toiseksi osallisuus edellyttää, että lapsella on oikeus ilmaista tietoon perustuva mielipiteensä, ja kolmanneksi, että hänellä on oikeus saada mielipiteensä huomioiduksi. Oikeudet täydentävät toisiaan ja niitä kaikkia tarvitaan, tai muuten lapsen osallisuus jää vaillinaiseksi.
Lapsivaikutusten arvioinnin kohteena olevat vaikutukset voivat vaikuttaa lapsiin suoraan tai välillisesti. Arviointi voi olla joko ennakollista tai jälkikäteistä, ja se voi kohdistua lapsiin yleisesti tai tiettyyn lapsiryhmään. Esimerkiksi silloin, kun päätöksenteko koskee lakkautettavan koulun oppilaita, on arvioitava päätöksen vaikutuksia tämän lapsiryhmän osalta. Lapsibudjetointi kulkee käsi kädessä lapsivaikutusten arvioinnin kanssa. Lapsivaikutusten arviointiin on monia työkaluja, ja niitä pyritään myös kehittämään lisää. Lapsiin kohdistuvien talousvaikutusten arviointia eli lapsibudjetointia kehitetään tällä hetkellä valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä. Lapsibudjetointi voi olla hyvä tapa seurata, miten päätökset ja niiden toteuttamiseen tarjolla olevat resurssit kohdistuvat lapsiin, nuoriin ja perheisiin, ja millaisia vaikutuksia eri budjettipäätöksillä on.
Lasten kuuleminen on prosessi. Meidän on annettava lapsille tietoa heidän ikätasonsa mukaisesti, kuunneltava lapsia, tuettava lapsia heidän mielipiteensä ilmaisemisessa ja otettava heidän näkemyksensä huomioon. Lasten ja nuorten on myös saatava tietää, miten heidän kertomansa on vaikuttanut päätöksentekoon tai toimintaan.
LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSAKSI KAIKKEA TOIMINTAA
Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi ja lasten ja nuorten osallisuus ovat kaikki tärkeitä kulmakiviä lapsistrategian toteuttamisessa käytännössä, ja siksi niihin kiinnitetään erityistä huomiota strategian keväällä 2021 laadittavassa toimeenpanosuunnitelmassa. Tästä työstä voit lukea lisää esimerkiksi strategian verkkosivuilta: http://www.lapsistrategia.fi/
Lasten osallisuus ja kuuleminen sekä lapsivaikutusten arviointi liittyvät kiinteästi toisiinsa. Lapsivaikutusten arviointi lisää lasten oikeuksien toteutumista ja osallisuutta, sillä vaikutusten arviointia ei voi tehdä ilman lapsia ja heidän näkemystään. Lapsivaikutusten arviointi on tällä hetkellä Suomessa hajanaista – joissakin kysymyksissä ja joissakin
•9•
Yhteiset LAPSEMME | Nro 1-2021
