PÄÄKIRJOITUS

Uusi strategia vahvistaa Yhteiset Lapsemme ry:n rasisminvastaista agendaa

Yhteiset Lapsemme ry:n uusi strategia perustuu rohkeuteen, välittämiseen ja yhdenvertaisuuteen. Nämä ovat toimintaamme ohjaavia arvoja. Vuosille 2021-2023 tehty strategia vahvistaa rooliamme rasisminvastaisessa työssä ja moninaisuuden puolustamisessa. Tähän saakka olemme käyttäneet yhdistyksestä määritelmää lastensuojelujärjestö, mutta nyt ajattelemme, että lastenoikeusjärjestö kuvaa luonnettamme vielä paremmin. Tuotamme kuitenkin edelleen lastensuojelun palveluita, ja nykyiset toimintamuotomme adoptiovalmennuksista hankkeisiin, lasten työpajatoimintoihin ja sijaishuoltoon pysyvät. Näemme moninaisuuden myönteisenä voimavarana, joka on toki samalla itsestään selvä osa nykyyhteiskuntamme luonnetta kansainvälistyvässä Suomessa ja Euroopassa, mutta sitä valitettavasti kyseenalaistetaan. Pyrimme vahvistamaan rooliamme myös kotoutumista edistävänä toimijana ja ylipäätään asiantuntijaorganisaationa ja kouluttajana. Vapaaehtoistoiminta on työssämme A ja O, ja se todetaan myös strategiassa. Ilman jäseniä ja vapaaehtoisia olisi vaikeuksia puhua kansalaisjärjestöistä ylipäätään. Korona-aika on vaikeuttanut vapaaehtoisten osallistumista nyt jo kokonaisen vuoden verran. Pyrimmekin koko ajan löytämään toiminnan ja mukaan tulemisen paikkoja siitä huolimatta, että vain pieni määrä pienimuotoisia fyysisiä kohtaamisia voidaan turvallisesti järjestää. Verkko on kuitenkin otettu tehokkaasti käyttöön ja etäosallistuminen on ilahduttavasti houkutellut myös uusia vapaaehtoisia mukaan. Strategiassa kirjoitamme: jokaista yhdistyksessä toimivaa arvostetaan. Tervetuloa!

Rasismin osalta tilanne ei ole maailmassa parantunut korona-aikana yhteiskuntien käperryttyä sisäänpäin. Jotta strategiamme voisi toteutua tämänkin teeman osalta, se vaatii sitoutumista ja resursseja. Vapaaehtoisten yhdistystoimintaan antama oma aika ei pelkästään riitä, vaan toimintakuluihin tarvitaan rahaa. Tulevaisuudessa kenties tilakuluissa voidaan säästää, mutta samalla muun muassa viestintään, sisältöihin ja kouluttamiseen pitää panostaa entistä enemmän. Samalla kun kilpailu rahoituksista kiihtyy, järjestöt terästävät varainhankinnan toimenpiteitä omarahoituksen kasvattamiseksi. Tässä olemme samassa veneessä muiden vapaaehtoissektorin toimijoiden kanssa. Ei siis kannata yllättyä, kun yhä useammin vetoamme suureen yleisöön, jäsenistöön ja yrityksiin sen puolesta, että saisimme lahjoituksia moninaisuustyön tueksi. Pienistä puroista tulee virtoja, jotka mahdollistavat jatkuvuuden toiminnassa suoraan lasten, nuorten ja perheiden hyväksi.

Markus Söderlund

*** Strategiauutisia kantautuu myös valtioneuvostosta: Suomi on saanut ensimmäisen kansallisen lapsistrategian. Tämä on erinomainen asia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseksi. Esimerkiksi päätösten lapsivaikutusten arviointi on Suomessa vielä – noh, lapsenkengissä. Entä mistä löydetään keinot siihen, että toimenpiteitä saadaan toteutettua pitkäjänteisesti, kun vallanpitäjät vaihtuvat neljän vuoden välein? Lapsistrategiasta voi lukea myös tästä lehdestä sivulta 9.