1 minute read
Me kaikki oltiin ihan eritaustasii, mut jollain tavalla samantaustasii
Elina Nieminen ja Antti Pätynen
Advertisement
Vilma Pimenoff
Monikulttuurisuus on ilmiö, joka on ollut viime vuosina paljolti yhteiskunnallisen keskustelun alla. Kulttuurien ja etnisten taustojen alati lisääntyvä moninaisuus Suomessa tuo uusia erityispiirteitä sekä mahdollisia haasteita myös lastensuojelun kentälle.
Olemme juuri saaneet valmiiksi opinnäytetyömme, jossa käsittelemme monikulttuurisuutta lastenkotiympäristössä. Opinnäytetyömme nimi on ”Me kaikki oltiin ihan eritaustasii, mut jollain tavalla samantaustasii” – Kulttuurisensitiivisyys ja vertaisuuden merkitys monikulttuurisessa lastenkodissa ja se on toteutettu yhteistyössä Yhteiset Lapsemme ry:n Koti Ilolan kanssa.
Työssämme keskeisinä teemoina ovat kulttuurisensitiivisyys ja vertaisuus. Kulttuurisensitiivisyydellä lastenkotikontekstissa tarkoitamme lastenkodin työntekijöiden kulttuurisensitiivisen työotteen toteutumista. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna erilaisten kulttuurien ja niiden ominaispiirteiden tunnistamista ja huomioimista sekä myös yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Vertaisuudella puolestaan tarkoitamme työmme kontekstissa lastenkodin asukkaiden keskinäistä vertaisuutta. Monikulttuurisessa lastenkodissa asuvat lapset jakavat koke-
Koti Ilola on 7-paikkainen ympärivuorokautisen sijaishuollon yksikkö, joka toimii Sipoossa. Ilola on perustettu 1999.
muksen maahanmuuttajataustasta ja ovat näin ollen vertaisia keskenään. Vertaisuutta voi synnyttää lastenkodissa moni muukin tekijä, mutta keskitymme opinnäytetyössämme ainoastaan maahanmuuttajataustan luomaan vertaisuuteen.
Opinnäytetyö on tehty lastensuojelun asiakkaiden näkökulmasta. Työtä varten olemme haastatelleet Koti Ilolan entisiä asukkaita, joilta kartoitimme kokemuksia ja näkemyksiä kulttuurisensitiivisyyden toteutumisesta sekä vertaisuuden merkityksestä Ilolassa. Tämän kaltaisille, lastensuojelun piirissä olevien lastenkodin nykyisten ja entisten asukkaiden näkökulmasta toteutetuille tutkimuksille on selkeä tilaus suomalaisella lastensuojelun kentällä. Suuri osa aiemmista tutkimuksista on toteutettu työntekijöiden näkökulmasta, joten koimme asukkaiden näkemysten kartoittamisen olevan erittäin tervetullut ja toivottu lähestymistapa. Koemme, että lastensuojelun asiakkaiden näkemysten huomioon ottaminen on yksi onnistuneen lastensuojelutyön osa-alueista. Näin ollen lastensuojelun asiakkaiden äänen kuuluviin saaminen esimerkiksi tutkimuksen kautta on erittäin tärkeää.
Vaikka haastateltavien määrä jäi opinnäytetyössämme toivottua pienemmäksi, saimme arvokasta tietoa kulttuurisensitiivisyyden toteutumisesta lastenkodissa. Kulttuurisensitiivisyys näyttäytyy lastenkodissa pitkälti työntekijöiden kulttuurisensitiivisen työotteen onnistuneena toteuttamisena ja kulttuurisen kompetenssin jatkuvana kehittämisenä.
