On lähes mahdoton elää vertaamatta omia surujaan siihen, millaisia asioita sisarusten lapsuudessa on tapahtunut. On lähes mahdoton edes ajaa omaa asiaansa lisäämättä aina ”ei tietenkään sijaissisarusten asiat ole niin isoja kuin sijoitettujen” ja siksi tahdomme tulla nähdyksi itsenämme, emmekä ainoastaan sisaruksiimme verrattuna.
*** Onnistumisia myös sijaissisaruuteen liittyen on tapahtunut rutkasti verrattuna vuoteen 2004, jolloin omat vanhempani aloittivat ammatillisina perhehoitajina, eikä meitä lapsia huomioitu prosessissa lähes ollenkaan. Pesäpuu ry on tuottanut muun muassa Sijaissisaruusoppaat lapsille ja nuorille, joiden uudistettua versiota olin myös itse tekemässä. PRIDE-valmennuksen paneeleihin kutsutaan puhumaan joskus myös perheiden biologisia lapsia, Sijaissisaruutta käsittelevän valmennusosion lisäksi PRIDE-valmennuksen osallistujat pohtivat ryhmätapaamisten teemoja yksilökohtaisissa tehtävissä suhteessa perheessä valmiiksi oleviin lapsiin. Tämän lisäksi Pesäpuu ry järjestää päivän mittaisia sijaissisaruuskoulutuksia kaikille aiheesta kiinnostuneille, ja yhä enenevissä määrin eri toimijat ovat alkaneet ottaa perheiden lapsia huomioon yksilöllisesti sekä järjestämään jopa vertaisryhmätapaamisia. Sijaissisaruksille on myös kehitetty aikuisten PRIDE-valmennuksen aikana omia ryhmätapaamisia, joiden ohjaamisessa voi käyttää apuna Pesäpuun tuottamaa ohjaajan opasta. Tällä hetkellä Perhehoitoliitolla on myös käynnissä sijaisperheiden sisaruussuhteita tukeva Meidän sakki -hanke.
Lopulta kuitenkin tämä on ainut elämä, jonka tiedän. Tämä on minun perheeni, eikä perhekoti tai lastensuojelulaitos, vaan perhe, josta on jäänyt rinnalle oikeita sisaruksia, joiden kanssa olen kasvanut ja joita rakastan. Vaikka tiedostan nykyään, että omillakin tarpeillani on merkitystä, en myöskään tahdo kuulla leimaavaa puhetta tai kauhistelua sisaruksistani. En oikeastaan edes ole varma, voiko mikään kokemus olla hyvää parempi, jos siihen ei liity myös kipua. Kaikenlaiset tunteet, kaikenlainen oleminen, rakkaus, onni, vastoinkäymiset, halu taistella ja halu luovuttaa kuuluvat myös elämään. Kipu kuuluu elämään. Mutta sen sijaan, että antaisimme sen musertaa meidät ja hallita meitä, me kohtaamme sen. Kohtaamalla sen me voimme muuttaa rakenteita sellaisiksi, että ne tuottaisivat vähemmän kipua ja antaisivat kaikille mahdollisuuden tulla kohdatuksi omine tarpeineen perhehoidossa. Tulla näkyväksi.
Kirjoittaja on 26-vuotias helsinkiläinen sijaissisarus, kasvatustieteilijä ja sijaissisarusten vertais- ja vaikuttamisyhdistyksen Näkyvät perustajajäsen. Hänen vanhempansa toimivat Helsingin kaupungin ammatillisina perhehoitajina ja sijoitettuja lapsia ja nuoria on perheessä ollut yhteensä kymmenen. Tällä hetkellä kirjoittaja työskentelee Yhteiset Lapsemme ry:llä järjestötyöntekijänä.
PS: Jokaisen sijaissisaruksen perhe, kokemukset ja tunteet asiasta ovat yksilöllisiä, eikä minun tunteeni ja kokemukseni kirjoittajana edusta jokaisen sijaissisaruksen tunteita tai kokemuksia.
Hylättyjä, kukin tavallaan
– romaani lastensuojelun perhesuhteista Henrietta Pihlaja
Karoliina Niskasen romaani Tilhi raottaa lastensuojeluarjen verhoja ja niihin kietoutuvia perhesuhteita kaltoinkohtelusta aitoon rakkauteen.
he, joille ei ääntä usein anneta: sijaissisarus sekä äiti, jonka lapsi on huostaanotettu. Tarina kertoo pääosin sisaresta Inkeristä, joka yrittää etsiä kadonnutta sijaispikkuveljeään Tilhiä. Hän kirjoittaa ensimmäisen puoliskon kirjasta kirjettä jollekin, jonka identiteettiä lukija ei tiedä. Kirjeessä Inkeri kertoo kokemuksistaan Tilhin siskona sekä hieman ajasta ennen sitä ja sen jälkeen. Kirje valottaa myös Inkerin omaa tilannetta vauvan masentuneena yksinhuoltajaäitinä, jonka huoli pikkuveljestä on niin kova, että oma vanhemmuus meinaa unohtua.
Karoliina Niskasen tarinan ytimessä on Tilhi, joka on muuttanut Suomisen perheeseen sijaislapseksi. Kirjan kerronta tapahtuu perheen syntymälapsen Inkerin ja Tilhin syntymä-äidin Ilonan näkökulmista. Tilhi ei itse saa kirjassa sananvaltaa, mutta eivät saa myöskään lastensuojelun ammattilaiset tai Tilhin sijaisvanhemmat. Ääneen pääsevät
• 20 •
