Repoveden kansallispuistossa kanooteilla MEPAn kesäkuisella melontaretkellä suunnattiin Repoveden kansallispuistoon Valkealaan. Mukana oli kymmenen merenkulkijaa akselilta Vaasa-Turku-Helsinki-Kotka-Joensuu. Matkaan lähdettiin tuulisena iltapäivänä Kuutin Kolon rannasta kolmella inkkarikanootilla ja neljällä kajakkiyksiköllä. teksti ja kuvat Kursgubbe Jukka
A
loitus oli perinteitä kunnioittavan tuulinen, saimme tehdä töitä päästäksemme haluttuun suuntaan. Homma helpottui reilun tunnin melomisen jälkeen, kun tulimme suojaisemmille vesille. Maisema muuttui kallioiseksi, salmet pieniksi ja hyvä leiripaikka löytyi Kuutin nuotiopaikan tuntumasta. Yksi viritti riippumaton puiden väliin, loput pystyttivät telttansa lähistölle. Teppo ja Tiina yllättivät ryhmäläiset kaivamalla muurikkapannun ja lettutaikinan kajakkiensa kätköistä. Lettujä riitti kaikille, hilloa oli ja tuuli moinasi iltaa myöten. Iltakävelyllä käytiin näköalatornissa sekä hulppealla Olhavalla, jossa suoraan järvestä nousee 50 metrin pystysuo-
ra kallionseinämä. Ylhäällä kun makaa ja kurkistaa reunan yli alas, tuntee korkeuden vatsanpohjassa. Toinen päivä kului sutjakasti. Aamiainen, aamujumppa ja kanootit vesille. Leiri jätettiin paikoilleen base campiksi. Repoveden alue on aika kompakti ja Kuutti sopivasti lähellä kaikkea. Kapiaveden nuotiopaikalla juotiin nokipannukahvit ja porukka jakaantui pienryhmiin kiinnostuksen mukaan. Osa meloi tuuliselle Majasaaren kierrokselle, osa tutustui lähiseutuun kävellen. Ryhmän geokätkijöilijöillä riitti tekemistä sekä maalla että vesillä, salamyhkäisiä kätköjä löytyi useampia. Takaisin leiriin melottiin kaikki yhdessä, vietettiin
leirielämää ja käveltiin lähimaastossa. Ilta oli mukavan pläkä ja muutama osallistuja kävi pitkällä iltamelonnalla. Viimeisenä aamuna jumppa, kamat kanootteihin ja melonta takaisin Kuutin Kololle. Retki päätettiin kuten se oli aloitettukin; lounaalla klassisen tyylikkäällä Orilammen majalla. Moni ihmetteli, miten mahtavia paikkoja löytyykään Etelä-Suomesta, aivan naapurista. Repovesi korkeine kallioineen, hienoine metsineen ja mukavine pikkujärvineen oli niin passeli MEPAn melontaretkelle, että sinne saatetaan mennä uudelleenkin. Johonkin mennään taas ensi kesänä, se on selvä.
34
3 ¦ 2021
