u tt a k a h n o o i ll Ka a i r o t his Suomen Kulttuurirahaston Mullankaivajat-hankkeen myöntämän apurahan voimin Reposaaren Takarannan kalliohakkausalueella tehtiin yhteisöllistä arkeologista inventointia Reposaaren alakoulun oppilaiden sekä rantaparlamentin jäsenten kanssa.
K
allioon hakattu historia –hanke haki ja sai vuonna 2018 Suomen kulttuurirahaston Mullankaivajat-hankkeelta rahoitusta, joka mahdollisti keväällä 2019 muun muassa tehdä Reposaaren koululaisten kanssa noin kahden viikon aikana erilaisia tehtäviä sekä kentällä Reposaaren Takarannan kallioilla että koulussa. Kallioon hakattu historia -hankkeessa koululaiset osallistuivat arkeologiseen tutkimukseen kotisaarellaan. Heidän kanssaan dokumentoitiin historiallisia kalliohakkauksia paperiin hiertämällä eli niin kutsutulla frottage-menetelmällä. Koululaisilta käytiin muutama päivä kenttäpäivien jälkeen kyselemässä Takarannan kuulumisia. Koulun ja vanhempien luvalla keskustelut äänitettiin, niistä tehtiin pöytäkirjat sekä osin
8
Säikeitä
litteroitiin. Tämän lisäksi koululaiset kirjoittivat omia tarinoita liittyen kalliohakkauksiin ja saivat suunnitella oman kalliohakkauksen ja kertoa, miksi tekisivät juuri tuollaisen kalliohakkauksen. Hankkeen kokonaistavoitteina on tutkia, dokumentoida, tuoda tunnetuksi ja auttaa paikallisia arvostamaan ja suojelemaan oman saaren historiallisen ajan kalliohakkauksia eli merkittävää kulttuuriperintökohdetta. Reposaaren Takarannalla on satoja kalliohakkauksia, joista vanhimmat tunnetut ja löydetyt ajoittuvat 1850-luvulle ja uusimmat ovat viime kesän tuotoksia. Hakkauksissa tulee selvästi esille neljä ajanjaksoa, jotka ovat 1800-luvun loppu, 1910–1930-luvut, 1950-luku ja nykyaika. Yleisimmin Takarannan kalliohakkauksissa esiintyy nimi, joka saattaa olla tekijän
