Yhteistyöllä ja osallisuudella elinvoimaa kehittämässä

Tulevaisuuden kunnan ydintehtäviä ovat kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan elinvoimaisuuden edistäminen. Yhdessä tekeminen, sitä tukevan yhteisöllisyyden kehittäminen sekä näin syntyvät verkostomaiset toimintatavat ovat välineitä hyvinvoinnin ja elinvoiman kehittämiseen.

Kuntalaiset ja yritykset kunnan voimavara

Tulevaisuuden kunta on enenevässä määrin palvelutuotannon ja -kehityksen ohjaaja, mahdollistaja ja koordinaattori – palveluintegraattori. Siksi yhdessä tekeminen ja osallisuuden mahdollistaminen ovat yhä tärkeämmässä roolissa.

Osallisuus ja sen edistämisen tärkeys nostetaan esiin kuntalaissa, joka tuli voimaan vuonna 2015. Lakia on monelta osin sovellettu vasta vuodesta 2017 uuden kuntavaalikauden alusta. Kuntalain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellisuutta sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Osallisuuden ajatus ei ole uusi, vaikka se on nyt noussut esiin aiempaa voimakkaammin teknologian kehityksen, koulutustason nousun ja menneen ’yhteisöllisyyden ajan’ romantisoinnin myötä.

Kuntaympäristössä osallisuus liittyy kunnan eri toimijoiden kuten kuntalaisten, yritysten ja yhdistysten mahdollisuuteen vaikuttaa oman kunnan tai kaupungin kehittämiseen ja tulevaisuuden ratkaisuihin. Osallistamisen muodot ovat moninaiset, kuten kuntalaisraadit, työpajat, mielipidekyselyt, kokemusasiantuntijuus ja osallistuva budjetointi. Kuntalaiset ja sidosryhmien edustajat voivat osallistua mm. tulemalla mukaan tilaisuuksiin ja työpajoihin tai virtuaalisesti sähköisten työkalujen avulla. Osallisuus on enemmän kuin kuulemista ja mielipiteiden kysymistä. Se on yhteis

työtä läpi koko toiminnan ja edellyttää kahdensuuntaista näkemysten ja ideoiden vaihtoa.

Tavoitteena elinvoiman vahvistaminen Yhteistyön ja osallisuuden kehittäminen linkittyy vahvasti kuntien ja kaupunkien elinvoiman vahvistamiseen. Elinvoima on uusi ja laaja käsite. Se kattaa niitä elämän ja toiminnan osa-alueita, jotka tekevät kunnasta hyvän ja houkuttelevan paikan asua ja yrittää. Elinvoimainen kunta on uudistumiskykyinen, sillä on riittävät taloudelliset sekä henkiset resurssit ja vuorovaikutus kunnan eri toimijoiden välillä sujuu tehokkaasti. Käsitys elinvoiman osatekijöistä vaihtelee kunnittain. Kapeimmillaan elinvoima linkittyy yritysyhteistyöhön, yritysten kasvun tukemiseen, uusien yritysten perustamiseen ja siihen, miten elinkeinotoiminnan edellytyksiä voidaan kehittää. Laajempi käsitys rakentuu sille lähtökohdalle, että elinvoima on kiinteästi yhteydessä hyvinvointiin. Tällöin erityisen tärkeitä ovat työpaikat ja osaavan työvoiman saannin varmis

taminen nyt ja tulevaisuudessa. Myös kansalaisyhteiskunnan, palvelujen saavutettavuuden, matkailun ja alkutuotannon kehittäminen vahvistavat kunnan elinvoimaisuutta.

Esimerkkejä yhteistyöstä

Kuntalaisten ja muiden sidosryhmien näkemykset saadaan parhaiten esiin kutsumalla heidät mukaan kehittämiseen jo heti alkuvaiheessa, oli kyse sitten strategiatyöstä tai oman kaupungin tai kunnan brändin kehittämisestä. Hankkeessamme kerättiin esimerkkejä kuntien osallistamisen tavoista.

Yhtenä esimerkkinä oli, miten kunnan brändiuudistukseen saadaan omaa kuntaa kuvaavia asioita esiin käyttämällä ns. ’mysteerilaatikoita’. Niihin jokainen kuntalainen voi tuoda esineitä, tarinoita tai kuvia, jotka tuovat oman kunnan erityispiirteitä esiin. Erilaisten sähköisten työkalujen ja työpajojen avulla voidaan myös saada esiin kaupunkilaisten ja kuntalaisten ideoita oman kaupungin ja sen brändin kehittämiseen.

Yritysyhteistyössä ja uusien työpaikkojen luomisessa yrityspuistot toimi

Erilaisten sähköisten työkalujen ja työpajojen avulla voidaan myös saada esiin kaupunkilaisten ja kuntalaisten ideoita oman kaupungin ja sen brändin kehittämiseen.

vat alustana uudenlaisten ja erilaisten yhteistyötapojen kehittämisessä. Kunnan rooli on silloin mahdollistaa ja edistää eri toimijoiden yhteistyötä. Myös yhdistykset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Yhdistysten ja kaupungin välinen yhteistyö voi poikia parhaimmillaan esimerkiksi merkittävän määrän kesätyöpaikkoja nuorille. Osallistuva budjetointi on nouseva ilmiö kunnissa. Esimerkkimme osoittavat, miten hyvinvointirahan ja ideakilpailujen kautta päästään toteuttamaan asukkaiden tarpeisiin perustuvia projekteja ja vahvistamaan näin osallisuutta ja yhteishenkeä kunnassa. Sosiaalisen median käyttö mahdollistaa uudenlaiset toimintamuodot. Lisäarvoa saadaan, kun kunta tarjoaa kuntalaisille, yhdistyksille ja yrityksille mahdollisuuden tuottaa sisältöä omille some-kanavilleen. Näin luodaan paitsi me-henkeä, myös tuodaan oman kunnan tapahtumille ja vahvuuksille näkyvyyttä laajemminkin. Sidosryhmien osallistamisen esimerkit tuovat esiin tapoja, miten eri toimijoiden tärkeiksi kokemia asioita saadaan otetuksi huomioon mm. kunnan strategiassa, yrityspalveluissa ja nuorisopalveluissa.

Haaste kunnille

Uudet osallistamisen muodot aiheuttavat luonnollisesti muutoksia myös kunnan sisäisissä toimintatavoissa. Viranhaltijat pääsevät ottamaan uudenlaisia rooleja ja toimialojen väliset raja-aidat, jos eivät ihan murru, niin ainakin madaltuvat ja aiemmat johtamistavat sekä valta-asemat saattavat joutua kyseenalaistetuiksi. Näihin muutoksiin on hyvä kiinnittää huomiota kuntaorganisaatioissa.

Avuksi kunnille on Osallistamisella elinvoimaa -työkirja. Tuomme siinä esiin hyväksi havaittuja tapoja osallistaa ja tehdä yhteistyötä kunnan ja sen sidosryhmien välillä. Jokaisen työkirjan esimerkin kohdalla on kysymyksiä, jotka auttavat miettimään osallistamista oman kunnan näkökulmasta.

Työkirja on toteutettu Business Finlandin osarahoittamassa hankekokonaisuudessa MUKI –Muutoskitkasta elinvoimaan. Mukana Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin ja Turun yksiköiden lisäksi Merikarvian kunta, Sastamalan kaupunki ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä.

SATU AALTONEN Projektitutkija, Turun kauppakorkeakoulu, Johtamisen ja yrittäjyyden laitos

TANJA LEPISTÖ Projektitutkija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

ULLA HYTTI Professori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen ja yrittäjyyden laitos