Pienempi kuin isommat, siks Pori

Pienempi kuin isommat,

Porin yliopistokeskus tunnetaan pienenä, mutta tiiviinä opiskelijayhteisönä. Yliopistolla aloittavat opiskelijat tulevat suurilta osin muilta paikkakunnilta ja Pori toimii eräänlaisena sulatusuunina. Muilta paikkakunnilta tulleilla saattaa aluksi tuntua oudolta. M ihin olen oikein tullut ja miten selviän täällä? Monet tulevat Poriin samanlaisesta lähtöasetelmasta, elämässä alkaa uusi vaihe ja kotikonnut jäävät taakse. Samalla tulee kuvioihin täysin uudet sosiaaliset ympyrät sekä ystävyyssuhteita, jotka saattavat kestää läpi elämän. Monet kokevat opiskelijaelämän olevan ihmisen parasta aikaa. Huolettomampia vuosia jää kaipaamaan, kun jossain kohtaa edessä siintää työelämä sekä perheen perustaminen.

Maakunta ammentaa elinvoimansa opiskelijoista Viiden tai useamman opiskeluvuoden aikana Pori ja Satakunta tulevat tutuiksi, ja luultavasti joillain tavoin rakkaiksi. Opiskelijaelämä Porissa ei häviä ainakaan paljoa suurille opiskelijakau

siks Pori

pungeille. Korkeakoulut tuovat maakunnille piristysruiskeen niin työpaikkojen, elinkeinoelämän kuin katukuvankin kautta. Opiskelijat ovat haluttua porukkaa ja monet kaupungit kilpailevat siitä, mihin yhteisvalinnassa haetaan ensimmäisenä. Tämä pakottaa kaupungit myös miettimään niiden omaa kehitystään opiskelijaystävällisyyden sekä vetovoiman kannalta.

Porissa on opiskelijoille tarjolla erittäin hyvät puitteet.

Porissa on opiskelijoille tarjolla erittäin hyvät puitteet. Täällä yritykset ovat lähteneet aktiivisesti mukaan kehittämään kaupunkia sekä opiskelijoille tarjottavia etuja. Myös kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ja niiden saatavuus nähdään tärkeänä houkuttimena opiskelupaikkaa valitessa. Täällä opintotuesta voi jäädä jotain käteen verrattuna suuriin kaupunkeihin. Jos opiskelija työllistyy jo opintojen aikana tai sen jälkeen, ja parhaimmassa tapauksessa jää vielä asumaan maakuntaan, on se merkki siitä, että jotain on tehty oikein.

Opiskelijajärjestöillä on merkittävä vaikutus korkeakouluyhteisössä Viihtyisästä ja houkuttelevasta opiskelijaympäristöstä pitävät huolen aktiiviset opiskelijajärjestöt, jotka jaksavat vuodesta toiseen järjestää monipuolisia sekä laadukkaita tapahtumia opiskelijoille. Opiskelijaelämän yksi arvokkaimmista kokemuksista on toimia aktiivisissa opiskelijajärjestöissä, joissa tehdään työtä tunteja laskematta ja itseään säästämättä opiskelijoiden hyväksi. Tämä aktiivisuus heijastuu myöhemmin positiivisena vaikutuksena, kun haaveissa on kesätyö, harjoittelupaikka tai vaikkapa pysyvämpi työ. Opiskelijajärjestöjen toimintaan voi mennä mukaan riippumatta siitä, missä vaiheessa opinnot ovat. Jotkut hyppäävät mukaan jo fuksina, kun taas toiset kiinnostuvat toiminnasta vasta muutaman opiskeluvuoden jälkeen. Järjestötoimintaa ei aina osata arvostaa sen ansaitsemalla tavalla. Monet järjestöaktiivit antavat itsestään paljon opiskelijoiden ja opiskelijayhteisöjen eteen ja laittavat järjestötoiminnan opiskeluiden edelle. Sen takia opinnot saattavat viivästyä. Tätä

ei aina välttämättä katsota yliopiston puolesta hyvällä, kun yhä tiukkenevat valmistumisajat asettavat paineita korkeakoulujen suuntaan.

Nykyajan opiskelija on monisuorittaja Harvempi opiskelija tulee toimeen pelkällä opinto- ja asumistuella. Monet käyvät töissä opiskeluiden ohella, osa jopa täysipäiväisesti. Pääsääntöisesti opiskelu on täysipäiväistä varsinkin kandivaiheessa, tai ainakin korkeakoulut niin opiskelijaan suhtautuvat. Monet kuitenkin ahertavat iltaisin ja viikonloppuisin palkkatöiden parissa. Opintolainapainotteinen opiskelu on mahdollista, mutta kaikki eivät halua tuhansien eurojen lainaa opintojen aikana. Laina on aina maksettava takaisin, eikä työpaikka ole sataprosenttisen varma valmistumisen jälkeen. Paineet opintojen etenemisestä, toimeentulon hankkiminen, sosiaalinen elämä, harrastukset sekä aktiivisimmilla vielä ainejärjestöhommat muodostava kokonaisuuden, jota voi olla vaikea hallita. Riski loppuun palamisesta on suuri. Suorituskeskeinen yhteiskunta asettaa paineita menestymisestä, koska aikaansaava menestyjä nähdään ihanteena. Kiire ei silti aina tarkoita aikaansaavaa. Monesti asioita haalitaan itselle liikaa. Jälkeenpäin vasta tajuaa, mihin kaikkeen on lupautunut ja paljonko se vaatii aikaa. Kokonaisuus rakentuu pienistä palasista. Suomessa opiskelevalla on kuitenkin hyvät oltavat muihin maihin verrattuna. Täällä opiskelu on ilmaista ja valtio maksaa tukea opiskeluiden ajalta.

Minne menet, tulevaisuuden opiskelija? Kansainvälisyys on nykyajan kuuma sana ja sitä korostetaan yhä vahvemmin opintojen edetessä. Opiskelijoita kannustetaan lähtemään ulkomaille vaihtoon ja kansainvälistymään rohkeasti. Tulevaisuuden opiskelija lähtee mielellään ulkomaille tutustumaan eri kulttuureihin ja kehittämään kielitaitoaan. Monipuolisen kielitaidon merkitys korostuu. Se avaa ovia mielenkiintoisiin työpaikkoihin ja kulttuureihin. Matkustaminen edellyttää rahaa. Onneksi kansainvälistymistä tuetaan apurahoilla, joiden avulla opiskelijavaihto on mahdollista. Vaihto-opiskelu auttaa kansainväliseen uraan valmistautumisessa, jos halukkuutta ulkomailla työskentelyyn löytyy. Tulevaisuutta on lähes mahdotonta ennustaa. Opiskelijalle tarjotaan paljon mahdollisuuksia, ja on hänestä itsestään kiinni, haluaako hän käyttää ne kaikki hyväksi. Yksi asia on ainakin varmaa: maailma muuttuu jatkuvasti. Omaa osaamista ei voi jättää ainoastaan ensimmäisen tutkinnon varaan. Tulevaisuuden opiskelijoiden on keskityttävä elinikäiseen oppimiseen, jos haluaa pysyä työelämässä mukana.

VILLE-VEIKKO PÄIVÖMAA Puheenjohtaja 2019 Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry