Rakennusala tarvitsee lisää metataitoja

MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA ARI ANDERSIN, VASTAVALO

Meta- eli työelämätaitojen opetukseen on kiinnitettävä rakennusalalla huomiota. Näitä ovat mm. johtajuus- ja yhteistyötaidot, oman ajankäytön hallinta, kyky sietää haasteita ja yllätyksiä, neuvottelutaidot, tiedonhankinta, viestintätaidot ja elinikäisen oppimisen taidot. Nämä ovat osittain sisäsyntyisiä ominaisuuksia, mutta niitä voidaan myös harjoitella ja niille voidaan altistaa ihmisiä. Tutkimuksessa on havaittu, että rakennustyömaiden työntekijöillä on haasteita mm. ongelmanratkaisukyvyssä ja työnjohtajilla ajankäytön suunnittelussa.

Työelämätaidot, joita myös metataidoiksi nimitetään, ovat entistä tärkeämpiä työelämässä, myös rakennustyömailla. Pärjätäkseen nykyaikaisilla rakennustyömailla on työnjohtajien ja työntekijöiden oltava enenevässä määrin tiimipelaajia. Työnjohtajilla tulee olla taitoja hallita omaa työtään, kommunikoida monipuolisesti sekä taitoja johtaa ja hallita muutoksia. Myös työntekijät tarvitsevat koko ajan enemmän samoja taitoja.

Työtehoseuran, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhdessä toteuttamassa, juuri päättyneessä RAKAS - Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen -hankkeessa on selvitetty rakennustyömailla tarvittavien metataitojen osaamista ja osaamisen tärkeyttä. Rakennustyön näkökulmasta oleellisiksi listattiin hankkeessa 24 työelämätaitoa, joihin pureuduttiin tarkemmin.

Työntekijöiden ja työnjohdon näkemykset selvitettiin työmaahaastatteluilla ja alan liittoihin lähetetyillä kyselyillä. Myös haastateltiin alan kouluttajia Työtehoseurassa ja TAMKissa siitä, miten tämän hetken koulutussisällöt vastaavat metataitojen opetukseen, ja haastettiin heitä kehittämään pedagogisia malleja ja keinoja avuksi tähän. Tulosten pohjalta on kehitetty koulutusta niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakoulutasolla. Hankkeen lopulliset tulokset julkaistaan ja esitellään tarkemmin loppuvuodesta 2022 tutkimusraportissa. Kimmo Keskiniva, väitöskirjatutkija Tampereen yliopistosta, on ollut tärkeässä roolissa hankkeen tulosten keräämisessä ja analysoinnissa. Mitkä tulokset ovat mielestäsi kaikkein oleellisimpia?

• Työnjohtajien osalta suurimmat haasteet näyttävät liittyvän läheisesti itse työnkuvaan: esimerkiksi suurin osaamisen puute on taito suunnitella omaa ja muiden ajankäyttöä. Tämä vaikuttaa huolestuttavalta, mutta toisaalta siinä rimakin on asetettu korkeimmalle. Vastaajat ovat siis useammassa tapauksessa kokeneet, että tietyn taidon osaaminen on hyvä, mutta tason pitäisi olla vielä parempi. Työntekijöiden osalta suurimpia osaamisen puutteita ovat taas mm. taito keskittyä käsillä olevaan ongelmaan ja taito sietää haasteita, häiriöitä ja muutoksia.

Yllättikö joku tulos tai havainto? • Työmaahaastatteluissa pyysimme työntekijöitä arvioimaan työnjohtajat ja työnjohtajat arvioimaan työntekijät. Eräs hieman yllättävä havainto oli huomata, miten erilaiset mielipiteet ihmisillä on toisen osapuolen roolista. Arvelisin, että ihmisillä on vaikeus hahmottaa toisen työnkuvaa, tai sitten toisen työn vaikutusta peilataan omassa työssä suoriutumiseen.

Timo Pitkänen, Työtehoseuran rakentamisen yksikön koulutuspäällikkö, on vastannut uusien havaintojen viemisestä ammatillisiin koulutuksiin TTS:ssa. Mitä nyt on kehitetty metataitojen kouluttamiseen?

• Työelämätaidot kannattaa tuoda opiskelijoille tutuksi opintojen alusta lähtien, muuhun opetukseen kytkettynä. Osaksi tätä on tehty aina, mutta nyt hankkeen aikana on kehitetty ja kokeiltu uusia menetelmiä. Kun asia ”sanoitetaan”, muuttuu sen opetus systemaattisemmaksi. Esimerkkinä tästä ”Linnunpönttömetodi”, mikä on muuttunut osaksi uusien opiskelijoiden perehdytystä. Uuden koulutuksen alussa annetaan jokaiselle opiskelijalle yksinkertainen harjoitustehtävä, linnunpönttö, työmaapukki, jakkara tai vastaava, jolla voidaan todeta opiskelijan sen hetkinen substanssiosaaminen, mutta ehkä vielä tärkeämpi funktio on toimia uuden kurssin ryhmäytymisen apuna ja opettaa yhteistyötä, itsearviointia ja ongelmanratkaisukykyä. Viimeinen tulikin nyt vahvasti esiin työntekijöiden osaamispuutteena. Työelämä- eli metataitoja ei opita kirjoista, vaan altistumalla tilanteille, joissa eri taitoja pääsee opettelemaan. Olennaista on, että opiskelija sekä ammatillisella, ammattikorkea- että yliopistotasolla ymmärtää, mitä työelämätaitoja on olemassa, kuinka tärkeitä ne ovat oman tulevan opiskelun ja työuran kannalta ja miten niissä voisi kehittyä. Esimerkiksi monesti opiskelijoiden pelkäämissä erilaisissa ryhmätöissä, esiintymisharjoituksissa ja itsearvioinneissa on tärkeä peruste: ne kehittävät juuri näitä taitoja. Niiden ohjaamisessa täytyy myös kouluttajien terästää osaamistaan, ja valita opetukseen menetelmiä ja tilanteita, joissa metataitojen oppimiselle altistuu riittävän monipuolisesti ja automaattisesti.

Artikkeli on julkaistu muokattuna myös Rakentaja-lehdessä 6/22.