Työtehoseuran juurilla - vuosi 1985

Työtehoseuran juurilla

historiasta tähän päivään

SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA TTS ARKISTO

Työtehoseura on elänyt yhteiskunnan muutoksissa mukana jo kohta 100 vuotta. Työn tuottavuus, tehokkuus ja ihmisten hyvinvointi ovat ajankohtaisia vuosikymmenestä toiseen. Tällä palstalla teemme poimintoja Työtehoseuran taipaleesta ja peilaamme arvokasta historiaa tähän päivään. Miltä maailma näyttikään vuonna 1985?

Maatalous-atk teki tuloaan Atk-palveluiden tarjonta maatiloille oli vuonna 1985 voimakkaassa kasvusuunnassa. Atk-pohjaisia neuvojaohjelmia oli jo käytössä, mutta ”mikrorintamalla” hyötykäyttäjiä olivat vain muutamat atk-harrastajat. Maatalouteen sovelletut riviviljelijälle sopivat ohjelmatuotteet tekivät vielä tuloaan. Työtehoseuran Reijo Orava ja Olli Salasmaa kirjoittivat Teho-lehdessä 1/1985 seuraavaa: ”Perinteisessä talonpoikaisessa tilanhoitotavassa ei juuri ole atk:lle soveltuvia rutiineja verokirjanpitoa lukuun ottamatta. Tilan tuotantoon liittyvät päätökset ovat luonteeltaan kertapäätöksiä, jotka esiintyvät vain yhden tai muutaman kerran tuotantokierron aikana. Tämän tyyppiseen työtapaan ei atk nykymuodossaan voi tarjota merkittävää helpotusta… Jos suunnitelmallinen tilanhoitotapa hyväksytään lähtökohdaksi, voidaan tietokonetta käyttää apuna merkittävästi. Sen sovellutusalueista tärkeimpiä ovat tiedon hankinta, suunnitteluun liittyvät laskelmat sekä tulosten seurantaan ja kirjanpitoon liittyvät rutiinit. Toisena alueena tulevat työprosessien seuranta ja ohjaus.” Ennustuksena oli niin ikään, että tietokone voi tulevaisuudessa korvata käsikirjat kun ”tietoa haetaan taskukirjan tapaan hakusanan perusteella”. Tämä on pitänyt kutinsa googlemaisen hyvin. Atk-ohjelmien markkinoille tulossa nähtiin epäilyttäväksi kaupallisten tarjoajien voimakas mainonta ja runsaat lupaukset. Työtehoseura ryhtyikin hoitamaan ja koordinoimaan testaustoimintaa, jonka myötä tarjottiin puolueetonta tietoa markkinoille tulevista ohjelmista. Tavoitteena oli näin varmistaa, että tuotteet täyttävät niistä annetut lupaukset. Samalla arvioitiin laitteiden ja ohjelmien käyttöarvoa. Kuten kuvasta näkyy, maatalousolosuhteet asettivat kovat vaatimukset elektroniikalle. Työtehoseuran tutkijat ins. Olli Salasmaa ja agr.yo Markku Järvenpää sekä DI Taneli Mattila siirtävät mittaustietoja leikkuupuimurista mikrotietokoneelle. Eivät ehkä arvanneet, kuinka 2020-luvulla sensorit, anturit ja satelliitit ovat maataloustyön tukena älypuhelimissa ja tietokoneissa.

1924 1947 1950 1972

Tuulimyllyt myötätuulessa Tuuli on uusiutuva luonnonvara, jolla on ollut merkittävä sija energianlähteenä jo kautta aikain purjelaivoista alkaen. Arvo Laitinen loi Teho-lehdessä (7-8/1985) katsauksen tuulivoiman käyttöön Tanskassa ja Suomessa. Kuten tänä päivänä, myös silloin huolestutti energian hinta: ”Halvan energian aikana tuulitekniikan kilpailukyky oli huono. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa tuulen energiaa yritetään vangita 1980-luvun insinööritieteen keinoin.” Tanskalaiset olivat edelläkävijöitä tuulimyllyjen kehittämisessä. Tuulimyllyjen kehitystyö ja valtion panostukset näkyivät suosiossa ja arviona oli, että moderneja tuulimyllyjä oli Tanskassa jo 1980-luvulla tuhatkunta. Työtehoseura oli aallon harjalla selvittäessään Ilmatieteen laitoksen kanssa tuulienergian mahdollisuuksia Suomessa. Tällöin todettiin, että energiasisältö maamme rannikolla ja saaristossa oli 4-5-kertainen sisämaahan verrattuna. Samoin todettiin, että tuulen energiasisältö oli kesäkuukausina merkittävästi talvikautta pienempi. Pisimmälle tuulimyllyharrastajien joukossa arvioitiin päässeen Vindkraftföreningen – Tuulivoimayhdistyksen, joka oli rakentanut Sipoon saaristoon kolmilapaisella roottorilla varustetun tuulimyllyn. Maston korkeus oli 36 metriä ja generaattorin nimellisteho 12kW, joka saavuttiin 8 metrin tuulennopeudella. Sähkö käytettiin lämpönä lämmönvaraajaan sijoitetun vastuksen avulla. Yhdistys uskoi vahvasti tuulimyllyjen mahdollisuuksiin mm. omakotitalon lisälämmityksessä. Tänä päivänä 2020-luvulla kotitalouksien ja maatilakeskusten käytössä tuulivoimaa on edelleen melko harvinaista. Suurimpien tuulivoimaloiden mittaluokka on 40 vuodessa kasvanut moninkertaiseksi: nykyaikaiset tuulivoimalat kun voivat korkeudeltaan olla jopa 180 metriä. Työtehoseurassa puhelin soi Kodintekniikka 85-messut osoittivat alalla tapahtuneen mittavan kehityksen kodinkoneiden valikoimassa ja ominaisuuksissa. Työtehoseuran kotitalousosasto, jonka johtoajatuksena on aina ollut kotitaloustöiden helpottaminen, tervehti tyydytyksellä kodintekniikan yleistymistä suomalaisiin koteihin. ”Edustavathan esimerkiksi automaattinen pyykinpesukone ja astianpesukone varsin tavallista kotitalouden varustetasoa. Niitä ei enää katsota kerskakulutuksen mittareiksi vaan arkisen toistuvan tai muutoin paljon ihmistyötä vaativan työn helpottajiksi. Onhan automaattipyykinpesukone kahdella kolmanneksella ja astianpesukone viidesosalla kotitalouksista”, kirjoittaa Hilkka Janhonen Teho-lehdessä 11-12/1985. 1980-luvulla kuluttajat olivat alkaneet kiinnittää huomiota kotitalouskoneiden ääniin ja vaatia hiljaisempia vaihtoehtoja. Energiansäästön tekniikka yleistyi ja pienensi kotitalouskoneiden sähkönkulutusta. Suomalaisia kotitalouskonemarkkinoita arvioitiin muita pohjoismaita valikoimaltaan ja merkkimääriltään runsaammiksi. Kodinkonetestauksen kulta-aikana Työtehoseurassa tehtiin huomattava määrä testauksia: esimerkiksi vuonna 1984 markkinoilla olleista 319 kylmäkalusteista oli 40 tutkittu Työtehoseurassa. Kotitalous- ja kuluttajatutkimukselle sekä neuvonnalle oli jatkuvaa tarvetta. Työtehoseuran puhelinpalvelussa henkilökohtaista neuvontaa, ”ensiapua”, sai päivittäin jopa 100 kuluttajaa. Kaikkiaan arviona oli, että Työtehoseura oli palvellut yli 29 000 kuluttajaa puhelimessa. Vuonna 1985 tehty kannanotto on helppo allekirjoittaa tänäkin päivänä: ”Huomispäivän kotitalouskoneilta odotetaan nykyistä enemmän tuloksia järkevästä tuotekehittelystä. Turhat yksityiskohdat ja monet monimutkaiset ohjelmat ovat harhaanjohtavia.”

1985