3 minute read
Hyviä käytäntöjä työvoiman johtamiseen maa- ja puutarhatiloille
JANNE KARTTUNEN, ERIKOISTUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA
Monilla maa- ja puutarhatilojen työnantajilla on kehitettävää koti- ja ulkomaisten työntekijöiden perehdyttämisessä ja työnopastuksessa sekä muussa päivittäisjohtamisessa, kuten viestinnässä. Myös lakisääteisen työterveyshuollon järjestelyt sekä työmotivaation ja muun työhyvinvoinnin edistäminen vaativat lisätoimenpiteitä. Erilaisia tarkistuslistoja ja muita hyviä käytäntöjä työvoiman johtamiseen on nyt koottu yhteen.
Hyvät henkilöjohtamisen käytännöt ovat tärkeä osa yritysten johtamista ja riskienhallintaa. TTS Työtehoseurassa toteutetun Työvoima-tutkimuksen päätavoitteena oli edistää maa- ja puutarhatilojen usein monikulttuuristen työyhteisöjen toimivuutta parantamalla edellytyksiä hyvään vuorovaikutukseen ja työvoiman johtamiseen. Oheiset tulokset perustuvat kahdessa eri kyselyssä kerättyihin 187 yrittäjän ja 100 työntekijän vastauksiin.
Perehdyttämistä ja työnopastusta kehitettävä Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työhönsä liittyvät
Työajalla järjestettävät hauskat tapahtumat ovat omiaan edistämään työyhteisön hyvinvointia.
odotukset. Työnopastukseen kuuluvat kaikki ne asiat, jotka liittyvät itse työn tekemiseen. Työnopastusta tarvitaan myös työhön liittyvissä muutostilanteissa. Ulkomaiset työntekijät tarvitsevat näissä kaikissa erityishuomiota.
Molempien kyselyiden perusteella useilla työnantajilla on kehitettävää työntekijöiden perehdyttämisessä ja työnopastuksessa. Tilanne on kuitenkin parempi puutarhatiloilla kuin maatiloilla. Työntekijät pitävät hyvinä käytäntöinä muun muassa kirjallisia ohjeita työpisteissä ja/tai erillisen infokansion käyttöä. Opastajan kannattaa käydä materiaalit läpi rauhalliseen tahtiin ja pyytää työntekijää aina kysymään, jos jokin asia jää epäselväksi. Opastajan esimerkkityösuorituksia pidetään havainnollisina.
Työterveyshuollon järjestelyistä kerrottava Työnantaja on velvollinen järjestämään työterveyshuollon kaikille työntekijöilleen työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut sisältävät työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset, työkykyä tukevia toimia sekä työhön liittyvien sairauksien ja oireiden tutkinnan. Kyselyn mukaan hieman yli puolella työntekijöistä on työterveyshuolto ja siihen liittyvät käytännöt on myös kerrottu heille. Noin neljännekselle käytäntöjä ei ole kerrottu. Loput työntekijät eivät tienneet, onko työterveyshuoltoa järjestetty tai he tietävät, että sitä ei ole järjestetty. Molempien kyselyiden mukaan tilanne on parempi puutarhatiloilla kuin maatiloilla. Työntekijöiden lakisääteisen työterveyshuollon järjestelyt vaativat selvästi lisätoimenpiteitä useilta työnantajilta.
Työhyvinvointia on edistettävä Yli puolet työntekijöistä on yleensä, hieman yli neljäsosa on toisinaan ja joka kymmenes ei yleensä ole motivoitunut työssään. Tilanne on maatiloilla parempi kuin puutarhatiloilla. Motivaatiota edistää muun muassa se, että pidetään työstä, työympäristöstä, työyhteisöstä tai työn monipuolisuudesta. Myös se, että työ koetaan merkitykselliseksi, se osataan hyvin tai vastaaja kokee itsensä ammattilaiseksi, edistää motivaatiota. Motivaatiota lisäävät myös selkeät tavoitteet työssä ja, se, että työhön kyetään vaikuttamaan. Myös työnantajan osoittama luottamus ja arvostus on eduksi. Molemmissa kyselyissä tiedusteltiin lisäksi muun muassa, kykenevätkö työntekijät palautumaan työstään riittävästi, onko käytössä säännölliset ja henkilökohtaiset tavoite- ja palautekeskustelut ja järjestetäänkö yhteisiä työhyvinvointitapahtumia. Myös näiden suhteen tilanne on maatiloilla parempi kuin puutarhatiloilla. Työmotivaation ja muun työhyvinvoinnin edistäminen vaativat kuitenkin panostusta useilta työnantajilta. Tarkistuslistoja ja muita hyviä käytäntöjä Molemmissa kyselyissä vastaajat saivat valita kolmesta aiempiin tutkimuksiin perustuvasta ”hyvien käytäntöjen” tarkistuslistasta ne keinot, jotka heidän työyhteisössään toteutuivat. Listat koskivat perehdyttämisen ja työnopastuksen keinoja, erilaisia viestintätapoja sekä työmotivaatiota ja muuta työhyvinvointia edistäviä seikkoja. Listat löytyvät tutkimuksen kotisivuilta. Eräs työntekijöiden erikseen nimeämä hyvä käytäntö on perehdytys-/opastuslomake/-kansio, joka käydään ajan kanssa läpi ja allekirjoitetaan lopuksi. Viestinnässä puolestaan suositaan yhteisiä WhatsApp-ryhmiä, joissa otetaan myös vieraskieliset työntekijät huomioon. Työhyvinvointia edistävät muun muassa tukeva, auttavainen ja tasa-arvoinen työyhteisö sekä kuunteleva ja tarvittaessa joustava työnantaja. Joustavuudessa työntekijät korostavat vastavuoroisuutta.
Työvoima-tutkimus pähkinänkuoressa
TTS Työtehoseuran tutkimus ”Työvoimasta tuottavuutta maa- ja puutarhatalouteen – Työvoima” toteutettiin 11/2020–11/2022. Tutkimuksen päärahoittaja oli maa- ja metsätalousministeriö.
Aineistoa kerättiin kahdella verkkokyselyllä, ja lisätietoa kerättiin haastatteluilla. Verkkokyselyt toteutettiin yhteistyössä Puutarhaliiton, Maaseudun Työnantajaliiton, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton, Kauppapuutarhaliiton, Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen ja Teollisuusliiton kanssa. Kaksikielisessä (suomi/ ruotsi) työnantajakyselyssä selvitettiin maa- ja puutarhatilojen yrittäjien osaamista, käytäntöjä ja kokemuksia muun muassa työvoiman rekrytoinnissa ja johtamisessa. Vastaukset saatiin 187 yrittäjältä, joista enemmistöllä oli puutarhatila ja lopuilla joko eläin- tai kasvitila. Kaksikielisessä (suomi/englanti) työntekijäkyselyssä puolestaan selvitettiin maatalous-, puutarha- ja muiden maaseutuyritysten palkkatyövoiman kokemuksia hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista muun muassa työyhteisön johtamisessa. Vastaukset saatiin 100 työntekijältä, joista noin neljännes oli ulkomaisia. Diasarjat ja yhteenvedot tuloksista sekä erilaisia tarkistuslistoja löytyy tutkimuksen kotisivuilta: https://www.tts.fi/tutkimus_ja_kehitys/tutkimushankkeet/maatalous/tyovoima
