S U KO L TO I M I I
Yo-koe mittaa
kypsyyttä Ylioppilastutkinto järjestettiin keväällä 2020, vaikka koepäiviä muutettiinkin koronapandemian takia ja lakkiaiset siirrettiin syksyyn. YTL:n ja SUKOLin kevättapaamisesta ei myöskään tingitty, vaan siihen kokoonnuttiin etäyhteyksin. TEKSTI ANNA HALME
Y
lioppilastutkintolautakunnan kielivaliokunnan, kieliyhdistysten ja SUKOLin kevättapaaminen järjestettiin etäyhteyksin toukokuussa. Outi Vilkuna SUKOLista toimi kokouksen puheenjohtajana ja esitteli SUKOLin koostamat aiheet. Koekerrasta toiseen kieltenopettajia askarruttaa muun muassa muiden tuottamistehtävien kuin kirjoitelmien merkkimäärä. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoi, että koejärjestelmään ei ole tulossa teknistä rajoitinta, joka katkaisisi automaattisesti ylipitkät vastaukset. Ennen kuin tällaisen rajoittimen kehittämiseen varattaisiin resursseja, taustalla pitäisi olla eri aineiden laaja keskinäinen yhteisymmärrys. Kehittämistyössä priorisoidaan kokeiden ja tutkinnon lainmukaisuutta. Tähkä tähdensi, että ylioppilaskoe on kypsyyskoe ja kokelaan on pystyttävä arvioimaan oman vastauksensa pituutta.
Koepäivien sijoittelu
Korona myllersi kevään 2020 kirjoitusaikataulun, mutta jo edellisillä koekerroilla koettiin, että tiivis aikataulu kuormitti kokelaita. Kieltenopettajien näkemyksen mukaan lyhyiden kielten opiskelijat, joita muutenkin on vähän, jättävät kielten kokeita väliin tiukan aikataulun takia. Syksyllä 2018 samalla viikolla kirjoitettiin vieraan kielen lyhyt oppimäärä, äidinkielen kirjoitustaidon koe, toinen kotimainen kieli ja toinen reaalikoe. Keväällä 2019 vieraan kielen lyhyen oppimäärän koe oli päivää ennen ensimmäistä reaalikoetta. Syksyn 2020 poikkeusaikataulussa sen sijaan pitkät kielet on hajautettu kahdelle koepäivälle. Kieltenopettajia kiinnosti, olisiko mahdollista saada lisäpäiviä jatkossakin. Tiina Tähkä totesi, että kevään koepäivät on mahdutettava kolmeen viikkoon, jotta arvostelu valmistuu ajoissa. YTL seuraa koepäivien sijoittelun vaikutusta ilmoittautumiseen.
8
4/2020
Peräkkäisille päiville on päädytty valitsemaan niitä aineita, joissa on vähän kokelaita. Syksyisin, jolloin kokelaat suorittavat keskimäärin vähemmän aineita kuin keväisin, peräkkäisiä päiviä on enemmän. Tähkän mukaan syksyn 2020 lisäpäivät ovat kertaluonteinen päätös: pitkät kielet päätettiin hajauttaa, jotta kokelasmäärä koetiloissa olisi pienempi ja jotta kokelailla olisi mahdollisuus suorittaa kaksi pitkää vierasta kieltä tutkinnossaan koronatilanteesta huolimatta.
Yhdistykset kouluttavat
Monet opettajat ovat olleet pahoillaan siitä, että toimiva suora keskusteluyhteys opettajien ja sensoreiden välillä on katkaistu. Lainsäädännön mukaan sensorien nimiä ei saa paljastaa ennen kuin vasta vuoden kuluttua tutkinnosta. Kieliyhdistysten yo-koulutukset paikkaavat tiedonkulun ongelmaa. Kielivaliokunnan puheenjohtaja Raili Hildén toi esiin, että arvosteltu koesuoritus on opettajien ja kokelaiden nähtävissä. Jos kokelas haluaa muutosta arvosteluun, hän voi tehdä oikaisupyynnön. Tavoitteena on, että kokeita koskeva informaatio on yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla, ja tätä tarkoitusta varten on laadittu lopulliset hyvän vastauksen piirteet, jotka lautakunta julkaisee verkkosivuillaan. Myös Tiina Tähkä tähdensi, että pitää kehittää yleistä ohjausta ja saada kaikki opettajat sen äärelle. Suomen englanninopettajien edustaja Eija Venäläinen totesi, että lähinnä sensoripuhelut ovat koskeneet suuria muutoksia aineiden pistemäärissä. On ollut myös opettajan ammattitaidon ylläpitämistä, kun suurista pistemäärämuutoksista on voinut soittaa sensorille. Ruotsinopettajien Katja Kurki kysyi, voisivatko sensorit kirjoittaa jatkossa lyhyen perustelun, mikäli aineen pistemäärä muuttuu jyrkästi. Eri kielten opettajayhdistyksillä on ollut koulutuksia, joissa ylioppilaskokeiden alustavaan arvosteluun liittyvää
