Yo-koe mittaa kypsyyttä

Ylioppilastutkinto järjestettiin keväällä 2020, vaikka koepäiviä muutettiinkin koronapandemian takia ja lakkiaiset siirrettiin syksyyn. YTL:n ja SUKOLin kevättapaamisesta ei myöskään tingitty, vaan siihen kokoonnuttiin etäyhteyksin.

TEKSTI ANNA HALME

Ylioppilastutkintolautakunnan kielivaliokunnan, kieliyhdistysten ja SUKOLin kevättapaaminen järjestettiin etäyhteyksin toukokuussa. Outi Vilkuna SUKOLista toimi kokouksen puheenjohtajana ja esitteli SUKOLin koostamat aiheet. Koekerrasta toiseen kieltenopettajia askarruttaa muun muassa muiden tuottamistehtävien kuin kirjoitelmien merkkimäärä. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoi, että koejärjestelmään ei ole tulossa teknistä rajoitinta, joka katkaisisi automaattisesti ylipitkät vastaukset. Ennen kuin tällaisen rajoittimen kehittämiseen varattaisiin resursseja, taustalla pitäisi olla eri aineiden laaja keskinäinen yhteisymmärrys. Kehittämistyössä priorisoidaan kokeiden ja tutkinnon lainmukaisuutta. Tähkä tähdensi, että ylioppilaskoe on kypsyyskoe ja kokelaan on pystyttävä arvioimaan oman vastauksensa pituutta.

Koepäivien sijoittelu

Korona myllersi kevään 2020 kirjoitusaikataulun, mutta jo edellisillä koekerroilla koettiin, että tiivis aikataulu kuormitti kokelaita. Kieltenopettajien näkemyksen mukaan lyhyiden kielten opiskelijat, joita muutenkin on vähän, jättävät kielten kokeita väliin tiukan aikataulun takia. Syksyllä 2018 samalla viikolla kirjoitettiin vieraan kielen lyhyt oppimäärä, äidinkielen kirjoitustaidon koe, toinen kotimainen kieli ja toinen reaalikoe. Keväällä 2019 vieraan kielen lyhyen oppimäärän koe oli päivää ennen ensimmäistä reaalikoetta. Syksyn 2020 poikkeusaikataulussa sen sijaan pitkät kielet on hajautettu kahdelle koepäivälle. Kieltenopettajia kiinnosti, olisiko mahdollista saada lisäpäiviä jatkossakin.

Tiina Tähkä totesi, että kevään koepäivät on mahdutettava kolmeen viikkoon, jotta arvostelu valmistuu ajoissa. YTL seuraa koepäivien sijoittelun vaikutusta ilmoittautumiseen. Peräkkäisille päiville on päädytty valitsemaan niitä aineita, joissa on vähän kokelaita. Syksyisin, jolloin kokelaat suorittavat keskimäärin vähemmän aineita kuin keväisin, peräkkäisiä päiviä on enemmän. Tähkän mukaan syksyn 2020 lisäpäivät ovat kertaluonteinen päätös: pitkät kielet päätettiin hajauttaa, jotta kokelasmäärä koetiloissa olisi pienempi ja jotta kokelailla olisi mahdollisuus suorittaa kaksi pitkää vierasta kieltä tutkinnossaan koronatilanteesta huolimatta.

Yhdistykset kouluttavat

Monet opettajat ovat olleet pahoillaan siitä, että toimiva suora keskusteluyhteys opettajien ja sensoreiden välillä on katkaistu. Lainsäädännön mukaan sensorien nimiä ei saa paljastaa ennen kuin vasta vuoden kuluttua tutkinnosta. Kieliyhdistysten yo-koulutukset paikkaavat tiedonkulun ongelmaa.

Kielivaliokunnan puheenjohtaja Raili Hildén toi esiin, että arvosteltu koesuoritus on opettajien ja kokelaiden nähtävissä. Jos kokelas haluaa muutosta arvosteluun, hän voi tehdä oikaisupyynnön. Tavoitteena on, että kokeita koskeva informaatio on yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla, ja tätä tarkoitusta varten on laadittu lopulliset hyvän vastauksen piirteet, jotka lautakunta julkaisee verkkosivuillaan. Myös Tiina Tähkä tähdensi, että pitää kehittää yleistä ohjausta ja saada kaikki opettajat sen äärelle.

Suomen englanninopettajien edustaja Eija Venäläinen totesi, että lähinnä sensoripuhelut ovat koskeneet suuria muutoksia aineiden pistemäärissä. On ollut myös opettajan ammattitaidon ylläpitämistä, kun suurista pistemäärämuutoksista on voinut soittaa sensorille. Ruotsinopettajien Katja Kurki kysyi, voisivatko sensorit kirjoittaa jatkossa lyhyen perustelun, mikäli aineen pistemäärä muuttuu jyrkästi.

Eri kielten opettajayhdistyksillä on ollut koulutuksia, joissa ylioppilaskokeiden alustavaan arvosteluun liittyvää

tietoa välitetään. Päivi Sihvonen YTL:n ranskan jaoksesta totesi, että yhdistykset voisivat järjestää enemmän kirjoitustehtäviin liittyvää koulutusta, koska opettajakunta on muuttunut ja sensorien ja opettajien näkemykset viestinnällisyydestä ovat erkaantuneet toisistaan. Sihvosen mukaan aineen sensoriarvostelussa on voinut olla jopa 20 pisteen pudotus. ”Puheluja opettajilta on tullut vähän, ja ne eivät ole aina tulleet niiltä, joiden olisi kannattanut soittaa. Koulutuksissa saataisiin yhteistä keskustelua, josta kaikki hyötyisivät”, hän sanoi.

Viestinnällisyys ja täsmällisyys

SUKOLin saamien yhteydenottojen viesti on selvä: opettajien mielestä kokeiden vaatimustaso on kaukana lukion kursseilla käsitellyistä sisällöistä. Eija Venäläinen antoi palautetta kevään pitkän englannin kokeesta, joka oli sanastollisesti vaativa: ”Tuntuu siltä, että siitä, mitä tunnilla opetetaan, ei ole hyötyä kokeessa suoriutumisen kannalta. Myös keskitason opiskelijoiden tulisi voida saada kohtuullinen arvosana. Aiemminkin on harmittanut, että lukion kieliopin hyvästä hallinnasta ei palkita.” Arja Nurmi englannin jaoksesta vastasi, että kevään kokeessa oli tavallista enemmän synonyymitehtäviä, jotka ehkä korostuivat sanasto- ja kielioppiosiossa. Kieliopin hallinta on edelleen tärkeä kielitaidon osa, ja sitä on tarkoitus testata jatkossakin. Kokeen vaativuus otettiin huomioon pisterajoissa.

Kriittistä palautetta annettiin myös tämän kevään keskipitkän ruotsin kokeesta, jossa vaadittiin täsmällisiä, sanatarkkoja käännöksiä. Raili Hildén myönsi, että käännöstehtävässä ei tällä kertaa onnistuttu hyvin ja siksi lopullisessa arvostelussa päädyttiin antamaan myös osapisteitä. Hän muistutti, että absoluuttinen pistemäärä ei tee autuaaksi, sillä jos kaikki saavat paljon pisteitä, pisterajat nousevat.

Saksanopettajien Johanna Snellman nosti esiin saksan pitkän oppimäärän kokeen, joka saksanopettajien näkemyksen mukaan on vuosi vuodelta elitistisempi. Koulusaksalla ei saa parhaita arvosanoja, vaan laudaturit ja jopa eximiatkin menevät niille, jotka ovat päässeet käyttämään kieltä autenttisesti esimerkiksi vaihdossa. Pasi Pirttisaari YTL:n saksan jaoksesta totesi, että sekä A- että B-saksan kokeisiin osallistuu hyvin eritasoisia kokelaita. Ideaalitilanteessa A-kielen opiskelijat suorittaisivat pitkän oppimäärän kokeen ja B2-kielen opiskelijat lyhyen oppimäärän kokeen. Tilanne helpottuu, kun tutkintoon tulee mahdollisuus osallistua saman aineen eri oppimäärien kokeisiin. Mahdollisuus sisältyy uuteen lakiin ja tulee voimaan kevään 2022 tutkinnosta alkaen; YTL tiedottaa aiheesta vuonna 2021. Pirttisaari muistutti, että arvosanojen määrittämisessä käytettävä standardoitujen yhteispisteiden keskiarvoon perustuva SYK-menetelmä on kuitenkin tukenut kieliä, koska sen ansiosta hyviä arvosanoja voidaan jakaa enemmän kuin vanhassa, puhtaasti normaalijakaumaan perustuneessa arvostelussa.

Ranskan, italian, venäjän ja lyhyen espanjan tämän kevään kokeisiin oltiin tyytyväisiä. Eniten huolta aiheutti opiskelijoiden ja kirjoittajien jatkuvasti vähenevä määrä. Ranskanopettajien yhdistyksen puheenjohtaja Eija Raitala kiitti sitä, että ranskankokeessa ei vaadita sataprosenttisen autenttisen tekstin ymmärtämistä. Raitala huomautti, että suomenkielinen avovastaus on kokelaille vaikea formaatti. Päivi Sihvosen mukaan viestinnällisyyden ohessa täsmällisyys on edelleen tärkeää ja näiden kahden suhde on valtava kysymys.

Täsmällisyys nousi esiin myös keskustelussa espanjan kokeista. Espanjanopettajien Hilkka-Roosa Nurmi pahoitteli, että edes natiivit eivät saa parasta arvosanaa A-espanjassa. YTL:n Minna Intke Hernández muistutti kuitenkin, että natiivius ei takaa täsmällisyyttä. Jos kieli ei ole täsmällistä, ei voi saada laudaturia. Espanjan jaosta ilahdutti kuulla, että lyhyen oppimäärän koe on lähestynyt lukion oppimäärää. Samaan pyritään pitkässä kokeessa.

Pisteitysperiaatteita ja maamerkkejä

Monen kielen opettajat ovat kokeneet, että koe on rakenteeltaan pirstaleinen. On toivottu, että valtavaa aineistomassaa voitaisiin vähentää vaikkapa niin, että samasta aineistosta olisi sekä luetunymmärtämistehtävä että sanastotehtävä. YTL:stä toivottiin, että kieltenopettajayhdistykset antaisivat palautetta kokeista konkreettisesti ja tehtäväkohtaisesti.

Opettajia kiinnostivat myös kokeiden pisteitysperiaatteet. Esimerkiksi ruotsin kokeesta oli jäänyt vaikutelma, että arviointikriteerit olisivat olleet tällä tutkintokerralla aiempaa tiukemmat. Raili Hildén kertoi, että avovastausten pisteitys on sovittu alustavasti kokeen laadintavaiheessa ja enimmäkseen sitä noudatetaan. Sensorikokouksessa pisteitystä saatetaan täsmentää.

Pyrkimys on siihen, että keskitetysti korjattavia tehtäviä voidaan lisätä. Tämä on taloudellista ja lisää arvostelun yhdenmukaisuutta. Ruotsinopettajien Katja Kurki tähdensi, että kokelaille täytyy tehdä selväksi keskitetysti korjattavien tehtävien pisteiden puuttuminen alustavasta arvostelusta. Keväällä 2020 aiheutti jonkin verran sekaannusta se, että kokelaan suoritusnäkymässä olevasta yhteispistemäärästä puuttuivat keskitetysti arvostellun tehtävän pisteet. Tutkintosihteeri Anna Hatva-Jokinen pahoitteli, että teknisesti uudenlaisen kokeen takia kokelaan koesuorituskopiossa oli aluksi näkynyt väärä pistemäärä. Virhe korjattiin välittömästi, kun se oli huomattu, ja oikaisuvaatimusaikaa pidennettiin päivällä 28.5. saakka. Opintopolussa pisteet näkyivät koko ajan oikein.

Raili Hildén kertoi, että eri kielissä kerätään maamerkkejä kirjoitussuorituksista. Tavoitteena on, että sensorit antavat niistä malliarvostelut. Aitoja ylioppilastutkinnon koesuorituksia ei ole mahdollista käyttää edes nimettöminä. Onneksi mukaan on saatu vapaaehtoisia opettajia, joiden avulla on voitu tuottaa aitoja koesuorituksia. Arja Nurmi täydensi, että englannin sensorikunta on jo laatinut malliarvosteluja Ari Huhdan vetämässä hankkeessa. Materiaalia on käytetty uusien sensorien koulutuksessa ja myös Suomen englanninopettajien yo-koulutuksissa. Vastaava hanke on suunnitteilla ruotsissa ja saksassa ja myöhemmin muissakin kielissä. Tavoitteena on tuottaa kaikille yhteistä, tasavertaista ja tavoitettavaa tietoa, jota julkaistaan YTL:n sivuilla.