Ääntäminen ja miten sitä opetetaan

Foneettinen osaaminen helpottaa vieraan kielen ääntämisen opettamista.

TEKSTI PÄIVI VIRKKUNEN

Puhe on ihmisen ensisijainen kommunikaatiomuoto, ja ensimmäinen arvio keskustelukumppanin kielitaidosta tehdään usein ääntämisen perusteella. Ääntäminen on siten tärkeä osa kielitaitoa, ja se tulisi ottaa huomioon opetuksessa tasapuolisesti muiden kielitaidon osa-alueiden kanssa. Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että vaikka puhuminen ja kirjallinen ilmaisu ovat opetustavoitteina periaatteessa tasaveroiset, jää puhuminen helposti sivuosaan.

Tutkimuksen tulosten perusteella kieltenopettajien koulutuksessa oli keskitytty heidän omaan ääntämiseensä riittävästi, ja vastaajat olivatkin varmoja omasta ääntämistaidostaan.

Ääntämisen opettamista tutkittiin

Kieltenopettajien oma koulutus ja asenteet ääntämisen opettamista kohtaan ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena useilla kielialueilla, ja pidämme tärkeänä myös suomalaista tutkimusta tästä aiheesta. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessamme tarkastelimme suomalaisissa kouluissa työskentelevien kieltenopettajien käsityksiä ääntämisen ja fonetiikan tärkeydestä kielenopetuksen osana. Toisena tarkastelun kohteena olivat ääntämisen opetuksen ja arvioinnin nykyiset käytänteet. Tutkimme myös, mitkä tekijät vaikuttivat ääntämisen opetukseen. Halusimme selvittää erityisesti foneettisen koulutuksen riittävyyttä ja sen vaikutusta opettajan omaan kokemukseen ääntämisen opetuksesta. Tieto nykyisistä toimintatavoista on tärkeää, koska

MUUN MUASSA SEURAAVAT ASIAT TUKEVAT OPPIJAA ÄÄNTÄMISEN HARJOITTELUSSA:

• Motiivin löytäminen ja omien tavoitteiden asettaminen ääntämisen opiskelulle. • Foneettinen tieto ja ymmärrys siitä, miten puhetta ja äänteitä tuotetaan. Apuna esimerkiksi äidinkielen ja opiskeltavan kielen vertailu foneettisten merkkien avulla. IPA-merkit helpottavat myös kielen ja sanaston itsenäistä opiskelua! • Oppijoiden käsitys heidän omasta ääntämisestään antamasi henkilökohtaisen palautetteen kautta. Mitkä ovat oppijan vahvuudet, mitä voisi vielä kehittää? • Opiskeltavan kielen piirteiden havaitseminen. Apuna esimerkiksi natiivipuhujan ääntämisen analysointi: Miten opiskeltavan kielen piirteet eroavat äidinkielestä? Miten kirjakieli ja puhekieli eroavat toisistaan? Keskittyminen nimenomaan kuultuun puheeseen, ei kirjoitusasuun! • Motoristen taitojen harjoittelu. Apuna esimerkiksi ääneen lukeminen, kielivoimistelulorut (tongue twisters) ja tietoisuus harjoiteltavista puheen piirteistä. • Kyky tarkastella ja arvioida omaa ääntämistä. Apuna oman puheen äänitys mallin jälkeen ja näiden kahden vertailu. • Muista, että ääntämisen oppijat ovat erilaisia. Jotkut oppivat ääntämistä lähes luonnostaan, toisia taas helpottaa eksplisiittinen ja teoriapohjainen lähestymistapa.

sen perusteella opettajankoulutuksen sisältöjä voidaan kehittää siten, että niissä otetaan paremmin huomioon ääntämisen opettaminen ja ääntämisen oppimiselle välttämättömät osatekijät: didaktiikka, kieli ja fonetiikka.

Tempus-lehdessä 1/2018 julkaistiin artikkeli ”Kohti suullisia kielten yo-kokeita”, jossa etsittiin vastaajia ääntämisen opettamista käsittelevään tutkimukseen. Kysely tehtiin keväällä 2018, ja siihen vastasi 175 opettajaa, jotka opettivat vieraita kieliä suomalaisissa yläkouluissa ja lukioissa. Taustatietojensa perusteella vastaajat edustivat kattavasti suomalaisia kieltenopettajia opetettavan kielensä, koulutuksensa ja opetuskokemuksensa suhteen.

Fonetiikkaa opettajankoulutukseen

Tutkimuksen tulosten perusteella kieltenopettajien koulutuksessa oli keskitytty heidän omaan ääntämiseensä riittävästi, ja vastaajat olivatkin varmoja omasta ääntämistaidostaan. Sen sijaan he kokivat, etteivät olleet saaneet koulutuksessaan riittävästi tietoa ääntämisen opettamisesta.

Tutkimusten mukaan ääntämistä tulisi opettaa eksplisiittisesti, sillä oppijoiden kielitietoisuutta lisäämällä voidaan tukea opiskelua ja helpottaa ääntämiselle tärkeiden motoristen taitojen oppimista. Opetus saattaa kuitenkin jäädä implisiittiseksi, mikäli opettajalle ei ole tarjottu riittävästi tietoa ääntämisen opettamisesta.

Tutkimuksen merkittävä tulos oli, että opettajat kokivat ääntämisen opettamisen helpoimmaksi silloin, kun he tunsivat saaneensa omassa koulutuksessaan riittävästi fonetiikan opetusta. Koulutuksessaan enemmän fonetiikan opetusta saaneiden vastaajien ryhmä koki ääntämisen opettamisen helpommaksi kuin vähemmän fonetiikan opetusta saaneiden ryhmä. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Opettajat, jotka kokivat ääntämisen opettamisen helpoksi, opettivat myös enemmän prosodiaa, joka on puheen ymmärrettävyydelle tärkeä osa-alue.

Vastaajilla oli yhteinen käsitys siitä, että ääntämisen opettaminen on tärkeä osa kieltenopetusta. Kyselyyn vastanneet opettajat olivat motivoituneita ylläpitämään ammattitaitoaan, kouluttautumaan ja myös uudistamaan opetuskäytäntöjään. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan kieltenopettajille tarjotaan suhteellisen vähän kielididaktista täydennyskoulutusta, ja opettajien mukaan siihen osallistuminen on hankalaa. Täydennyskoulutuksen kehittämisen lisäksi yliopistojen tehtävä olisi tarjota myös kieltenopettajaopiskelijoille monipuolista ääntämisen opetukseen liittyvää koulutusta, joka on tehokasta ja perustuu uusimpaan tutkimukseen. Foneettista tietoisuutta lisäävä ja ääntämisen opettamiseen keskittyvä koulutus hyödyttää niin kieltenopettajaopiskelijoita kuin valmiita opettajiakin.

Lue koko tutkimusartikkeli Ainedidaktiikka-lehden numerosta 1/2020 osoitteessa https://journal.fi /ainedidaktiikka/article/view/ 85736/50433. Lisätiedot ja täydennyskoulutustiedustelut: paivi.virkkunen@helsinki.fi .

ETÄOPETUSKAUDEN ENSIAPU

Kieltenopettajan vinkkejä ääntämisen harjoitteluun ja testaamiseen TEKSTI JAANA ÖSTERGÅRD

Cloud Audio Recorder, helppokäyttöinen äänityssovellus. Tallentaa äänen tietokoneen mikrofonin kautta mp3-muodossa. Äänitteen voi tallentaa myös suoraan tietokoneen tiedostoon tai Google Driveen. Etu: ei aseta rajaa äänitteen pituudelle. Pieni miinus: hieman ”tekninen” ilmeeltään, ja pienimpien oppilaiden voi olla vaikea päästä alkuun.

Flipgrid, opetuskäyttöön tarkoitettu maksuton Microsoftin palvelu. Monipuolinen alusta, jossa keskustellaan lyhyiden videoviestien avulla. Opettaja voi lisätä keskusteluteemojen alkuun esimerkiksi tekstiä, videokommentin tai vaikka Kahoot-kyselyn. Etu: visuaalinen, värikäs ja helppokäyttöinen. Opettaja voi laittaa välittömän, lyhyen palautteen suoraan chattiin. Tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja työkaluja käyttäjälle, tallenteet voi esimerkiksi jakaa vaikkapa perheenjäsenten tai kavereiden kanssa. Pieniä miinuksia: tallenteiden yläaikaraja on 5 minuuttia. Lisäksi osa oppilaista ei halua kasvojensa näkyvän videolla; sitä varten kameraan on lisätty fi lttereitä. Kuvaan voi myös lisätä post-it-lappuja ja tarroja.

Kannattaa huomata, että oman videon lisääminen edellyttää tunnistautumista (tähän käy oma koulun sähköpostitunnus).

Ohjeet siihen, miten luodaan Flipgrid-ympäristö viidessä minuutissa: https://static.fl ipgrid.com/docs/Flipgrid-Remote-Learning.pdf

Lisää luettavaa: https://digiosalliseksitamk.blogspot. com/2018/12/fl ipgrid.html

Hyödynsin itse etäkouluaikaan erityisesti Flipgridiä sen visuaalisuuden ja helppouden takia. Se toimii hyvin Classroomissa, jonne sen voi ladata opetusryhmälle linkkinä. Käytin sitä sanastoharjoitteluun (yksittäisten sanojen ääntäminen), tekstien lukemiseen, keskustelujen harjoitteluun ja lauseiden muodostamiseen. Suullisten kokeiden pitämiseenkin se soveltuu.

Pienimmille alakoulun oppilaille riitti uuden kappaleen sanaston ääneenluku ja tallennus Flipgridiin, jonka opettaja sitten tarkisti ja kommentoi. Kustantajat tarjoavat hyviä sovelluksia, joilla sanastojen ääntämisen pystyy ensin kuuntelemaan kätevästi malliksi.

Isommat oppilaat lukivat tekstejä esimerkiksi eri tyyleillä (iloisesti, väsyneenä, vihaisena), muodostivat eri tilanteisiin sopivia lauseita ja ohjeita annettujen kuvien pohjalta ja tekivät reittiselostuksia kartalla ”navigaattorina”. Vain mielikuvitus on rajana!

Opettaja voi kirjoittaa kommentit chattiin tai tehdä palautteesta vaikka videon.

Flipgridiä voi hyödyntää myös opettajan ohjeistuksissa.