Kielikasvatus kukoistamaan

Positiivinen pedagogiikka ja hyvinvointiopetus tarjoaa paljon mahdollisuuksia kielten tunneille.

TEKSTI TIINA PRIMIETTA

Viime vuonna ilmestynyt Kukoistava kasvatus – Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja tarjoaa käytännönläheisiä vinkkejä oppitunneille. Esittelen tässä kielten tunneilla teettämiäni harjoituksia, joissa Kukoistava kasvatus -kirja on toiminut innoittajana. Opetan englantia ja ranskaa, mutta harjoituksia voi soveltaa eri kieliin.

Vahvuuksien nimeäminen ja tunnistaminen

Luokilla 7–9 katsomme englannintunnilla What Are Your Character Strengths? ja The Science of Character -videot, minkä jälkeen teemme VIA Character Strengths -testin (viacharacter.org, testin voi tehdä eri kielillä). Oppilaat pohtivat itsekseen, pareittain tai pienissä ryhmissä jonkin konkreettisen esimerkin tilanteesta, jossa eri vahvuuksista voi olla hyötyä. Keskustelemme kunkin oppilaan omista luonteenvahvuuksista ja siitä, miten tietty vahvuus näkyy hänen opiskelussaan. Esimerkiksi rohkeus (bravery) voi näkyä siinä, että oppilas kertoo oman mielipiteensä ja pitää mielellään suullisia esitelmiä. Sosiaalinen lahjakkuus (social intelligence) taas voi näkyä yhteistyöhalukkuudessa ja ryhmätöistä pitämisessä.

Harjoittelemme vahvuuksia myös vahvuuskorttien ja papereille kirjoitettujen vahvuussanojen avulla. Tätä voi pelillistää: Opettaja tai oppilas lukee eri vahvuuksiin liittyviä kuvauksia vahvuuskorteista, ja oppilas, joka arvaa ensimmäisenä, mistä vahvuudesta on kyse, saa kortin. Se voittaa, jolla on lopuksi eniten vahvuuskortteja.

Opettelemme huomaamaan ja sanoittamaan luokkakavereidenkin vahvuuksia: Ringissä jokainen vuorollaan kertoo oman vahvuutensa ja seuraavana vuorossa olevan vahvuuden, jonka oppilas kaverissaan näkee. Tarvittaessa voidaan alkuun puhua suomea ja vähitellen siirtyä käyttämään kohdekieltä. Olemme myös katsoneet videoita tunnettujen henkilöiden menestystarinoista ja listanneet vahvuuksia, joita päähenkilö on käyttänyt menestyäkseen tai voittaakseen haasteet. Yksi tällainen on Pekka Hyysalo – FightBack – Mini Documentary. Myös Famous Failures -YouTube-videot toimivat erittäin hyvin tässä harjoituksessa.

9. luokan englannissa opiskellaan työelämään liittyvää sanastoa ja osaamista sekä suullisesti että kirjallisesti. Oppilaat tekevät edellä mainitun vahvuustestin ja sen pohjalta työnhakua varten video-CV:n, jossa he esittelevät englanniksi itsensä, kielitaitonsa, erityisosaamisensa, työkokemuksensa, harrastuksensa ja luonteenvahvuutensa. Tämän jälkeen järjestämme Job café -messut, joissa jokainen oppilas tai tiimi on vuorollaan haastattelijana ja työnhakijana. Kirjallisena harjoituksena on työhakemuksen kirjoittaminen; oppilaiden kanssa on jo aiemmin käsitelty luonteenvahvuuksia ja opeteltu sanoittamaan niitä englanniksi. Uskaltaisin väittää, että jokainen peruskoulunsa päättävä 9.-luokkalaiseni osaa nimetä omat vahvuutensa ja asiat, joissa he ovat hyviä.

Tunne- ja läsnäolotaidot

Tunnin alkuun saatamme käydä How do you feel now? / Comment te sens-tu maintenant ? -tunnekierroksen, jossa jokainen saa kertoa senhetkisen tunteensa. Kaikki tunteet ovat yhtä hyviä, myönteiset ja kielteiset. Päivän tai tunnin alkuun on arvokasta kuulla ja vahvistaa myönteisiä tunteita, mutta yhtä arvokasta on, että oppilas saa kertoa kiukkunsa tai harminsa ääneen. Kun tunne tulee tunnistetuksi ja kuulluksi, siitä voi päästää irti ja on helpompi syventyä koulutyöhön.

Monesti myös aloitan oppitunnin lyhyellä tietoisen läsnäolon harjoituksella. Säännölliset mindulness-harjoitukset auttavat tutkitusti meitä keskittymään ja lisäävät hyvinvointiamme. Rentoutuminen, rauhoittuminen ja hyvään keskittyminen tuovat hyvää oloa, onnellisuutta ja jaksamista koko päivään. Juuri keväällä eräs 9. luokan oppilaani kirjoitti englannin oppimispäiväkirjaansa: ”Mindfulness-harjoitus oli rauhoittava ja keskittymiseni parantui. Tällaisena aikana on myös hyvä pohtia asioita, joista on kiitollinen. Opin itsestäni miettiessäni kiitollisuuden kohteita.”

Tunnilla venyttelemme, liikumme, tanssimme ja jumppaamme. Liikkumalla ja kehoa aktivoimalla tuomme harhailevan tai kiireisen mielen paremmin takaisin kehoon ja läsnäoloon. Teemme oppilaiden kanssa myös valmiiksi ohjattuja mindfulness-harjoituksia netistä.

PERUSTEOS POSITIIVISESTA PEDAGOGIIKASTA

Kukoistava kasvatus on kattava ja perusteellinen positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. Hyvinvointiopetus ja -oppiminen on laaja käsite, johon kuuluu psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien elämäntaitojen opetusta ja oppimista.

Teoriaa ja käytäntöä Kukoistava kasvatus selventää positiivisen pedagogiikan, laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen ja ratkaisukeskeisyyden keskeisimpiä ajatuksia. Teos tarjoaa lukijalle teoriataustaa ja tutkittuun tietoon pohjautuvia käytännön harjoitteita. Harjoitukset ovat hyödyllisiä ja suoraan koulumaailmaan sovellettavia: ne soveltuvat kieltenopetukseen alakoulusta ammatilliseen koulutukseen. Olen ottanut opetuksessani ahkeraan käyttöön erityisesti vuorovaikutustaitoihin, luonteenvahvuuksiin, kiitollisuuteen ja tunnetaitoihin liittyviä harjoituksia.

Teoriaa ja käytännön kasvatus- ja opetusmenetelmiä käsittelevät osat on eroteltu selkeästi omiksi osikseen, joten kirjaan on helppo palata esimerkiksi silloin, jos etsii omaan opetukseensa tiettyyn aiheeseen liittyviä harjoituksia.

Kieltenopetus ja positiivinen pedagogiikka Suosittelen lämpimästi tätä teosta kaikille kasvattajille ja opettajille ja myös vanhemmille. Itse kieltenopettajana jo kolme vuosikymmentä toimineena olen vakuuttunut siitä, että tämän kirjan lukeminen vahvistaa opettajan pedagogista osaamista ja tuo opettajuuteen uusia näkökulmia.

Mielestäni hyvän elämän taitoja voi oppia ja niitä pitää opettaa koulussa. Positiivisella kasvatuksella voimme vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja antaa heille eväät tulevaa elämää varten.

Kukoistava kasvatus on myös visuaalisesti kaunis teos, joka houkuttelee lukijan kukoistavan kasvatuksen maailmaan.

Pauliina Avola ja Viivi Pentikäinen (2019): Kukoistava kasvatus. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. BEEhappy Publishing.

Onnellisuustaidot

Oma suosikkini onnellisuustaitojen harjoittamisessa on viiden sormen harjoitus, jolla voi helposti vahvistaa myönteisiä tunnetiloja vaikkapa kesken koulupäivän. Ohjaan itse harjoituksen joko englanniksi tai ranskaksi. Pysähdytään, rentoutetaan hartia- ja kasvolihakset, hengitetään muutama kerta syvään sisään ja ulos. Otetaan mahdollisimman mukava asento. Suljetaan silmät, jos se tuntuu hyvältä. Jokaisen kysymyksen kohdalla oppilas tarttuu yhteen sormeen matkaten pikkurillistä peukaloon ja miettii hiljaa itsekseen: 1. Mikä on elämässäni tällä hetkellä hyvin? 2. Mistä olen elämässäni tällä hetkellä onnellinen? 3. Mitkä asiat tuovat minulle tällä hetkellä elämässäni iloa? 4. Mistä olen tällä hetkellä elämässäni kiitollinen? 5. Miltä minusta tuntuu juuri nyt?

Joskus kirjoitamme tunnin alussa aiheesta ”Mistä olen kiitollinen”. Tunnin voi aloittaa tai päättää myös ”Mikä meni hyvin” -muisteluharjoitukseen. Kysymme toisiltamme: ”What went well today / this week?” Jokainen kertoo vuorollaan omasta onnistumisestaan tai hyvin sujuneesta tilanteesta muiden kuunnellessa kunnioittavasti ja kannustavasti. Harjoituksen hyötynä on mielen harjaantuminen huomaamaan hyvin menneet asiat sekä ryhmän yhdessä oppiminen kaikesta siitä, mikä meillä sujuu ja onnistuu! Vastaavan voi toteuttaa What are you grateful for? -kierroksena. Jos oppilas ei löydä mitään kiitollisuuden kohdetta, opettajan on tärkeää auttaa oppilasta näkemään hyviä asioita – aina olemme yhdessä löytäneet niitä, ja samalla muutkin oppivat niitä huomaamaan ja sanoittamaan.

Vuorovaikutus- ja myötätuntotaidot

Kielten tunnit ovat mitä mainioin foorumi harjoitella hyvää vuorovaikutusta, jonka voi kiteyttää viiden K:n säännöksi: kiinnostu, kunnioita, kuuntele, kysy ja kannusta. Näitä taitoja kannattaa opettaa oppilaille niin opettajan omalla esimerkillä kuin aktiivisesti harjoittelemalla.

Keskustelemme ensin yhdessä, mistä näkee ja miltä tuntuu, kun joku ei kuuntele. Mistä taas tietää, että toinen aidosti kuuntelee? Harjoitellaan pareittain niin, että aluksi toinen kertoo muutaman minuutin ajan parilleen itselleen tärkeästä asiasta ja toinen osoittaa kaikin mahdollisin tavoin, ettei ole kiinnostunut. Vaihdetaan rooleja. Puretaan yhdessä, mitä toinen teki, kun ei kuunnellut eikä ollut kiinnostunut ja miltä se tuntui. Seuraavaksi vuorossa on kiinnostuneena kuunteleminen ja vastaava purku kuin edellä. Tämä harjoitus on erityisen tärkeä, kun harjoittelemme keskustelutaitoja kielissä ja opimme tiedostamaan hyvän kuuntelemisen merkityksen.

Tietoisen kuuntelemisen harjoituksessa kuunnellaan toista ilman keskeytyksiä ja kommentointeja ja annetaan hänelle jakamaton huomio. Tässä opitaan, mitä on hyvä kuunteleminen ja miltä tuntuu, kun saa rauhassa kertoa omasta asiastaan ilman toisen neuvoja ja kommentointeja

Kuuntele, kysy lisää, kerro ja kehu kaveria muille -harjoituksessa taas kerrotaan parille jostakin onnistumisesta, josta on ylpeä. Toisen tehtävänä on kuunnella tarkasti, tehdä lisäkysymyksiä ja kertoa toiselle ryhmälle tai koko luokalle parinsa onnistumisesta. Lopuksi oppilas kertoo, mitä ihailee parinsa tarinassa, eli kannustaa ja kehuu.

Myötätuntotaitojen harjoituksessa tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutustaitoja sekä myötätuntoista läsnäoloa ja kohtaamista toisten kanssa. Jokainen oppilas kertoo vuorollaan jonkin oman onnistumis- tai iloitsemistarinansa. Muut kuuntelevat keskittyneesti ja kunnioittavasti. Kun ensimmäinen kertoja on kertonut tarinansa, jokaisen kuuntelijan tehtävänä on kysyä kertojalta yksi kiinnostunut lisäkysymys tarinasta, esimerkiksi: ”Mitä teit, jotta tuo oli mahdollista?” Kertoja vastaa, ja muut kuuntelevat kunnioittavasti. Lopuksi käydään positiivisen palautteen kierros, jonka aikana kaikkien kuuntelijoiden tehtävänä on sanoa jotain myönteistä ja kannustavaa palautetta kertojan tarinasta, kuten kehua häntä jostakin tarinassa ilmenneestä vahvuudesta tai ihan vain kuvata iloisuuttaan siitä, miten hyvälle mielelle toisen tarina kuulijan sai.