Musiikkia kielenoppijan korville

Laulaminen tukee kielten opiskelua – miksi ja miten?

TEKSTI SANNA AALTO JA PAULA VIRTALA KUVA KONSTANTIN KOLOSOV / SCANSTOCKPHOTO

Monella on vielä hyvin muistissa kouluajoilta tuttu aakkoslaulu tai englannintunnilla laulettu kuukausilaulu. Miksi näin on? Onko musiikissa taikaa, jonka siivittämänä aivomme terävöityvät ja opittu asia jättää mieleemme vahvemman muistijäljen? Tutkimuksissa on osoitettu musiikin monet hyödyt ja merkitykset kaikenikäisille. Laulun avulla voidaan säädellä vauvan vireystilaa, ja musiikin aktiivinen harrastaminen lapsuusiässä on yhteydessä tarkkaavuuden, muistin, kielen, lukutaidon ja motoriikan kehitykseen. Erityisesti nuoruudessa korostuu puolestaan musiikin kyky toimia tunteiden käsittelyn ja ilmaisun väylänä ja minäkuvan vahvistajana. Vanhuudessa laulut usein muistetaan, vaikka lähiomaisetkin olisivat jo muuttuneet heikentyneelle muistille vieraiksi.

Musiikki vetää kuulijan tarkkaavuuden voimakkaasti puoleensa. Musiikki myös herättää tunteita, jotka niin ikään vaikuttavat oppimiseen ja muistamiseen.

Musiikin ja oppimisen tutkimuksissa on saatu kasvavaa näyttöä musiikin ja erityisesti laulamisen hyödyistä vieraan kielen oppimiselle. Tässä artikkelissa tarkastelemme laulamista vieraan kielen oppimisen välineenä ja kokeellista tutkimusnäyttöä sen tuloksellisuudesta. Esittelemme musiikin suorien vaikutusten lisäksi myös sen epäsuoria vaikutuksia kielten oppimiseen.

Miksi musiikki tukee kielten oppimista?

Tutkimuksia musiikin käytöstä kielen oppimisen välineenä on toteutettu erityisesti aikuisilla vieraan tai toisen kielen oppijoilla mutta myös lapsilla eri ikäryhmissä. Kokeellisissa tutkimuksissa on havaittu, että musiikin käyttö erityisesti lauluja kuuntelemalla ja mukana laulamalla on puhetta tehokkaampi työkalu vieraan kielen oppimisessa. Laulamisen ja laulujen kuuntelun etuja puhumiseen nähden on osoitettu sanaston, kieliopin ja lausumisen oppimisessa, kirjoittamisen sujuvuudessa ja yleisesti kielen muistamisessa.

Musiikin hyötyjä kielen oppimiselle on selitetty erilaisten vaikutusmekanismien avulla. Nämä mekanismit liittyvät rytmiin, melodiaan ja tarkkaavuuden suuntaamiseen. Käsien taputtaminen tai muu rytminen liike, jopa tanssiminen yhdistettynä vieraan kielen sanoihin on todettu kielen oppimista helpottavaksi menetelmäksi. Musiikin rytmi voi helpottaa äänivirran ajallisten rakenteiden hahmottamista, mikä voi tehostaa edelleen puheen havaitsemista. Lauluissa sävelkorkeus vaihtuu usein tavujen mukaan, ja melodinen vaihtelu voi helpottaa tavujen ja sanojen hahmottamista. Musiikki vetää kuulijan tarkkaavuuden voimakkaasti puoleensa. Musiikki myös herättää tunteita, jotka niin ikään vaikuttavat oppimiseen ja muistamiseen.

Musiikin hyödyt kielen oppimiselle voivat olla myös epäsuoria. Laulamisen on todettu rentouttavan, lisäävän energiaa ja tuovan iloa. Sen on osoitettu lisäävän motivaatiota kielen oppimiseen ja voivan kohottaa oppijan itsevarmuutta. Erityisesti oppilaita kiinnostava musiikki voi vaikuttaa heidän opiskelumotivaatioonsa ja -asenteisiinsa positiivisesti. Yhteisesti tuotetulla musiikilla, kuten laulamisella, on todettu olevan suotuisia vaikutuksia osallistumisen ja osallisuuden kokemiseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Laulaminen kielen oppimisen työkaluna lisää oppijan aktiivisuutta oppimisprosessissa. Laulujen avulla voidaan perehtyä myös opiskeltavan kielen kulttuuriin: mistä aiheista

Oman suosikkimusiikin hyödyntäminen voi lisätä motivaatiota kielen oppimiseen erityisesti nuorilla.

lauletaan, ketkä laulavat, ja millaiset musiikkityylit ovat kulttuurille ominaisia.

Musiikin tiedetään aktivoivan aivoja hyvin laaja-alaisesti. Mieluisa musiikki erittää ”mielihyvähormoni” dopamiinia ja aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää, joka on tärkeä muun muassa motivaation ja tarkkaavuuden ylläpitämiselle. Musiikki vaikuttaa sydämen lyöntitiheyteen ja stressihormoni kortisolin erittymiseen. Nämä aivokemialliset ja fysiologiset vaikutukset luovat oppimiselle otollisen, rauhallisen ja keskittyneen mielentilan.

Korvamato avuksi

Tutkimuksissa on todettu, että laulun ennustettavuus hyödyttää kielen oppimista. Ennustettavuudella tarkoitetaan, että laulun melodia on kuulijalle entuudestaan tuttu tai sen rakenne on yksinkertainen ja toistava ja siten helpompi oppia.

Toistuvan altistumisen on todettu toimivan erityisesti lauluissa: kun laulua kuunnellaan tai lauletaan useamman kerran, kieltä opitaan tehokkaammin kuin puhetta toistamalla. Musiikin vaikuttavuutta kielen oppimiselle on perusteltu myös laulun tai sen melodian tahattomalla, automaattisella toistolla mielessä eli yleisesti tunnetulla korvamatoilmiöllä. Todennäköisesti useamman kerran toistetusta laulusta syntyy tehokkaammin korvamato, mikä altistaa edelleen kertaamaan opeteltua sisältöä mielessä.

Useat lastenlaulut kuten esimerkiksi Hämähämähäkki tai Maijall’ oli karitsa ovat kansainvälisesti tunnettuja, ja niiden toistavat ja yksinkertaiset melodiat voivat olla perusteltuja ja varteenotettavia valintoja kielten tunneille, kunhan niiden melodian avulla esitettyjä vieraan kielen sanoja toistetaan riittävän monta kertaa. Toki mikä tahansa yllä esitetyt kriteerit täyttävä melodiavalinta sopii. Toisaalta erityisesti nuorten kohderyhmässä heitä henkilökohtaisesti miellyttävän musiikin käyttäminen voi toimia motivaattorina kielten opiskelussa.

Sanoista tekoihin

Vaikka opettajat asennoituvat positiivisesti musiikin käyttämiseen vieraan kielen opetuksessa, musiikkia kuitenkin käytetään tässä yhteydessä harvoin. Tälle on tutkimuksissa ehdotettu kahta syytä: tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista ei ole tarpeeksi tietoa, ja musiikin käyttämiselle vieraan kielen oppimisessa ei ole tarpeeksi teoreettista taustaa. Kuitenkin tutkimustulosten valossa erityisesti laulaminen ja laulun kuuntelu kielten opetuksessa voivat tehostaa kielen oppimista monellakin osa-alueella.

Mitä jos oppilaat saisivat kielten tunneilla äänestää, mikä viimeisin hittibiisi muunnetaan epäsäännöllisten verbien oppimislauluksi? Laulusta voisi tehdä äänitteen tai jopa videon, jota kuunnellen voisi kerrata kokeisiin kotona. Nuorempien kanssa laululeikit toimivat hauskana, toiminnallisena oppimisen tukena esimerkiksi kehon osia tai kehon liikkeeseen liittyviä verbejä opeteltaessa. Aikuisopiskelijoille taas kosketus vieraan kulttuurin musiikkiin voi olla mielenkiintoinen ja motivoiva väylä kielen opiskelussa.

Yhteisesti tuotettu musiikki lisää oppijan aktiivisuutta ja osallisuutta. Musiikin avulla saavutetaan muitakin merkittäviä hyötyjä kuten motivaation, rentouden ja energian lisääntymistä. Olisikin tervetullutta, että lähitulevaisuudessa kehitettäisiin ja julkaistaisiin lisää materiaaleja, jotka soveltuvat musiikin käyttämiseen kielten opetuksessa.

KIRJOITTAJAT

Sanna Aalto opiskelee yleisen ja aikuiskasvatustieteen maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa. Paula Virtala on psykologi ja väitellyt musiikin aivoperustasta ja -vaikutuksista. Hän työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä.