ÄÄNTÄMISEN OPETUS
Ääntäminen ja miten sitä opetetaan Foneettinen osaaminen helpottaa vieraan kielen ääntämisen opettamista.
TEKSTI PÄIVI VIRKKUNEN
P
uhe on ihmisen ensisijainen kommunikaatiomuoto, ja ensimmäinen arvio keskustelukumppanin kielitaidosta tehdään usein ääntämisen perusteella. Ääntäminen on siten tärkeä osa kielitaitoa, ja se tulisi ottaa huomioon opetuksessa tasapuolisesti muiden kielitaidon osa-alueiden kanssa. Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että vaikka puhuminen ja kirjallinen ilmaisu ovat opetustavoitteina periaatteessa tasaveroiset, jää puhuminen helposti sivuosaan.
Tutkimuksen tulosten perusteella kieltenopettajien koulutuksessa oli keskitytty heidän omaan ääntämiseensä riittävästi, ja vastaajat olivatkin varmoja omasta ääntämistaidostaan. Ääntämisen opettamista tutkittiin Kieltenopettajien oma koulutus ja asenteet ääntämisen opettamista kohtaan ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena useilla kielialueilla, ja pidämme tärkeänä myös suomalaista tutkimusta tästä aiheesta. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessamme tarkastelimme suomalaisissa kouluissa työskentelevien kieltenopettajien käsityksiä ääntämisen ja fonetiikan tärkeydestä kielenopetuksen osana. Toisena tarkastelun kohteena olivat ääntämisen opetuksen ja arvioinnin nykyiset käytänteet. Tutkimme myös, mitkä tekijät
20
4/2020
vaikuttivat ääntämisen opetukseen. Halusimme selvittää erityisesti foneettisen koulutuksen riittävyyttä ja sen vaikutusta opettajan omaan kokemukseen ääntämisen opetuksesta. Tieto nykyisistä toimintatavoista on tärkeää, koska
MUUN MUASSA SEURAAVAT ASIAT TUKEVAT OPPIJAA ÄÄNTÄMISEN HARJOITTELUSSA: • Motiivin löytäminen ja omien tavoitteiden asettaminen ääntämisen opiskelulle. • Foneettinen tieto ja ymmärrys siitä, miten puhetta ja äänteitä tuotetaan. Apuna esimerkiksi äidinkielen ja opiskeltavan kielen vertailu foneettisten merkkien avulla. IPA-merkit helpottavat myös kielen ja sanaston itsenäistä opiskelua! • Oppijoiden käsitys heidän omasta ääntämisestään antamasi henkilökohtaisen palautetteen kautta. Mitkä ovat oppijan vahvuudet, mitä voisi vielä kehittää? • Opiskeltavan kielen piirteiden havaitseminen. Apuna esimerkiksi natiivipuhujan ääntämisen analysointi: Miten opiskeltavan kielen piirteet eroavat äidinkielestä? Miten kirjakieli ja puhekieli eroavat toisistaan? Keskittyminen nimenomaan kuultuun puheeseen, ei kirjoitusasuun! • Motoristen taitojen harjoittelu. Apuna esimerkiksi ääneen lukeminen, kielivoimistelulorut (tongue twisters) ja tietoisuus harjoiteltavista puheen piirteistä. • Kyky tarkastella ja arvioida omaa ääntämistä. Apuna oman puheen äänitys mallin jälkeen ja näiden kahden vertailu. • Muista, että ääntämisen oppijat ovat erilaisia. Jotkut oppivat ääntämistä lähes luonnostaan, toisia taas helpottaa eksplisiittinen ja teoriapohjainen lähestymistapa.
